Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: välimerkit

Tiede- ja ammattilehtien nimen jälkeen pilkku

Raportointiohjeessa on ollut epätäsmällisyyksiä koskien välimerkitystä tiede- ja ammattilehtien tiedoissa.

Neuvottelin niistä Kielikeskuksen opettajien kanssa, ja ohje on täsmentynyt näiltä osin: lehden nimen jälkeen tulee pilkku.

Tämä helpottaa myös tietokannoista esim. Cite-komennolla napattuja tai RefWorksillä koostettuja lähdeviitteitä, joissa usein on pilkku juurikin tuossa kohdassa.

Rapsaohjeen esimerkkejä:

Balachandran, K., Bi, Q., Rudrapatna, A., Seymour, J., Soni, R. & Weber, A. 2009. Performance assessment of next-generation wireless mobile systems. Bell Labs Technical Journal, 13, 4, 35–58. Viitattu 16.4.2016. https://janet.finna.fi, Academic Search Elite.

Bernaards, C. M., Ariens, G. A. M.,  Simons, M., Knol, D. L. & Hildebrandt, V. H. 2008. Improving work style behavior in computer workers with neck and upper limb symptoms. Journal of Occupational Rehabilitation, 1, 87–101. Viitattu 15.1.2015. https://janet.finna.fi, Cinahl.

Hytönen, J. 2015. Pidetään kiinni turvaverkoista. Sosiaalivakuutus, 2, 24–26. Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohosen ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin haastattelu. Viitattu 13.3.2015. http://www.kela.fi/documents/10180/1978560/Sosiaalivakuutus_215.pdf/6accef8f-1a7e-4ad1-a5e2-ae0db2bf4d63.

Karlsson, M. 2009. Moniallergikko voi pitää lemmikkiä. Tesso, 2, 24–30.

Smith, L. R. & Sanderson, J. 2015. I’m going to instagram it! An analysis of athlete self-presentation on Instagram. Journal of Broadcasting & Electronic Media, 59, 2, 342–358. Viitattu 18.5.2015. https://janet.finna.fi, Academic Search Elite.

Tekijän nimessä Jr.

Hughes, R. 2005. The effects of divorce on children. IDEALS, the Illinois Digital Environment for Access to Learning and Scholarship. Viitattu 3.3.2016. https://www.ideals.illinois.edu/handle/2142/14469.

Vastaus:

Kun menen sivulle, ekaksi tulee kehotus käyttää tätä linkkiä: http://hdl.handle.net/2142/14469

Näyttää olevan Illinoisin yliopiston kokoelmassa oleva julkaisu. Julkaisuvuodeksi ilmoitetaan 1995. Aika vanha! Jos tämä ei ole alan gurun julkaisema aikaa kestävä klassikko, kehotan jättämään lähteen pois opparista. Mistä saitte lähdeviitteeseen vuosiluvun 2005?

Mutta lähdeviittessä on mielenkiintoinen yksityiskohta: Junior tekijän nimessä. Miten se laitetaan lähdeviitteeseen?

Vilkaisin netissä mm. APAn ohjeita. Kansainvälisesti näyttää olevan yleinen tapa laittaa pilkku etunimen ja Jr.-lyhenteen väliin. Katso esimerkiksi APAn blogikirjoitus 2012, International Sosiological Assosiationin ohje tai The Chicago Manual of Style Online.

Lähdeviite:

Hughes, R., Jr. 1995. The effects of divorce on children. IDEALS, the Illinois Digital Environment for Access to Learning and Scholarship. Viitattu 3.3.2016. Http://hdl.handle.net/2142/14469.

Lähdeviite varhaiskasvatuslakiin

Olisin varmistanut sinulta lakiin liittyvän lähdemerkinnän ja viittauksen.

Laki-lähteen tekstiviite – viittaus yhteen pykälään

”Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa tulee olla tarvittava määrä henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle laaditut tavoitteet voidaan saavuttaa. Lasten päivähoidon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin sovelletaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettua lakia sekä sen nojalla annettuja säännöksiä (L 580/2015, 5 §).”

Merkataanko pykälä noin lain perään?

Vastaus:

Kyllä, tekstiviite tulee juuri tuolla tavalla.

Laki-lähteen tekstiviite – viittaus moneen pykälään

Mitä jos viittaa useaan eri pykälään samassa kappaleessa, eroitetaanko ne pilkuilla? Miten välilyönnit tulevat oikeaoppisesti, merkataanko pykälä heti numeron perään vai välilyönnillä? Tuleeko toiseksi viimeisen ja viimeisen väliin &-merkki?

