Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: e-opparit

Salatut liitteet – erilaiset versiot opparista

Meidän tulisi salata opparimme liitteet Theseukseen tässä pikapuoliin. Miten se käytännössä tapahtuu? Jätämmekö ne vain pois työstämme?

Kuvailulehteen olemme ilmoittaneet että liitteet työstä salattu. Teemmekö työstämme siis kaksi pdf tiedostoa, toinen liitteineen arvioitavaksi ja toinen ilman liitteitä Theseukseen?

Vastaus:

Teette näin:

  • Jätätte opparin liitteineen arvioitavaksi.
  • Opinnäytetyö arvioidaan. Saatatte joutua vielä korjailemaan joitakin asioita ennen verkkojulkaisua.
  • Mahdollisten korjailujen jälkeen laitatte Theseukseen opparin, josta on poistettu ne liitteet, jotka eivät ole julkisia.

Julkinen versio Theseukseen

Theseukseen tulee siis julkinen versio opparistanne.

Theseus ei ole kuitenkaan arkisto, vaan paikka/palvelin, jossa amkit julkaisevat oppareitaan ja muita verkkojulkaisuja.

Täydellinen versio JAMKin arkistoon

Opinnäytetyönne täydellinen versio arkistoidaan JAMKin arkistoon (tiedostona). Katso ohjeet Elmosta.

Palkittuja oppareita

Mistä löytäisin hyvän opinnäytetyön?

Vinkki:

Kirjastonjohtaja Teemu Makkonen kirjoittaa Hyllyt levällään -blogissa aiheesta hyvä opinnäytetyö.

 

Julkaisun pysyvä osoite Theseuksessa

Miksi viitattuihin oppareihin merkitään raportointiohjeen mukaan sen url-osoite, eikä oikeaa osoitetta? Kumpi on suositeltavampi?

Vastaus:

Tarkoitat urlilla varmaan Theseuksessa ilmoitettavaa tiettyä url-linkkiä.

Esimerkiksi jos haluaisin viitata melko uuteen oppariin kestävyysharjoittelun aiheuttamiin vaikutuksiin metabolisen oireyhtymän riskitekijöissä, käyttäisin tätä linkkiä, jonka näkee, kun Theseuksessa klikkaa tuloslistalla kyseisen opparin riviä:

Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244917.

Kun avaa opparin, selaimen osoiterivillä lukee: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/56898/OpinnaytetyoJuvonenPaananen.pdf?sequence=1

Ihan erinäköiset linkit!

Idea tuossa pysyvässä osoitteessa on ymmärtääkseni se, että vaikka tekniset julkaisualustat vaihtelisivat aikojen saatossa, lukija löytää kyseisen julkaisun. Siksi se on parempi/pysyvämpi kuin tuo toinen. Korjatkaa, tietotekniikka-ihmiset, jos olen väärässä.

Tuo lähde, johon sattumalta viittasin on:

Paananen, K. & Juvonen, P. 2012. Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aiheuttamat muutokset metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, fysioterapian koulutusohjelma. Viitattu 23.5.2013. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244917.

Koska en tiedä opparin arvosanasta mitään, tämä ei ole suositus käyttää kyseistä lähdettä, mutta ei toisaalta kieltokaan. Harkintaa ja omaa asiantuntemusta pitää käyttää tiedon arvioinnissa, olipa lähde mikä tahansa.

 

 

Salaisten oppareiden tiedot tietokannoissa

Huom! Tätä asiaa koskevat käytännöt ovat muuttuneet kesällä 2014: http://blogit.jamk.fi/oppari/2014/06/11/kirjasto-ei-ota-vastaan-salaisia-oppareita/

Näkyvätkö salaiset työt kirjaston tietokannassa?

Vastaus:

Kysyin asiaa tietopalvelusihteeri Anne Pajuselta, joka vastaa tällä hetkellä salaisten töiden käsittelystä kirjastossa.

Tietokannoissa oppareiden tiedot näkyvät näin:
(lyhyet tiedot = työn julkaisupäivä, kieli, salaisuuspäivä, työntekijä, ohjaaja ja työnantaja)

Janet:

  • tavalliset opparit:
    • jos työ on julkaistu Theseuksessa viim. 31.12.2012: perustiedot ja linkki oppariin
    • jos työ on julkaistu Theseuksessa 1.1.2013 jälkeen: ei tietoja
    • paperiset opparit, jotka on tuotu kirjastoon: perustiedot
  • salaiset opparit
    • osittain salaiset opparit (esim. liite x salainen): kuten tavalliset opparit
    • kokonaan salaiset opparit: lyhyet tiedot, sijainti SALAISET.

