Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: e-kirjat

Oppikirja opparin lähteenä

Voiko oppikirjoja käyttää lähteinä opparissa?

Vastaus: Kyllä ja ei.

Kyllä voi käyttää!

Jos tiedekirjaa käytetään oppikirjana, se käy mielestäni opparin lähteeksi. Tiedekirjassa ilmoitetaan lähteet tekstissä ja lähdeluettelossa. Tiedekirja on tyypillisesti toimitettu julkaisu, jonka luvuilla on eri kirjoittajat. Jos lukujen kirjoittajat ovat tutkijoita ja kirja kokoaa esimerkiksi tietyn teemaiset tutkimukset katsaukseksi, se on mielestäni ok opparin lähteenä.

Monien kustantajien tiedekirjat ovat vertaisarvioituja. Vertaisarvioinnista tai mahdollisesti muusta laadunvarmistuksen menettelystä kerrotaan yleensä kirjan tiedoissa. Lue lisää esimerkiksi Suomen Kirjallisuuden Seuran blogista.

No ei tietenkään!

Jos kirja on tietokirja, jonka tekstissä ei kerrota, keneltä mikäkin ajatus on peräisin (tekstiviitteet), niin sellaista ei kantsi opparissa käyttää. Lähdeluetteloa ei monestikaan ole, tai on vain epämääräinen lista Kirjallisuutta aiheesta.

Lisäys 9.11.2016/sp
Kyllä, jos

Duodecimin oppikirjat Terveysportissa ovat lääkäreille tarkoitettuja ja soveltuvin osin sairaanhoitajille. AMK-tasolla näitä voi käyttää muun lähdekirjallisuuden rinnalla ei yksinään.

Lisäys 20.2.2017/sp
Kyllä, jos

Joka alalla näyttää olevan tietyt oppikirjat, jonkin sortin klassikot, joita hyväksytään lähteiksi. Kysy tarvittaessa ohjaajaltasi, jos lähteen käyttökelpoisuus mietityttää.

Enkkuohje: Mikä nimi kursivoidaan?

Teoksen nimi kursivoidaan, ja käännös hakasulkeisiin? 

Järvinen, M., Laine, A. & Hellman-Suominen, K. 2009. Varhaiskasvatusta ammattitaidolla [Early childhood education and care with expertice]. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino. 

Miksi sitten teoksesta napattu artikkeli toimiikin näin, vai toimiiko? (Eli yhtäkkiä englanninkielinen artikkelin nimi kursivoidaan, mutta taas teoksen nimessä suomenkielinen..?)

Hirsjärvi, S. 2009a. Tutkimuksen reliaabelius ja validius [The reliability and validity of study]. In S. Hirsjärvi, P. Remes & P. Sajavaara (Eds.), Tutki ja kirjoita [Research and Write]. 15th Rev. ed. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino, 231 – 233. 

Entä tämä lähdehirviö, onko oikein? 

Alila, K. & Kinos, J. 2014. Katsaus varhaiskasvatuksen historiaan [Overview in history of early childhood education and care]. In Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat. Tausta-aineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi [History, present state and development in early childhood education and care. Background material for preparing the law of ECEC]. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:12 [Publications and memos of Ministry of Education and Culture]. Accessed 19 July 2015. Retrieved from http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/tr12.pdf?lang=fi

Ja miten oli ebrary- tai muiden nettikirjojen kanssa? Olen käsitellyt niitä tähän asti ”oikeina” kirjoina, mutta kuinka ne tulisi merkitä lähdeluetteloon?

Vastaus:

Aika monta kysymystä yhdessä paketissa!

Tänä keväänä on tullut paljon kommentteja liittyen enkunkielisen raportointiohjeen ohjeisiin. Se eroaa aika paljon suomenkielisestä rapsaohjeesta, mikä näyttää aiheuttavan ongelmia JAMKin opiskelijoille ja opinnäytetyön ohjaajille sekä esim. kirjaston verkkokursseilla.

En ole enkkuohjeen asiantuntija, eikä minulla ole siihen muokkausoikeuksiakaan.

Kerron tässä mielipiteeni kysymistäsi asioista.