(L 580/2015, 5 §, 6 §, 7 §.)

Vastaus:

Erotetaan pilkuilla. Välilyönti numeron ja pykälä-merkin väliin, kuten lakitekstissäkin on.

Toiseksi viimeisen ja viimeisen väliin ei tule &-merkkiä, pilkutus riittää. Tätä tosin ei raportointiohjeessa neuvota. Lähdeviite-standardi SFS 5989 ”Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet” antaa melko vapaat kädet välimerkityksille.

Raportointiohjeessa on kuitenkin tällainen esimerkki tekijä-tiedoista ja välimerkeistä tekstiviitteessä:

– – . Makrosysteemi sisältää yhteiskunnan säätelemät reunaehdot, kuten lait, politiikan, kulttuurin ja ideologiat. (Hietikko 2009, 45; Jaako 2008, 22; Sailio 2008, 10.)

Eipä tuossakaan ole &-merkkiä kahden viimeisen välillä.

Tarkistin vielä Tutki ja kirjoita -kirjan, mutta sielläkään ei tekstiviitteiden yhteydessä ole tähän sopivaa ohjetta tai esimerkkiä.

Ei pykäliä lähdeviitteisiin

Ja tuleeko ne pykälät lähdeluetteloonkin?

L 580/2015. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 5.2.2016. http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö, 5 §, 6 §, 7 §.

Vastaus:

Pykälät eivät tule lähdeluetteloon. Vähän niin kuin viittaisit tavalliseen kirjaan, ei silloinkaan lähdeviitteeseen sivuja laiteta.

(Ja yksittäinen pykälä ei ole julkaisun itsenäinen osa, kuten toimitettujen julkaisujen yksi artikkeli yleensä on.)

Mikä vuosiluku?

Ohjaajani kanssa tuli puheeksi Varhaiskasvatuslain merkitseminen. Finlexin sivuilla on varhaiskasvatuslaki merkattu näin, mutta tuo vuosiluku on kieltämättä aika häiritsevä, koska uusi Varhaiskasvatuslaki on astunut voimaan. Samoin PhL ottaa silmään. Voiko Varhaiskasvatuslakiin viitata siis noin, miten yllä olen sen kirjannut?

Päivähoitolaki / PhL 36/1973 Varhaiskasvatuslaki

Vastaus:

Nyt kannattaa olla tarkkana kuin porkkana!

Laki 580/2015 on Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja se on annettu 8.5.2015. Muutoksessa päivähoitolaki on muutettu varhaiskasvatuslaiksi. Tämä ei ole varhaiskasvatuslaki, vaan laki sen muutoksesta.

Kaikki varhaiskasvatuslakiin tehdyt muutokset näkyvät Finlexin sivuilta.

Tässä kolme viimeisintä, joista ekana oleva tulee voimaan vasta tämän vuoden elokuussa:

Lähdeviite varhaiskasvatuslakiin

Jos lailla on vakiintunut nimi ja/tai lyhenne, sitä voi käyttää. Juridisia lyhenteitä löytää esimerkiksi Edilexin sivuilta ja viranomaisten sivuilta. Sinne ei ole tullut vielä tätä muutosta, mutta koska laissa 580/2015 puhutaan varhaiskasvatuslaista, sitä voi käyttää myös lähdeviitteessä:

Varhaiskasvatuslaki 1973/36. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

TAI:

Varhaiskasvatuslaki 36/1973. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

Tämäkin hyväksyisin, sillä jos googlettaa sanalla varhaiskasvatuslaki, Googlen tuloslistan viitteessä numerot ovat päinvastaisessa järjestyksessä kuin edellisessä versiossa.

TAI:

L 1973/36. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

TAI:

L 1973/36. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi, Ajantasainen lainsäädäntö.

Muutosajankohta lähdeviitteeseen?

Voit täydentää lähdeviitettä, jos haluat, kertomalla lain viimeisimmän muutosajankohdan. Esim.:

Varhaiskasvatuslaki 1973/36. Viimeisin voimaantullut muutos 1.8.2015. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

Lähdeviite varhaiskasvatuslain muutokseen

Jos haluat viitata erityisesti lakimuutokseen, tee lähdeviite kyseiseen säädökseen:

L 580/2015. Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta. Viitattu 5.2.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150580.