 Opinnäytetöiden tiivistelmätietokanta

  • tavalliset opparit:
    • verkko-opparit: ei tietoja
    • paperiset opparit, jotka on tuotu kirjastoon: perustiedot ja tiivistelmä
  • salaiset opparit:
    • osittain salaiset opparit (esim. liite x salainen): perustiedot ja tiivistelmä
    • kokonaan salaiset opparit: vain lyhyet tiedot.

 Theseus:

  • tavalliset opparit
    • verkko-opparit (verkkojulkaisulupa annettu): koko työ
    • paperiset työt: ei tietoja
  • salaiset opparit
    • osittain salaiset opparit (esim. liite x salainen): julkinen osa näkyy, salainen ei (opiskelijan on itse jätettävä salainen osa pois opparin verkkoversiosta)
    • kokonaan salaiset opparit: ei tietoja.

 

Theseus ja osittain salaiset työt:

Jos esimerkiksi liite 1 on salainen, opiskelijan on poistettava se työstään, ennen kuin syöttää opparinsa Theseukseen. Luottamuksellisuudesta pitää olla maininta kuvailulehden Muut tiedot -kohdassa.

 

 

 

Mustavalkoinen kansilehti kelpaa

Kansilehti vaaditaan värillisenä, siis ohjeissa. Mutta onko sillä enää mitään merkitystä, koska opparit julkaistaan verkossa, eikä siinä arkistokappaleessa tarvitse olla värejä?

Vastaus:
Piti oikein tarkistaa, mitä raportointiohjeessa sanotaan. Voikohan tämän kohdan ymmärtää vaatimukseksi väritulostuksesta: ”Kansilehden pohja on saatavana sähköisessä muodossa kirjaston www-sivuilla”? Mielestäni ei voi.

Kansilehden pohja, samoin kuin kuvailulehden pohja, on kirjaston sivuilla. Kansilehdessä ylätunniste ja JAMKin logo ovat värilliset, muut mustaa tekstiä. Opiskelija tallentaa kansilehden pohjan toisella nimellä oman työnsä kansilehdeksi. Oman kansilehden voi sitten tulostaa joko värillisenä tai mustavalkoisena.

Näkökulmia mustavalko- vai väritulostusproblematiikkaan:

1) Verkkojulkaiseminen ei vaadi väritulostusta. Theseuksessa julkaistavissa e-oppareissa kansilehti näkyy värillisenä. Arviointia varten mahdollisesti tulostetun paperiversion kansilehti voi tällöin olla mustavalkoinen. (E-oppari = tiedostona eli sähköisessä muodossa oleva opinnäytetyö.)

2) Oppareiden arkistointi ei vaadi väritulostusta. Arkistointiin käy kumpi vaan: joko mustavalkoinen tai värillinen opinnäytetyö. Valkoiselle paperille mustalla printattu teksti ja kuvat säilyvät parhaiten, mutta käytännössä tällä ei ole merkitystä. Arkistokappaleessa oleellisinta on valkoinen paperi. Arvosanan 5 saaneet työt arkistoidaan pysyvästi, muiden oppareiden säilytysaika on kymmenen vuotta. (Tieto saatu suunnittelija Mirja Nojoselta.)

3) JAMKin tietohallinnon kanta on: jos vaan mahdollista niin sähköisesti värillisinä ja paperiversiot minimiin (tietohallintopäällikkö Ari Ilkan neuvo).

4) Paperisen opparin julkaiseminen värillisenä ok, samoin mustavalkoisena. Työ, jota ei julkaista verkossa, julkaistaan paperiversiona, jollei ole salainen. Paperisia oppareita voi lukea ja lainata kirjastossa. Totta toki on, että värillinen kansilehti näyttää vähemmän monistemaiselta ja värilliset kuviot elävöittävät tekstiä mukavasti. Mutta paperisissa oppareissakaan värillisyys ei ainakaan raportointiohjeen mukaan ole pakollista.

Ja esimerkiksi Lutakossa opiskelijoilla ei edes ole väritulostusmahdollisuutta, Pohjolaisen Pirjo selvitteli asiaa.

HUOM! Jos koulutusohjelma ja/tai opinnäytetyötä ohjaavat opettajat edellyttävät työn väritulostamista, noudattakaa silloin heidän antamiaan ohjeita.

Summa summarum:
Kansilehteä ei vaadita värillisenä raportointiohjeessa. Väritulosteilla ei ole merkitystä silloin, kun oppari julkaistaan verkossa. Arkistokappaleessa ei tarvitse olla värejä.