Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: Tilastokeskus

Kuntasektorin palkat ammateittain -tilasto

Tein tilastokeskuksen tiedoista omaa koontia, mutta miten merkitsen sen tekstiin ja lähdeluetteloon.
Tein nyt näin:

… Näistä suurin ammattiryhmä on päiväkotiapulaiset, joiden tehtävänkuva on erilainen eri toimipaikoissa. (Kuntasektorin palkat 2012).

Lähteissä:
Kuntasektorin palkat 2012. N.d. Tilastokeskus. Kuntasektorin palkat PX-WEB tilastotietokannat. Viitattu 21.9.2014. Tilastotietokannat > Tietokanta: PX-Web Statfin > Palkat ja työvoimakustannukset/Kuntasektorin palkat/Kuntasektorin palkat 2012. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

Menikö oikein?

Nettisivu näyttää tältä, jos linkit ei toimi. [Kuvakaappaus.]

Vastaus:
Aika hyvä lähdeviite.

Faktatietokantojen muodostamien tietojen, kaavioiden ja käppyröiden kanssa tulee usein hyvä mieli. Mahtavaa, että tällaisia työvälineitä on avoimesti ihmisten käytettävissä.

Ihan toinen asia on sitten lähdemerkintöjen tekeminen niistä! Siihen voi löytyä monta erilaista tapaa.

Olit määritellyt hakukriteereiksi (muuttujiksi) nämä:
– ammatti: laitoshuoltaja
– sukupuoli: miehet ja naiset
– tiedot: lukumäärä yhteensä.

Tulokseksi tulee:
Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012 muuttujina Ammattinimike, Sukupuoli ja Tiedot
Lukumäärä yhteensä
Laitoshuoltaja
Miehet 182
Naiset 8 896

Onpas naisia huimasti enemmän kuin miehiä!

Mielestäni olisi selvintä, että tuo laitoshuoltaja näkyisi lähdemerkinnässä jotenkin, koska se oli ensimmäinen ja tärkein hakukriteerisi ja se muuttuja, josta tietokanta tulosta rakentaa. Tulokseksi sait laitoshuoltajien lukumäärää koskevan tilaston. Tilaston voi myös tallettaa itselleen excel- tai muuksi vastaavaksi taulukoksi.

Lähdeviite voisi olla tällainen:

Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012. 2013. Tilastokeskuksen PX-Web Statfin -tietokannan muodostama tilasto laitoshuoltajien lukumäärästä. Viitattu 21.9.2014. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

N.d.:n vaihdoin julkaisuvuodeksi 2013, koska muodostetun tilaston tiedoissa lukee ”Viimeksi päivitetty:2013-05-08 09:00”.

Tekstiviite tulee näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012. 2013).

Miksi laitoin pisteen ennen julkaisuvuotta? Selvyyden vuoksi. Muuten tekstiviite tulee monitulkintaiseksi. Lukijan pitää ymmärtää, missä julkaisun nimi loppuu ja missä julkaisuvuosi-tieto alkaa.

Toinen vaihtoehto lähdeviitteeksi

Lähdeviite voi olla tällainen, jos tuon laitoshuoltaja-aspektin haluaa myös tekstiviitteeseen:

Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012: laitoshuoltaja. 2013. Tilastokeskuksen PX-Web Statfin -tietokannan muodostama tilasto laitoshuoltajien lukumäärästä. Viitattu 21.9.2014. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012: laitoshuoltaja. 2013).

Tässäkin on tuo piste tuohon ilmeisesti ängettävä, ettei tule väärinkäsitystä siitä, että julkaisun nimessä olisi ”laitoshuoltaja 2013”.

 

Suomen virallinen tilasto ja lähdeviitteet

Miten viittaan työvoimatutkimukseen? Tilastokeskuksen sivuilla on tällainen ohje:

Suomen virallinen tilasto: Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN = 1796-4938. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 27.12.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Vastaus:

Raportointiohje on hyväksytty jo vuosia sitten, JAMK Oy:n hallituksessa. Samalla otettiin käyttöön tietyt periaatteet lähdemerkinnän teolle. Yksi keskeinen periaate on opiskelijan näkökulman huomioon ottaminen. Siihen liittyy erityisesti lähdeviitteen selkeys, ymmärrettävyys ja yksinkertaisuus.

Sen vuoksi, mikäli mahdollista, lähdeviitteeseen ei tule sulkumerkkejä, hakasulkeita ym. erikoisuuksia. Emme vaadi opiskelijoita myöskään ISBN- , ISSN- tai muita vastaavia tunnisteita. (Patentin tunnus on kuitenkin ilmoitettava.)

Asiakirjastandardien muuttuessa olemme tavanomaistaneet myös muita oppariin liittyviä asioita, esimerkiksi siirtyneet isoista kirjaimista tavalliseen kirjoitustapaan kansi- ja kuvailulehdillä.

Alkuun Suomen virallinen tilasto vai Työvoimatutkimus?

Kumpikin on ok, mutta mielestäni suositeltavampaa on aloittaa lähdeviite lähteen nimellä. Tilaston pdf-versiosta nimittäin näen, että lähteen nimi todellakin on Työvoimatutkimus. Ja kuten lähdeviitestandardi suosittelee, tiedot lähdeviitteeseen otetaan nimiösivulta tai vastaavalta (tässä tapauksessa etusivulta).

Tilasto on laadittu marraskuun 2013 tietojen perusteella. Se kuuluu Suomen viralliseen tilastoon, sen Työmarkkinat 2013 -osioon. Lukija ei osaa päätellä, onko kyseessä julkaisusarja vai joku kirjamainen, moniosainen julkaisu.