Se julkaisu, missä lähde on, kursivoidaan: Kirjan nimi, lehden nimi yms. Tämä katsottiin olevan osa englanninkielistä kulttuuria, ja sen vuoksi kursiivi sallittiin JAMKissa vuosi pari sitten.

Käännetty teksti laitetaan hakasulkeisiin. Tämä taitaa olla yleistä kaikkialla maailmassa ja kaikissa viittausjärjestelmissä.

Älä merkitse lähdeviitteseen kirjapainon tietoja, vaan Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.

Ebraryyn ja muihin e-kirjoihin viitataan kuten kirjoihin, mutta lähdeviitteeseen merkitään myös viittauspäivämäärä ja nettiosoite tai nettipolku.

Lähdeviitteet:

Hirsjärvi, S. 2009a. Tutkimuksen reliaabelius ja validius [The reliability and validity of study]. In Tutki ja kirjoita [Research and Write]. Ed. by S. Hirsjärvi, P. Remes, & P. Sajavaara. 15th rev. ed. Helsinki: Tammi, 231–233.

Alila, K., & Kinos, J. 2014. Katsaus varhaiskasvatuksen historiaan [Overview in history of early childhood education and care]. In Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat. Tausta-aineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi [History, present state and development in early childhood education and care. Background material for preparing the law of ECEC]. Accessed 19 July 2015. Retrieved from http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/tr12.pdf?lang=fi.

Ekasta lähdeviitteestä näkee myös muotoa ”S. Hirsjärvi, P. Remes, & P. Sajavaara (Eds.)”, kuten sinullakin, ja APA 6th -viittausohjeissa välillä. Tästä JAMKin Opinnäytetyöfoorumi ei mielestäni kuitenkaan tehnyt erillistä päätöstä, joten suomenkielisessä rapsaohjeessa oleva linjaus siitä, että suositaan suoraa sanajärjestystä, pätee.

Näissä enkkuohjeen lähde-esimerkeissä on mielestäni oikea ilmaisu (korostukset minun):

Ronja ryövärintytär [Ronia the robber’s daughter]. 1984. Directed by T. Danielsson. Motion picture. Yle Fem 5 January 2014.

Filmiryhmä: Musiikkia mykkäelokuvaan [Film group: Music for a silent film]. 2014. Radio broadcast episode. Produced by J. P. Pulkkinen. Aired on Yle Radio 1, published on Yle Areena 2 January 2014.

…ja sitten odottelen kommentteja, menikö oikein…

Sivunumerot tekstiviitteisiin jos mahdollista

Haluaisin varmistuksen, milloin pitää ilmoittaa viitatun lähteen sivunumerot. Olen esimerkiksi käyttänyt lähteenä paljon tutkimuksia ja haluan viitata niiden päätuloksiin, niin tuleeko minun silloinkin kirjata tekstiviitteeseen sivunumeroit esim (Olofson 2001, 323-330)?

Vastaus:

Aina, kun vain on mahdollista, ilmoita sivunumerot tekstiviitteissä. Painetuissa kirjoissa yleensä sivut on numeroitu.

Jos julkaisussa ei ole sivunumeroita – näin voi käydä silloin tällöin nettilähteissä tai e-kirjoissa – voit viitata luvun numerolla, esimerkiksi (Virtanen 2015, luku 5) tai (Kirjan nimi 2015, 5. luku). Lakilähteen tekstiviitteessä voi olla esimerkiksi pykälä (POL 628/1998, 4 §).

POL on lyhenne perusopetuslaista.

Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology

Kirjoitan opinnäytetyötäni, ja jäin pohtimaan erästä lähdemerkintää.

Olen siis käyttänyt kirjaa, jolla ei ole tiettyä kirjoittajaa, mutta toimittaja on ilmoitettu kannessa (eli Edmonds, K.). Olen ottanut tietoa eräästä kirjan kappaleesta, jonka kirjoittajaksi on kappaleen alussa ilmoitettu Kennedy, S. ja Koninckx, P. Kuinka teen lähdeviitteen? nyt olen käyttänyt tätä tapaa:

(Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology 2008, 434)

.. eli kirjan nimeä, vuosilukua sekä sivunumeroa. Lähdeluettelossa olen merkinnyt kirjan seuraavasti:

Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology. 2008. Toim. Edmonds, K. Chichester, West Sussex: Wiley-Blackwell, John Wiley & Sons, Ltd.

