Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: kuvion nimi

Fontin koko kuviossa

Kuvioiden sisällä oleva fonttikoko? 12?

Annetaanko Kuviolle otsikko kuvion sisälle? Sama nimi kuin kuviolle numeroitu, sisällysluettelon mukainen nimi? rap.ohje. 6. visuaalinen havainnollistaminen, kuvion laatiminen- ei ole nimeä. (sisällä).

Akselien nimeäminen kuvion sisälle- ulos-ei ollenkaan? Selitteen sijainti ja pakollisuus?

Poistetaanko kuvioiden tekstikehykset? (Excel tekee ne kuvioihin). Raportointiohjeen mukaan (6. Visuaalinen havainnollistaminen) ne näyttävät olevan paikallaan.

Vastaus:

Toivottavasti ymmärrän kysymyksen oikein…

Fontin koko

Kirjasinkoko on tavallisesti 12 pt.

Kuvioiden tekemisessä saatetaan kuitenkin hyödyntää vaikkapa tilasto-ohjelmia, jossa voi olla omanlaisensa fonttityylit. Silloin kuvioon voi tupsahtaa erilainen ja erikokoinen kirjasin kuin muualla opparissa.

Kuvion nimi

Kuvioseloste, arkisemmin kuvateksti, nimeää kuvion. Kuviota ei nimetä sen lisäksi erillisellä, kuvion sisällä olevalla otsikolla.

Kuvioseloste on pakollinen ja se sijaitsee kuvion alapuolella – jos tätä tarkoitettiin kysymyksellä selitteen sijainnista ja pakollisuudesta.

Samaa, kuvioselosteena olevaa nimeä käytetään kuvioluettelossa (otsikkona Kuviot) siten, että mahdollinen tekstiviite poistetaan näkyvistä. Kuvioluettelo tulee opparissa sisällysluettelon (otsikkona Sisältö) ja taulukkoluettelon (otsikkona Taulukot) jälkeen (ks. rapsaohjeen luku 4.1.3).

Akselien nimeäminen

Monissa kuvioissa, esim. diagrammeissa ja aikasarjoissa, on x- ja y-akselit. Akseleiden pitää olla yksiselitteiset, jotta lukija tajuaa, mitä muuttujaa kuviossa kuvataan ja miten esim. määrät tai prosenttiosuudet ovat vaihdelleet tutkimusaineistossa.

Antamistanne vaihtoehdoista äänestän siis sitä vaihtoehtoa, että akselit nimetään kuvion sisällä. Ne kun ovat kuvion sisällä, kuviossa. En osaa kuvitella tilannetta, että ne olisivat jossain muualla.

Tekstikehykset

Tekstikehysten poistamiseen tai jättämiseen ei taida olla virallista suositusta tai kieltoa. Pääasia, että kuvio on helposti ymmärrettävä. Joskus kuviosta tulee ymmärrettävä tekstikehysten kanssa, jos esim. haluaa kehystää kuviota viivoilla tms. Joskus taas ei.

Mistä ohjeistusta kuvioiden otsikointiin?

Mistä löydän ohjeet kuvioiden otsikointiin? Ja siihen, että saan ne näkymään oikein sisällysluettelossa (eli ihan viimeisenä kohtana, liitteiden jälkeen)? En löydä mistään konkreettisia ohjeita, eikä kukaan ole osannut auttaa.

Vastaus:

Kuviolla on oltava sitä kuvaava nimi.

Raportointiohjeessa neuvotaan kuvioiden otsikointi (kuvioselosteet), luvussa Visuaalinen havainnollistaminen: http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/5-visuaalinen-havainnollistaminen/

Taulukko-luettelo (otsikko: Taulukot) ja Kuvio-luettelo (otsikko: Kuviot) tulevat sisällysluettelon jälkeen ennen varsinaista tekstiä. Ohje tähän löytyy raportointiohjeesta luvusta Opinnäytetyön alkuosa.

Lisätietoja on myös sisällysluettelo-luvussa: http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/4-opinnaytetyon-osat-4-1/4-2-opinnaytetyon-osat/4-2-3-sisallysluettelo/

Wordissä on Viittaukset-välilehdellä toiminto ’Lisää Kuvaluettelo’. Sitten voi valita Kuvaotsikkoluettelon, jonka tyyliä (mm. otsikon nimeä) voi muokata.

