Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: kokoomajulkaisu

Alaluvuillakin kirjoittajia

Kysyisin neuvoa raportointiohjeeseen liittyen. Eli kuinka merkitsen oppimistehtävään tekstiviitteen ja lähteen kun lähdeteos sisältää useita artikkeleita? Esimerkiksi Jaana Saarisillan ja Johanna Heikkilän toimittama raportti Yhdessä innovoimaan -osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa.

Vastaus:
Toimitetussa julkaisussa jokainen artikkeli/pääluku on oma lähteensä.

Nyt on kuitenkin niin, että tässä kirjassa näyttää alaluvuillakin olla kirjoittajansa, ainakin osalla. Se on aika epätavallista, mutta selkiyttää kyllä hyvin sen, kenellä on tekijänoikeus mihinkin tekstiin.

Jos kirjoittaja kerrotaan, lähdeviite on helppo rakentaa. Esimerkki:

Naaranoja, M. & Heikkilä, J. 2015. Osallistuva innovaatioprosessi. Julkaisussa: Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 223 – 230. Viitattu 25.2.2016. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Lähdeviite koko julkaisuun

Jos kuitenkin haluaisit viitata koko julkaisuus, esim. kertoaksesi, että aiheesta on julkaistu ajankohtainen teos (ks. Yhdessä innovoimaan 2015), sen lähdeviite voisi tulla vaikka näin:

Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. 2015. Toim. J. Saarisilta & J. Heikkilä. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Osuva-tutkimushankkeen loppuraportti. Viitattu 25.2.2016. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Toimitetun kirjan toimittajat voi jättää kertomatta, ei ole pakollinen tieto. Loppuraportti-tiedon laitoin näkyviin tuohon, vaikka sen voi jättää kertomatta. Monellekaan lukijalle ei kerro mitään Osuva-hanke. Mutta se, että kyseessä on ollut tutkimushanke, voi kyllä kiinnostaa. Eli lähdeviite lyhyimmillään:

Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. 2015. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.2.2016. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Useita tageja!

Kirjassa on paljon kirjastoihmistä ilahduttavia avain-/asiasanoja (tageja), joilla kuvataan kirjan sisältöä:

sosiaali- ja terveyspalvelut; innovaatiotoiminta; osallistuminen; henkilöstö; asiakkaat; johtaminen; sosiaalipalvelut; terveyspalvelut; julkissektori; työtavat; työmenetelmät; kehittäminen; palvelut; laatu; innovaatiotutkimus.

Mahdollisimman suora sanajärjestys

Olen etsinyt mielestäni kaikkialta (rap.ohje, oppariblogi, pikaohje) ohjetta siitä miten toimitetussa teoksessa esiintyneen kirjoittajan tekstiin viitataan Jamk:n ohjeiden mukaan?

Toimitetut teokset ovat kuitenkin aika yleinen ilmiö.

Olen löytänyt tällaisen viittaustavan Oamk:n opparista ja jota olen soveltanut omaan viittaukseeni, onko tämä oikein?

Bauman, S. 2015. Toimintaterapia. Teoksessa Arokoski, J. , Mikkelson, M., Pohjolainen, T. & Viikari-Juntura, E. (toim.) Fysiatria. 5. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Alkuperäisessä Oamk:n opparissa tässä viittauksessa etunimen etukirjain ja sukunimi vaihtavat paikkaa sanan Teoksessa jälkeen ja ihmettelen myös miksi teoksessa -sanan jälkeen ei tule esim. kaksoispistettä?

Oamk -viite (Kiviniitty, M., 2013)

Bauman, S. 2009. Toimintaterapia. Teoksessa J. Arokoski , H. Alaranta, T. Pohjolainen, J. Salminen & E. Viikari-Juntura (toim.) Fysiatria. 4. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 407-421.

Vastaus:

Samaa mieltä: Toimitetut teokset ovat yleinen ilmiö!

Lähdeviitteeseen kaikki tiedot kirjoitetaan suomen kielen tapaan suorassa sanajärjestyksessä, paitsi ensimmäisenä oleva tekijä-tieto. Se kirjoitetaan epäsuorassa sanajärjestyksessä, eli sukunimi ensin, aakkostuksen vuoksi.