Onko tama viittaustapa ok, vai tulisiko lähdeviite tekstiin tai lähdeluetteloon tehdä jollakin toisella tavalla?

Vastaus:

Janet-tietokannasta näen, että kirjasta on uudempi versio Ebrary-palvelussa, vuodelta 2012. Sitä kannattaa tietty käyttää. Näyttää olevan 8th edition

Kirjaston tietokannassa näyttää kustantajana/julkaisijan olevan Wiley-Blackwell, mutta kirjan nimiölehdellä ilmoitetaan ”Publisher: John Wiley & Sons”. Kumpikin siis käy, koska on noin epämääräistä. Ltd-lyhenteet voi jättää pois.

Tuo Dewhurst on ilmeisesti ollut alkuperäinen textbookin kokoaja. Sen vuoksi hänen nimensä mainitaan monessakin kohtaa tiedoissa.

Aloita henkilötekijöiden nimillä

Toimitettujen teosten toimittajat (editors, contributors) yhtenäistävät kirjan eri lukujen tekstit, mutta heillä ei ole tekijänoikeuksia kunkin kappaleen/luvun teksteihin.

Jos toimitetun teoksen kappaleilla/luvuilla on omat kirjoittajansa, kuten yleensä on, heillä on tekijänoikeudet omaan kirjoitukseensa. Silloin aloitetaan heidän nimillään.

Chapter 49 näyttäisi olevan kyseinen luku. Sisällysluettelostakin voi havaita, että Kennedy, S. ja Koninckx, P. ilmoitetaan pääluvun 49 kirjoittajina.

Kennedy, S. ja Koninckx, P. 2012. Endometriosis. Julkaisussa: Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology. 8. p. Toim. D. K. Edmonds. Chichester, U.K.: John Wiley & Sons. Viitattu 31.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Ebrary.

Itse tykkään lähdeviitteestä ilman tuota toimittaja-tietoa. Se ei nimittäin ole pakollinen:

Kennedy, S. ja Koninckx, P. 2012. Endometriosis. Julkaisussa: Dewhurst’s Textbook of Obstetrics and Gynaecology. 8. p. Chichester, U.K.: John Wiley & Sons. Viitattu 31.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Ebrary.

Kyseinen kirja löytyy JAMKin kirjaston ostamasta Ebrary-palvelusta, joten se kannattaa kertoa. Osaavat lukijat paremmin löytää halutessaan lähteen luokse. Ebraryssa kirjat voivat tulla ja mennä, viitattu-päivämäärä on siten mitä aiheellisin.

Tekstiviite sivunumeroimattomaan e-kirjaan

Kaikissa e-kirjoissa ei ole sivunumerointia. Kuinka sellaiseen e-kirjaan tehdään tekstiviittaus, kun siihen ei voi laittaa sivunumeroa?

Vastaus:

Tätä olen miettinyt aiemminkin: Verkkokirjasssa ei ole sivunumeroita ja Miten tekstissä viitataan lukulaitteelta luettaviin kirjoihin.

Sivunumeron sijaan voi käyttää luvun tai alaluvun numeroa tai nimeä, prosentteja tai muita vastaavia tarkahkon sijaintikohdan kertovia tietoja: (Tekijä vuosi, luku X).

 

 

 

 

Ebraryn e-kirjassa ristiriitaiset tekijätiedot

Opiskelija käyttää Ebraryn lähdettä, mutta tekijätiedot poikkeavat e-kirjan nimiölehdellä ja kirjan ”Bibliographic info”-osassa.

Käyttäisin mieluummin ensisijaista lähdettä, avattua e-kirjasivua. Huomaa, että tekijät käyttävät myös toista kirjainta etunimestä ”Reed K. Holden” ja ”Mark R. Burton”.

Nimiölehdeltä otetut tekijätiedot:
Holden, R. K. & Burton, M. R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. Hoboken, New Jersey: Wiley. Viitattu 6.2.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Bibliographic infosta napatut tekijätiedot:
Burton, M. & Holden, R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. John Wiley & Sons. Viitattu 6.2.2015. Http://site.ebrary.com/lib/jypoly/reader.action?docID=10226875. Ebrary.

