Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: yritykset

Organisaation nimi lähdeviitteen alkuun?

Onko JAMK Suomessa ainoa amk, jossa käytetään tekijättömästä nettilähteestä lähdetietona dokumentin nimeä? Muissa amkeissa hyväksytään se, että jos nettilähteellä ei ole kirjoittajaa, viitataan organisaation nimellä.

Vastaus:

Valitettavasti minulla ei ole täsmällistä tietoa tästä JAMKin opettajan tiedustelemasta asiasta, eikä aikaa kartoittaa tilannetta. Mutta tilanne voi olla tuontapainen.

Aikaa on kuitenkin pähkäillä hetken tai pari sitä, mitä ohjeita standardi antaa yhteisötekijän merkitsemisestä lähdeviitteeseen. (Vinkki: Tämä on tosi pitkä postaus! Lue vain, jos on aikaa.)

Tärkein asia lähdeviitteessä on, että sen avulla lukija saa jonkun sortin käsityksen siitä, millaisesta ja miten ajantasaisesta ja luotettavasta lähteestä on kyse sekä onko julkaisun kirjoittanut aihepiirin asiantuntija vai Matti Meikäläinen. Käsityksen usein saa, olipa tekijä-tietona vain henkilötekijät, kuten JAMKissa, tai yhteisötekijät, kuten joissakin korkeakouluissa.

Tekijä on pääasiallisesti vastuussa lähteen sisällöstä

Kuka tai mikä on tekijä? Lähdeviite-standardi SFS 5989 (2012, 3) määrittelee tekijän näin: ”taho, joka on pääasiallisesti vastuussa sisällöstä”. Lähdeviite on siten kytkeytynyt vahvasti tekijänoikeuteen: Kenellä, keillä tai millä on tekijänoikeus kyseiseen julkaisuun?

Standardin kohdassa 4.5 sivulla 6 kerrotaan, että tekijä-tieto tulee viitteen alkuun:

Tavanomainen tietoelementtien järjestys viitteessä on:

  1. tekijän tai tekijöiden nimet, jos tiedossa
  2. tietolähteen nimi
  3. tallennetyyppi, jos tarpeen (esim. kuva)
  4. versio, painos tai laitos

Jne.

JAMKissa lähdeviitteen 2. kohtana on julkaisuvuosi nimi-vuosi-viitejärjestelmän mukaisesti.

Standardi: tekijä voi olla henkilö tai yhteisö

Standardin luvussa 5.1 todetaan, että tekijä voi olla henkilö tai yhteisö:

Tekijöiksi merkitään ne henkilöt (ks. 5.2) tai yhteisöt (ks. 5.3), jotka on näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu ensisijaisessa tietolähteessä (ks. 4.1) vastuullisiksi sisällöstä.

Bongaan tässä kaksi tärkeää asiaa: ”näkyvimmin esitetty” ja ”vastuullisiksi sisällöstä”.

Organisaation vaihtelevat roolit

Edellä mainitussa luvussa kerrotaan, että tekijän rooli vaihtelee eri tietolähteissä.

Organisaatio voi tosiaan olla monituisissa erilaisissa rooleissa julkaisun tekemisessä: työryhmän kokoajana, toimeksiantajana, koordinoijana, kustantajana/rahoittajana, julkaisijana, tuottajana, tuotantoyhtiönä, jakajana, verkkopalveluiden tarjoajana, tiedontuottajana jne.

Se, missä roolissa organisaatio on, vaikuttaa siihen, mihin kohtaan lähdeviitettä sen nimi läntätään. Merkitsevää on myös, ovatko julkaisun tekijöiden roolit samantasoisia vai eritasoisia keskenään (mitä asiaa pohdin toisessa postauksessa, kunhan ehdin).

Emme ole vaatineet opiskelijaa hoksaamaan, missä roolissa organisaatio milloinkin on ja onko rooli kulloinkin samantasoinen vai eritasoinen verrattuna lähteen muihin tekijöihin. Sen vuoksi JAMKissa on yksinkertainen ohje: Jos lähteellä ei ole henkilötekijää, aloita viite lähteen nimellä.