Microsoftin sivuilla on aika pieni ohje kuvaluettelon tekemisestä Word2013:lla. Mutta tässä linkki Word2010-ohjeeseen, joka näyttäisi päällisin puolin pelittävän myös uudemmassa Wordissäkin: http://office.microsoft.com/fi-fi/word-help/kuvaluettelon-luominen-HA102237177.aspx#_Toc276118698

JAMKin kirjastossa on Word2013-oppaita. Niitä voi etsiä Janet-tietokannasta vaikkapa tällaisella hakulauseella: Microsoft word 2013

Kuvat Google-kuvahausta

Auttaisitko, nyt on valmistuminen miltei tästä kiinni. Miten merkitsen opinnäytetyössä kuvat? Tiedän, että pitää tehdä kuvaluettelo, kuvat on google-kuvahausta otettu.  Ja kuvaluettelo lähdeluetteloon laitetaan. Mutta merkataanko kuvalähde myös sen ITSE KUVAN PÄÄLLE vai kuvan alle vai minne?? Opinnäytetyössä on meillä kuvia sellaisessa potilasoppaassa, joka on liitteenä työssä. Vastauksesta kiitollinen. Voiko kuvat jättää ilman lähteitä, hyväksytäänkö työtä?

Vastaus:

Kuvistakin on kerrottava lähdetiedot.

Minulla ei ole selvää käsitystä siitä, miten ohjaajat menettelevät kuvalähteiden kanssa. Tiedän kuitenkin tapauksia, joissa opettaja on puuttunut asiaan tiukasti. Koska useimmat opparit julkaistaan nykyään verkossa, kuka tahansa voi käräyttää paitsi opparintekijän, myös JAMKin, jos koulun opinnäytetyöt sisältävät luvatonta materiaalia.

Kuvaluettelo, jota nimitystä Word käyttää, otsikoidaan nimellä Kuviot. Tämä sen vuoksi, että yleensä opparissa on paitsi valokuvia, myös graafisia kuvioita, piirustuksia tms. Nämä kaikki ovat kuvioita.

Kuvioluettelo tulee sisällysluettelon jälkeen.

Jos olet ottanut kuvat Googlesta, varmistu, että niitä saa vapaasti käyttää (Creative Commons-lisenssi tai muu vastaava lisenssi). Muuten saatat joutua hankaluuksiin. Jos sinulla ei ole lupaa kuvan julkaisuun,  kuvaajan nimen mainitseminen lähdeluettelossa tai tekstissä ei pelasta.

Ohjeeni koskeekin vain julkaisuluvallisia valokuvia:

Tekstissä kuvion nimi (kuvioseloste, kuvion otsikko, kuvaotsikko) tulee kuvion alle. Laita kuvion nimen yhteyteen myös maininta lähteestä muodossa (Sukunimi vuosi, sivunro jos on).

Lähteen tarkemmat tiedot ilmoitetaan lähdeluettelossa tavalliseen tapaan:

Sukunimi, etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Julkaisupvm jos on. Muut tarpeelliset tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Muissa tarpellisissa tiedoissa voi ilmoittaa esimerkiksi: Kuva julk. Creative Commons -lisenssillä.

Lisätietoa luvallisista valokuvista netissä esimerkiksi Opettajan tekijänoikeus -sivuilta tai vaikka tästä tiedotteesta:

Luvalliset kuvat käyttöön. 2012. Tiedote 29.10.2012. Viitattu 11.4.2013. http://creativecommons.fi/2012/10/luvalliset-kuvat-kayttoon/

P.S. Olen kirjoittanut aiemmin sellaisesta tapauksesta, jossa kaikki kuviot ovat valokuvia.

Monen taulukon synteesi

Sovellan opinnäytetyössäni projektiosaamisen kirjallisuutta asuinhuoneiston remonttiin sopivaksi, eli esimerkiksi muodostan taulukon remontin budjetointiin soveltaen erilaisia budjetointimalleja ja teen niistä yhden ”oman” version. Voisitko auttaa, miten näissä tilanteissa laitan lähdemerkinnät? Kyseessä käytän siis useaa eri lähdettä, mutta koostan niistä sovelletun version. Näitä tapauksia työssäni on useita, joten olisi parempi ne nyt laittaa alusta alkaen oikein.

Vastaus:
Omien taulukoiden laatiminen osoittaa halua ja taitoa synteesien tekoon. Se on hyvä juttu.

(Synteesi kokoaa yhteen olennaiset asiat. Synteesi tarkoittaa MOT-sanakirjaston mukaan yhdistämistä, yhdistävää menetelmää. Laajemmin sillä tarkoitetaan tutkimustulosten tulkintaa tavalla, jolla tutkija saa selvät vastaukset tutkimusongelmiinsa.)

Voisit tehdä kombitaulukkosi taulukkoselosteen esimerkiksi näin:
Taulukko 1. Remontin budjetointi (muokattu lähteistä Korhonen 2010, 23; Virtanen 2008, 12; Mäkinen 2013, 67; Nieminen 2011)

Tässä olen kuvitellut, että Nieminen 2011 on nettilähde, jolla ei ole sivunumeroita.

Raportointiohjeen taulukko- ja kuvioselosteissa (kuvateksteissä) on vähän erilainen tapa: lähde kirjoitetaan ensin ja sitten tulee sana muokattu. Näin esimerkiksi luvussa Visuaalinen havainnollistaminen, jossa on tällainen muoto: (Kananen 2008, muokattu).

