Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: painostiedot

Pesäpuun PRIDE-kirja

Käytän opparissani lähteenä PRIDE-kirjaa, joka on sijais- ja adoptiovanhemmuutta harkitsevien ennakkovalmennuskirja. Kirja on ihan kamala lähdemerkintöjen laatimisen suhteen. Itselläni on 2013 painos, joka on kolmas uudistettu painos. Kirjan sisäsivulla lukee näin:

Pesäpuu ry 2006

Toimitus:

Pirjo Hakkarainen, Anna-Liisa Koisti-Auer

Alkuperäisteos:

Foster PRIDE / Adopt PRIDE 1996

Kolmas uudistettu painos

päivitetty 2013

Paula Männikkö, Jaana Pynnönen, Sirpa Yli-Rekola

Taitto: Kirsti Pusa, Piritta Schulz

Osassa kirjaa lukee tekstipätkää ennen, kuka tekstin on kirjoittanut (esim. Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä, Anu Huovinen ja Pia Marttala). Suurimmaksi osaksi kirjoittajia ei kuitenkaan mainita eri tekstipätkien yhteydessä. Kenet merkitsen kirjoittajaksi, jos kirjoittajaa ei mainita? Männikön, Pynnösen ja Yli-Rekolan? Ovatko Hakkarainen ja Koisti-Auer toimittaneet myös 2013 painoksen, vai ainostaan 2006 painoksen? 

Kaiken tämän lisäksi kirja sisältää 9 lukua, jotka jokainen on numeroitu erikseen, eli luku 1 alkaa sivunumerosta 1, luku 2 alkaa sivunumerosta 1 ja niin edelleen. En siis voi merkata lähdeviitteeseen sivunumeroita, koska silloin lukija ei tiedä, minkä luvun sivuun viittaan. 

Kannessa lukee ”PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle” ja ”Pesäpuu ry”. Kirja ei ole saatavilla netissä.

Miten tällaiseen lähdeteokseen viitataan?

Vastaus:

Onpa tehty hankalaksi kirjaan viittaaminen!

Kerätäänpä faktat tekijöistä ja julkaisuajasta sekä siitä, miten kirjan osiin viitataan (sivunumerot):

Kenet kirjoittajaksi, jos luvun kirjoittajaa ei mainita?

Henkilötekijät, joilla on tekijänoikeus:

Jos luvun kirjoittaja mainitaan, hän on henkilötekijä.

Jos häntä ei mainita, lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä. Onko se luvun nimi vai kirjan nimi?

Sitä varten tarvitsemme tiedon siitä, ovatko nämä kirjan toimittajia vai niiden lukujen kirjoittajia, joiden alussa ei mainita muita kirjoittajia: Paula Männikkö, Jaana Pynnönen, Sirpa Yli-Rekola. Koska kirjan kannessa ei ilmoiteta heidän nimiään millään tavalla, ei tekijöinä eikä toimittajina, he ovat luultavasti toimineet alkuperäistekstin kääntäjinä, jotka lähdeviitestandardin (SFS 5989) mukaan ovat ns. muita tekijöitä, joiden nimet voidaan jättää pois lähdeviitteestä. Silloin lähdeviite alkaa kirjan nimellä.

Sitten meillä on vielä nämä kaksi tyyppiä: Hakkarainen ja Koisti-Auer. He ovat toimittaneet joko vuonna 2006 julkaistun kirjan tai sitten tämän uuden. Sillä ei oikeastaan ole väliä, sillä myös toimittajat (editoijat) ovat lähdeviitestandardin mukaan ”muita tekijöitä”, jolloin heidänkin nimet voidaan heivata lähdeviitteestä vex. Tehdään niin!

Julkaisuaika ja painostieto

Kirja on painettu vuonna 2013, siitä osviittaa antaa myös tuo ”päivitetty 2013”. Vuosi 2013 merkitään siten julkaisuajaksi. Painos on 3. uud. p. (Jollei sitten tuo alkuperäisteos ole ollut 3. uudistettu painos?)

Ilmeisesti suomenkielinen teksti on kirjoitettu ensimmäisen kerran 2006. Englanninkielinen alkuperäisteos on julkaistu 1996. Jätämme nämä tiedot pois lähdeviitteestä, ne eivät ole tässä tapauksessa oleellisia.

Jokainen kirjan luku on sivunumeroitu 1, 2, 3 jne.

Nyt on siis kahdenlaista viitettä tarjolla.

Lukuihin, joilla on omat kirjoittajansa, viitataan näin:

Tekijät. 2013. Luvun nimi. Julkaisussa: PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle. 3. uud. p. Jyväskylä: Pesäpuu.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä (Tekijät 2013, sivut).

Jos tuo Jyväskylä ei näy kirjassa, sitä ei tarvitse ilmoittaa. Laitoin sen tuohon varulta, jos se vaikka kerrotaan takakannessa tms.

Lukuihin, joiden kirjoittajia ei ilmoiteta, viitataan näin:

PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle. 3. uud. p. Jyväskylä: Pesäpuu.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä (PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle 2013, luku X, sivut).

