Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: valokuvat

Kuvan kopiointi netistä oppariin

Opiskelija 1: Teemme opinnäytetyön ilmiöstä x. Haluaisimme sinne muutaman kuvan. Miten kuvia saa tai voi käyttää työssä? lupa-asiat lähinnä mietityttää.

Opiskelija 2: Teen YAMK-opinnäytetyötä ja haluaisin kysyä kuvien käytöstä opinnäytetyössäni. Lähinnä netistä löytyvien, esim. tämän tyyppisten asiaa havainnollistavien kuvien suhteen: https://intellinium.io/why-iiot-is-different-from-iot/ Onko nyt tosiaan niin, että kannattaa suoraan unohtaa tuollaiset verkosta löytyvät (kansainvälisiltä sivustoilta peräisin olevat) kuvat, joiden tekijältä tuskin koskaan saa vastausta kuvan käyttöön liittyen? Raportointiohjeesssa sanotaan, että Huom! Lainattaessa kuvioita ja kuvia, esimerkiksi valokuvia, tekijänoikeudet on aina varmistettava.

Opiskelija 3: Voinko ottaa netistä kuvia JAMKissa opinnäytetyöhön? Onko jotain tekijänoikeusrajoituksia netistä löytyville kuville? Löysin aiheen kirjoituksen mutta haluan vahvistaa asian JAMKilta. Kiitos.

Vastaus:

Netissä olevaa kuvaa saa siteerata eli käyttää muokkaamatonta kuvaa, jos nämä ehdot täyttyvät:

  • Kuva tulee opinnäytetyöhön.
  • Kyseessä on kaikille avoimelta nettisivulta löytynyt kuva (julkistettu teos).
  • Kuvalla ja tekstillä on asiallinen yhteys keskenään. (Kuva ei saa olla irrallinen, kiva koriste!)
  • Kuvaa käytetään opparissa jonkin asian selventämiseen tai havainnollistamiseen.
  • Kuvan lähdetiedot ilmoitetaan asiallisesti tekstissä, kun kuvaan viitataan (Tekijä vuosi).
  • Kuvan lähdetiedot ilmoitetaan asiallisesti lähdeluettelossa.

Kopiraitissa todetaan: ”Sallittujen sitaattien käyttöön ei tarvita tekijän lupaa.”

Raportointiohjeessa oleva virke saattaa antaa erheellisen mielikuvan siitä, mitä on sallittua tehdä. Virke ei sinänsä ole väärin, sillä jos esimerkiksi netin kautta käytettävän lisenssitietokannan käyttöehdoissa kielletään tietokannasta löytyvien kuvien käyttö, niin niitä ei saa käyttää (näistä rajoituksista lisää jossain muussa postauksessa myöhemmin), jos JAMK on sellaisen sopimuksen tietokannan myyjäosapuolen kanssa tehnyt.

KUVAN SITEERAAMINEN OPINNÄYTETYÖSSÄ: PERUSTELUT

Kyseessä on siis kuvasitaatti.

Eka: Tekijänoikeuslaki

Tekijänoikeuslaki sanoo sitaatista näin (22 §):

Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.

ja julkistetun taideteoksen käyttämisestä näin (25 §)

Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia:

1) arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen; sekä

2) sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa, edellyttäen ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi.

Kun taideteoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taideteoksen saa sisällyttää valokuvaan, elokuvaan tai televisio-ohjelmaan, jos toisintamisella on valokuvassa, elokuvassa tai televisio-ohjelmassa toisarvoinen merkitys.

Toka: JAMKin digilupa

JAMKin ohjeessa Tekijänoikeudet opetuksessa (08/2017), jonka kohderyhmänä ovat opetuksen kanssa toimivat, on näppärä Kopioston lupataulu. Siinä lukee digilupaa koskien, että kopioiminen tutkimuskäyttöön on sallittua ”Tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”.

Kysellä sivulla oleva teksti liittyy ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sopimaan kopiointilupan Kopioston kanssa. Kopiointiluvasta on myös esite.

Kolkki: Kopioston vastaus kysymykseen ”Voiko valokuvaa siteerata?”

Kopioston mukaan opparissa saa siteerata valokuvaa. Boldasin oleelliset kohdat:

Valokuvaa saa siteerata tieteellisessä esityksessä (esimerkiksi opinnäytetyö) tai arvostelevassa esityksessä (esimerkiksi opinnäytetyön arvostelu aikakausjulkaisussa), jos kuvalla on yhteys tekstiin ja siteeraaminen on perusteltua esityksen selventämiseksi tai havainnollistamiseksi. Kuvituksen kerääminen julkaisuun ei ole mahdollista vetoamalla sitaattioikeuteen. – – Siteerattaessa tulee aina mainita sitaatin lähde eli yleensä tekijän nimi ja lähdeteos.