Toimittajat (editoijat) ovat ns. muita tekijöitä, joita ei tarvitse ilmoittaa, mutta saa halutessaan ilmoittaa lähteen nimen jälkeen.

Lähdeviitestandardin (SFS 5989) esimerkeissä käytetään kaksoispistettä “Julkaisussa:“. Mutta koska välimerkitys on kunkin korkeakoulun päätettävissä, JAMKissa on hyväksytty myös ilman kaksoispistettä. Pääasia on, että lukija ymmärtää, että artikkeli on julkaistu tässä tietyssä kirjassa/teoksessa/julkaisussa.

Lähdeviite JAMKin tapaan

Bauman, S. 2009. Toimintaterapia. Julkaisussa: Fysiatria. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 407-421.

tai

Bauman, S. 2009. Toimintaterapia. Julkaisussa: Fysiatria. Toim. J. Arokoski , H. Alaranta, T. Pohjolainen, J. Salminen & E. Viikari-Juntura. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 407-421.

Ja tosiaan Julkaisussa-sanan voi korvata teoksessa-sanalla. Eikä siis ole olemassa päätöstä siitä, onko kaksoispiste oltava sen jäljessä vai ei. Ja hyvä niin, ajattelen.

Onkohan painos 4. vai 5.?

Kustantajan nimestä voi ottaa ylimääräiset hörhelöt pois, esim. oy:t ja sellaiset.

 

 

 

 

 

 

 

Kirjan toimittajaa ei saa selville

Minulla on kokoomateos,: Tukihenkilöopas, jossa jokaisella artikkelilla on oma kirjoittajansa mainittu, mutta en ota selvää, kuka on kirjan toimittanut. Lopussa on mainittu vain kaikkien kirjan kirjoittajien nimet. Kirjaston haku ilmoittaa, että tekijä on Timo Helenius (yksi kirjoittajista).

Olen tällä hetkellä viitannut teokseen näin:

Uusitalo, U. 2004. Tukihenkilönä osastolla. Teoksessa Tukihenkilöopas. Helsinki: Sylva ry.

Vastaus:
Kirjan toimittajaa, joka on vain editoinut eri kirjoittajien tekstit samannäköiseksi, ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä. Standardissa kirjan editoija-toimittajia pidetään ns. muina tekijöinä.

Kustantajan ry:tä ei tarvitse ilmoittaa, pelkkä Sylva riittää.

Uusitalo, U. 2004. Tukihenkilönä osastolla. Teoksessa Tukihenkilöopas. Helsinki: Sylva.

Alaluvuista lähdeviitteet

Minulla on kokoomateos nimeltä Syöpätaudit. Tästä olen käyttänyt lukua 47 ”Syöpään liittyvät psykososiaaliset näkökohdat”.

Tässä luvussa ei ole mainittu tekijöitä, vaan tekijät on mainittu jokaisen alaluvun kohdalla. Esim. 47.30 Syöpäsairauden laukaisemat psyykkiset reaktiot – Idman, Irja & Aalberg Veikko.

Olen kirjoittanut näistä eri alaluvuista, joissa kaikissa on mainittu nuo samat kirjoittajat, mutta välillä järjestyksessä Aalberg & Idman ja välillä Idman & Aalberg. Viittaanko jokaiseen alalukuun a,b,c -systeemillä? Esim:

Idman, I. & Aalberg, V. 2013a. Syöpäsairauden laukaisemat psyykkiset reaktiot. Teoksessa Syöpätaudit. Toim. H. Joensuu; P. J. Roberts; P.-L. Kellokumpu-Lehtinen; S. Jyrkkiö, M. Kouri & T. Lyly. 5. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 862.

Idman, I & Aalberg, V. 2013b. Psyykkiset reaktiot syöpäsairauden eri vaiheissa. Teoksessa Syöpätaudit. Toim. H. Joensuu; P. J. Roberts; P.-L. Kellokumpu-Lehtinen; S. Jyrkkiö, M. Kouri & T. Lyly. 5. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 864-865.

Tarvitseeko mainita lukua (eli se 47 – ”Syöpään liittyvät psykososiaaliset näkökohdat”), josta tieto on otettu?

