Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Julkaisijan sivuilta ladattu käsikirja

Mulla on aineistona käsikirja, joka on sähköisessä muodossa yrityksen palvelimella. Käsikirjaan ei ulkopuolinen pääse käsiksi. Kyseinen käsikirja on aikanaan, duunikaverin toimesta, ladattu julkaisijan verkkosivuilta. Enää tuota julkaisua ei julkaisijan sivuilta löydy. Meinasin tehdä lähdemerkinnän samaan tapaan, kuin normaalin sähköisen lähteen, mutta nettiosoitteen sijaan merkkaan, että lähde majailee yrityksen tietokannassa. Ok?

Samaisesta lähteestä toinen kysymys koskien sivunumeron merkintää viittaukseen. Kirja on jaettu lukuihin, mutta jokaisen luvun sivunumerointi alkaa 1:stä. Merkitäänkö näin ollen viittaukseen sekä luku että sivunumero?

Liitteenä mainitsemani oppaan ”etusivu” jossa kaikki tarpeellinen lähdemerkintään.

Vastaus:
Voin kommentoida lähdemerkintä-asiaa. On ok, jos teet lähdemerkinnän ajattelemallasi tavalla. Tekstiviitteeseen voi laittaa luvun numeron ja ne sivut, joihin siinä tekstikohdassa viittaa.

Käsikirjan nimi on ”Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirja”. Sen alussa on selitys: ”Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirjamme 9. painos julkaistiin vuonna 2000 paperipainoksena. Tähän verkkoversioon on korjattu paperiversiosta havaitut painovirheet.” Käsikirjaa on viimeksi editoitu 23.01.2006.

Olet varmaankin varmistanut, että käsikirjan tekniset tiedot ym. ovat edelleen ok? Ettei sitä sen takia ole otettu netistä pois?

Lähdeviite:
Julkaisun nimi. 2006. PDF-julkaisu. Korj. 9. p. Viitattu pvm. Julkaisu saatavissa YritysX:n tietojärjestelmässä.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Julkaisun nimi 2006, luvun numero, sivut).

Sitten tässä tulee mietittäväksi myös asian tekijänoikeuspuoli.

Käsikirjan etusivun lopussa on copyright-lause. Saatko selville, onko duunikaverillasi ollut oikeus ladata kyseinen käsikirja yrityksen palvelimelle? Jos on, asia on ok. Jollei, tilanne saattaa olla hankala. Lähdeviitteestähän näkyy, minkä yrityksen tietojärjestelmään se on ladattu.

Netissä on sivuja/työkaluja, joiden avulla voi yrittää etsiä vanhoja, jo netistä poistettuja sivuja. Jos jollain tällaisella työkalulla löytäisi käsikirjan, voisi laittaa linkin osoitteeksi työkalun osoitteen sekä jonkin tarkentavan tiedon, jolla lukijakin löytää dokumentin (esim. hakusana tai -lause).

Vaihdoin ajatuksia lyhyesti myös JAMKin lakiasioiden asiantuntijan kanssa. Suosittelemme tätä:
Kannattaa varmaan kysyä siitä firmasta, jonka (mahdollisesti) sisäistä aineistoa se lähdeaineisto on, että miten sen voi esittää opparissa. Ettei firmalle ”mene herne nenään”, jos esim. katsovat sen salassa pidettäväksi aineistoksi, jota ei saa mainita missään.

 

2 Comments

Panu
Posted 28.3.2013 at 12:38

Toinen mahdollisuus olisi etsiä käsiinsä se paperiversio. Tuo kyseessä oleva vuoden 2006 versio on ilmeisesti painovirheiden korjauksia lukuunottamatta täsmälleen sama kuin vuonna 2000 julkaistu alkuperäinen 9. painos, joka on ihan julkisesti saatavilla, joten lähdeviitteen kohteena oleva sisältö löytynee myös vuoden 2000 versiosta.

Lähdeluettelon tarkoituksena on kuitenkin opastaa työn lukija työn tekijän lähteiden äärelle, joten minusta on ihan hyvä tapa viitata pääasiallisesti vain edes jossain määrin julkisesti saatavilla olevaan aineistoon – tämä on jo työn uskottavuuden kannalta hyvä asia. Perusopinnäytetyöntekijän ei tietenkään voi edellyttää tuhlaavan omaisuuksia kaukolainoihin, mutta esimerkiksi Jyväskylän seudun kirjastoista melkein kaikki Suomessa ja suomeksi painettu kuitenkin löytyy – tosin tuo käsikirjan paperiversio vuodelta 2000 löytyy vain Oulusta…

Suvi Perttula
Posted 16.4.2013 at 8:35

Oikein hyvä kommentti! Suutarilla itselläänkään ei ole ollut nyt kenkiä: minun olisi toki pitänyt tarkistaa Melinda-tietokannasta tuon painetun version saatavuus. Tykkäsin myös ajatuksesta, että pyritään viittaamaan pääasiallisesti julkiseen aineistoon.

Post a Comment

Your email is never shared. Required fields are marked *

*
*