Vastaus:
Olet oikeassa. Mutta koska e-kirja ”ympäristöineen” on sekava, kumpikin lähdeviite on hyväksyttävä.

Lähdeviite-standardeissa nimiösivua ja -lehteä pidetään ensisijaisena tietosivuna. Sen vuoksi oletan, että kirjan alussa olevalta nimiölehdeltä siepatut tekijätiedot ovat pätevämpiä kuin bibliographic infosta napatut. Minäkin aloittaisin lähdemerkinnän Holdenilla. Tätä tukee myös luettelotieto, jonka Library of Congress on kirjaan tehnyt, siinäkin viite alkaa Holdenilla.

Kirjan nimiösivulla näkyy kustantajana ’John Wiley & Sons’ ilman kustannuspaikka-tietoa.

Copyright-tiedoissa tosin lukee Holden Advisors Corp., Concord, MA. Kyseisen kirjan kustantaminen saattaa näköjään olla osa tuon ekan tekijän yritystoimintaa. Koska kirjalla on kuitenkin selvät henkilötekijät, lähdemerkintä aloitetaan niillä.

Nettilinkki vai -polku?

Suoran linkin voi laittaa. Se pelittää JAMKissa ja monien korkeakoulujen verkoissa, mutta ei niiden ulkopuolella. Silloin lukija ei välttämättä pääse käsiksi lähteeseen, eikä tiedä, mistä sitä etsiä.

Polku voisi kertoa reitin kaikille lukijoille. Nykyään Nelli-portaalin tilalla voi olla myös Janet tai oman alan tiedonhaun opas, joka löytyy kirjaston Oppaista.

Tässä kolmas versio lähdeviitteestä erilaisilla nettipoluilla höystettynä (Nelli, Janet, Liiketalouden tiedonhaun opas):

Holden, R. K. & Burton, M. R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. John Wiley & Sons. Viitattu 6.2.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Holden, R. K. & Burton, M. R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. John Wiley & Sons. Viitattu 6.2.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Janet, Ebrary.

Holden, R. K. & Burton, M. R. 2008. Pricing with Confidence: 10 Ways to Stop Leaving Money on the Table. John Wiley & Sons. Viitattu 6.2.2015. Http://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/Liiketalous-ja-palvelut/, Ebrary.

Asian vierestä: Holden etunimenä on pääosassa Sieppari ruispellossa -romaanissa.

Lähteenä WHO:n konferenssi-sivut

Tarkistaisin viittausohjeistusta – saisinko tarkennuksia?

Verkkosivuille, esim. WHO:n internetsivuille 2014 tai WHO 2013

Tekstissä —- (WHO 2014a). Toisessa kohtaa —- (WHO 2014b). Tarvitaanko tässä yhteydessä WHO:n internet-sivut mainintaa?

Lähdeluettelossa:

WHO 2014a. Health promotion>Global conferences on Health Promotion> The Ottawa Charter for Health Promotion. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Viitattu 19.4.2014
Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/

WHO 2014b. Health promotion>Global conferences on Health Promotion> The Ottawa Charter for Health Promotion> Health Promotion Emblem. Viitattu 19.4.2014
Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/index4.html

JA
Tekstissä —(WHO 2013.) Vai — (Healthpromotion2013, verkkosivut tai Health in All Policies).

Lähdeluettelossa:
WHO 2013. WHO> Health Promotion>Health in All Policies. Viitattu 21.4.2014. Http://www.healthpromotion2013.org/health-promotion/health-in-all-policies

Vastaus:
Kumpikin lähde käsittelee samaa konferenssia WHO:n sivustolla.

Jokaiseen osion sivuun voi viitata erikseen. JAMKissa tekijäksi merkitään henkilötekijät, ei organisaatioita. Jos lähteellä ei ole henkilötekijöitä, aloitetaan lähdeviite lähteen nimellä, eli tässä tapauksessa sivun otsikolla. Vaikkapa näin:

The Ottawa Charter for Health Promotion. 2014a. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Maailman terveysjärjestön WHO:n sivu, aiheena Health Promotion. Viitattu 19.4.2014. Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/.

The Ottawa Charter for Health Promotion. 2014b. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Maailman terveysjärjestön WHO:n sivu, aiheena Health Promotion Emblem. Viitattu 19.4.2014. http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/index4.html.