Vastaus:

Tekijät on laitettava lähdeviitteeseen juuri siinä järjestyksessä, kuin mitä ne ovat lähteessä. Eli tässä tapauksessa kussakin alaluvussa olevat tekijät mainitaan kuten lähteessäkin.

Jos alaluvun tekijät ovat Idman & Aalberg, lähdeviite aloitetaan: Idman, I. & Aalberg, V. 2013.
Jos alaluvun tekijät ovat Aalberg & Idman, lähdeviite aloitetaan: Aalberg, V. & Idman, I. 2013.

Jos Idman & Aalbergejä tulee useita samana julkaisuvuonna, sitten otetaan pikkukirjaimet mukaan lähdeviitteeseen:
Idman, I. & Aalberg, V. 2013a.
Idman, I. & Aalberg, V. 2013b.
Idman, I. & Aalberg, V. 2013c.

Lukua 47  ”Syöpään liittyvät psykososiaaliset näkökohdat” ei tarvitse mainita.

Kustannus Oy Duodecim -> Mieluummin lyhemmin: Duodecim.
Standardin mukaan kustantajan nimessä olevat Oy:t voi jättää mainitsematta.

2014a ja 2014b oleellisia

Jos on käytössä kokoomateos, jossa on kaksi artikkelia samoilta kirjoittajilta, tuleeko nämä artikkelit erottaa toisistaan a,b -merkinnöillä, kuten:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim.  J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28, 32–36.

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014b. Luonto laitosympäristöissä. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim. J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28, 74–80.

vai riittääkö, että lopussa näkyy sivunumerot?

Vastaus:
Tulee erottaa juuri noin: 2014a ja 2014b.

Jos kirjassa mainitaan kustantajan kotipaikka, sekin kantsii kertoa. Se on luultavasti Mikkeli 😉

Toimittajat saa, mutta ei ole pakko ilmoittaa. JAMKissa myöskään julkaisusarjan nimeä ei ole pakko ilmoittaa, mutta saa!

Muuttaisin myös sivunumerot kustantaja-tiedon jälkeen. Minimissään lähdeviite voisi olla esim. näin:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Julkaisussa: Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 32–36.

Mutta tämäkin siis ok:

Uosukainen, L. & Hirvonen, J. 2014a. Asiakaslähtöisyys luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa. Teoksessa Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Toim.  J. Hirvonen & T. Skyttä. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 32–36. Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-form Publications 28.

Kirjan sisällä olevat osiot

Olisin kysynyt lähdeviittauksista jossa kirjan kirjoittajilla on omat osiot kirjan sisällä. Kirjan kirjoittajat Itkonen, Heikkala,ja Ilmanen ja Koski. Kirjan sisällä on selkeästi uusi otsikko ja kirjoittajien nimet esim. vain Heikkala ja Koski.Teenkö tekstin sisällä viittauksen vain näihin pariin henkilöön vai koko kirjan tekijöihin?

Vastaus:

Vain niihin pariin henkilöön, siis Heikkalaan ja Koskeen. He ottavat tekijänoikeudellisen vastuun kirjoituksestaan.

Esimerkiksi näin (Heikkala & Koski julkaisuvuosi, sivut).

Myös lähdeluettelossa lähde merkitään heidän nimiinsä:

Heikkala, X & Koski, Y. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Julkaisun nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja. Muut mahdolliset tiedot. Nettilähteistä Viitattu päivämäärä. Nettiosoite.

Isännöinnin käsikirjan kirjoittajalauma

Kysymykseni koskee lähdeviitteitä ja -luetteloa sellaisessa tapauksessa, jossa lähteenä käyttämässäni opuksessa on 33 kirjoittajaa. Kyseessä on siis Isännöinnin käsikirja.

Tällä teoksella on todellakin 33 kirjoittajaa, mutta kunkin tekstin ja luvun kirjoittaja on eritelty käsikirjan alussa kirjoittajaluettelossa.

Laitanko siis lähdeviitteeseen ja -luetteloon vain sen henkilön nimen, joka todellisuudessa on viittaamani luvun kirjoittanut? Ei varmaankaan ole järkevää ainakaan tekstiviitteeseen kirjoittaa kaikkien 33 henkilön nimeä? 🙂

Jos näin on, niin entäpä lähdeluetteloon? Pitääkö sinne kirjoittaa kaikkien 33 nimet vai riittääkö, jos laitan heidän nimet, joiden tekstejä olen kirjasta käyttänyt? Kirjassa on kylläkin vain 4 toimittajaa, mutta varmaankaan vain toimittajien nimiä ei voi lähdeluetteloon laittaa?

