Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: verkkojulkaiseminen

Kypsäri, opparin arkistointi ja Theseukseen tallennus

Tietyt kysymykset ovat yleistyneet lähipäivinä mm. kirjaston asiakaspalvelussa. Tässä kollegojeni vastauksia:

  • Kypsyysnäyte tehdään sen jälkeen, kun opinnäyte on jätetty arvioitavaksi (ks. amk ja yamk).
  • JAMKin sähköiseen arkistoon työn voi tallentaa vasta, kun työn nimi näkyy ASIOssa, eli kun se on arvioitu.
  • Jokaikinen opiskelija laittaa itse työnsä sähköiseen arkistoon, vaikka työssä olisi useampi tekijä.
  • Theseukseen sen sijaan riittää, että työ tallennetaan vain yhden kerran; tallennustietoihin laitetaan molempien tekijöiden nimet. (Ks opinto-oppaan ohjeet .)

Lisään tuohon vielä sen, että opinnäytetyön paperiversion voi lukea ja lainata kirjastosta silloin, kun työtä ei julkaista Theseuksessa. Ne ovat oppareita, joihin opiskelijat tai koulutusalat eivät ole antaneet verkkojulkaisulupaa.

Ohjeet opinnäytetyön julkisuudesta ja salassapidosta ovat JAMKin intranetissa.

Ei verkkojulkaisulupaa – toimita oppari paperinippuna kirjastoon

Olen saamassa juuri opinnäytetyötäni valmiiksi. En saanut työlleni verkkojulkaisulupaa, joten minun tulee toimittaa opinnäytetyöni kirjastoon julkaistavaksi. Työni ohjaaja ei ollut aivan varma onko kirjastolle toimitettavan kappaleen oltava kansitettu. Kysymys kuuluukin siis, että onko minun kansitettava opinnäytetyöni, jotta sen voin tuoda kirjastolle julkaistavaksi? Toimitetetaanko julkaistava kappale ihan vain pääkampuksen kirjaston palvelutiskille?

Vastaus:

Kysyin neuvoa kollegaltani kirjaston asiakaspalvelusta. Jonna vastaa näin:

Sinun ei tarvitse kansittaa kirjastoon tulevaa opinnäytetyötäsi. Voit toimittaa tekniikan alan opinnäytetyösi Pääkampuksen kirjaston asiakaspalveluun yksipuolisesti tulostettuna paperinippuna, kiitos. Hyvää kevättä!

 

Salatut liitteet – erilaiset versiot opparista

Meidän tulisi salata opparimme liitteet Theseukseen tässä pikapuoliin. Miten se käytännössä tapahtuu? Jätämmekö ne vain pois työstämme?

Kuvailulehteen olemme ilmoittaneet että liitteet työstä salattu. Teemmekö työstämme siis kaksi pdf tiedostoa, toinen liitteineen arvioitavaksi ja toinen ilman liitteitä Theseukseen?

Vastaus:

Teette näin:

  • Jätätte opparin liitteineen arvioitavaksi.
  • Opinnäytetyö arvioidaan. Saatatte joutua vielä korjailemaan joitakin asioita ennen verkkojulkaisua.
  • Mahdollisten korjailujen jälkeen laitatte Theseukseen opparin, josta on poistettu ne liitteet, jotka eivät ole julkisia.

Julkinen versio Theseukseen

Theseukseen tulee siis julkinen versio opparistanne.

Theseus ei ole kuitenkaan arkisto, vaan paikka/palvelin, jossa amkit julkaisevat oppareitaan ja muita verkkojulkaisuja.

Täydellinen versio JAMKin arkistoon

Opinnäytetyönne täydellinen versio arkistoidaan JAMKin arkistoon (tiedostona). Katso ohjeet Elmosta.

Miten viittaan raportointiohjeeseen?

Viitataanko raportointiohjeeseen kuten nettisivuihin? Vai kuten kirjaan?

Vastaus:

Sain tämän kysymyksen tietooni yhdessä opettajakokouksessa.

Kysymys on mielenkiintoinen, sillä nykymaailmassa kirjat muuttuvat verkkokirjoiksi ja sitä mukaan kirjan ja nettisivuston ero alkaa ainakin ihmisten mielikuvissa hämärtyä.

Mielestäni raportointiohje, vaikka saattaakin olla sangen hämyisä uudistuneessa muodossaan JAMKin avoimissa oppimateriaaleissa, on enemmän verkkokirja kuin nettisivusto. Toki se on osa JAMKin nettisivustoa.

Raportointiohjeessa on jokaisella luvulla oma numeroitu lukunsa ja osalla niistä vielä numeroidut alalukunsa. Se on aika tyypillistä kirjoille, mutta ei sivustoille. Näistä luvuista ja alaluvuista muodostuu kokonaisuus, hienommin sanottuna teos.

Minut ja Liukon Satu mainitaan kyllä tekijöinä, mutta maininta on melko huomaamaton etusivun oikeassa alareunassa, joten harva sitä on sieltä bongannut. Satu lupasi miettiä, laitammeko nimemme paremmin näkyviin.

Jos ja kun viittaatte raportointiohjeeseen, lähdeviite tulee lähdeluetteloon näin:

Liukko, S. & Perttula, S. 2013. Opinnäytetyön raportointiohje. Viitattu 11.4.2013. Http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/.