Jos teet lähdeviitteen joka sivusta erikseen, tee silloin tekstiviitteetkin sen mukaisesti: (Health Promotion 2014a) ja (Health Promotion 2014b).

Verkkokirja-lähde

Ottawan konferenssi muodostaa oman selkeän osionsa sivustolla.

Osio jakaantuu vielä sivuihin, jotka näyttävät eri alaluvuilta. Jokaisessa luvussa Ottawan konferenssia käsitellään eri näkökulmasta. Osiossa jopa navigoidaan painamalla painiketta Next page tai osion sisäisillä sivunumeroilla, jotka näkyvät kunkin sivun alareunassa. Osio muistuttaa verkkokirjaa.

Sen vuoksi näen tässä toisenlaisenkin lähdeviite-mahdollisuuden:

The Ottawa Charter for Health Promotion. 2014. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Osio Maailman terveysjärjestön WHO:n sivustolla. Viitattu 19.4.2014. Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/.

Toista lähdeviitettä ei tällöin tarvita.

Tekstiviitteissä voi viitata osion sisäisen sivun tai luvun numeroon:
(The Ottawa Charter for Health Promotion 2014, 3) tai (The Ottawa Charter for Health Promotion 2014, luku 3).

Vivun tai luvun numeron sijasta voit viitata luvun nimeen, mutta silloin tekstiviitteestä tulee aika pitkä: (The Ottawa Charter for Health Promotion 2012, luku Health Promotion Emblem).

 

Painettu lähde vai verkkoversio?

Jos käyttää opinnäytetyössä verkkolähdettä, mutta lähteestä on sekä verkkoversio, että painettu versio (esimerkiksi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, josta on myös pdf), riittääkö, että merkkaa lähdeluetteloon lähteen painetun version tiedot vai pitääkö mukana olla viittauspäivämäärät ja lähteen osoitteet?

Periaatteessahan opettaja tai kukaan muukaan ei voi tietää, kumpaa versiota on käyttänyt.

Vastaus:

Rike ei ole maailmoja kaatava. Toimi kuitenkin oikealla tavalla, vaikka muutkin toimintatavat olisivat mahdollisia. ”Kukaan muukaan ei tiedä” ei päde, koska itse kuitenkin tiedät.

Viittaa siis siihen lähteeseen, jota olet tosiasiallisesti käyttänyt. Jos käytät sähköistä versiota, laita lähdeviitteeseen viitattu+päivämäärä ja nettiosoite. Painetuista (paperisista) lähteistä niitä ei tarvitse merkitä lähdeviitteeseen.

Isännöinnin käsikirjan kirjoittajalauma

Kysymykseni koskee lähdeviitteitä ja -luetteloa sellaisessa tapauksessa, jossa lähteenä käyttämässäni opuksessa on 33 kirjoittajaa. Kyseessä on siis Isännöinnin käsikirja.

Tällä teoksella on todellakin 33 kirjoittajaa, mutta kunkin tekstin ja luvun kirjoittaja on eritelty käsikirjan alussa kirjoittajaluettelossa.

Laitanko siis lähdeviitteeseen ja -luetteloon vain sen henkilön nimen, joka todellisuudessa on viittaamani luvun kirjoittanut? Ei varmaankaan ole järkevää ainakaan tekstiviitteeseen kirjoittaa kaikkien 33 henkilön nimeä? 🙂

Jos näin on, niin entäpä lähdeluetteloon? Pitääkö sinne kirjoittaa kaikkien 33 nimet vai riittääkö, jos laitan heidän nimet, joiden tekstejä olen kirjasta käyttänyt? Kirjassa on kylläkin vain 4 toimittajaa, mutta varmaankaan vain toimittajien nimiä ei voi lähdeluetteloon laittaa?

Vastaus:

Olisi tosiaan aika epämukavaa kirjoittaa tekstiviitteeseen 33 kirjoittajan nimeä!

Kyseinen lähde on siis toimitettu teos, jonka jokaisella luvulla on eri kirjoittajat. Se helpottaa tässä tilanteessa. Kokoomateoksen toimittajien (editoijien) nimiä ei tarvitse ilmoittaa, jollei ehdottomasti halua.

Lähdeluetteloon tulevat vain ne lähteet (artikkelit/luvut), joihin olet tekstissä viitannut. Aloita lähdeviite luvun kirjoittajan nimellä:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut.