Taustatietoa

Luin THL:n sivuilta:

Pesäpuu ry on lastensuojelujärjestö, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Pesäpuu ry kehittää, kouluttaa ja tekee käytännön tarpeista nousevaa tutkimusta. Se myös tuottaa konkreettisia työvälineitä lastensuojelutyöhön. Pesäpuu ry:n kehittämistyön tavoitteena on edistää lapsinäkökulman esiintuomista lastensuojelussa.

Ja onhan järjestöllä myös omat sivut ja verkkokauppakin, josta tosin ei ollut apua tämän kirjan lähdeviitteisiin.

ICD-10 luokituksen 10. versio

Käytämme tekstissämme lähteenä ICD-10 luokitusta, miten sen tekstiviite merkitään ja miten se tulee lähdeluetteloon?

tekstiviite näin? ICD-10 2016, Chapt. 5, F43.1.

Ja lähdemerkintä: ICD-10. 2016. International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems 10th Revision. World Health Organization. viitattu 6.4.2016. http://apps.who.int/classifications/icd10/browse/2016/en#/F40-F48

 Onko oikein? Vai tuleeko nuo suomeksi vaikka ovatkin englanninkieliseltä sivulta?

Vastaus:

Lähdeviitestandardi (SFS 5989, 19) kertoo, että

Sähköisissä tietolähteissä on usein versiotieto, koska esim. ohjelmistoja päivitetään tai laajennetaan jatkuvasti. Versio ilmaistaan usein esim. termeillä editio, laitos, päivitys, revisio (”uudistettu laitos” ”kolmas päivitys”) ja niin edelleen. Versiotieto merkitään viitteeseen lähteen termein.

JAMKissa kuitenkin suomenkielisten tutkinto-ohjelmien opinnäytetöissä käytetään suomen kieltä. Lähdemerkintään ei voi lätkäistä, että 10th rev.

Miten revision suomennetaan?

En saanut selville, onko sivulla näkyvällä ilmaisulla ”WHO version” merkitystä. Jos on, se kannattaa lisätä lähdeviitteeseen, painostietojen yhteyteen. Jos katson Info-välilehteä, siellä sanotaan: International statistical classification of diseases and related health problems. – 10th revision, Fifth edition, 2016.

Onko siis kyse 5. painoksen 10:nnestä versiosta? Vai kymmenennen laitoksen viidennestä painoksesta. Ei helppoa, ihan sekaisin. Varsinkaan kun tuota 5. painos -tietoa ei ole näkyvissä varsinaisilla luokitussivuilla. (Eikä sitä silloin tarvitse lähteä metsästämään.)

MOT-sanakirjaston Collins English Dictionary selittää revision-sanan mm. näin: ”a corrected or new version of a book, article, etc.” MOTin Englannin tekniikka ja kauppa -sanakirja on sitä mieltä, että kyseessä on kirjan uusi laitos.

Koska sähköisillä lähteillä on usein nimenomaan versioita, kallistutaan siihen suuntaan tässä tapauksessa. En kuitenkaan ole mitenkään varma tästä tulkinnastani.

Lähdeviite:

ICD-10. 2016. International statistical classification of diseases and related health problems. 10. versio. World Health Organization. Viitattu 6.4.2016. Http://apps.who.int/classifications/icd10/browse/2016/en#/F40-F48.

Tekstiviite, luku 5 tai 5. luku:
Tekstiä tekstiä tekstiä (ICD-10 2016, 5. luku, F43.1).

Painostietojen lyhenteitä

Miten ilmaistaan ”4. uudistetun painoksen 1. lisäpainos”?

Vastaus:
Painostiedot ilmoitetaan siinä muodossa, miten ne ovat julkaisussa. Siten tuo pitkä rimpssu on ihan oikein.

Toisaalta sanat kehotetaan lyhentämään virallisin lyhentein. Virallisia lyhenteitä on mm. Kotuksen sivuilla: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149#P. Siellä on painoksen lyhenne. Lisää lyhenteitä on joissakin standardeissa.

Katsoin vinkkiä lyhentämisestä standardista SFS5342:
4. uud. p.; 1. lis.p.

Itselleni tuo merkintä näyttää koukeroiselta, ja puolipiste usein sekoittaa (kuultu opiskelijoilta). Jos en olisi tsekannut tuota standardia, olisin ilmoittanut painostiedon näin: 4. uud. p., 1. lisäp.

Ja kappas! Kun vähän viiletin netissä, sain selville, että hyvin monissa tietokannoissa lyhenne on nimenomaan lisäp. eikä lis.p. Ja esimerkiksi Aaltoyliopisto ohjeistaa lisäp.-lyhenteeseen.

Voit siis käyttää joko pitkää painostietojen esitystapaa, tai sitten lyhentää sen esimerkiksi jommalla kummalla tavalla, jotka on tässä kerrottu.

Huom! Tässä ei ollut kyse 1. painoksesta, vaan 4. uudistetusta painoksesta. Jos lähde olisi ollut 1. painos, painostietoa ei olisi ilmoitettu, sillä 1. painos on oletus, jollei muuta ole kerrottu.

Huom2! Käytä arabialaisia numeroita (eli näitä tavallisia 1, 2, 3 jne.), älä roomalaisia (I, II, III jne.).