Vastaus:

Olisi tosiaan aika epämukavaa kirjoittaa tekstiviitteeseen 33 kirjoittajan nimeä!

Kyseinen lähde on siis toimitettu teos, jonka jokaisella luvulla on eri kirjoittajat. Se helpottaa tässä tilanteessa. Kokoomateoksen toimittajien (editoijien) nimiä ei tarvitse ilmoittaa, jollei ehdottomasti halua.

Lähdeluetteloon tulevat vain ne lähteet (artikkelit/luvut), joihin olet tekstissä viitannut. Aloita lähdeviite luvun kirjoittajan nimellä:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut.

Jos olet lukenut sitä e-kirjana Ellibs-palvelussa Nelli-portaalissa (kirjaston maksaman lisenssin turvin), lähdeviite tulee:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut. Viitattu pvm. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ellibs.

Tekstiviite tehdään normisti (tekijän sukunimi julkaisuvuosi, sivut).

Artikkeli Journal of Hospitality & Tourism Research -lehdessä

Tutkin artikkelia, joka on ilmestynyt Journal of Hospitality & Tourism Researchissä. Laitanko sen lähteisiin näin? On vähän kahdenlaisia ohjeita kirjaanko julkaisijan lopuksi…

Lähde:
Barrows, C. & Vieira, E.T. 2012. Recommendations For the Development of a New Operational Classification System For the Foodservice Industry. Journal of Hospitality & Tourism Research. 2013. Vol. 37, No. 3, 349-376. International Council on Hotel, Restaurant and Institutional Education. Sage.

Artikkeli on kokoomateoksesta.
–    mietin tuota vuosilukuakin kun artikkelissa on eri kuin ”teoksessa”. Eli kait sitten laitan molemmat vuodet.
–    vielä siitä artikkellista kun julkaisia on SAGE , mutta on behalf of International Council on Hotel, Restaurant, and Instituional Education.  Laitettaisiinko lähteen loppuun pelkkä SAGE.

Vastaus:

Menin Hospitality & Tourism Complete -tietokantaan, se on yksi Ebscon tietokannoista:

Etsin artikkelin sen nimen alun perusteella. Se näyttäisi olevan mieluumminkin artikkeli tieteellisessä lehdessä kuin artikkeli kokoomateoksessa.

Kun löysin artikkelin, katsoin Cite-kuvakkeesta, miten lähdeviite tehdään APAn tyyliin. Tällaisen viitteen tietokanta antoi:

Barrows, C., & Vieira, E. T. (2013). Recommendations for the Development of a New operational classification System For The Foodservice Industry. Journal Of Hospitality & Tourism Research, 37(3), 349-376. doi:10.1177/1096348012436375

Stilisoin sen JAMKin ohjeen mukaiseksi:

Barrows, C., & Vieira, E. T. 2013. Recommendations for the development of a new operational classification system for the foodservice industry. Journal Of Hospitality & Tourism Research, 37, 3, 349-376. Viitattu 14.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Hospitality & Tourism Complete.

Itse en löytänyt eri vuosilukua artikkelille ja lehdelle. Lehti on ilmestynyt August 2013.

Volyymin eli lehden vuosikerran saa ilmoittaa halutessaan, varsinkin kun se tulee näin automaattisesti. Se ei ole kuitenkaan pakollista, koska lehden löytää numeron ja vuosiluvun perusteella. Volyymi on tässä tapauksessa 37.

JAMKissa ei merkitä Vol., No. tai muita vastaavia ei-pakollisia lyhenteitä. Eikä myöskään tunnisteita, esimerkiksi doi-tunnistetta. Artikkelin löytää helposti niitä ilmankin.

Kirjoista on aina kerrottava kustannuspaikka ja kustantaja, jos ne helposti voi havaita. Lehtiartikkeleista niitä ei perinteisen käytännön mukaan tarvitse laittaa. SAGEa ei ole siis pakko merkitä, eikä myöskään tuota ”behalf of International Council on Hotel, Restaurant, and Instituional Education”.