Aiemmat postaukset

Olen kirjoittanut lakien lyhenteistä ja vakiintuneista nimityksistä reilu vuosi sitten, ja

lakiin viittaamisesta muulloinkin.

Suomen virallinen tilasto ja lähdeviitteet

Miten viittaan työvoimatutkimukseen? Tilastokeskuksen sivuilla on tällainen ohje:

Suomen virallinen tilasto: Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN = 1796-4938. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 27.12.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Vastaus:

Raportointiohje on hyväksytty jo vuosia sitten, JAMK Oy:n hallituksessa. Samalla otettiin käyttöön tietyt periaatteet lähdemerkinnän teolle. Yksi keskeinen periaate on opiskelijan näkökulman huomioon ottaminen. Siihen liittyy erityisesti lähdeviitteen selkeys, ymmärrettävyys ja yksinkertaisuus.

Sen vuoksi, mikäli mahdollista, lähdeviitteeseen ei tule sulkumerkkejä, hakasulkeita ym. erikoisuuksia. Emme vaadi opiskelijoita myöskään ISBN- , ISSN- tai muita vastaavia tunnisteita. (Patentin tunnus on kuitenkin ilmoitettava.)

Asiakirjastandardien muuttuessa olemme tavanomaistaneet myös muita oppariin liittyviä asioita, esimerkiksi siirtyneet isoista kirjaimista tavalliseen kirjoitustapaan kansi- ja kuvailulehdillä.

Alkuun Suomen virallinen tilasto vai Työvoimatutkimus?

Kumpikin on ok, mutta mielestäni suositeltavampaa on aloittaa lähdeviite lähteen nimellä. Tilaston pdf-versiosta nimittäin näen, että lähteen nimi todellakin on Työvoimatutkimus. Ja kuten lähdeviitestandardi suosittelee, tiedot lähdeviitteeseen otetaan nimiösivulta tai vastaavalta (tässä tapauksessa etusivulta).

Tilasto on laadittu marraskuun 2013 tietojen perusteella. Se kuuluu Suomen viralliseen tilastoon, sen Työmarkkinat 2013 -osioon. Lukija ei osaa päätellä, onko kyseessä julkaisusarja vai joku kirjamainen, moniosainen julkaisu.

Itse asiassa pdf-versio onkin ainut tapa tutustua tutkimukseen kerralla, joten lähdeviite on siinä mielessä helppo:

Työvoimatutkimus. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työmarkkinat 2013. Viitattu 2.1.2014. Http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Tekstiviitteeksi tulee (Työvoimatutkimus 2013, sivut).

Huomasin, että Tilastokeskus itsekin viittaa tekstissä esimerkiksi näin: ”Lähde: Työvoimatutkimus 2013, marraskuu. Tilastokeskus”. Tai näin: ”Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus”.

Netissä olevat tilastotaulukot ja -kuviot

Netissä tutkimus on palasteltu liitetaulukoiksi ja kuvioiksi, joihin voi sitten viitata ihan erikseen. Esimerkiksi:

Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Liitekuvio 1. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tai:

Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tekstissä lähde ilmoitetaan näin (Työlliset ja työllisten trendi 2013) tai näin (Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi, 2013).

Tallennetyypiksi verkkojulkaisu vai ei?

Ei tarvitse ilmoittaa, että kyseessä on verkkojulkaisu. Opiskelijalta ei voi vaatia, että hän tietäisi monituiset julkaisujen tallennetyypit tai julkaisumuodot.

Lähdeviitestandardin ohjeessa näytetään käytettävän ilmaisuja verkkoaineisto tai online-tietokanta, esimerkeissä on ilmaisu online. Ja tuossa tilastokeskuksen esimerkissä on ’verkkojulkaisu’. Mutta JAMKissa siis pitää älytä nettiosoitteen perusteella, että kyseessä on julkaisu, joka on verkossa.

Saantitapaakaan ei silloin tarvita. (Ja opiskelijat saavat lähteitä käsiinsä mitä ihmeellisimmillä tavoilla!)

Lähdeviitestandardissa suositellaan luvussa 15.2.2 Julkaisumuoto: ”Sähköisen tietolähteen julkaisumuoto merkitään (ks. kohta 7)”. Siinä myös sanotaaan, että tarvittaessa sähköisen lähteen julkaisumuotoa voidaan täsmentää.