Tällöin taulukon seloste tulisi näin:
Taulukko 1. Remontin budjetointi (Korhonen 2010, 23, muokattu; Virtanen 2008, 12, muokattu; Mäkinen 2013, 67, muokattu; Nieminen 2011, muokattu)

Eka taulukkoseloste näyttää kuitenkin selvemmältä, käyttäsin sitä. Pääasia, että lukija ymmärtää sinun hyödyntäneen kyseisiä lähteitä.

Lähdeluetteloon lähteet tulevat ihan normisti.

Samalla tavoin kuviot voivat olla yhdistelmä monesta aiemmasta kuviosta.

Lähteet:

MOT Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja. 2013.  Helsinki: Kielikone.

Taulukon nimi yläpuolelle, kuvion alapuolelle – mikä logiikka?

Metodiopinnoissa aina ihmetyttää kaksi asiaa, joille kaipaisi loogista selitystä, koska kaikelle on aina syynsä.
1) Miksi taulukossa taulukon nimi (siis taulukon sisällön kuvaus) tulee taulukon yläpuolelle (TAULUKKO xx)?
2) Miksi ns. kuviossa selitysteksti tulee kuvion alapuolelle (Kuvio xx)
3) Jotta ei olisi liian helppo kysymys, niin miksi taulukko kirjoitetaan suurkirjaimilla (TAULUKKO) ja kuvio pienkirjaimilla (Kuvio).

Vastaukset kysymyksiin 1 ja 2:

Kuvion selosteen paikka on kuvion alapuolella varmaankin vanhaan standardiin (ISO 5966, 1982) perustuen: ”Each illustration shall be given a caption, which shall be placed beneath it”. Sama ohje kertoo taulukon selosteen paikasta paljon epämääräisemmin: ”- – caption, which may include a descriptive legend. If possible, the caption and the table headings should make the table self-contained without reference to the text”.

Tähän taulukon ominaisuuteen pohjautuu Hirsjärvenkin ym. (2010, 325) selitys asiasta: ”Taulukkoselosteet eli otsikot sijoitetaan taulukon yläpuolelle. Tätä käytäntöä perustellaan sillä, että taulukkoa ei voi ymmmärtää lukematta ensin otsikon tarjoamaa selostetta.”

Suomenkielen taitaja Jukka Korpela huomauttaa, että taulukon nimi voi olla myös taulukon alapuolella, mutta mieluummin sen yläpuolella: ”Suomalaisen asiakirjastandardin mukaan taulukon otsikko kirjoitetaan taulukon alapuolelle. Yleisempi käytäntö monissa yhteyksissä on sijoittaa se taulukon yläpuolelle. Tällöin tekstiä luettaessa tulee ensin vastaan kuvaileva otsikko ja sitten vasta tietojen massa.”

Tutkimusten maailmassa taulukon nimi kirjoitetaan siten ymmärrettävyyssyistä ennen tietojen massaa. Kuvion voi yleensä ymmärtää ilman selosteen lukemistakin.

Vastaus kysymykseen 3:
Vuoden vaihteen jälkeen raportointiohje suosittelee Taulukko- ja Kuvio-sanojen kirjoittamista niiden selosteissa pienaakkosin voimassa olevan asiakirjastandardin mukaisesti.

 

Lisäys ma 21.1.13:
Vanhan raportointiohjeen mukaan sekä kuvion että taulukon seloste kirjoitettiin suuraakkosin (ks. s. 29 – 30). Se on ollut yleinen tapa tieteellisissä teksteissä. Noista kahdesta lähteissä mainitusta vanhasta standardista en löytänyt käskyä suuraakkosten käyttämiseen, mutta esim. Hirsjärvi ja muut suosittelevat suuraakkosia Tutki ja kirjoita -kirjassaan.

Selailin tänään siis toistakin vanhaa standardia (ISO 7144, 1986). Taulukon selosteen paikka taulukon yläpuolella on määritellään siinä  täsmällisesti yläpuolelle ja kuvion selosteen paikka alapuolelle: ”The caption of a table shall appear above the table – – The legend of an illustration shall be placed below the illustration”.

Lähteet

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. 15. – 16. p. Helsinki: Tammi.

ISO 5966. 1982. Documentation – presentation of scientific and technical reports. Geneve: International Organization for Standardization.

ISO 7144. 1986. Documentation – Presentation of theses and similar documents. Geneve: International Organization for Standardization.

Korpela, J. 2013. Taulukot. Julkaisussa: Nykyajan kielenopas. Luku 5. Viitattu 15.1.2013. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.8.html

Liukko, S. & Perttula, S. 2010. Opinnäytetyön raportointi. Viitattu 21.1.2013. http://www.jamk.fi/download/27435_Raportointiohje.pdf.

Liukko, S. & Perttula, S. 2013. Opinnäytetyön raportointiohje. Viitattu 21.1.2013. http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/.