Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: tiivistelmä

Numeroimaton sivu

Miten merkitsen sivunumeroimattoman sivun viiteeseeni? Esimerkiksi tutkimuksissa on välillä tiivistelmäsivuja, joita ei ole numeroitu.

Vastaus:

JAMKin oppareidenkaan tiivistelmäsivuissa (kuvailulehdissä) ei ole sivunumeroa.

Tekstiviitteestä jätetään sivunumerot pois, jollei niitä tiedetä tai niitä ei kyseisessä lähteessä ole.

Mietin kuitenkin, että jos pääset käsiksi lähteeseen, miksi viittaisit tiivistelmään etkä teksissä olevaan tietoon, esimerkiksi tutkimuksen tuloksiin tai johtopäätöksiin. Tavallisilla sivuillahan yleensä on sivunumerot, jollei koko julkaisu satu olemaan yhtä tekstipötköä.

Numeroimaton tiivistelmäsivu

Jos kuitenkaan et pääse varsinaiseen tekstiin, voit viitata numeroimattomaan tiivistelmään. Näin on esimerkiksi lisenssi-tietokannoissa, joissa artikkelit aukeavat viiveellä, vaikka perustiedot ja tiivistelmä julkaistaankin heti kun mahdollista.

Silloin lähdeluetteloon tulevaan lähdeviitteeseen on laitettava tieto siitä, että viittaat vain tiivistelmään.

Tekstiviite tulee normisti: Tekstiä tekstiä tekstiä (tekijät julkaisuvuosi).

Preesens, imperfekti, minä-muoto vai passiivi?

Mietin sellaista että voinko kaikkialla muualla käyttää passiivia+imperfektiä mutta sitten pohdinnassa minä-muotoa (esim. ”kyselyä päädyttiin lähettämään” sen sijaan että kirjoittaisin ”päädyin lähettämään kyselyä”)? Vai pitääkö valita jompi kumpi jota sitten käytetään läpi työn (paitsi tiivistelmässä aina se passiivi+imperfekti)?

 

Vastaus:

Minulla on tunne, että vastaan tähän kysymykseen vähän väliä. Mutta ilmeisesti niin ei olekaan.

Tiivistelmä tosiaan on helppo nakki. Siinä käytetään passiivia ja imperfektiä.

Aika- ja persoonamuodot herättävät melkoisia intohimon leiskahduksia. Yksi koulukunta vannoo passiivin ja imperfektin nimeen, toinen koulukunta sallii useampia tapoja.

Oikea vastaus kysymykseesi onkin: Kysy ohjaajaltasi, miten sinun on toimittava.

Siteeraan kuitenkin tähän pätkiä Tutki ja kirjoita -kirjasta (Hirsjärvi ym. 2010, 257, 269, 276, 313–314). Josko ne auttaisivat keskusteluissa. Aikamuodolla voi kertoa mm. sen, onko samaa mieltä kuin referoitava tutkimus.

Aikamuotojen vaihtelu samassa tutkimuksessa:

  • ”Johdannon eri osuuksissa aikamuoto vaihtelee luonnostaan. Tutkimuksen tarkoitus voidaan ilmaista joko preesesillä riippuen siitä, viitataanko selosteeseen (Tässä tutkimuksessa selvitetään – – ) vai tehtyyn tutkimukseen (Tässä tutkimusessa selvitettiin – -).”
  • ”Aiempia tutkimuksia referoitaessa aikamuoto vaihtelee muun muassa sen mukaan, mikä on kirjoittajan asenne referoituihin ja arvioituihin tutkimustuloksiin.”
  • Pohdinta/johtopäätökset-luku: ”Aikamuotona on yleensä imperfekti silloin kun viitataan tutkimuksen tarkoitukseen, hypoteeseihin, tutkimuksen vaiheisiin ja tärkeimpiin – – oman tutkimuksen tuloksiin, mutta preeses silloin kun pohditaan selityksiä, arvioidaan tulosten yleistettävyyttä tai seurauksia ja kun verrataan tuloksia aiempiin tuloksiin sekä esitellään sovellusmahdollisuuksia”.