Organisaation nimen muoto

Standardin mukaan ”jos tekijä on yhteisö tai ryhmä, joka käyttää tiettyä nimeä, viitteissä pitäisi soveltaa jotakin tämän nimen kansallisessa tai kansainvälisessä ISNI-tietokannassa (ks. http://isni.ocic.nl) käytettyä muotoa”. Standardin esimerkkejä: ”SUOMALAINEN TIEDEAKATEMIA”, ”EPPU NORMAALI (Yhtye)”, ”ROSSIJSKAÁ AKADEMIÁ NAUK”.

(Kirjoitin nuo isoin kirjaimin, koska standardissakin käytetään isoja kirjaimia, vaikka se näyttää hieman huutamiselta.)

Kuinka moni opiskelija, opettaja tai suomen kielen asiantuntija tarkistaa nimen tuosta tietokannasta? Todennäköisesti aika harva, sillä linkki ei edes toimi.

Organisaation yläyhteisön nimi

Siteeraan standardia:

Jos ylempi taho on valtio, liittovaltio tai muu hallintoviranomainen, siitä käytetään yleisessä käytössä olevaa nimitystä mieluummin kuin pitempää nimeä.

ESIMERKKI 1           SUOMI.           [Suomen tasavalta].
ESIMERKKI 2           HULL.          [Kingston-upon-Hull].
ESIMERKKI 3           WESTMINSTER          [City of Westminster].

Täytyy suoraan myöntää, että en tajua tästä yhtään mitään. Kuulostaa oudolta, että lähdeviite alkaisi tekijän nimellä Suomi. Eikä tavantallaajalla ole niin absoluuttista kielikorvaa, jotta hän tietäisi käyttää organisaatiosta nimeä Hull eikä Kingston-upon-Hull.

Organisaation alayhteisön nimi yläyhteisön nimen jälkeen

Kun yläyhteisön eli kattoyhteisön nimi on meille kaikille nyt ihan selvää pässinlihaa, siirtykäämme miettimään alayhteisön nimen merkintää lähdeviitteessä.

Standardin mukaan alayhteisön nimi kerrotaan viitteessä pääyhteisön nimen jälkeen, jos selvästi nähdään, että yhteisö on toisen yhteisön osa tai jos nimi osoittaa selvästi hallinnollista alistussuhdetta tai jos kukaan ei muuten tajua, mistä firmasta on kyse.

Standardin esimerkkejä:

HELSINGIN YLIOPISTO. Aikuiskoulutuskeskus.
TIETOYHTEISKUNTA-ASIAIN NEUVOTTELUKUNTA. Hallinnon sähköisen asioinnin jaosto.

Vaikutelma on, että nämä ovat ymmärrettäviä ilmaisuja.

Teen testin. Jos JAMKissa ilmoitettaisiin organisaatiotkin tekijöiksi (tällä hetkellä ei ilmoiteta), lähdeviite olisi:

Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta. Hallinnon sähköisen asioinnin jaosto. 2002. Kohti hallittua murrosta. Julkiset palvelut uudella vuosituhannella. Ehdotus julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelmaksi 2002 – 2003. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Muut tiedot halutessa. Viitattu pvm. Nettiosoite tai -polku.

Tai välimerkkinä voisi olla pilkku, kuten opinnäytteiden organisaatioita ilmoitettaessa, mutta tämä näyttää jo hieman hankalalta:

Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta, hallinnon sähköisen asioinnin jaosto. 2002. Kohti hallittua murrosta. Julkiset palvelut uudella vuosituhannella. Ehdotus julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelmaksi 2002 – 2003. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Muut tiedot halutessa. Viitattu pvm. Nettiosoite tai -polku.