Maailma on välillä epäjohdonmukainen. Yhteiskunta pyörii sillä tavalla.

Tekijäksi kirjoittaja vai haastateltu?

Minulla on opparissa yksi lähde, johon viittaamiseen en ole saanut ohjaajiltanikaan selkeää vastausta. Kirja on siis:

Vanhemmuuden roolikartta: syvennä ja sovella: käyttäjän opas 2. 2001. Toim. M. Rautiainen. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Kappale, jota kirjasta käytän on otsikoitu Vanhemmuuden roolit ja varhainen vuorovaikutus (0-2 vuotta). Kirjoittaja on merkattu näin: Marja Shulmanin haastattelun pohjalta kirjoittanut Mari Rautiainen. Miten tähän pitäisi viitata, jos ajatukset ovat Marja Shulmanin, mutta teksti on Mari Rautiaisen?

Vastaus:
Kirjoittaja on Rautiainen, joten lähdeviite aloitetaan sillä.

Katsoin Melinda-tietokannasta kirjan muut tiedot. Niiden perusteella tekisin lähdeviitteen näin:

Rautiainen, M. 2001. Vanhemmuuden roolit ja varhainen vuorovaikutus (0-2 vuotta). Artikkeli pohjautuu Marja Shulmanin haastatteluun. Julkaisussa: Vanhemmuuden roolikartta: käyttäjän opas. Osa 2: Syvennä ja sovella. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Netissä olevan epäselvän kuvan ja Melindassa olevien tietojen mukaan kirjan kansi- ja selkänimeke on ”Vanhemmuuden roolikartta: syvennä ja sovella.”. Sen perusteella lähdeviitteen voi tehdä näinkin:

Rautiainen, M. 2001. Vanhemmuuden roolit ja varhainen vuorovaikutus (0-2 vuotta). Artikkeli pohjautuu Marja Shulmanin haastatteluun. Julkaisussa: Vanhemmuuden roolikartta: syvennä ja sovella. Käyttäjän opas, 2. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Lukija kyllä löytää julkaisun, tekipä lähdeviitteen kummalla tavalla hyvänsä.

Kirjan toimittajan (eri lukujen tekstin editoija/yhtenäistäjä) nimeä ei ole pakko ilmoittaa, koska on toissijainen tekijä. Mutta sen saa ilmoittaa halutessaan.

Viitteen alkuun kirjan kappaleen kirjoittaja

Kuinka nyt siis oikeaoppisesti merkkaan lähdeluetteloon tämän? Kirjalla on monta tekijää, joista jokainen on kirjoittanut yhden kappaleen. Olen ottanut lauseen kuitenkin vain yhden tekijän kirjoittamasta kappaleesta. Ja eikö ole hassua että loppuun tulee Kustantaja, sivunumero(t)?

Vastaus:

Aloita lähdeviite kyseisen yksittäisen luvun/kappaleen kirjoittaja-tiedolla.

Raportointiohjeessa kerrotaan, että ”kokoomateoksessa ilmestyneestä artikkelista ilmoitetaan tekijä, julkaisuaika, artikkelin nimi ja perustiedot teoksesta, jossa artikkeli on ilmestynyt”. Esimerkkinä on tällainen lähdeviite:

Lerkkanen, J. 2008. Sähköisen portfolion käsitteet opinto-ohjaajakoulutuksessa ja sen käyttö opintojen hyväksilukemisen välineenä. Teoksessa Taidatko tunnistamisen? Toim. A. Niskanen ja R. Virtanen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 52-56.

Itse suosin nykyään Teoksessa-sanan tilalla ”Julkaisussa:”-ilmaisua, koska lähdeviitestandardissa sellaista suositellaan. Kootun teoksen toimittajiakaan ei ole pakko kertoa, joten lähdeviitettä voi vielä yksinkertaistaa:

Lerkkanen, J. 2008. Sähköisen portfolion käsitteet opinto-ohjaajakoulutuksessa ja sen käyttö opintojen hyväksilukemisen välineenä. Julkaisussa: Taidatko tunnistamisen? Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 52-56.