Preesensin käyttö:

  • ”Jos preesensiä käytetään referoitaessa jonkun toisen ajatuksia, luodaan vaikutelma, että kirjoittaja hyväksyy lähteensä ajatuksen.”
  • Preesens ”soveltuu termien selityksiin, yleisluonteisiin väittämiin tai määritelmiin, joilla on jatkuva ja yleinen pätevyys; samoin se soveltuu esimerkiksi teorian esittelyyn ja teoriasta johdettuihin väittämiin ja oletuksin sekä taulukoihin, kuvioihin yms. viittaamiseen ja tutkimustulosten ja päätelmien esittämiseen”.
  • ”Laadullisen tutkimuksen kuvauksessa pääasiallisena aikamuotona on preesens – -.”

Imperfektin käyttö:

  • ”Imperfektiä käytetään viitattaessa – – aiemmin julkaistuihin – – tutkimuksiin – -, oman tutkimuksen kulkuun (= mitä ja miten tehtiin) sekä – – omiin ja muiden (erityis)tuloksiin”.
  • ”Imperfektin käytölle on siis tyypillistä eräänlaien spesifisyys, tiettyys, yksittäisyys. Kirjoittaja vain toteaa tutkijan ajatuksen mutta ei aikamuodolla ota kantaa sen paikkansapitävyyteen.”

Passiivin käyttö:

  • Passiivilla ilmaistaan ”yleispäteviä totuuksia ja yleisesti tunnettua tietoa, joten kirjoittajan pitää osoittaa lukijalle, milloin hän puhuu passiivissa itsestään, milloin käyttää passiivia muussa tarkoituksessa.
  • Passiivin käyttö ei ”tee tutkimuksesta sen tieteellisempää; tällä tavoin etäännytetty ilmaisu on usein jäykkää ja mutkikasta ja siten helposti epätarkkaa”.
  • Passiivi on käytössä usein turvallisempi kuin minä-muoto, sillä ”häiritsemätön minä-muodon käyttö vaatii kirjoittajalta hyvää tyylitajua” ja koska ”minä-muodossa tekstistä tulee helposti kertomus, monet ovat edelleen sitä mieltä, että hyvä tieteellinen teksti ei tarvitse ensimmäistä persoonaa”.
  • Passiivia voi vanhaan tapaan käyttää ”ainakin niissä yhteyksissä, joissa sitä ei voi pitää harhaanojohtavana tai se ei aiheuta epäselvyyksiä”.

Minä-muodon käyttö:

  • Tutkimusotteet monipuolistuvat ja minä-muotoa puolustetaan sillä, että ”kirjoittaja on vastuussa tekemistään valinnoista ja ratkaisuista. Tämän vastuullisuutensa hän näyttää sillä, että ei mene kömpelön persoonattomuutta tavoittelevan ilmaisun taakse.”
  • ”Nyrkkisääntönä voi silti pitää sitä, että kirjoittaja ei tarpeettomasti tuo itseään lukijan ja asian väliin.” Sen vuoksi sananvalinnan on oltava neutraalia, konkreettia, objektiivista (ei-emotionaalista) ja asiallisen erittelevää. Tunneilmaisut tai elämäkerralliset kuvaukset eivät kuulu tieteen kieleen.
  • ”Johdanto esittelee useita kirjoittajan ratkaisuja, valintoja ja sitoumuksia, joten yksikön ensimmäinen persoona on esimerkiksi näkökulman ja menetelmien perusteluissa luonnollinen – kirjoittaja ottaa vastuun eikä piiloudu passiivin epämääräisen persoonan taakse” (ks. myös Luukka 2002, 21)
  • ”Laadullisen tutkimuksen kuvauksessa pääasiallisena – – on – – persoonana yksikön ensimmäinen persoona varsinkin sellaisissa kohdissa, joissa kirjoittaja kertoo, miten hän teki tutkimuksen” (ks. myös Alasuutari 1993, 252–254).

 

Lähteet

Alasuutari, P. 1993. Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. 15. – 16. p. Helsinki: Tammi.

Luukka, M.-R. 2002. Mikä tekee tekstistä tieteellisen? Teoksessa Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino.

 

Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 1: Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 2: Ovatko vain kokotekstiartikkelit luotettavia?

Vastaus:

Voit viitata tiivistelmään. Niiden luotettavuuden arviointiin pätevät samat lainalaisuudet kuin kokonaisten artikkelienkin.