Tässä on paljon muttia. Opiskelijan pitäisi esimerkiksi älytä, että Valtiovarainministeriö on kustantaja ja julkaisija eikä tekijä. Raportti on luovutettu hallitukselle: onko hallitus tekijä/teettäjä, vai missä roolissa se on tässä tapauksessa? Pitää lisäksi ymmärtää, että sekä neuvottelukunta että jaosto ilmoitetaan tekijä-tietona. Vaihtoehtoja on liian paljon!

Kiinnostavaa on myös, että kyseinen julkaisu asetetaan kirjaston hyllyyn julkaisun nimen mukaisesti, eikä organisaation nimen mukaisesti. Esimerkiksi Helsingin Kaisa-kirjastossa se sijaitsee tällaisessa paikassa: Hc 4. krs Yhteiskuntatieteet Politiikan tutkimus KOHTI. Se ei luuraile Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan kohdalla.

Paitsi jos alayhteisöllä on omat määrätyt tehtävänsä…

Standardi: Jos alayhteisöllä kuitenkin on tarkoin määrätyt omat tehtävänsä, jotta se voidaan tunnistaa yksiselitteisesti, silloin pääyhteisön nimi jätetään sen edestä pois.

Standardin esimerkkejä:

RADION SINFONIAORKESTERI          [ei: YLEISRADIO. Radion sinfoniaorkesteri].
WORLD HEALTH ORGANIZATION          [ei: UNITED NATIONS. World Health Organization].

Apua, en ymmärrä, miksi lähdeviitteen teosta tehdään standardissa näin vaikeaa!

JAMK: Jos tekijää ei mainita, lähteen nimi on viitteen ensimmäinen osa

Sovellamme JAMKissa omin päin Lähdeviite-standardin SFS 5989 (2012, 10) kohdan 5.6 ohjetta:

Jos tietolähteeseen viitataan nimi-vuosijärjestelmän mukaisesti (ks. A.2) eikä tekijää mainita, voidaan käyttää lyhennettä ”Anon”. Jos käytetään numeroviitejärjestelmää (ks. A.3) tai alaviitettä (ks. A.4), tietolähteen nimi voi olla lähdeviitteen ensimmäinen osa.

JAMKin sovellus tästä on, että vaikka käytössä on nimi-vuosijärjestelmä, lähteen nimi on viitteen ensimmäinen osa silloin, kun (henkilö)tekijää ei mainita. Anon-lyhennettä ei käytetä.

Jossittelua 1: Anon-tekijät

Jos käyttäisimme Anon-lyhennettä, kaikki ne julkaisut, joissa ei tekijää mainita, tulisivat lähdeviitteen alkupuolelle Anoneiksi:

Anon. 2010a. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2010b. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2011. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2012a. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2012b. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2013. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2014. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2015a. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2015b. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2015c. Lähteen nimi. Jne.

Anon 2015d. Lähteen nimi. Jne.

Anon-lyhenteen käyttäminen tekisi lähdeluettelot kaikkea muuta kuin informatiiviseksi. En näe, mitä lisäarvoa sen käyttämisellä olisi.

Tekstissä vilisisi Anon-tekstiviitteitä (Anon 2015a; Anon 2015d). Julkaisun nimikin voi joskus olla epäinformatiivinen, mutta Anon-alkuiset tekstiviitteet olisivat sitä ihan varmasti.

Jossittelua 2: Jyväskylän kaupungin julkaisut

Testaan lähdeviitteen aloittamista yhteisönimellä. Aiheenani voisi olla vaikka uuden opetussuunnitelman käyttöönotto Jyväskylän kaupungissa. Lähdeluetteloon kasaantuisi hyvin paljon lähteitä, jotka alkaisivat Jyväskylän kaupungin nimellä:

Jyväskylän kaupunki. 2011. Koulun ulkopuolisen opetuksen ohjeet 2011– . Viitattu 9.5.2017. http://opspro.peda.net/jyvaskyla/viewer.php3?DB=jkl_kuoo.

Jyväskylän kaupunki. 2015. Jyväskylän kaupungin perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 19.5.2015. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi:8081/ktweb/default.htm, sivistyslautakunta.