Jos olet lukenut sitä e-kirjana Ellibs-palvelussa Nelli-portaalissa (kirjaston maksaman lisenssin turvin), lähdeviite tulee:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut. Viitattu pvm. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ellibs.

Tekstiviite tehdään normisti (tekijän sukunimi julkaisuvuosi, sivut).

Kalevala-viitteet

Kuinka Kalevalaan viitataan tekstissä ja lähdeluettelossa?

Vastaus:

Ihan normisti.

Kalevalasta on useita painoksia, joten julkaisuvuosi ja painostieto ovat tärkeitä tässä tapauksessa. Myös kustantaja-tieto voi olla oleellista kertoa, koska Kalevaloita on pilvin pimein.

Jos kyseessä on perinteinen painettu kirja, lähdeluettoloon tulee:

Kalevala. Julkaisuvuosi. Painos. Kustannuspaikka: Kustantaja.

Kalewala, taikka, Wanhoja Karjalan runoja Suomen kansan muinosista ajoista. 1835. Koonnut E. Lönnrot. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kalevala. 2012. Koonnut E. Lönnrot. 2. p. Helsinki: Otava.

Kunnas, M. 2012. Koirien kalevala. CD-levy. Uusi p. Helsinki: Otava.

Tekstiviite esim. näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Kalevala vuosi, sivut).

Jos on äänikirja, www-sivu tai muu sähköinen lähde, sivunumeroita ei tietenkään merkitä.

Jos kyseessä on sähköinen lähde, lähdeluetteloon tulee:

Kalevala. Julkaisuvuosi. Painos-, versio- tai muu vastaava tieto. Kustannuspaikka: Kustantaja. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Miten viittaan raportointiohjeeseen?

Viitataanko raportointiohjeeseen kuten nettisivuihin? Vai kuten kirjaan?

Vastaus:

Sain tämän kysymyksen tietooni yhdessä opettajakokouksessa.

Kysymys on mielenkiintoinen, sillä nykymaailmassa kirjat muuttuvat verkkokirjoiksi ja sitä mukaan kirjan ja nettisivuston ero alkaa ainakin ihmisten mielikuvissa hämärtyä.

Mielestäni raportointiohje, vaikka saattaakin olla sangen hämyisä uudistuneessa muodossaan JAMKin avoimissa oppimateriaaleissa, on enemmän verkkokirja kuin nettisivusto. Toki se on osa JAMKin nettisivustoa.

Raportointiohjeessa on jokaisella luvulla oma numeroitu lukunsa ja osalla niistä vielä numeroidut alalukunsa. Se on aika tyypillistä kirjoille, mutta ei sivustoille. Näistä luvuista ja alaluvuista muodostuu kokonaisuus, hienommin sanottuna teos.

Minut ja Liukon Satu mainitaan kyllä tekijöinä, mutta maininta on melko huomaamaton etusivun oikeassa alareunassa, joten harva sitä on sieltä bongannut. Satu lupasi miettiä, laitammeko nimemme paremmin näkyviin.

Jos ja kun viittaatte raportointiohjeeseen, lähdeviite tulee lähdeluetteloon näin:

Liukko, S. & Perttula, S. 2013. Opinnäytetyön raportointiohje. Viitattu 11.4.2013. Http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/.

Jos viittaatte tekstissä esimerkiksi lukuun 3 (Kirjoittamisprosessi), tekstiviite tulee näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Liukko & Perttula 2013, luku 3).

TAI

Tekstiä tekstiä tekstiä (Liukko & Perttula 2013, Kirjoittamisprosessi).

Selitys tekstiviitteen muotoiluun: Koska opuksessa ei ole sivunumeroita, voidaan lukijaa helpottaa kertomalla edes se luvun numero tai nimi, josta kyseinen ajatus esitetään.

Mahdollinen monitulkintaisuus näyttäisi syntyvän, jos viitataan lukuun 4.2.1 (Johdanto). Kyseisessä luvussahan selostetaan, mitä opparin johdannolta vaaditaan.

Tekstiviite voisi tulla siis näin, jos viitataan luvun nimeen: Tekstiä tekstiä tekstiä (Liukko & Perttula 2013, Johdanto).