Käytä tieteellisiä, ammatillisia ja virallistiedon lähteitä

Tieteelliset lähteet ovat usein alan tiedemiesten ja -naisten tarkistamia (peer reviewed). Tieteellisiä ovat myös artikkelit, joiden yhteydessä on esimerkiksi ilmaisu ”scholarly journals”. Yleensä journal-sana viittaa korkeatasoiseen lähteeseen.

Kaikissa ammatillisissa lähteissä ei ole samanlaista tiukkaa tarkistusmenettelyä, mutta yleensä toimittajat tai toimituskunta on niissäkin alaan perehtyneitä asiantuntijoita.

Myös ajantasaiset virallislähteet ovat hyviä opparin lähteitä.

Koko artikkeli vai tiivistelmä?

Se, onko tietokannasta löytyvän viitteen yhteydessä tiivistelmä vai koko artikkeli, ei osoita sitä, onko lähde luotettava ja käyttökelpoinen juuri sinun omaan aiheeseesi.

Uusimmista artikkeleista tulee tietokantaan tavallisesti ensin vain tiivistelmä ja perustiedot. Varsinainen artikkeli ilmestyy sinne viiveellä, joka joskus on 1-3 kuukautta, joskus jopa yksi vuosi. (Mikä on käsittämätön aika, kun tietokannoista kuitenkin maksetaan mansikoita!)

Sen vuoksi opiskelija voi mielestäni viitata tiivistelmään, jos hän haluaa kertoa vaikkapa viimeisimpien tutkimusten tuloksista. Sekin on tapa osoittaa, että seuraa alansa kehitystä ja kansainvälistä keskustelua.

Lähdeviite tiivistelmään sekä ihanat uutuusvahdit

Jos asentaa tietokantaan uutuusvahdin (hälytys, an alert), pystyy hyvin seuraamaan, mitä tutkimuksia ja muita lähteitä omasta aihepiiristä ilmestyy. Uutuudet ovat lähes poikkeuksetta tiivistelmiä, jollei kyse ole vapaasti netissä julkaistavasta lehdestä.

Lähdeviitteeseen on kuitenkin hyvä lisätä sana tiivistelmä. Esimerkiksi näin:

Chowdhury, I. R., Patro, S., Venugopal, P. & Israel, D. A study on consumer adoption of technology-facilitated services. Artikkelin tiivistelmä. Journal of Services Marketing, 28, 6, 471-483. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. Viitattu 1.12.2014. Https://janet.finna.fi/, Business Source Elite (Ebsco) -tietokanta.

Todellisuudessa en tehnyt yksittäistä hakua Ebscon Business-tietokantaan. Olin tehnyt uutuusvahdin jo jokunen aika sitten kolmeen eri Ebscon tietokantaan, eli myös Academic Search Elite ja Hospitality & Tourism Complete -tietokantoihin. Uutuusvahtini hälyttää aina, kun kyseisiin tietokantoihin tulee julkaisu, joka vastaa tähän hakulauseeseen: ”service design”.

Lähdeviitteeseen valitsin tietokannoista yhden, johon jamkilaisilla on pääsy.

DOI-tunnus ei ole tällä hetkellä pakollinen lähdemerkintä-tieto JAMKissa. Koska se oli valmiina uutuusvahdin antamassa tiedossa, annan sen siinä olla. Se on usein hyödyllinen, sillä muissa korkeakouluissa lähteen voi etsiä sen avulla nopeasti. Vaikka googlettamalla, kunhan googlettaa korkeakoulun verkossa ollessaan.

 

Uutuusvahdin lähettämä sähköpostiviesti näyttää lyhennettynä tältä (muutin sähköpostiosoitteeni muotoon etunimi.sukunimi):

EBSCOhost Alert Notification

To: etunimi.sukunimi @jamk.fi
Subject: Palvelumuotoilu-hälytys

– –

4.    A study on consumer adoption of technology-facilitated services. By: Chowdhury, Indranil Roy; Patro, Sanjay; Venugopal, Pingali; Israel, D. Journal of Services Marketing. 2014, Vol. 28 Issue 6, p471-483. 13p. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. http://search.ebscohost.com.ezproxy.jamk.fi:2048/login.aspx?direct=true&db=bsh&AN=99047341&site=ehost-live

– –

JAMK University of Applied Sciences Library

E-mail Disclaimer: This e-mail was generated by EBSCOhost Research Databases for Suvi Perttula. Neither EBSCO nor the institution from which Suvi Perttula created this e-mail are responsible for the content of this e-mail.