Kohta 7 on luku otsikolla Tallennetyyppi. Siinä ohjeistetaan, että tallennetyyppi ilmoitetaan tarvittaessa hakasulkeissa.

Luvun 7 esimerkit ovat [braille], [tietonauhakela], [CD], [DVD], [Blu-ray], [filmi (35 mm)], [karttapallo], [kartta], [mikrokortti (48x)], [mikrofilmirulla (16 m:n negatiivi)], [valokuva], [partituuri], [dia (2 tuumaa)], [äänilevy (45 rpm)], [videokasetti (VHS PAL)] ja [juliste].

Luvun 15.2.2 ovat [verkkoaineisto], [DVD], [online-tietokanta], [sähköinen kausijulkaisu], [tietokoneohjelma], [sähköpostiviesti], [digitaalinen kuva], [podcast-tallenne] ja [äänitiedosto].

Tuo tarkkuus, millä lähdeviitestandardin esimerkit ovat, sopii kirjaston luetteloijille ja varmaankin myös arkistoalan asiantuntijoille. Opiskelijoille niiden pakollinen ilmoittaminen aiheuttaisi hankaluuksia, hämmennystä ja kauhuakin.

Sen vuoksi olemme JAMKissa ottaneet lähdeviitestandardin kahdesta ehkä hieman ristiriitaisestaisestakin ohjeesta nimenomaan tallennetyyppi-ohjeen pikkaisen muotoiltuna: Vain yleisimmät tekniset tallennetyypit ilmoitetaan tarvittaessa. Ja tosiaankin ilman sulkuja ja hakasulkeita.

Yleisimpiä jamkilaisten tarvitsemia tallenteita saattavat nykyään olla esimerkiksi CD-levy, DVD, Blu-ray, valokuva, partituuri ja ehkä tietokone-ohjelmakin.

Tallennetyyppi/julkaisumuoto/julkaisuformaatti kuvaa mielestäni teknologiaa, jossa tai jolla lähde on julkaistu. Se ei kuvaa tietojen sisällöllistä esitystapaa tai julkaisun lajia, joita ovat esimerkiksi  opinnäytetyö, pöytäkirja tms.. Standardin esimerkit ovatkin ainakin itselleni vaikeita. Onko kartta tekninen tallennetyyppi/julkaisumuoto vai sisällöllisesti omanlaisensa julkaisunlaji? Entä sähköpostiviesti?

Mutta jos tuntuu epävarmalta, teknisiä lisätietoja voi halutessaan ilmoittaa täsmennyksinä/huomautuksina (muina yleisinä tietoina) lähdeviitteessä.

Viitattu ja päivämäärä

Se päivämäärä, jolloin opparintekijä on oikeasti lukenut lähteen, katsonut sitä tai kuunnellut sitä, siis viitannut siihen, ilmoitetaan ilmaisulla Viitattu päivämäärä. JAMKissa se tulee lähdeviitteeseen ihan omana tietynlaisena tietonaan omaksi lauseeksi. Siis piste ja välilyönti ennen ja piste jälkeen: Viitattu 2.1.2014.

Tämä on ollut selkein toimintatapa, kun hakasulut on jätetty lähdeviitteestä pois.

Mutta on käytännöllä toinenkin syy: hämmennyksen estäminen. Jos julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaa ja kustantajaa, mihin opiskelija silloin änkeisi viitattu+päivämäärän?  Näinhän tapahtuu usein, kun kyse on e-kirjoista tai e-lehtien artikkeleista, joita on netti pullollaan.

Ajatusviivan muuttaminen yhdysmerkiksi Wordissä

Word muuttelee viivojen kokoa miten haluaa. Mitä voin tehdä?

Vastaus:

Kirjasto ei neuvo tietoteknisissä ongelmissa. Mutta löysin tällaisen ohjeen yhdestä Optiman työtilasta. Julkaisen sen tässä Kaisan ja Päivin luvalla.

Valitse Wordin ohjelmassa
–          Tiedosto
–          Asetukset
–          Tarkistustyökalut
–          Automaattiset korjauksen asetukset
–          Automaattinen muotoilu kirjoitettaessa
–          Ota pois ”täppä” kohdasta yhdysmerkit (–) viivoilla (–)
Sen jälkeen Word tekee yhdysmerkin lyhyenä viivana eli kuten pitääkin.