Lähdeviitteessä kerrotaan luvun/kappeleen/artikkelin alku- ja loppusivu.

Eli tässä viitteessä:

  • Luvun/kappaleen kirjoittaja (tekijä): Lerkkanen, J.
  • Julkaisuvuosi: 2008
  • Luvun/kappaleen otsikko (julkaisun nimi): Sähköisen portfolion käsitteet opinto-ohjaajakoulutuksessa ja sen käyttö opintojen hyväksilukemisen välineenä
  • Kokoomateoksen (emojulkaisun) nimi: Taidatko tunnistamisen?
  • Kustannuspaikka (huom! ei kirjapainon paikka): Jyväskylä
  • Kustantaja (huom! ei kirjapaino): Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Sivut, joilla kirjan luku/kappale sijaitsee kokoomateoksessa: 52-56

Huom! Tekstissä (tekstiviitteessä) ilmoitetaan vain se kyseinen sivu tai ne kyseiset sivut, joihin juuri siinä tekstinkohdassa kohdassa viitataan.

Vastaan tuohon toiseen kysymykseen eri postauksessa.

Monta lähdeviitettä kokoomateoksesta

Kun kyseessä on kokoelmateos ja tekstissä on monta viittausta samasta teoksesta. Kirjoitetataanko lähdeluetteloon yhden kerran teos vai täytyykö teosta toistaa monta kertaa koska tekijä on eri?

Vastaus:
Kokoomateos koostuu eri tekijöiden itsenäisistä teksteistä. Tekijöillä on tekijänoikeus omiin teksteihinsä. Jokaisesta eri tekijöiden artikkeleista (tai kirjan luvuista) tehdään oma lähdeviitteensä lähdeluetteloon.

Lähdeluetteloon tulee lähdeviite vain niistä kokoomateoksen artikkeleista/luvuista, joihin viittaatte tekstissä. Ei siis kaikista kirjassa olevista artikkeleista/luvuista.

Tekijät tai nimikirjaimet sisällysluettelossa

Kirjalla on kaksi tekijää Kiiltomäki & Muma. He ovat kirjoittaneet kirjan kappaleita yhdessä ja erikseen. 2. kappaleessa molemmat ovat laitettu sisällysluetteloon kirjoittajiksi, mutta tekstistä olemme käyttäneet vain Kiiltomäen kirjoittamia osuuksia. Kuinka viittaus ja lähdemerkintä laitetaan?

Kiiltomäki, A. 2007. Kriisin kulku ja auttaminen. A. Kiiltomäki ja P. Muma. Teoksessa Tässä ja nyt. Sairaanhoitaja tekee kriisityötä. Sairaanhoitajaliitto. Gummerus Kirjapaino Oy.

Ajattelimme tällaista, menisikö sinnepäinkään?

Vastaus:
Joo menee, oikein hyvin.

Yritän vastata, vaikka käsissäni ei ole juuri nyt kyseistä kirjaa.

Käytännössä tällaisissa tapauksissa lähdemerkintöjä tehdään varmaankin kahdella tai kolmella eri tavalla: kirjoittajan mukaan tai sitten kirjan tekijöiden mukaan.

1) Jos jokaisen luvun alussa selvästi sanotaan, kuka sen on kirjoittanut, silloin laittaisin tekijäksi aina kyseisen henkilön. Hän on tällöin selvästi päävastuullinen tekijä. Lähdemerkintä tässä tapauksessa teidän ehdottamalla tavalla (pikkumuutoksilla):

Kiiltomäki, A. 2007. Kriisin kulku ja auttaminen. Julkaisussa: A. Kiiltomäki ja P. Muma. Tässä ja nyt. Sairaanhoitaja tekee kriisityötä. Helsinki: Suomen sairaanhoitajaliitto.

Gummeruksen kirjapainoa ei tarvitse mainita, koska kirjapaino vaan painaa kirjan, sillä ei ole vastuuta mistään muusta. Jos Gummerus on kustantajana (tuottajana, rahoittajana), silloin se on kerrottava.

Tällaisenkin lähdemerkinnän hyväksyisin:

Kiiltomäki, A. 2007. Kriisin kulku ja auttaminen. Julkaisussa: Tässä ja nyt. Sairaanhoitaja tekee kriisityötä. Helsinki: Suomen sairaanhoitajaliitto.