Jyväskylän kaupunki. 2016a. Huoltajien miniOPS 7. luokka. Esite. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/62213_miniops_7_luokka.pdf.

Jyväskylän kaupunki. 2016b. Huoltajien miniOPS 8. ja 9. luokka. Esite. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/62214_miniops_8-9_luokka.pdf.

Jyväskylän kaupunki. 2016c. Jyväskylä. Vuosiluokkien 7-9 oppiainekohtaiset opetussuunnitelman osuudet. Viitattu 9.5.2017. http://opspro.peda.net/jyvaskyla/.

Jyväskylän kaupunki. 2016d. Ole menossa mukana! OPS 2016 Jyväskylä. Esite huoltajille. Viitattu 9.5.2017. http://jyvaskyla.netpaper.fi/3164.

Jyväskylän kaupunki. 2016e. Perusopetus Jyväskylä. Esite. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/84250_11244_JYKA_Perusopetuksen_esite_2016_17_P01_WEB.pdf.

Jyväskylän kaupunki. 2016f. Perusopetuksen opetussuunnitelman paikalliset osuudet. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 27.4.2016. Viitattu 9.5.2017. http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=2035.

Jyväskylän kaupunki. 2017a. Hyvinvointikertomus 2013–2016. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 29.3.2017. Viitattu 9.5.2017. http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=4450.

Jyväskylän kaupunki. 2017b. Jyväskylän esiopetuksen opetussuunnitelma. Viitattu 9.5.2017. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jkleops.

Jyväskylän kaupunki. 2017c. Jyväskylän kaupungin opetussuunnitelma. Osio Keski-Suomen kuntien opetussuunnitelmat -sivustolla. Viitattu 9.5.2017. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla.

Jyväskylän kaupunki. 2017d. Opetussuunnitelma. Perusopetuspalveluiden verkkosivu. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/opetus/perusopetus/opetussuunnitelma.

Jyväskylän kaupunki. 2017e. OPS 2016 toimintakulttuuri uudistuu. Video verkkosivuilla. Viitattu 9.5.2017. https://youtu.be/kidit_hQpps.

Jyväskylän kaupunki. 2017f. Perusopetuksen opetussuunnitelman paikallinen osuus vuosiluokkien 7 -9 osalta. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 26.4.2017. Viitattu 9.5.2017. http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=4578.

Jyväskylän kaupunki. N.d. Kompassi – Jyväskylän kaupungin kulttuuriopetussuunnitelma. Viitattu 9.5.2017. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla/kompassi.

Tekstiviitteet olisivat tyyliä (Jyväskylän kaupunki 2016a; Jyväskylän kaupunki 2016b; Jyväskylän kaupunki 2016c; Jyväskylän kaupunki 2016d).

Taustalla muinaiset käytännöt?

Joskus – ja saattaapa joissakin kirjastoissa käytäntö olla vieläkin voimassa – tietyt julkaisusarjat (kausijulkaisut, tutkimussarjat, raporttisarjat) järjestettiin organisaation mukaiseen järjestykseen, ei aiheen mukaiseen. Silloin oli helpompi löytää Tampereen yliopiston kaikki tutkimusraportit vierekkäin, tai vaikka Tilastokeskuksen tilastot. Arvaukseni on, että yhteisönimen suosiminen lähdeviitteen alussa liittyy jotenkin tähän vanhaan käytäntöön.

Nykyisin yhden organisaation raporttien koonnilla peräkkäin julkaisusarjan mukaiseen järjestykseen on paljon vähemmän merkitystä, koska raportit julkaistaan sähköisinä netissä. Silloin ne löytyvät ja niitä etsitään tietokannoista aiheen mukaisesti, tai ihan julkaisun nimellä, jos se on tiedossa.

Monissa tieteellisissäkin kirjastoissa julkaisut ovat tätä nykyä hyllyillä aiheen mukaisesti, olipa julkaisijana Tampereen yliopisto tai Tilastokeskus. Psykan hyllyluokasta psykologian julkaisut löytävät lukijoilleen helpommin, kuin jos ne sijaitsisivat T-kirjaimen kohdalla (Tampereen yliopiston psykologian laitos). Matkailutilastot ovat matkailun hyllyillä, eikä T:n kohdalla (Tilastokeskus).