Nelkki: Kopiraitti-sivuston ohjeet

Kopiraitti-sivustollakin vastataan samaan kysymykseen (”Voiko valokuvaa tai muuta kuvitusta siteerata”) samalla tavalla:

Kuvia saa siteerata tieteellisessä esityksessä, kuten opinnäytetyössä tai taidehistoriallisessa tutkimuksessa, sekä arvostelevassa esityksessä, esimerkiksi teatteri- tai kuvataidearvostelussa. Kuvalla tulee olla yhteys tekstiin ja siteeraamisen on oltava perusteltua esityksen selventämiseksi tai havainnollistamiseksi. Kuvituksen kerääminen julkaisuun ei kuitenkaan ole mahdollista vetoamalla sitaattioikeuteen.

Kopiraitin verkkosivulla Siteeraus tieteellisessä tutkimuksessa todetaan mm., että ”Julkistetuista teoksista saa ottaa hyvän mukaisesti lainauksia eli sitaatteja. Sallittujen sitaattien käyttöön ei tarvita tekijän lupaa.”

Viikki: Opettajan tekijänoikeusopas

Opettajan tekijänoikeus -sivusto toteaa:

Kunhan opettajan tai opiskelijan tuotosta voidaan kutsua ”tieteelliseksi esitykseksi”, on siihen kuvasitaattina oikeus ottaa mitä tahansa kuvia, jotka liittyvät itse esityksen tekstiin. – – Käytännössä kuvasitaattioikeus on todella laajasti määritelty. Tieteelliseen esitykseen saa siis ottaa kuvia taideteoksista, ottaa muiden ottamia kuvia taideteoksista, ottaa muiden ottamia mitä tahansa valokuvia ja myös kenen tahansa piirtämiä piirroksia. Otettujen kuvien on tietenkin liityttävä itse esitykseen, eli kuvia ei voi ottaa koristeeksi, vaan niissä näkyvää aihetta on esityksessä käsiteltävä keskeisesti. Kuvan tekijän ja kuvan kohteen tekijän nimet on tietenkin mainittava hyvän tavan mukaisesti.- – Kuvasitaatin perusteella voi siis näitä kuvia ottaa omaan esitykseensä ja tätä esitystä saa siis esittää eri tilaisuuksissa, välittää oppimisalustalla tai julkisestikin verkossa ja levittää fyysisinä kappaleina.

Saman sivuston Korjauksia-osiossa asiaa pohditaan monelta kantilta ja päädytään tähän johtopäätökseen koskien kuvien kopiointia tieteellisiin tarkoituksiin:

Tekijänoikeusneuvoston lausunto TN 2007:6 näyttää kuitenkin ottavan aika selkeästi kannan, että tulkinta on tässäkin laaja, eli tavanomaiset valokuvat ovat kuvasitaatin piirissä. Kaikki netin miljardit turistivalokuvat ovat siis käytettävissä, jos niiden aiheet liittyvät siihen, mitä ollaan käsittelemässä.

Kuukki: Aalto-yliopiston Wiki

Aalto-yliopiston Wikissä kerrotaan kuvista opinnäytetyössä näin:

Kuvan saa liittää tieteelliseen tekstiin kokonaisena teoksena. Se on myös suositeltavaa, sillä säännös ei anna lupaa kuvan muuttamiseen. Siteerattava kuva voi olla piirros, valokuva, kuva nuottikirjoituksesta tai valokuva taideteoksesta. – – Oikeuskirjallisuudessa nimenomaisesti selvitetyn kannan mukaisesti poikkeussäännöksen nojalla kuvitettu tieteellinen esitys voidaan myös levittää verkossa kuvineen.

Wikin tekstiä on muokannut viimeksi henkilö, joka Aalto-yliopiston henkilöstöhaulla tarkistettuna näyttää olevan yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluiden tekijänoikeusasiamies.

Vanhat valokuvat – muissakin kuin tieteellisissä töissä

Kopioston usein kysytyissä kysymyksissä vastataan siihen, mikä on valokuvien suoja-aika, näin:

Valokuvan suoja-aika on 50 vuotta kuvan valmistusvuoden päättymisestä. On huomattava, että toisinaan valokuvat ylittävät niin sanotun teoskynnyksen, jolloin niiden suoja-aika on pääsäännön mukaisesti tekijän eli valokuvaajan elinikä ja 70 vuotta valokuvaajan kuolinvuoden päättymisestä.

Tarpeeksi vanhoja valokuvia saa siten käyttää muissakin kuin tieteellisissä töissä.

Kuva vai kuvio?

Mietin seuraavaa kohtaa raportointiohjeessa: ”Kuvioita ovat kaikki muut havainnollistamiskeinot paitsi taulukot.” https://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/6-visuaalinen-havainnollistaminen/ 

Miten on valokuvien laita? Olen ohjeistanut opiskelijoita merkitsemään kuva 1, kuva 2 jne., silloin kun kyseessä on selkeästi kuva, ei kuvio. Pitäisikö kuitenkin merkitä kuvioksi?