Jos viittaatte tekstissä esimerkiksi lukuun 3 (Kirjoittamisprosessi), tekstiviite tulee näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Liukko & Perttula 2013, luku 3).

TAI

Tekstiä tekstiä tekstiä (Liukko & Perttula 2013, Kirjoittamisprosessi).

Selitys tekstiviitteen muotoiluun: Koska opuksessa ei ole sivunumeroita, voidaan lukijaa helpottaa kertomalla edes se luvun numero tai nimi, josta kyseinen ajatus esitetään.

Mahdollinen monitulkintaisuus näyttäisi syntyvän, jos viitataan lukuun 4.2.1 (Johdanto). Kyseisessä luvussahan selostetaan, mitä opparin johdannolta vaaditaan.

Tekstiviite voisi tulla siis näin, jos viitataan luvun nimeen: Tekstiä tekstiä tekstiä (Liukko & Perttula 2013, Johdanto).

Nyt lukija ja kirjoittajakin voi ajatella vahingossa, että tässä varmaankin viitataan raportointiohjeen johdantoon. Sellaista ei tosin ole, mutta sellaiseksi voi käsittää vaikkapa raportointiohjeen etusivun, joka ei ole oma numeroitu lukunsa. Siis sen sivun, jonka nimi on ”Kirjallisten tehtävien raportointi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa”. Selvyyden vuoksi tässä tapauksessa voisikin ehkä olla parempi viitata luvun numeroon eikä luvun nimeen:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Liukko & Perttula 2013, luku 4.2.1).

Huomauttaisin vielä, että oppareissa ei useinkaan tarvitse viitata raportointiohjeeseen. Se ei ole varsinainen tutkimuksenteko-opas eikä tutkimusmenetelmäjulkaisu, joiden on oltava lähdeluettelossa, jos olette niitä lukeneet ja niiden neuvoja soveltaneet.

Vaikka raportointiohjeeseen ei aina viitatakaan, sitä on kuitenkin aina noudatettava JAMKin kirjallisissa töissä.

Mustavalkoinen kansilehti kelpaa

Kansilehti vaaditaan värillisenä, siis ohjeissa. Mutta onko sillä enää mitään merkitystä, koska opparit julkaistaan verkossa, eikä siinä arkistokappaleessa tarvitse olla värejä?

Vastaus:
Piti oikein tarkistaa, mitä raportointiohjeessa sanotaan. Voikohan tämän kohdan ymmärtää vaatimukseksi väritulostuksesta: ”Kansilehden pohja on saatavana sähköisessä muodossa kirjaston www-sivuilla”? Mielestäni ei voi.

Kansilehden pohja, samoin kuin kuvailulehden pohja, on kirjaston sivuilla. Kansilehdessä ylätunniste ja JAMKin logo ovat värilliset, muut mustaa tekstiä. Opiskelija tallentaa kansilehden pohjan toisella nimellä oman työnsä kansilehdeksi. Oman kansilehden voi sitten tulostaa joko värillisenä tai mustavalkoisena.

Näkökulmia mustavalko- vai väritulostusproblematiikkaan:

1) Verkkojulkaiseminen ei vaadi väritulostusta. Theseuksessa julkaistavissa e-oppareissa kansilehti näkyy värillisenä. Arviointia varten mahdollisesti tulostetun paperiversion kansilehti voi tällöin olla mustavalkoinen. (E-oppari = tiedostona eli sähköisessä muodossa oleva opinnäytetyö.)

2) Oppareiden arkistointi ei vaadi väritulostusta. Arkistointiin käy kumpi vaan: joko mustavalkoinen tai värillinen opinnäytetyö. Valkoiselle paperille mustalla printattu teksti ja kuvat säilyvät parhaiten, mutta käytännössä tällä ei ole merkitystä. Arkistokappaleessa oleellisinta on valkoinen paperi. Arvosanan 5 saaneet työt arkistoidaan pysyvästi, muiden oppareiden säilytysaika on kymmenen vuotta. (Tieto saatu suunnittelija Mirja Nojoselta.)

3) JAMKin tietohallinnon kanta on: jos vaan mahdollista niin sähköisesti värillisinä ja paperiversiot minimiin (tietohallintopäällikkö Ari Ilkan neuvo).

4) Paperisen opparin julkaiseminen värillisenä ok, samoin mustavalkoisena. Työ, jota ei julkaista verkossa, julkaistaan paperiversiona, jollei ole salainen. Paperisia oppareita voi lukea ja lainata kirjastossa. Totta toki on, että värillinen kansilehti näyttää vähemmän monistemaiselta ja värilliset kuviot elävöittävät tekstiä mukavasti. Mutta paperisissa oppareissakaan värillisyys ei ainakaan raportointiohjeen mukaan ole pakollista.

Ja esimerkiksi Lutakossa opiskelijoilla ei edes ole väritulostusmahdollisuutta, Pohjolaisen Pirjo selvitteli asiaa.

HUOM! Jos koulutusohjelma ja/tai opinnäytetyötä ohjaavat opettajat edellyttävät työn väritulostamista, noudattakaa silloin heidän antamiaan ohjeita.

Summa summarum:
Kansilehteä ei vaadita värillisenä raportointiohjeessa. Väritulosteilla ei ole merkitystä silloin, kun oppari julkaistaan verkossa. Arkistokappaleessa ei tarvitse olla värejä.