Vuosikertomukset – organisaatio tekijätietona

Entä sitten vuosikertomukset, tilinpäätökset ja muut raportit? Voisivatko niiden lähdeviitteet alkaa organisaation nimellä? Niissä ei välttämättä ole organisaation nimeä etusivulla näkyvästi, jos ne ylipäätään enää ovat edes pdf-tiedostona tai muuna kokonaisuutena.

Tässä on mielestäni ideaa. Lukija saa paljon paremman käsityksen siitä, millaisesta lähteestä on kyse, jos lähdeviite on esimerkiksi tällainen:

Jyväskylän ammattikorkeakoulu: vuosikertomus 2016. 2017. – –

kuin jos lähdeluettelossa olisi vuosikertomusten rypäs:

Vuosikertomus 2016. 2017a. Jyväskylän ammattikorkeakoulun vuosikertomus. – –

Vuosikertomus 2016. 2017b. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy. – –

Vuosikertomus 2016. 2017c. Jyväskylän yliopiston vuosikertomus. – –

En tosin tiedä, hyväksyvätkö viestinnän opettajat kaksoispistettä tuohon välimerkiksi.

Tässäpä vuodatukseni tällä kertaa. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin…

Passportin raportti

En muista miten Passportiin viitataan. Tutkimuksen otsikko on Passportissa ”Vitamins and Dietary Supplements in Finland. Category Briefing- 30 Apr 2014”. Miten tähän lähteeseen viitataan tekstissä ja entäs lähdeluettelossa?

Vastaus:

Passport on kansainvälinen markkinatiedon tietopankki. Se sisältää tietoa toimialoista, tuotteista, kuluttajista ja trendeistä. Sen uumenista voi penkoa tilastoja, maaraportteja ja yritysraportteja. Kirjaston on hommannut jamkilaisille sen käyttöoikeudet.

Mainospätkä tähän väliin: Passport-koulutusta on tulossa  ti 25.11.2014 kello 14 – 15. Jamkilaiset voivat seurata sitä netin kautta. Koulutus on enkunkielinen. Tarkempi tiedote ilmestyy ihan lähiaikoina.

Analyysiraportti

Kyseinen julkaisu löytyy hakemalla sen nimen mukaan. Olisin voinut käyttää hakusanana myös Finland-sanaa, olisin varmaan silläkin tavalla löytänyt raportin. Tai käyttää hienoja visuaalisia hakutapoja.

Julkaisu sijaitsee osiossa Analysis.

Mutta mikähän tuo Category Briefing on suomeksi?
MOT-sanasto tuntee käsitteen kategoria-analyysi = category analysis, cross-classification analysis.
Briefing on MOTin enkkusanakirjan mukaan esimerkiksi raportti, selonteko tai tiedote.
Google-kääntäjä ehdottaa kategoria tietotustilaisuutta.

Kun katson Passportin ohjeita, niin näen, että kategoriat näyttävät olevan toimialoja tai niiden sisällä olevia aihepiirejä, esimerkiksi Consumer Electronics tai Travel and Tourism.

Raporttien teosta vastaa Euromonitor. Se lukee myös raportin viimeisenä virkkeenä: ”Source: Euromonitor International from trade associations, trade press, company research, trade interviews, trade sources”.

Ehkä on helpointa, ettei mieti lähteen tyyppiä liian kauan, vaan muodostaa sen maalaisjärkisesti:

Vitamins and Dietary Supplements in Finland. 2014. Raportti 30.4.2014.  Euromonitor International. Viitattu 13.11.2014. Https://janet.finna.fi/, Passport.

Tai:

Vitamins and Dietary Supplements in Finland. 2014. Euromonitor-raportti. Julk. 30.4.2014. Viitattu 13.11.2014. Https://janet.finna.fi/, Passport.