Vastaus:

Oppariblogiin on viime aikoina tulvinut kysymyksiä kuvista, joten asia on ajankohtainen.

Onkin tarkoituksenmukaista miettiä, onko maailma muuttunut siitä, kun viimeksi ohjeistin tässä asiassa (ks. Sekaisin kuvista, 15.6.2012).

Ohje näyttää pätevän edelleen:

Valitse jompikumpi ilmaisu: joko kuva tai kuvio. Käytä valitsemaasi sanaa johdonmukaisesti. Yhdessä opparissa on joko kuvioita tai kuvia, ei kumpaakin sikinsokin. Jos valitset kuva-sanan, sisällysluettelon jälkeen tulevan luettelon nimi on silloin Kuvaluettelo.

”Jos opparissa on enimmäkseen graafisia häkkyröitä, ’kuviot’ on perustellumpi ilmaisu. Jos siinä taas on eniten valokuvia, ’kuvat’ kuulostavat ihan ok:lta.”

Ei harmainta aavistusta kuvan lähteestä

Minulla on yksi kuva olemassa minkä lähdettä en enää muista mutta haluaisin käyttää sitä JAMKin harjoituksessa / esityksessäni. Miten tässä tapauksessa tulisi toimia? Kuvassa ei itsessään ole mitään tunnistetietoja tai copyright merkintää.

Vastaus:

Et voi käyttää kyseistä kuvaa esityksessäsi, jos sinulla ei ole tietoa tekijästä tai edes verkkosivusta.

Varminta on deletoida kuva pois esityksestä, jotta et tule rikkoneeksi tekijänoikeuslakia tai toimineeksi vastoin Kopioston lupaa ammattikorkeakouluille ja yliopistoille.

Mutta ennen sitä: Koklaa Googlen kuvahakua, josko löytäisit saman kuvan sitä kautta ja voisit napata tekijätiedon ym. tärkeät tiedot lähdeviitteeseen. Silloin voisit käyttää kuvaa harjoituksessasi/esityksessäsi, jos kuva löytyy avoimelta nettisivulta. Katso myös vastaukseni Googlattu kuva diaesitykseen.

Googlattu kuva diaesitykseen

Opiskelija 1: Voinko googlettaa jonkun kuvan miltä hyvänsä nettisivulta, tallettaa sen itselleni, liittää sen powerpoint-esitykseen ja esityksessä mainitsen linkin / sivuston mistä kuva on otettu?

Opiskelija 2: Voinko ottaa netistä kuvia JAMK:ssa tehtäviin harjoitustöihin ja jos voin niin pitääkö kuvan lähde ilmoittaa esitelmässä / harjoitustyössä. 

Vastaus:

Ammattikorkeakoulut ovat tehneet Kopioston kanssa sopimuksen, jossa kerrotaan, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä.

Korkeakouluille hankitun kopiointiluvan ansiosta voit googlettaa ja kopioida kuvan diaesitykseesi, jos et jaa esitystäsi netissä. Saat siis tallentaa esityksesi Optimaan tai muuhun suljettuun systeemiin opintojaksolle osallistuvien saataville opintojakson keston ajaksi.

Muista ilmoittaa lähdetiedot joko tavalla 1) tai 2):

1) Jos sinulla on esityksessä erillinen lähdeluettelo. Tee tekstiviite kuvan yhteyteen normisti: (Tekijä julkaisuvuosi). Ilmoita tarkemmat tiedot lähdeviitteessä lähdeluettelossa:

Sukunimi, E. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Valokuva. Lisätiedot kuvasta esim. CC-lisenssitiedot jos on. Viitattu pvm. Nettiosoite.

2) Jos sinulla ei ole esityksessäsi erillistä lähdeluetteloa, ilmoita kuvan yhteydessä tarvittavat tiedot, mieluiten lähdeviitteenä. Kopioston lupa vaatii ilmoittamaan vähintäänkin tekijän ja sivuston, josta kuva on otettu (esimerkiksi linkki). Itse olisin vielä tiukempi: myös julkaisuvuosi ja viittauspäivämäärä ovat mielestäni tärkeitä tietoja -> Ja samalla vaivalla tekee asiallisen lähdeviitteen kokonaan…

Kopiointisopimus – kopioiden käyttö

Tässä suoria lainauksia em. kopiointisopimuksesta, sopimuksessa tosin puhutellaan opettajaa, mutta samaa voidaan soveltaa myös JAMKin opiskelijoiden diaesityksiin yms.:

”Kopiointiluvallamme saat kopioida opetusta, tutkimusta ja hallintotoimintaa varten

  • – – internetissä vapaasti saatavilla olevia kuvia ja tekstiaineistoja – kuten verkkolehtien artikkeleita, digitaalisia julkaisuja, raportteja ja otteita sähkökirjoista.- –

Kopioita saat

  • liittää osaksi – – opiskelijoiden opinto-, harjoitus- ja muita projektitöitä – –
  • tallentaa suljetulle kurssialustalle kyseiselle kurssille osallistuvien – – saataville – –

Kopiot saavat olla kurssille osallistuvien opiskelijoiden saatavilla korkeakoulun suljetulla kurssialustalla tai vastaavassa suljetussa verkossa kurssin tai muun opintokokonaisuuden ajan, mukaan lukien tentit.”