Jos haluat saada ajatusviivan eli pitkän viivan, niin sen saat näppäinyhdistelmällä Ctrl ja numeronäppäimistön -merkki. Jos läppärissä ei ole numeronäppäimistöä, niin ajatusviivan tekeminen onnistuu lisää merkki -toiminnon kautta.

Huom! Asetus on konekohtainen eli jos teet opinnäytetyötä eri koneilla, niin muista ensimmäiseksi tarkistaa tuo asetus kuntoon!

Lähde:
Partanen, K. & Hänninen-Pihlajamäki, P. 2013. Ajatusviivan muuttaminen yhdysmerkiksi Wordissä. Ohje. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Optima-opiskeluympäristö, työtila HBZ30200.3S0V1 Tutkimusmenetelmä. Viitattu 11.12.2013. Https://optima.jamk.fi.

Sulkumerkit julkaisun nimessä

Kysyisimme kuinka merkata tektiviitteeseen ja lähdeluetteloon viittaukset Raskaudenkeskeytys Käypä hoito-suosituksen tausta-aineistoista. Alla suorat linkit tausta-aineistoihin, joista olemme tietoa käyttäneet sekä tekstipätkä opinnäytetyöstämme ja lähdeluettelostamme. Tuntuu hassulta, että tuleeko tekstiviitteisiin todella noin pitkät viitteet ja tuplasulut.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926

”Käynnin yhteydessä haetaan lupaa Valviralta, mikäli sitä ei ole vielä haettu. Nainen keskustelee lääkärin vastaanoton jälkeen hoitajan kanssa tulevasta hoidosta. (Raskaudenkeskeytys (ohje henkilökunnalle, lääkkeellinen ja kirurginen keskeytys); Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa).)”

Raskaudenkeskeytys (ohje henkilökunnalle, lääkkeellinen ja kirurginen keskeytys). 15.1.2013. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -suositus. Lisätietoa aiheesta. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -työryhmä. Word-versio. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi.

Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa). 15.1.2013. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -suositus. Lisätietoa aiheesta. Raskaudenkeskeytys Käypä hoito -työryhmä. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi.

Vastaus:

Nuo tekstiviitteiden sisällä olevat ”ylimääräiset” sulkumerkit todellakin häiritsevät! Ihan kuin kirjoittaja ei hallitsisi tekstiviitteitä, vaikka ne ovatkin ok.

Kun klikkaan tuota ensimmäistä nettilinkkiä ja sitten sen tekstissä olevaa linkkiä ohjeen word-versioon, huomaan että word-versio on otsikoitu HENKILÖKUNNAN OHJE RASKAUDEN KESKEYTYKSISTÄ.

Voitte käyttää tuota otsikkoa julkaisun nimenä. Työryhmän jäseniä ei ole pakko merkitä lähdeviitteeseen. Silloin lähdeviite tulee lähdeluetteloon näin:

Henkilökunnan ohje raskauden keskeytyksistä. 2013. Lääketieteellistä ja kirurgista keskeytystä koskeva ohje. Laadittu 15.1.2013 raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suosituksen perusteella. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927.

Voitte ilmoittaa joko suoran linkin tai jos olette päässeet ohjeeseen Käypä hoito -sivun kautta, kulkemanne polun. Jos pääsette ohjeeseen vain JAMKin verkossa, voi siitä laittaa tarvittessa tietoa lähdeviitteeseen. Esimerkiksi:

Henkilökunnan ohje raskauden keskeytyksistä. 2013. Lääketieteellistä ja kirurgista keskeytystä koskeva ohje. Laadittu 15.1.2013 raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suosituksen perusteella. Käytettävissä Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkossa. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927.

Toisessa mainitsemassanne tapauksessa lähdeviite tulee suurin piirten siten kuin olette laittaneetkin:

Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa). 2013. Lisätietoa Käypä hoito -suosituksen aiheesta. Julk. 15.1.2013. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926.

 Hassusti nimetty julkaisu!

Ohjeen tehnyt työryhmä on ehkä ajatellut jotain tällaista:

Raskaudenkeskeytys: lisätietoa potilaalle. 2013. Ohje keskeytyksestä yli 12 viikkoa kestäneessä raskaudessa. Julk. 15.1.2013. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926.

Mutta lähdeviitettä ei nyt voi tehdä näin nätisti. Joten tässä tapauksessa tekstiviitteeseen on laitettava nuo ylimääräiset sulkumerkit. Harmi!