To retrieve or edit this alert, sign in to My EBSCOhost Research Databases with any requested changes.

Please do not reply to this message. For questions regarding your alert please visit http://support.ebscohost.com/contact/askus.php.

Kirjoita kuvailulehti fonttikoolla 11

Miten saan tiivistelmän mahtumaan kuvailulehdelle sille varattuun kohtaan?
Voiko kuvailulehden fonttikokoa pienentää?

Vastaus:

Kuvailulehdessä ne kohdat, jotka opiskelija täyttää, ovat viime aikoina tuottaneet ongelmia. Tiivistelmätekstin mahtuminen omaan lootaansa on kuulemma ollut hankalaa.

Sen vuoksi fonttikoko muuttui eilen koosta 12 kokoon 11.

Kuvailulehdessä on ohjeteksti fonttikoolla 10. Älä aloita kirjoittamista ohjeteksti-riviltä, vaan vasta seuraavalta. (Asiakirjaohjeet suosittelevat, että lomakkeen kenttien ohjeteksti kirjoitetaan pienemmällä kirjasinkoolla kuin varsinainen teksti.)

Tiivistelmän alussa on nyt lause, joka ohjaa opiskelijaa kirjoittamaan oikealta riviltä alkaen.

Napakka tiivistelmä

Standardi SFS 3855, joka on ikivanha, mutta edelleen käytössä, sanoo: ”Suomenkielisen tiivistelmän pituudeksi riittää yleensä alle 200 sanaa”.

Kerro tiivistelmässä napakasti:

  • Tavoite: Mikä oli työn ensisijainen tavoite tai tarkoitus? Mikä tutkimustehtävä (tutkimusongelma tai -ongelmat) oli? Mikä tai kuka toimi sen toimeksiantaja?
  • Menetelmät vaihe vaiheelta: Miten tutkimus toteutettiin? Mikä oli tutkimusote/lähestymistapa? Miten keräsin tutkimusaineistoni? Miten analysoin sen?
  • Tulokset faktoina: Mitkä ovat työn tulokset? = Mitä vastauksia tutkimus antoi tutkimusongelmiin?
  • Johtopäätökset ja sovellukset: Millaisia johtopäätöksiä tai sovelluksia tutkimuksen tuloksista voi tehdä? Miten tuloksia voi hyödyntää?

Lähteet

SFS 3855. 1978. Tiivistelmien laatiminen ja käyttö. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 13.11.2014. Https://janet.finna.fi/SFS Online.

Huom! Avaa SFS Onlinen sivulla JAMKin sopimus, niin saat JAMKin kirjaston ostamat standardit käyttöösi. Yhtäaikaa SFS Online -palvelussa voi olla 8 käyttäjää. Kirjaudu ulos palvelusta lähtiessäsi.

Salaisten oppareiden tiedot tietokannoissa

Huom! Tätä asiaa koskevat käytännöt ovat muuttuneet kesällä 2014: http://blogit.jamk.fi/oppari/2014/06/11/kirjasto-ei-ota-vastaan-salaisia-oppareita/

Näkyvätkö salaiset työt kirjaston tietokannassa?

Vastaus:

Kysyin asiaa tietopalvelusihteeri Anne Pajuselta, joka vastaa tällä hetkellä salaisten töiden käsittelystä kirjastossa.

Tietokannoissa oppareiden tiedot näkyvät näin:
(lyhyet tiedot = työn julkaisupäivä, kieli, salaisuuspäivä, työntekijä, ohjaaja ja työnantaja)

Janet:

  • tavalliset opparit:
    • jos työ on julkaistu Theseuksessa viim. 31.12.2012: perustiedot ja linkki oppariin
    • jos työ on julkaistu Theseuksessa 1.1.2013 jälkeen: ei tietoja
    • paperiset opparit, jotka on tuotu kirjastoon: perustiedot
  • salaiset opparit
    • osittain salaiset opparit (esim. liite x salainen): kuten tavalliset opparit
    • kokonaan salaiset opparit: lyhyet tiedot, sijainti SALAISET.

 Opinnäytetöiden tiivistelmätietokanta

  • tavalliset opparit:
    • verkko-opparit: ei tietoja
    • paperiset opparit, jotka on tuotu kirjastoon: perustiedot ja tiivistelmä
  • salaiset opparit:
    • osittain salaiset opparit (esim. liite x salainen): perustiedot ja tiivistelmä
    • kokonaan salaiset opparit: vain lyhyet tiedot.