Huom! Jos kyseessä on nuotti- tai muita vastaavia kopiot, tai liikkuva kuva tai ohjelmisto, lue sopimus tarkemmin, niitä tilanteita en tässä siteerannut.

Omat valokuvat kuntoutuslaitteista

Selailin oppariblogia ja yritin saada selville miten merkitsen lähteeksi jos kyseessä on itse ottamani valokuva, mutta en löytänyt tuohon selvää mallia. Laitanko esim (kirjoittajan oma kuva-arkisto), (Sukunimeni 2017) tms? Miten näiden itseotettujen valokuvien julkaisu ylipäätään, suurin osa on julkisista rakennuksista tai kuntoutusmenetelmälaitteista, ihmisiä (potilaita) ei kuvissa ole.

Vastaus:

Jos olet itse ottanut kuvia eikä niissä ole potilaita, lukijan pitäisi kyllä ymmärtää, että olet ne itse ottanut ilman että niihin tehdään tekstiviitettä tai lähdeviitettä. Voithan halutessasi johdannossa tai alaviitteellä ensimmäisen kuvan kohdalla ilmoittaa, että kuvat, joissa ei mainita lähdettä, ovat sinun ottamiasi.

Jos tekstiviitteessä lukee Sukunimi 2017, lähde pitäisi mainita myös lähdeluettelossa. Jos olet jakanut kuvan jossain kuvapalvelussa julkisesti, silloin tämä tapa on mielestäni ihan korrekti ja ehkä jopa suositeltava. Lisää silloin lähdeviitteeseen Viitattu + päivämäärä ja nettiosoite.

 

The copying licence for teaching and research purposes

I have students who have:

1. taken a picture of a table / chart from an outside source and pasted the picture into their academic work and listed the source.

2. copy/pasted a table from a source into an academic work and listed the source of the table.

Is this OK, or do the students need to manually reconstruct a table from an outside source?

Answer:

Thank you for your question.

It’s always good to be careful with respecting copyrights. Especially the use of photographs might cause problems. I would not use the photographs of distinguished nature photographers, for example, without their permission.

But anyway, JAMK has a digital licence for these kind of situations.

According to copyright society Kopiosto: “The staff and students of educational institutions can scan printed publications and copy text and images from open websites. The licence applies to both domestic and foreign materials. These materials can be used in education, research, diploma theses and practical works.”

Further information on these websites:

 

Pinterestistä kuvat oppariin?

Minulla olisi kysymys liittyen opinnäytetyöhön ja siinä käytettäviin kuviin. Aiheenani on pystymelonnan (stand up paddle) tuotteistaminen, joten tutkimusosuudessa haluan näyttää asiakkaille kuvia pystymelonnan eri muodoista, jotta he ymmärtävät ilmiön.

Saako tutkimusosuudessa käyttää kuvia yleisistä kuvapalveluista, kuten Pinterestistä? Olen ymmärtänyt että saisi, mutta haluan vielä varmistaa. Pystymelonta on ilmiönä niin uusi, että en tiedä mistä muualta löytäisin kuvia lajista.

Vastaus:
Pinterest on lempparini, vaikka olen tehnyt ”visuaalisia kirjanmerkkejä” vasta reilun viikon ajan!

Pinterest on materiaalipankki. Palvelussa voi tehdä omia taulujaan (boards) ja linkittää niihin kuvia Pinterestistä ja muualta. Taulut voivat olla julkisia tai salaisia eli omia virityksiä. Pinterest on hyvä väline ideointiin ja omien ideoiden havainnollistamiseen muille. Siis mitä mainion väline sinun tarkoituksiin!

Mutta: En voi meilata Pinterestiin koskien kysymystäsi, sillä vain lainvalvojilta tuleviin viesteihin vastataan. Muiden täytyy tyytyä selailemaan ohjeita. Jos vängällä yrittää sähköpostitella sinne, käy köpösti, sillä toiminta ymmärretään spammaukseksi (palvelun väärinkäytöksi).

Voiko niitä kuvia kopsata oppariin?

Ei voi.