 

Lisäys 25.11.2014. Category Briefingin sijaan voi käyttää Full Market Reports -laatikosta löytyviä pitempiä raportteja. Lähdemerkintä pelittää silloinkin.

Tutkimusraportin pitkä nimi

Käytän seuraavaa verkkojulkaisua lähteenä opinnäytetyössäni: Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10
 
Miten tuohon Deloitten julkaisemaan tutkimusraporttiin tulisi oikeaoppisesti viitata? Alustavasti olen merkinnyt sen lähdeluettelooni näin:
 
Myötätuulessa: Suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemukset ulkoistamisesta Suomessa 2006. 2006. Tutkimusraportti Deloitten tutkimuksesta. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.
 
Miltä tuo merkintätapa vaikuttaa? Julkaisun nimi on todella pitkä (jos ns. alaotsikkokin otetaan mukaan), eikä henkilötekijää ole.

Miten tuohon viitataan tekstissä?

Ja laitetaanko tekstiviitteeseen myös sivunumero, kun julkaisusta sellaiset löytyvät?

Vastaus:

Oikeaoppisuus on niin suhteellista 😉

Minäkin aloittaisin Myötätuulessa-sanalla. Kannessa siinä on sanan jälkeen piste, tai ainakin niin voisi tulkita. Se on myös näkyvin nimi.

Lähdeviite-standardissa (SFS 5989, 11) kerrotaan, että alanimekkeet/alanimet merkitään, jos ne antavat olennaista tietoa lähteen sisällöstä; muulloin niitä ei tarvitse ilmoittaa. Tässä on siis monta mahdollisuutta. Yksi niistä on alustava lähdemerkintäsi, tässä pari muuta:

Myötätuulessa. 2006. Suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemukset ulkoistamisesta Suomessa 2006. Julk. Deloitte & Touche. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.

Myötätuulessa. 2006. Suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemukset ulkoistamisesta Suomessa 2006. Tutkimusraportti. Julk.  Deloitte & Touche. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.

Myötätuulessa. 2006. Tutkimusraportti suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemuksista ulkoistamisesta Suomessa 2006. Julk. Deloitte & Touche. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.

Tekstiviitteeseen laitetaan sivunumerot, jos ne kerran lähteessä ovat.

Tekstiviite tulee joko näin: (Myötätuulessa 2006, sivut).

Tai esimerkiksi näin: (Myötätuulessa: Suomalaisten suuryritysten …, sivut). Epäkäytännöllisen pitkät nimet voi lyhentää, mutta ensimmäisiä sanoja on oltava riittävästi, jotta nimen merkitys ei muutu.

Uskoa vaativat lähteet

Eilisiltana sivusimme ulkomaailmalle aukeamattomia linkkejä tutkimusmenetelmien kurssin viestinnän osuudessa. Tulipa esille sekin, että joissain firmojen intranet-viitteissä voimme vain ”uskoa” sivujen olevan olemassa.

Vastaus:

Näin saattaa olla.

Mutta aika usein siitä jää kiinni, jollei ole tehnyt hämäräperäistä sopimusta kyseisen firman kanssa kuvitelluista lähteistä. Ainakin kiinnijäämisen uhka leijuu koko ajan ilmassa. Elämä hankaloituu ihan turhan takia.

Vähän niin kuin yhden sukulaisen huushollissa muinoin. Mies ei halunut ostaa tv-lupaa, joten aina kun ovikelloa rimputettiin, hän roudasi telkun komeroon. Tätä jatkui, kunnes vaimo sai tarpeekseen ja osti luvan.

Jos opparin tekijä haluaa varmistua, että hän voi osoittaa esimerkiksi opparin ohjaajalle kyseisen lähteen olemassaolon, hän voi – jos se on sallittua – tallentaa käyttämänsä intranet-lähteet muistitikulle tms. tai tulostaa ne paperille.