Nyt lukija ja kirjoittajakin voi ajatella vahingossa, että tässä varmaankin viitataan raportointiohjeen johdantoon. Sellaista ei tosin ole, mutta sellaiseksi voi käsittää vaikkapa raportointiohjeen etusivun, joka ei ole oma numeroitu lukunsa. Siis sen sivun, jonka nimi on ”Kirjallisten tehtävien raportointi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa”. Selvyyden vuoksi tässä tapauksessa voisikin ehkä olla parempi viitata luvun numeroon eikä luvun nimeen:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Liukko & Perttula 2013, luku 4.2.1).

Huomauttaisin vielä, että oppareissa ei useinkaan tarvitse viitata raportointiohjeeseen. Se ei ole varsinainen tutkimuksenteko-opas eikä tutkimusmenetelmäjulkaisu, joiden on oltava lähdeluettelossa, jos olette niitä lukeneet ja niiden neuvoja soveltaneet.

Vaikka raportointiohjeeseen ei aina viitatakaan, sitä on kuitenkin aina noudatettava JAMKin kirjallisissa töissä.

Monta artikkelia Opinportin verkkokirjasta

En löytänyt raportointiohjeesta, enkä Tutki ja kirjoita -kirjasta neuvoa tähän pulmaan: Miten merkitsen lähdeviitteen? Entä lähteen lähdeluetteloon?

– Useampi artikkeli verkkokirjasta Psykiatria (Duodecim), esimerkiksi Johdanto, Mitä on oikeuspsykiatria?
– Artikkeleilla sama kirjoittaja
– Artikkelit kirjoitettu (tai ainakin merkitty) samalle päivälle (1.8.2011)
– Ei sivunumeroita
– Artikkelin alareunassa on esim. tällaista infoa: Artikkelin tunnus: inf04497 (000.000)
– © 2013 Kustannus Oy Duodecim

Vastaus:

Kaivelin esiin Psykiatria-kirjan. Sen tietoja Janet-tietokannasta valikoidusti kopsattuna:

Nimeke:     Psykiatria / toimittajat: Jouko Lönnqvist … [et al.].
Julkaistu:     Helsinki : Duodecim, 2011.
Ulkoasu:     1 päivittyvä verkkokirja.
Linkit:     Oppiportti

Oppiportti on on sosiaali- ja terveysalan, hoitotyön ja lääketieteen sähköisten oppikirjojen kokoelma. Kirjaston sivuilla on siitä tiedote. Oppiportti löytyy Nellistä. Pääset Oppiporttiin koulun verkossa koulun tiloissa tai kotonasi kirjautumalla Nelliin kirjadu sisään -linkistä.

Kirjan johdannon kirjoittajia näyttää olevan kaksi:

Psykiatria ja mielenterveys – johdanto
Psykiatria
1.8.2011
Jouko Lönnqvist ja Johannes Lehtonen

Oikeuspsykiatria-luvun on kirjoittanut Jari Tiihonen (tiedot ovat kunkin luvun alussa):
Mitä on oikeuspsykiatria?
Psykiatria
1.8.2011
Jari Tiihonen

Hmm..Mutta näillähän on eri kirjoittajat. Et varmaankaan tarkoittanut tätä. Sen vuoksi tein haun kirjoittamalla näytön yläosan hakulaatikkoon: psykiatria jari tiihonen

Ja huomasin, että kyseinen Tiihonen on kirjoittanut useita artikkeleita, mm. yhden johdannonkin:

Oikeuspsykiatria – johdanto
Psykiatria
1.8.2011
Jari Tiihonen

Tämä verkkokirja on julkaisu, jossa jokaisella luvulla on omat kirjoittajansa. Se on siis toimitettu teos (kokoomateos). Kun viittaat eri lukuihin, tee jokaisesta artikkelista oma lähdemerkintänsä. Jos sivunumeroita ei ilmoiteta, niitä ei voi lähdemerkintään laittaa. Jos samalta tyypiltä on monta julkaisua samalta vuodelta, käytetään julkaisuvuoden yhteydessä pienaakkosia a, b jne erottamaan ne toisistaan.