Opettajan tekijänoikeus -blogissa by Tarmo Toikkanen Pinterestin ongelmaksi kerrotaan se, että tauluihin kopioituu linkitetyiltä sivuilta täysikokoiset kuvat, mikä on USAn säädösten mukaan tekijänoikeusrikkomus. Suomalaisen lainsäädännön mukaan jo pienetkin kuvakkeet ovat  rikkomus. Jopa niinkin, että ”Jos siis pinnaat ammattivalokuvaajien tai taiteilijoiden teoksia, voit mahdollisesti ärsyttää heitä.” (Katso myös Fair use -kirjoitus samassa blogissa.)

Pyydä siis tekijältä lupa kuvan julkaisemiseen opparissasi (lähde mainiten). Se voi sujua helposti, varsinkin jos kuvaajat ovat intohimoisia pystymelojia ja haluavat tietoisuuden pystymelonnasta leviävän kulovalkean tavoin yhteiskuntaamme!

Kuka on tekijä?

Pinterest ei vaadi, että pinnerit (pinners) käyttävät palvelussa todellista nimeään eikä se tarkasta, ilmoitatko sijaintisi oikein.

Kun klikkaa kuvaa, pääsee kuvan pinnanneen henkilön taululle/sivulle. Kun klikkaa toisen kerran, pääsee alkuperäislähteelle. Sieltä pitäisi tekijä selvitä, jos se ylipäätään on selvitettävissä.

Pinnauskin kannattaa tehdä vain alkuperäisiltä sivuilta, eikä napsia kuvia suoraan Googlen kuvahausta. Lue tarkemmin koulutusteknologian asiantuntija Riikka Lahtelan blogista.

Lisäys 18.2.15: Nettipoliisi Marko Fobba Forss kirjoitti tänään blogissaan tekijänoikeuksista somessa.

Wordillä synnytetyt kuviot ok

Teemme oppariin kuvioita, pylväs- tai piirakkakuvioita. Onko Jamkilla omat ohjeet niiden tekemiseen, onko joitain sääntöjä millaisia niiden pitäisi olla? Ajattelimme tehdä ne vain wordilla ja Execelillä- käykö näin?

Vastaus:

Käy hyvin.

Tietääkseni JAMKilla ei ole säännöstöä tähän, ei siis graafisten ohjeiden mukaisia ehtoja.

Tutkimusoppaita kannattaa silti vilkuilla, esim. Kanasen Jorman opuksia ja Tutki ja kirjoita -kirjaa.

Viimeksi mainittu teos kertoo, että kuvioiksi ”kutsutaan kaikkia muita – – havainnollistamiskeinoja paitsi taulukoita. Kuvioita ovat siis mm. kartat, valokuvat ja piirustukset. Ja tietty pylvästelyt ja piirakoinnit! Hienommin sanottuina pylväsdiagrammit ja sektoridiagrammit.

Kuvioilla vertaillaan ja painotetaan haluttuja asioita opparissa. Kuvio täydentää ja elävöittää tekstiä. Tärkeintä luultavasti on päättää, mitä kuviolla haluaa sanoa. Muuttujat on mietittävä ja esitystapa (millaiset pylväät) sun muuta sellaista.

Julkaisulupa muista opiskelijoista ottamistani kuvista?

Tarvitseeko työssä olla maininta siitä että minulla on lupa julkaista kuvia opiskelijoista. Ja tarvitseeko itse ottamissa kuvissa olla tieto että olen ne itse ottanut?

Vastaus:

Mielestäni sinun kannattaa mainita siitä, että sinulla on lupa julkaista kuvia opiskelijoista. Se on vähintäänkin hyvätapaista, mutta antaa sinulle todennäköisesti juridisestikin vankan tuen kuvien julkaisemiseen.

Kysymys ”Tarvitseeko itse ottamissa kuvissa olla tieto siitä, että on itse kuvat ottanut” ei ole ihan helppo, eikä minulla ole siitä selvää käsitystä.

Mutta koska kuvat ovat tekijänoikeudellisessa mielessä niin ”tulipaloherkkää” materiaalia, suosittelen, että laitat ne myös lähdeluetteloosi nimelläsi.

Ja koska lähdeluetteloon tulee tekstissä referoidut lähteet, taitaa johdonmukaisuuden vuoksi olla hyvä mainita ne myös tekstissä (tekstiviitteenä tekstissä tai kuvioselosteessa).

Tässä kuviteltu esimerkki kuvioselosteesta:
Kuvio 1.  JAMKin matkailun opiskelijat Matkamessuilla (Virtanen 2013)

Lähdeviite lähdeluettelossa:
Virtanen, A. 2013. JAMKin matkailun opiskelijat Matkamessuilla. Valokuva 17.1.2013.