Lukija pystyy löytämään näilläkin tiedoilla julkaisun käsiinsä halutessaan. Ja kuten edellä totesin, Kiiltomäki on juuri sen luvun päävastuullinen tekijä, minkä tekstiin viittaatte. Muut ovat toissijaisia tekijöitä, jotka saa ilmoittaa tarvittaessa. Monimutkaisehkoa tässä on se, että Kiiltomäki on kummassakin roolissa, ja vieläpä eri rooleissa kirjan eri luvuissa.

2) Jos tekijää tai tekijöitä ei luvun alussa selvästi ilmoiteta, mielestäni lähdemerkinnän voi aloittaa kirjan kaikilla tekijöillä:

Kiiltomäki, A. & Muma, P. 2007. Tässä ja nyt. Sairaanhoitaja tekee kriisityötä. Helsinki:Suomen sairaanhoitajaliitto.

3) Mutta kyllä sisällysluettelon tekijäjaottelua voi noudattaa myös lähdemerkinnöissä. Sekin on siis ok.

Vaikka sisällysluettelossa tekijät ilmoitetaankin, usein sisällysluetteloa katsotaan nimenomaan siitä näkökulmasta, mitä asioita kirja sisältää, ei niinkään siitä, onko eri luvuilla eri kirjoittajat. Mielestäni ei voida vaatia, että opiskelijan pitäisi etsimällä etsiä tekijöitä kirjan eri osioista ja hoksata heidät sitten sisällysluettelosta, esipuheesta, johdannosta tai ties mistä milloinkin.

Kirjan editoijalla ja kustantajalla on mahdollisuus tuoda tekijät halutessaan selvästi esille luvun alussa. Jos eivät ole sitä tehneet, niin peiliin voivat katsoa, jos narisevat lähdemerkinnöistä. Tai sitten se on tekijöiltä tietoinen ratkaisu ja pyrkimys siihen, että lähdemerkinnät tehdään kirjan kirjoittajien mukaan, ei lukujen kirjoittajien mukaan. Tiedä häntä.

***

P.S. Jonkinverran samankaltainen tilanne syntyy myös Tutki ja kirjoita -kirjaan viitatessa. Jos katsoo sisällysluetteloa, eri lukujen tai alalukujen jälkeen on suluissa nimikirjaimia: (SH), (PR), (PS), (PS, PR). Ei tavankansalainen välttämättä keksi, että kyseiset koodit viittaavat tekijöihin ja heidän työnjakoonsa kirjan kirjoittamiseprosessissa.Kustantaja ei ole, saati tekijät itsekään, maininnut päävastuullista tekijää/tekijöitä kirjan lukujen alussa. Olemme sen vuoksi viitanneet kirjaan yhtenäisesti kaikilla tekijöillä:

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. 15. – 16. p. Helsinki: Tammi.

Tekijäksi luvun kirjoittaja vai kirjan työryhmä?

Kirjasta ”Lapseni on kuollut” käytimme lähteenä vain yhden työryhmän jäsenen tekstiä. Pitääkö meidän laittaa lähdeluetteloon koko työryhmä sekä ”kirjoittajina toimivat lisäksi” -henkilöt vai riittääkö pelkkä kyseisen kappaleen kirjoittaja?

Moren, R. 2005. Suru ja sen merkitys. Työryhmä. Teoksessa Lapseni on kuollut – jäi jälkeen kaipuu, jäi sanaton suru. SYLVA Ry. ?????

Vastaus:
Kyseisen kappaleen kirjoittaja riittää tässä tapauksessa. Hänellä on vastuu kirjoituksestaan & tekijänoikeus kirjoitukseensa. Muut ovat toissijaisia tekijöitä, jotka voi halutessaan ilmoittaa. Mutta ei ole pakko.

Moren, R. 2005. Suru ja sen merkitys. Julkaisussa: Lapseni on kuollut – jäi jälkeen kaipuu, jäi sanaton suru. Helsinki: Sylva.

Teoksessa-sana on ihan ok ja ymmärrettävä. Uusimmassa lähdeviitestandardissa  käytetään muotoa ”Julkaisussa:”. Sen vuoksi olen sen tuohon lähdemerkintään tuolla tavoin laittanut.