Vaikkapa näin:

Tiihonen, J. 2011a. Mitä on oikeuspsykiatria? Julkaisussa: Psykiatria. Julk. 1.8.2011. Helsinki: Duodecim. Viitattu 8.3.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Oppiportti.

Tiihonen, J. 2011b. Oikeuspsykiatria – johdanto. Julkaisussa: Psykiatria. Julk. 1.8.2011. Helsinki: Duodecim. Viitattu 8.3.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Oppiportti.

Tekstiviitteisiin näin, jos viitataan yhteen virkkeeseen/lauseeseen:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Tiihonen 2011a). Tekstiä tekstiä tekstiä (Tiihonen 2011b).

Linkkejä:

JAMKin Nelli: www.nelliportaali.fi/jamk
Oppiportti: http://www.oppiportti.fi/ (Terveysportissa, toimii JAMKin verkossa JAMKin kirjaston lisenssillä)
Tiedote kirjaston sivuilla Oppiportista: http://jamk.fi/kirjasto/uutiset/2/0/duodecim_oppiportin_sahkoiset_oppikirjat

Verkkokirjassa ei ole sivunumeroita

Kuinka viittaan tekstissä verkkokirjaan, jossa ei ole sivunumeroita?

Vastaus:

Raportointiohjeesta ei löydy vastausta tähän.

Olen miettinyt tätä aiemmin yhdessä postauksessani: http://blogit.jamk.fi/oppari/2011/03/04/miten-tekstissa-viitataan-lukulaitteelta-luettaviin-kirjoihin/

Silloin kehotin ilmoittamaan prosentit, jotka joissakin lukulaitteissa voi nähdä.

Jollei verkkokirjassa ole edes prosentteja, silloin tekstiviitteeseen voi laittaa esimerkiksi luvun numeron tai luvun nimen.

Päivitys 10.9.2018:

Kaikkein helpointa on tehdä viittaus luvun numeron mukaan: (Tekijä vuosi, luku x). Tai luvun nimen mukaan, jos luvuilla ei ole numeroita. Ne ovat suositeltavampia tapoja kuin prosentteihin viittaaminen.

 

Kirjan esikatseluversio Google Booksissa

Miten ilmoitan Google Booksissa lukemani kirjan? En lukenut kirjaa kokonaan, vaan vain esikatselussa näkyvän tekstin.

Vastaus:

Tee lähdemerkintä normaalisti:

Henkilötekijän sukunimi, Etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kirjan nimi. Painostiedot. Kustannuspaikka: Kustantaja. Vapaavalintaiset huomautukset ja täsmennykset. Viitattu päivämäärä. Nettiosoite.

Vapaavalintaisissa huomautuksissa voit, jos haluat, kertoa enemmän. Esimerkiksi ”Kirjan esikatseluversio” tai ”Rajoitettu katseluoikeus” – mikä nyt osuvimmalta ilmaisulta vaikuttaakaan. Joillekin lukijoille tämä tieto voi olla hyödyllinen.

Tein testin. Laitoin Google Booksin hakuun hakulauseen symptoms of depression. Vieritin tuloslistaa niin kauan, että sain tänä vuonna julkaistun kirjan näkyviin. Kirja oli:

Westall, C. & Liamputtong, P. 2011. Motherhood and postnatal depression: narratives of women and their partners. Dordrecht: Springer. Kirjan esikatseluversio, sivut 1-18 ja 199. Viitattu 17.11.2011.

Sain luettavakseni johdanto-luvun sekä toisesta luvusta alkua, aika pitkästi. Johdannossa oli määritelmiä. Toisessa luvussa kerrottiin siitä, miten erilaiset synnytyksen jälkeiset masennukset voidaan havaita.

Google Books -palvelussa sana books näytetään kirjoitettavan pienellä, muualla isolla. Huomasin sattumalta.

HUOM! Iloisia uutisia! Voit lukea esimerkkikirjan myös ihan kokonaan, kiitos JAMKin kirjaston! Kirja on nimittäin luettavissa Dawsonera-palvelussa, joka löytyy kirjaston Nelli-portaalista. Pyydä kirjaston henkilökunnalta lupa vuokrata kirja käyttöösi viikoksi. Ohjeet vuokraukseen (rental) ovat kirjaston www-sivuilla: http://www.jamk.fi/kirjasto/tiedonhaku/aineistot/verkkokirjat.