Kuvat Google-kuvahausta

Auttaisitko, nyt on valmistuminen miltei tästä kiinni. Miten merkitsen opinnäytetyössä kuvat? Tiedän, että pitää tehdä kuvaluettelo, kuvat on google-kuvahausta otettu.  Ja kuvaluettelo lähdeluetteloon laitetaan. Mutta merkataanko kuvalähde myös sen ITSE KUVAN PÄÄLLE vai kuvan alle vai minne?? Opinnäytetyössä on meillä kuvia sellaisessa potilasoppaassa, joka on liitteenä työssä. Vastauksesta kiitollinen. Voiko kuvat jättää ilman lähteitä, hyväksytäänkö työtä?

Vastaus:

Kuvistakin on kerrottava lähdetiedot.

Minulla ei ole selvää käsitystä siitä, miten ohjaajat menettelevät kuvalähteiden kanssa. Tiedän kuitenkin tapauksia, joissa opettaja on puuttunut asiaan tiukasti. Koska useimmat opparit julkaistaan nykyään verkossa, kuka tahansa voi käräyttää paitsi opparintekijän, myös JAMKin, jos koulun opinnäytetyöt sisältävät luvatonta materiaalia.

Kuvaluettelo, jota nimitystä Word käyttää, otsikoidaan nimellä Kuviot. Tämä sen vuoksi, että yleensä opparissa on paitsi valokuvia, myös graafisia kuvioita, piirustuksia tms. Nämä kaikki ovat kuvioita.

Kuvioluettelo tulee sisällysluettelon jälkeen.

Jos olet ottanut kuvat Googlesta, varmistu, että niitä saa vapaasti käyttää (Creative Commons-lisenssi tai muu vastaava lisenssi). Muuten saatat joutua hankaluuksiin. Jos sinulla ei ole lupaa kuvan julkaisuun,  kuvaajan nimen mainitseminen lähdeluettelossa tai tekstissä ei pelasta.

Ohjeeni koskeekin vain julkaisuluvallisia valokuvia:

Tekstissä kuvion nimi (kuvioseloste, kuvion otsikko, kuvaotsikko) tulee kuvion alle. Laita kuvion nimen yhteyteen myös maininta lähteestä muodossa (Sukunimi vuosi, sivunro jos on).

Lähteen tarkemmat tiedot ilmoitetaan lähdeluettelossa tavalliseen tapaan:

Sukunimi, etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Julkaisupvm jos on. Muut tarpeelliset tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Muissa tarpellisissa tiedoissa voi ilmoittaa esimerkiksi: Kuva julk. Creative Commons -lisenssillä.

Lisätietoa luvallisista valokuvista netissä esimerkiksi Opettajan tekijänoikeus -sivuilta tai vaikka tästä tiedotteesta:

Luvalliset kuvat käyttöön. 2012. Tiedote 29.10.2012. Viitattu 11.4.2013. http://creativecommons.fi/2012/10/luvalliset-kuvat-kayttoon/

P.S. Olen kirjoittanut aiemmin sellaisesta tapauksesta, jossa kaikki kuviot ovat valokuvia.

Sekaisin kuvista

Opinnäytetyössä tulisi kaaviolle antaa nimi KAAVIO. Kuitenkin nykyisessä wordissä voi valita kuvalle tai kuviolle jonkun seuraavista ”lajeista”:

Taulukko
Kuva
Kaava
ja nämä ovat kaikki pienellä kirjoitettuja (tai siis isolla alkukirjaimella alkavia toki).

Olen siis päätynyt käyttämään opinnäytetyössäni lajeja Taulukko ja Kuva enkä käytä lainkaan termiä ”Kaavio”. En myöskään ole muuttanut näitä käsin kapitaaleiksi, koska en oikein näe siinä mieltä. Sehän pitäisi sitten olla jo valmiina raportointipohjassa.

Mitäpä mieltä olet tällaisesta ratkaisusta?

Vastaus:

Raportointiohjeessa kaikille muille kuvallisille havainnollistamisille kuin taulukoille on annettu nimitys kuvio. Syynä on muinainen kansainvälinen standardi, jossa kuvioiksi (figures) määriteltiin kaikki muut paitsi taulukot (tables). Eli kuvioita ovat siis kuvat (photographs), piirustukset (pictures), kuvat/kuvitukset (illustrations), graafit sun muut, mitä niitä onkaan. Samaa linjaa on noudatettu Tutki ja kirjoita -opuksessa.

Havaintoni on, että ’kuva’ alkaa pikku hiljaa hivuttautua kuvio-sanan tilalle. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustajaeukko, jos julistaa, että ’kuva’ vie voiton jossain vaiheessa.

Totta on, että Word ehdottaa Taulukkoa, Kuvaa tai Kaavaa. Itse olen kohdannut tämän päivittäessäni raportointiohjetta. Silloin olen määritellyt kuvaluettelon asetuksissa, että kuvan nimitys on Kuvio. En tarkalleen muista, miten olen tempun tehnyt, mutta oli se kuitenkin mahdollinen eikä muistaakseni raastanut hermojani finaaliin – saattoi tosin olla aika pienestä kiinni!