Tutki ja kirjoita -kirjassa (2010, 367) kerrotaan lähdeluettelon tehtävät. Yhtenä tehtävänä (kolmantena tehtävänä listassa) on nimenomaan selvittää, onko mainittua lähdemateriaalia edes olemassa.

Muut lähdeluettelon tehtävät:
1) näyttää, minkä tyyppistä lähteistöä tekijä käyttää
2) antaa riittävät tiedot lähteiden paikantamiseen
4) auttaa tekstiviitteen tekemisessä (tekstiviitten ja lähdeviitteen vastaavuus).

Liuta avainsanoja, kiitos

Montako avainsanaa (asiasanaa) kuvailulehteen pitää laittaa?

Vastaus:
Avainsanoja ja asiasanoja kirjoitetaan ensisijaisesti tiedonhakijoita (ja hakukoneita) varten.

Niiden on kuvattava työn sisältöä, tutkimusmenetelmiä, toimeksiantajayritystä ja toimialaa sekä maantieteellistä aluetta (esimerkiksi yrityksen kotikuntaa, seutukuntaa tai maakuntaa tms.).

Avainsanoja voi siis olla paljonkin (esim. kaksi rivillistä on ok), kunhan kuvailulehti ei suurene kaksisivuiseksi. Kuvailulehden on aina oltava yksisivuinen.

Asiasanastoista saa vinkkejä sisällönkuvailuun. Yleisin on Yleinen suomalainen asiasanasto eli YSA.  Nellissä on useita muitakin asiasanastoja.

Avainsanoja voi keksiä myös omasta päästään. Olen huomannut, että varsinkin Tiimiakatemian käyttämiä termejä ei asiasanastoista aina löydy. Esimerkiksi kaverijohtaminen on ollut jo Tiimiakatemian väen puheessa jo vuosia, mutta YSAsta sitä ei löydy. Seuraan kiinnostuneena, pompsahtaako se joskus sinne – tai vaikkapa USAn Kongressin kirjaston asiasanastoon!

Julkaisijan sivuilta ladattu käsikirja

Mulla on aineistona käsikirja, joka on sähköisessä muodossa yrityksen palvelimella. Käsikirjaan ei ulkopuolinen pääse käsiksi. Kyseinen käsikirja on aikanaan, duunikaverin toimesta, ladattu julkaisijan verkkosivuilta. Enää tuota julkaisua ei julkaisijan sivuilta löydy. Meinasin tehdä lähdemerkinnän samaan tapaan, kuin normaalin sähköisen lähteen, mutta nettiosoitteen sijaan merkkaan, että lähde majailee yrityksen tietokannassa. Ok?

Samaisesta lähteestä toinen kysymys koskien sivunumeron merkintää viittaukseen. Kirja on jaettu lukuihin, mutta jokaisen luvun sivunumerointi alkaa 1:stä. Merkitäänkö näin ollen viittaukseen sekä luku että sivunumero?

Liitteenä mainitsemani oppaan ”etusivu” jossa kaikki tarpeellinen lähdemerkintään.

Vastaus:
Voin kommentoida lähdemerkintä-asiaa. On ok, jos teet lähdemerkinnän ajattelemallasi tavalla. Tekstiviitteeseen voi laittaa luvun numeron ja ne sivut, joihin siinä tekstikohdassa viittaa.

Käsikirjan nimi on ”Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirja”. Sen alussa on selitys: ”Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirjamme 9. painos julkaistiin vuonna 2000 paperipainoksena. Tähän verkkoversioon on korjattu paperiversiosta havaitut painovirheet.” Käsikirjaa on viimeksi editoitu 23.01.2006.

Olet varmaankin varmistanut, että käsikirjan tekniset tiedot ym. ovat edelleen ok? Ettei sitä sen takia ole otettu netistä pois?

Lähdeviite:
Julkaisun nimi. 2006. PDF-julkaisu. Korj. 9. p. Viitattu pvm. Julkaisu saatavissa YritysX:n tietojärjestelmässä.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Julkaisun nimi 2006, luvun numero, sivut).

Sitten tässä tulee mietittäväksi myös asian tekijänoikeuspuoli.