Itse asiassa pdf-versio onkin ainut tapa tutustua tutkimukseen kerralla, joten lähdeviite on siinä mielessä helppo:

Työvoimatutkimus. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työmarkkinat 2013. Viitattu 2.1.2014. Http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Tekstiviitteeksi tulee (Työvoimatutkimus 2013, sivut).

Huomasin, että Tilastokeskus itsekin viittaa tekstissä esimerkiksi näin: ”Lähde: Työvoimatutkimus 2013, marraskuu. Tilastokeskus”. Tai näin: ”Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus”.

Netissä olevat tilastotaulukot ja -kuviot

Netissä tutkimus on palasteltu liitetaulukoiksi ja kuvioiksi, joihin voi sitten viitata ihan erikseen. Esimerkiksi:

Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Liitekuvio 1. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tai:

Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tekstissä lähde ilmoitetaan näin (Työlliset ja työllisten trendi 2013) tai näin (Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi, 2013).

Tallennetyypiksi verkkojulkaisu vai ei?

Ei tarvitse ilmoittaa, että kyseessä on verkkojulkaisu. Opiskelijalta ei voi vaatia, että hän tietäisi monituiset julkaisujen tallennetyypit tai julkaisumuodot.

Lähdeviitestandardin ohjeessa näytetään käytettävän ilmaisuja verkkoaineisto tai online-tietokanta, esimerkeissä on ilmaisu online. Ja tuossa tilastokeskuksen esimerkissä on ’verkkojulkaisu’. Mutta JAMKissa siis pitää älytä nettiosoitteen perusteella, että kyseessä on julkaisu, joka on verkossa.

Saantitapaakaan ei silloin tarvita. (Ja opiskelijat saavat lähteitä käsiinsä mitä ihmeellisimmillä tavoilla!)

Lähdeviitestandardissa suositellaan luvussa 15.2.2 Julkaisumuoto: ”Sähköisen tietolähteen julkaisumuoto merkitään (ks. kohta 7)”. Siinä myös sanotaaan, että tarvittaessa sähköisen lähteen julkaisumuotoa voidaan täsmentää.

Kohta 7 on luku otsikolla Tallennetyyppi. Siinä ohjeistetaan, että tallennetyyppi ilmoitetaan tarvittaessa hakasulkeissa.

Luvun 7 esimerkit ovat [braille], [tietonauhakela], [CD], [DVD], [Blu-ray], [filmi (35 mm)], [karttapallo], [kartta], [mikrokortti (48x)], [mikrofilmirulla (16 m:n negatiivi)], [valokuva], [partituuri], [dia (2 tuumaa)], [äänilevy (45 rpm)], [videokasetti (VHS PAL)] ja [juliste].

Luvun 15.2.2 ovat [verkkoaineisto], [DVD], [online-tietokanta], [sähköinen kausijulkaisu], [tietokoneohjelma], [sähköpostiviesti], [digitaalinen kuva], [podcast-tallenne] ja [äänitiedosto].

Tuo tarkkuus, millä lähdeviitestandardin esimerkit ovat, sopii kirjaston luetteloijille ja varmaankin myös arkistoalan asiantuntijoille. Opiskelijoille niiden pakollinen ilmoittaminen aiheuttaisi hankaluuksia, hämmennystä ja kauhuakin.

Sen vuoksi olemme JAMKissa ottaneet lähdeviitestandardin kahdesta ehkä hieman ristiriitaisestaisestakin ohjeesta nimenomaan tallennetyyppi-ohjeen pikkaisen muotoiltuna: Vain yleisimmät tekniset tallennetyypit ilmoitetaan tarvittaessa. Ja tosiaankin ilman sulkuja ja hakasulkeita.

Yleisimpiä jamkilaisten tarvitsemia tallenteita saattavat nykyään olla esimerkiksi CD-levy, DVD, Blu-ray, valokuva, partituuri ja ehkä tietokone-ohjelmakin.

Tallennetyyppi/julkaisumuoto/julkaisuformaatti kuvaa mielestäni teknologiaa, jossa tai jolla lähde on julkaistu. Se ei kuvaa tietojen sisällöllistä esitystapaa tai julkaisun lajia, joita ovat esimerkiksi  opinnäytetyö, pöytäkirja tms.. Standardin esimerkit ovatkin ainakin itselleni vaikeita. Onko kartta tekninen tallennetyyppi/julkaisumuoto vai sisällöllisesti omanlaisensa julkaisunlaji? Entä sähköpostiviesti?

Mutta jos tuntuu epävarmalta, teknisiä lisätietoja voi halutessaan ilmoittaa täsmennyksinä/huomautuksina (muina yleisinä tietoina) lähdeviitteessä.

Viitattu ja päivämäärä

Se päivämäärä, jolloin opparintekijä on oikeasti lukenut lähteen, katsonut sitä tai kuunnellut sitä, siis viitannut siihen, ilmoitetaan ilmaisulla Viitattu päivämäärä. JAMKissa se tulee lähdeviitteeseen ihan omana tietynlaisena tietonaan omaksi lauseeksi. Siis piste ja välilyönti ennen ja piste jälkeen: Viitattu 2.1.2014.

Tämä on ollut selkein toimintatapa, kun hakasulut on jätetty lähdeviitteestä pois.

Mutta on käytännöllä toinenkin syy: hämmennyksen estäminen. Jos julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaa ja kustantajaa, mihin opiskelija silloin änkeisi viitattu+päivämäärän?  Näinhän tapahtuu usein, kun kyse on e-kirjoista tai e-lehtien artikkeleista, joita on netti pullollaan.