Jossain muissa tekstinkäsittelyohjelmissa voi olla toisenlaiset nimitykset muille kuin taulukoille.

’Kaavaa’ tai ’Kaaviota’ en käyttäisi. Laskentakaavoille on oma esittämistapansa jo nytkin, eikä se ole kuvio eikä taulukko.

Sekavan sepustukseni lopuksi tiivistetysti ajatuksiani, joista keskustelin myös Liukon Sadun kanssa:

  • Käytätpä sanaa Kuvio tai Kuva, käytä valitsemaasi ilmaisua johdonmukaisesti. Siis yhdessä opparissa on joko kuvioita tai kuvia.
  • Jos opparissa on enimmäkseen graafisia häkkyröitä, ’kuviot’ on perustellumpi ilmaisu. Jos siinä taas on eniten valokuvia, ’kuvat’ kuulostavat ihan ok:lta.
  • Suurkirjaimisista sanoista voi olla ihan hyvä pyrkiä eroon. Tältä osin ehdotamme muutosta raportointiohjeeseen. Kuvioselosteeseen ei kirjoitettaisikaan enää ”KUVIO 1. Nokian pörssiarvon kehitys alkuvuonna 2012” vaan ”Kuvio 1. Nokian pörssiarvon kehitys alkuvuonna 2012”.

Karttakuvat opparissa

Karttakuvien käytöstä opparissa on selkeä ohje Opettajan tekijänoikeus -blogissa.  Suosittelen!

Katso: http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2012/01/google-kartan-kaytto-opinnaytetyossa/

 

Itse piirretyt kaavakuvat

Ohjasin äsken fysioterapiaopiskelijoita ja heitä mietitytti, miten viitata itse piirrettyyn kuvaan. Fysioterapian opiskelijat piirtävät anatomian kaavakuvia itse, eivätkä välttämättä kopioi kirjasta. Samalla tavalla viittausohjetta kaivattaisiin myös itse ottamaan valokuvaan.

Vastaus:
Itse piirrettyyn kuvaan tai valokuvaan ei tarvitse viitata lähdeluettelossa, jollei (valo)kuvaa ole aiemmin julkaistu. Se julkaistaan opparissa, joten jos siihen myöhemmin viittaa, kannattaa ilmoittaa lähteeksi oma opparinsa.

Tekstissä itse piirrettyyn kuvaan viitataan ihan tavallisesti, esimerkiksi näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1).

Periaate siis on, että tekstikappaleet ilman lähdeviitettä ovat omaa tuotosta, samoin kuviot tai taulukot ilman lähdeviitettä ovat omaa tuotosta.

Tekstissä itse otettuun valokuvaan viitataan näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1).

Kuvion seloste tullepi tällöin näin:

KUVIO 1. SI-niveliä kuormittamaton ja reisilihaksen voimaa lisäävä isometrinen harjoitus

Vaikka viitataan valokuvaan, viitataan tekstissä kuitenkin kuvioon 1 eikä kuvaan 1.

Lähdeluetteloon ei tehdä viitettä itse otetusta julkaisemattomasta valokuvasta.

 

Mutta jos välttämättä haluaa jostain syystä korostaa sitä, että on tehnyt kaavakuvan ihan itse, voipi todeta tekstissä vaikkapa näin (jos kirjoittaa minä-muodossa):

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1, tekemäni kaavakuva SI-nivelestä).

Jos kirjoittaa 3. persoonassa tai muuten neutraalisti, ilmaisun voi muotoilla sopivasti. Olisiko se jotain tällaista:

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1, Suvi Perttulan kaavakuva SI-nivelestä).

TAI

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1, tekijän kaavakuva SI-nivelestä)

Näyttää aika persoonattomalta ilmaisulta minun makuuni, mutta ajaa kyllä asiansa: lukija ymmärtää!

Sanan ”SI-nivelestä” voi mielestäni jättää pois, jos asia selviää riittävästi edeltävästä tekstistä.

Kummassakin tapauksessa kuvion seloste / kuvateksti voisi näyttää tällaiselta:

KUVIO 1. SI-nivelen rakenne

Nettikaupan tuotekuva

Miten lähdeviitteet merkitään kuvaan viitatessa? Kuva siis on eräänlainen esittelykuva tuotteesta. Kuva on osoitteessa: http://www.st-tukku.net/suojaallas-tynnyreille-p-3872.html. Voinko merkitä lähdeviitteet noin? Vai olisiko joku parempi tyyli olemassa?

