Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: asiasanat

Hakuun vain yamk-opparit Theseuksessa

Voiko Theseuksessa tehdä haun, jolla saan tuloslistalle vain ylemmän amkin opinnäytetyöt?

Vastaus:

Haun saa rajattua vain yamk-oppareihin kirjoittamalla ontasot kaksoispiste välilyönti yamk ja sitten hakusanasi.

ontasot: yamk AND hakusana

Esimerkiksi
ontasot: yamk AND tilitoimisto*

Joskus Theseuksessa katkaisumerkki toimii täysin oikein ja joskus näyttää siltä, että ei toimi. Jos haluaa varmuuden, kannattaa ehkä tarkistaa, kummalla hakusanalla tulee mielekkäin tulos: tilitoimisto* vai tilitoimisto

Theseus itse ohjeistaa näin:

Hakulausekkeiden sanoista voi jättää yhden tai useamman kirjaimen pois. Yksittäinen kirjain voidaan korvata kysymysmerkillä (?) ja useampi kirjain asteriskilla (*): Esimerkiksi a?to täsmää sanoihin auto, aito, Arto. Ilmaisu a*to voi puolestaan täsmätä edellisten lisäksi sanoihin aalto, asunto, Antto, aatto.

Myös muoto tilitoimistot on ok. Se on asiasanaston sana (ks. Finto), joten sillä voi tehdä mahdollisesti osuvimman haun  (asiasanahaun) näin:

subject: tilitoimistot

Asiasanahaku on käytännöllinen varsinkin silloin, kun tulokseen tulee paljon ”roskaa” eli epäoleellisia lähteitä.

Lisäys 23.11.16: Kannattaa kokeilla myös hakulausetta yamk* AND tilitoimisto*

Näyttää siltä, että sillä tulee joskus paremmin tuloksia, tai ainakin enemmän. Se on hyvä, jos samalla ei tule liikaa ”roskaa” eli tarpeettomia ja aiheesta ohimeneviä julkaisuja.

Suomenkieliset avainsanat suomenkieliseen kuvailulehteen

Täytyykö suomenkielisessä kuvailulehdessä olla kaikki avainsanat suomeksi?

Vastaus:

Suomenkieliseen kuvailulehteen kirjoitetaan suomenkielisiä avainsanoja/asiasanoja.

Ne auttavat tiedonhakijoita löytämään kyseisen julkaisun; se on niiden tärkein tehtävä.

Enkunkieliseen kuvailulehteen taas enkkusanoja.

Copyrightin skaala yli 30 vuotta

Kysymykseni koskisi lähdeviittaamista. Minulla on 3 nettilähdettä, joista yhdessä minulla on tekijä, mutta kahdessa ei ole.

Ongelma on kuitenkin, että en löydä sivuille tarkkaa vuosilukua. Kaikissa tapauksissa kyse on tietosanakirjan tapaisista sivuistoista, encyclopedioista. Yksi sivu ilmoittaa vuosiluvuksi melko suuren haarukan: Copyright © 1981- 2014 The Computer Language Company Inc. All rights reserved.

Ja toinen, tekijällä varustettu sivu: Copyright © 2010 – 2014 Janalta Interactive Inc.

Voinko ilmoittaa nämä vuosiluvut, vaikka skaalaa on noin paljon? Kolmannessa lähteessä, joka on Nelliportaalin kautta saatu tietosanakirja YSO/ALLSOn viite, ei ole mitään viitteitä vuosiluvuista. Mitä minun kannattaisi tehdä viittaamisen ja lähdemerkintöjen suhteen?

Vastaus:

Merkkaisin julkaisuvuodeksi 2014. Perusteluni:

1) Et viittaa kaikkiin eri vuosina julkaistuihin sivun eri versioihin, vaan vain uusimpaan. Jos vielä muistat laittaa lähdeviitteeseen Viittauspäivämäärä-tiedon, lukija tietää, milloin olet lukenut kyseistä sivua. Voihan noita 2014 vuoden versioita tuosta sivusta putkahtaa vaikka joka päivä uusi.

2) Tutki ja kirjoita -bestsellerissä (Hirsjärvi ym. 2010, 372) julkaisuajankohdasta lausutaan näin: ”Julkaistujen lähteiden vuodeksi merkitään julkaisun copyright-vuosi. – – Vuodella viitataan joko teoksen ensiluovutus- tai päivitysvuoteen – -”

Päivitysvuosi on siis kelvollinen julkaisuvuodeksi.

Jos vuosilukua ei tiedetä, käytetään lähdeviitteessä ilmaisua N.d. Se on suomeksi ”no date”.

YSOssa (Fintossa) eli Yleisessä suomalaisessa ontologiassa on kuitenkin tieto päivitysajankohdasta, joten siihen lähdeviitteeseen voi kyllä merkata julkaisuvuodeksi 2014. Tällä hetkellä viimeisin päivitys on näköjään tehty öilössä päivänä eli 12.3.2014.

Liuta avainsanoja, kiitos

Montako avainsanaa (asiasanaa) kuvailulehteen pitää laittaa?

Vastaus:
Avainsanoja ja asiasanoja kirjoitetaan ensisijaisesti tiedonhakijoita (ja hakukoneita) varten.

Niiden on kuvattava työn sisältöä, tutkimusmenetelmiä, toimeksiantajayritystä ja toimialaa sekä maantieteellistä aluetta (esimerkiksi yrityksen kotikuntaa, seutukuntaa tai maakuntaa tms.).

Avainsanoja voi siis olla paljonkin (esim. kaksi rivillistä on ok), kunhan kuvailulehti ei suurene kaksisivuiseksi. Kuvailulehden on aina oltava yksisivuinen.

Asiasanastoista saa vinkkejä sisällönkuvailuun. Yleisin on Yleinen suomalainen asiasanasto eli YSA.  Nellissä on useita muitakin asiasanastoja.

Avainsanoja voi keksiä myös omasta päästään. Olen huomannut, että varsinkin Tiimiakatemian käyttämiä termejä ei asiasanastoista aina löydy. Esimerkiksi kaverijohtaminen on ollut jo Tiimiakatemian väen puheessa jo vuosia, mutta YSAsta sitä ei löydy. Seuraan kiinnostuneena, pompsahtaako se joskus sinne – tai vaikkapa USAn Kongressin kirjaston asiasanastoon!