Lisäys 12.12.13: Uusin ohje Käypä hoito -suositusten lähdemerkinnöistä: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/12/12/kaypa-hoito-tekijat-tyoryhma-vai-nimi/

Kun ajatus katkeaa, käytä ajatusviivaa

Yritin etsiä Jamkin raportointiohjeesta tarkempia ohjeita suorien lainausten käyttöön esimerkiksi tutkimuksessa käytetyn kyselylomakkeen avoimia vastauksia lainatessa, mutta omaan silmääni ei ainakaan osunut. Eri lähteissä on hiemat erilaiset ohjeet, kuinka lainauksen ns. pilkkomista lyhyemmäksi merkataan. Eli  tarkoitan nyt sitä, kun osa tekstiä poistetaan lainauksen keskeltä tai että lainausta ei aloiteta ensimmäisestä lauseesta. Jossain käytetään kolmea pistettä, jossain kahta viivaa jne. Kuinka Jamkissa tulisi menetellä?

Vastaus:

Vastaus on kaksi viivaa.

Lainaus voidaan pilkkoa lyhyemmäksi kahden ajatusviivan avulla. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (2008) ohjeistaa näin: ”Useiden sanojen pois jättäminen lainatusta jaksosta osoitetaan kahdella ajatusviivalla, jotka erotetaan toisistaan välilyönnillä.”

Jos ajatusviivoja seuraa piste, se kirjoitetaan kiinni viivoihin.

Ajatusviiva on se yhdysviivaa (tavuviivaa) pidempi viiva, jonka saa tekstiinsä painamalla controlia ja numeronäppäimistön miinusviivaa yhtäaikaa. Tai voi sen saada monella muullakin tavalla, esimerkiksi lisää-merkki-toiminnolla, mutta tuota control-tapaa minä useimmiten käytän.

Pilkut ja &-merkki tekijöiden väliin

Jos kirjoittajia on useita, eikös ole niin, että ensimmäiset erotetaan pilkulla ja vain kahden viimeisen välissä on & -merkki lähdeviitteessä?

Vastaus:

Lähdeviite on lähdeluettelossa oleva merkintä lähteestä, jota opparintekijä käyttää lähteenään työssään.

Olet oikeassa: Jos lähteen tekijöitä on useita, muiden väliin tulee pilkku ja vain kahden viimeisen väliin pujotetaan &-merkki.

Esimerkki:

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. 15. – 16. p. Helsinki: Tammi.

Pilkut, pisteet ja viivat

Onko tämä lähde merkitty oikein?

Palvelut 2020. Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. 2006. Viitattu 10.2.2012. http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/arkisto/2006/ 18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdf

Vastaus:
Itse ilmoittaisin hieman eri tavalla. Mutta ihan hyvin lukija tuostakin selvän saa.

Lähdemerkinnässä eri tiedot ilmoitetaan ikään kuin omina virkkeinään (piste välissä). Näin olen ymmärtänyt standardeja tutkaillessani.

JAMKissa lähdemerkinnän toisena tietona on aina julkaisuvuosi. Nyt sen tiedon tilalla on alaotsikko/alanimeke/alarivi.

Kaksoispiste (tai ajatusviiva) auttaa tässä:

Palvelut 2020: osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. 2006. Viitattu 10.2.2012. http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/arkisto/2006/ 18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdf.

Palvelut 2020 – osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. 2006. Viitattu 10.2.2012. http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/arkisto/2006/ 18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdf.

Tekstiviitteestä tulee tällöin aika pitkä.

Hyväksyisin tuon kuvailevan tai tarkentavan alaotsikon myös toisella tavalla ilmoitettuna, eli huomautuksena/täsmennyksenä:

Palvelut 2020. 2006. Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. Viitattu 10.2.2012. http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/arkisto/2006/ 18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdf.

Jottei nämä pisteytykset ja pilkutukset olisi liian helppoja, katsoin juuri Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta (2008) esimerkkejä lähdemerkinnöistä. Niissä eri tietojen välillä voi olla piste, kaksoispiste, pilkku tai ihan vaan tyhjä välilyönti. Apua!

Kuvioiden otsikointi, piste perään vai ei?

Raportointiohjeessa molempia malleja..

Tähän viestinnän lehtorit osaavat vastata parhaiten. Oma vastaukseni on: Jos kuvion seloste on kokonainen lause, piste tulee perään. Jos se ei ole kokonainen lause verbeineen, pistettä ei tule.