Lähdeluettelossa:
Suomen Teollisuustarviketukku. 2010. Tuotekuva yrityksen Internet-sivuilla. Viitattu 11.11.2011. http://www.st-tukku.net/suojaallas-tynnyreille-p-3872.html. Etusivu, Voitelulaitteet, tarvikkeet.

Tekstissä:
KUVIO 4. Suoja-allas tynnyreille (Suomen teollisuustarviketukku 2010.)

Vastaus:
Aika hyvä lähdemerkintä, lukijalle ihan ymmärrettävä. Tekisin vain pientä säätöä.

Koska henkilötekijää ei ole, lähdemerkintä aloitetaan julkaisun nimellä tai sivun otsikolla. On hyvä kertoa myös lisätietoja siitä, millainen kuva on kyseessä ja minkä organisaation sivuilla se on:

Suoja-allas tynnyreille. 2010. Tuotekuva Suomen Teollisuustarviketukun internetsivuilla. Viitattu 11.11.2011. Http://www.st-tukku.net/suojaallas-tynnyreille-p-3872.html.

Nettiosoite vie suoraan tuotekuvaukseen ja on aika lyhytkin, silloin polkua ei tarvita.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Suoja-allas tynnyreille 2010).

Tekstiviite saattaa nyt näyttää vähän hassulta kuvioselosteessasi/kuvatekstissäsi. Voit yrittää muotoilla sitä jollain pikkumuutoksella, esimerkiksi ”Suoja-allas kahdelle 200 litran tynnyrille (Suoja-allas tynnyreille 2010)”

Kuvan tekijänoikeuksista:

Osasin antaa suosituksen lähdemerkinnästä, mutta olin epävarma kuvan tekijänoikeuksista. Tutkin ensin vastauksia Tarmo Toikkasen ylläpitämältä Opettajan tekijänoikeusopas -sivustolta: http://www.opettajantekijanoikeus.fi/.

Pyysin varmuuden vuoksi neuvoja JAMKin juristilta Annukka Akselinilta. Hänen ohjeensa kuuluu: ”Tuotekuvaa ei voi mieltää ns. kuvasitaatiksikaan. Korrektia olisi pyytää lupa tuotekuvan käytölle”. Lisäksi on muistettava normaalit lähdemerkinnät.

En tiedä missä sävyssä tuote opparissasi esitellään. Luulen, että käytät kuvaa jonkun asian kehittämisessä. Silloin tekijältä varmaankin saa helposti luvan. Lupaa voi olla vaikeampi saada, jos arvostelee tuotetta negatiivisesti (tai yritys voi tällöin edellyttää salaista opparia). …Josta aiheesta voisimme siirtyä käsittelemään tieteellisen tiedon autonomiaa, rehellisyyttä ja puolueettomuutta, mutta jääköön se toiseen kertaan…

Ongelma vaan on, että en löydä kuvasta tekijän tietoja 🙁  Sinun on varmaankin otettava yhteys tuotteen valmistajaan tai maahantuojaan.

Lue lisää:

Kuvien käyttö opinnäytetyössä, Opettajan tekijänoikeusopas:
http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2011/05/kuvien-kaytto-opinnaytetyossa/

Verkosta löydettyjen valokuvien käytöstä, Opettajan tekijänoikeusopas:
http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2011/01/voinko-kayttaa-verkosta-loytamiani-valokuvia-diaesityksieni-kuvituksessa/

Kuvasitaattioikeudesta, Opettajan tekijänoikeusopas:
http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2011/11/kuvasitaatiin-vedoten-voi-opetusmateriaaliin-ottaa-verkosta-kuvia/

Kuvioiden tekijänoikeudet

Terve! Pitääkö oppariin kysyä lupa kuvioiden esittämiseen kuvion tekijältä aina? Mistä saan yhteystiedot? Voiko luvan kysyä sähköpostitse? Eikö pelkkä lähteen merkintä riitä? Entä jos teen kuvion hieman erilaiseksi, merkitsen lähteen, niin rikonko tekijänoikeuksia?

Vastaus:
Terve!

Yleensä kuvion tekijän lupaa ei tarvita, vaan lähteen ilmoittaminen riittää.

Mutta valokuvien kanssa on oltava tarkkana, sillä niiden tekijöiltä sinun on pyydettävä lupa. (Jos valokuva on sinun itsesi ottama, silloin ei tietty tarvitse.) Itse etsisin valokuvaajien yhteystietoja googlettamalla, soittamalla johonkin numerotiedusteluun tai Väestörekisterikeskuksesta (ks. tiedote). Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse, jos sinulla on tiedossa valokuvaajan meiliosoite.

Et riko tekijänoikeuksia, jos muokkaat kuviota. Ilmoita muokkauksesta vaikkapa näin (esimerkki raportointiohjeesta):

KUVIO 6. Tekstisivun ulkoasu (Maasola 2005, 14–15, muokattu)