Monta artikkelia Opinportin verkkokirjasta

En löytänyt raportointiohjeesta, enkä Tutki ja kirjoita -kirjasta neuvoa tähän pulmaan: Miten merkitsen lähdeviitteen? Entä lähteen lähdeluetteloon?

– Useampi artikkeli verkkokirjasta Psykiatria (Duodecim), esimerkiksi Johdanto, Mitä on oikeuspsykiatria?
– Artikkeleilla sama kirjoittaja
– Artikkelit kirjoitettu (tai ainakin merkitty) samalle päivälle (1.8.2011)
– Ei sivunumeroita
– Artikkelin alareunassa on esim. tällaista infoa: Artikkelin tunnus: inf04497 (000.000)
– © 2013 Kustannus Oy Duodecim

Vastaus:

Kaivelin esiin Psykiatria-kirjan. Sen tietoja Janet-tietokannasta valikoidusti kopsattuna:

Nimeke:     Psykiatria / toimittajat: Jouko Lönnqvist … [et al.].
Julkaistu:     Helsinki : Duodecim, 2011.
Ulkoasu:     1 päivittyvä verkkokirja.
Linkit:     Oppiportti

Oppiportti on on sosiaali- ja terveysalan, hoitotyön ja lääketieteen sähköisten oppikirjojen kokoelma. Kirjaston sivuilla on siitä tiedote. Oppiportti löytyy Nellistä. Pääset Oppiporttiin koulun verkossa koulun tiloissa tai kotonasi kirjautumalla Nelliin kirjadu sisään -linkistä.

Kirjan johdannon kirjoittajia näyttää olevan kaksi:

Psykiatria ja mielenterveys – johdanto
Psykiatria
1.8.2011
Jouko Lönnqvist ja Johannes Lehtonen

Oikeuspsykiatria-luvun on kirjoittanut Jari Tiihonen (tiedot ovat kunkin luvun alussa):
Mitä on oikeuspsykiatria?
Psykiatria
1.8.2011
Jari Tiihonen

Hmm..Mutta näillähän on eri kirjoittajat. Et varmaankaan tarkoittanut tätä. Sen vuoksi tein haun kirjoittamalla näytön yläosan hakulaatikkoon: psykiatria jari tiihonen

Ja huomasin, että kyseinen Tiihonen on kirjoittanut useita artikkeleita, mm. yhden johdannonkin:

Oikeuspsykiatria – johdanto
Psykiatria
1.8.2011
Jari Tiihonen

Tämä verkkokirja on julkaisu, jossa jokaisella luvulla on omat kirjoittajansa. Se on siis toimitettu teos (kokoomateos). Kun viittaat eri lukuihin, tee jokaisesta artikkelista oma lähdemerkintänsä. Jos sivunumeroita ei ilmoiteta, niitä ei voi lähdemerkintään laittaa. Jos samalta tyypiltä on monta julkaisua samalta vuodelta, käytetään julkaisuvuoden yhteydessä pienaakkosia a, b jne erottamaan ne toisistaan.

Vaikkapa näin:

Tiihonen, J. 2011a. Mitä on oikeuspsykiatria? Julkaisussa: Psykiatria. Julk. 1.8.2011. Helsinki: Duodecim. Viitattu 8.3.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Oppiportti.

Tiihonen, J. 2011b. Oikeuspsykiatria – johdanto. Julkaisussa: Psykiatria. Julk. 1.8.2011. Helsinki: Duodecim. Viitattu 8.3.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Oppiportti.

Tekstiviitteisiin näin, jos viitataan yhteen virkkeeseen/lauseeseen:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Tiihonen 2011a). Tekstiä tekstiä tekstiä (Tiihonen 2011b).

Linkkejä:

JAMKin Nelli: www.nelliportaali.fi/jamk
Oppiportti: http://www.oppiportti.fi/ (Terveysportissa, toimii JAMKin verkossa JAMKin kirjaston lisenssillä)
Tiedote kirjaston sivuilla Oppiportista: http://jamk.fi/kirjasto/uutiset/2/0/duodecim_oppiportin_sahkoiset_oppikirjat