 Theseus:

  • tavalliset opparit
    • verkko-opparit (verkkojulkaisulupa annettu): koko työ
    • paperiset työt: ei tietoja
  • salaiset opparit
    • osittain salaiset opparit (esim. liite x salainen): julkinen osa näkyy, salainen ei (opiskelijan on itse jätettävä salainen osa pois opparin verkkoversiosta)
    • kokonaan salaiset opparit: ei tietoja.

 

Theseus ja osittain salaiset työt:

Jos esimerkiksi liite 1 on salainen, opiskelijan on poistettava se työstään, ennen kuin syöttää opparinsa Theseukseen. Luottamuksellisuudesta pitää olla maininta kuvailulehden Muut tiedot -kohdassa.

 

 

 

Tiivistelmäsivujen sivunumerot

Miten tiivistelmäsivuista saa sivunumerot pois ja sitä kautta sisällysluettelon täsmäämään? Ainakaan minun koneellani sellaista toimintoa ei ole, tai ainakaan en sitä löydä.

Vastaus:
Tällaisiin kysymyksiin on hieman hankala ottaa kantaa, koska en ole tietojärjestelmätuki enkä atk-ope.

Mutta kerron, miten ja minkälaisilla toimenpiteillä minä yrittäisin ongelmaa ratkaista.

Sivujen numerointi alkaa sisällysluettelosivulta (joka on sivu 1). Sivunumerointi jatkuu katkeamatta lähdeluettelossa ja liitesivuilla, jotka siis sivunumeroidaan nekin (ns. juokseva sivunumerointi). Siis näin:

•    Kansilehti: ei sivunumeroa, ei kuulu sivunumeroinnin piiriin.
•    Suomenkielinen kuvailulehti: ei sivunumeroa, ei kuulu sivunumeroinnin piiriin.
•    Enkunkielinen kuvailulehti: ei sivunumeroa, ei kuulu sivunumeroinnin piiriin.
•    Alussa olevat luettelot (Sisältö, Kuviot, Taulukot): sivunumerointi alkaa, kuuluvat sivunumeroinnin piiriin (sivu 1 jne).
•    Tekstisivut (luvut ja lähdeluettelo): sivunumerot, kuuluvat sivunumeroinnin piiriin.
•    Liitteet: sivunumerot, kuuluvat sivunumeroinnin piiriin, sivunumerointi jatkuu tekstisivuilta liitteisiin katkeamatta.
•    Raportointiohje antaa mahdollisuuden poikkeukseen: ”Pelkästään lukumäärän mukaisesti tai oman juoksevan sivunumeroinnin mukaan voidaan numeroida erilliset liitekokonaisuudet, esimerkiksi DVD, CD-levy, kansio, työohje.”
•    Sivunumero tulee oikeaan yläreunaan, vaikka huomasin, ettei siitä taida olla mainintaa päivitetyssä raportointiohjeessa. (Korjaamme asian.)

Teitpä sitten opparin eri osiot omiksi pdf-tiedostoikseen (kansilehti, suomenkielinen kuvailulehti, enkunkielinen kuvailulehti, varsinainen teksti, liite 1, liite 2 jne.), kuten kirjaston sivulla vinkataan, tai olipa koko opparisi yhdessä ja samassa tiedostossa, sivunumerointi taitaa vaatia osanvaihdon. Osanvaihto tulee alussa olevien luetteloiden jälkeen.

Osanvaihdon jälkeen aloittava sivunumero pitää määritellä. Jos luettelot mahtuvat yhdelle sivulle, aloittava sivunumero olisi siis 2. Sen voi määritellä Wordissä toiminnolla Lisää | Sivunumero | Muotoile sivunumero.

Osanvaihtoa edeltäville sivuille (kansilehti, kuvailulehdet) sivunumerointia ei lisätä.

Muistanko väärin, että joskus aiemmin tekstinkäsittelyohjelmissa pystyi määrittelemään aloittavan sivunumeron lisäksi myös sen, että sivunumerot ilmaantuvat näkyviin esimerkiksi vasta sivulta 5 alkaen? Nyt en sitä mahista Wordistä löytänyt.