Käsikirjan etusivun lopussa on copyright-lause. Saatko selville, onko duunikaverillasi ollut oikeus ladata kyseinen käsikirja yrityksen palvelimelle? Jos on, asia on ok. Jollei, tilanne saattaa olla hankala. Lähdeviitteestähän näkyy, minkä yrityksen tietojärjestelmään se on ladattu.

Netissä on sivuja/työkaluja, joiden avulla voi yrittää etsiä vanhoja, jo netistä poistettuja sivuja. Jos jollain tällaisella työkalulla löytäisi käsikirjan, voisi laittaa linkin osoitteeksi työkalun osoitteen sekä jonkin tarkentavan tiedon, jolla lukijakin löytää dokumentin (esim. hakusana tai -lause).

Vaihdoin ajatuksia lyhyesti myös JAMKin lakiasioiden asiantuntijan kanssa. Suosittelemme tätä:
Kannattaa varmaan kysyä siitä firmasta, jonka (mahdollisesti) sisäistä aineistoa se lähdeaineisto on, että miten sen voi esittää opparissa. Ettei firmalle ”mene herne nenään”, jos esim. katsovat sen salassa pidettäväksi aineistoksi, jota ei saa mainita missään.

 

Ovatko uutissivujen tuottajat tekijöitä?

Ensimmäinen kysymykseni koskee tätä uutista: http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu. Kirjoittajan nimeä ei uutisessa ole mainittu, mutta näyttäisi siltä, että tieto on peräisin MTV:ltä ja STT:ltä. Lisäksi koko sivun alalaidassa on ilmoitettu, että kyseisten Viihde- sivujen vastaava tuottaja on Heli Ruotsalainen ja tuottaja Kimmo Heikkinen. Merkitäänkö tämän lähteen kirjoittajaksi lähdeluetteloon MTV-STT, Heli Ruotsalainen ja/tai Kimmo Heikkinen vai käsitelläänkö kyseinen lähde lähteenä ilman tekijää (eli lähdeluetteloon ilmoitetaan uutisen nimi)?

Toinen kysymykseni koskee näitä sivustoja: http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta ja http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/. Näidenkään sivustojen kohdalla ei ole ilmoitettu tekijää, joten kannattaisiko lähdeluetteloon merkitä tekijäksi ”Kaupan liitto” ja ”Kesko Oyj” vai pelkästään sivustojen nimet ”Tietoa kaupasta” ja ”Toimialat”?

Vastaus ekaan kysymykseen:
Olet oikeilla jäljillä, kun kerrot, että kirjoittajan nimeä ei löydy. Tuottajat ovat vasta toissijaisia tekijöitä, kuten suomentajat yms. Tätä tukee sekin fakta, että uutinen on napattu STT:n uutistuotannosta.

Koska et tiedä jutun kirjoittajaa, aloita lähdemerkintä uutisen nimellä:

Anu Saagim viihdeportaalin luotsaajaksi. 2008. Uutinen 12.2.2008 MTV3.fi-sivun viihde-osiossa. Viitattu 7.10.2011. Http://www.mtv3.fi/
viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu
.

Vastaus tokaan kysymykseen:
JAMKissa tekijäksi ilmoitetaan vain henkilötekijät, ei yritykset tai muut organisaatiot. Koska henkilötekijää ei tiedetä, aloita lähdemerkintä taas otsikolla.

Kaupan liiton sivulla en näe mistään, milloin kyseiset sivut on päivitetty, joten julkaisuvuodeksi tulee n.d. (Laitoin äsken Kaupan liitolle pyynnön päivityspäivämäärän näkymisestä, katsotaan miten käy.) Keskon sivulla päivitysaika näkyy selvästi.

Kauppa on yhteiskunnan elämän rytmittäjä. n.d. Artikkeli Kaupan liiton sivuilla. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta.

Toimialat. 2011. Ryhmittely Kesko Oyj:n sivuilla. Julk. 22.7.2011. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/.