Osanvaihdoista olen kirjoittanut aiemmin: http://blogit.jamk.fi/oppari/2012/11/21/opparin-osanvaihdot-ja-sisallysluettelo/.

Minä-muotoista pohdintaa

Selailin jamkin oppariblogia, enkä aivan heti havainnut osuvani sivuille, joissa olisi käsitelty Pohdinta-osioon toisinaan liitettyä minä-muodon käyttöä. Kysymys siis koskee tätä ongelmallista aluetta: saanko käyttää minä-muotoa, jos viittaan juuri omaan tuntemukseeni, päätöksentekooni tai vastaavaan. Esim:

Analysoitavia ilmiöitä alustaviin luokkiin jaotellessani pyrin kiinnittämään huomiota siihen, että luokkien muodostamisperusteet ovat yhteismitallisia tai keskenään mielekkäässä suhteessa (Ruusuvuori ym. 2010, 25).

Ylipäätään minä-muodon käytöstä opinnäytetyössä tuntuu löytyvän erilaisia ohjeistuksia; puolesta, vastaan ja jotain siltä väliltä. Vaan mikäpä on Jamkin kanta?

Vastaus:

Puolesta. Opparissa voi käyttää minä-muotoa, mutta ei ole pakko.

Mutta tiivistelmä on kirjoitettava aina passiivissa ja aikamuotona käytettävä imperfektiä.

Paperisen opparin tiedot tiivistelmätietokantaan

Huom! Tätä asiaa koskevat käytännöt ovat muuttuneet kesällä 2014: http://blogit.jamk.fi/oppari/2014/06/11/kirjasto-ei-ota-vastaan-salaisia-oppareita/

En tiedä keneltä olisin tätä asiaa kysynyt, mutta: Miten tuon paperisen opinnäytetyön kanssa  tehdään kun se pitää syöttää Paperisen opinnäytetyön tiivistelmän syöttäminen kirjaston tiivistelmätietokantaan <http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle/ohjeet/tiivistelmat>? Miten tunnukset saadaan tuonne järjestelmään?

Vastaus:
Kirjaston asiakaspalvelijat ovat tässä asiantuntijoita, minun on luntattava kirjaston oppariohjeista. Siellä on linkki tiivistelmätietokantaan, jossa kerrotaan näin:

”Tarvitset tiivistelmälomakkeen täyttämiseen tunnukset. Saat ne kirjaston henkilökunnalta.

OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄLOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN

Valitse ensiksi ylävalikosta linkki tiivistelmälomake.

  •   !:lla merkityt kohdat pitää täyttää. Mikäli työllä ei esimerkiksi ole toimeksiantajaa, jätä kyseinen kohta tyhjäksi.
  •   Valitse alasvetovalikoista oikea vaihtoehto.
  •   Täytä sekä suomenkielinen, että englanninkielinen kuvailulehti (tiivistelmä). Valitse kuitenkin suomenkielisen julkaisun kieleksi suomi myös englanninkielisellä lomakkeella. Jos olet kirjoittanut englanninkielisen opinnäytteen, valitse kummallakin lomakkeella julkaisukieleksi englanti.
  •   Kun olet täyttänyt lomakkeet, paina lähetä-painiketta vain kerran. Tietojen lisääminen tietokantaan saattaa kestää joitakin sekunteja. Mikäli saat virheilmoituksen, ota yhteyttä kirjaston henkilökuntaan.

SALAISET OPINNÄYTETYÖT

  • Rastita valintaruutu Salainen ja ilmoita luottamuksellisuusaika, esimerkiksi: Luottamuksellisuus: Salainen saakka
  • Muista täyttää kaikki kentät.
  • Tarkista lomakkeen lähettämisen jälkeen, että tiivistelmä ja avainsanat eivät näy.

Mikäli ongelmia ilmenee, ota yhteys kirjaston henkilökuntaan”

Kaikki teksti ei tähän jäljentynyt oikein, joten tsekkaa vielä tuo ohje itsekin. Linkki on: http://batman.jamk.fi/~voyager/opin/ohje2.php.

Kirjaston asiakaspalvelu täydensi vastaustani vielä näillä terveisillä: Muistathan syöttää molemmat tiivistelmät: suomenkielinen sivun vasemmalta ja englanninkielinen oikealta puolelta (omat syöttölomakkeet molemmille).