Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: Cochrane-tietokanta

Mitä tietokantoja saa käyttää?

Voiko JYKDOK olla tietokanta opinnäytetyön osiossa, jossa selvitetään, mistä tietoa on haettu ja millä hakusanoilla? Kysyn siksi, että ohjaajien mukaan nelliportaalia ja janettia ei saanut listata tiedonhaun lähteisiin.

Vastaus:

Kollegani Arja K. täydensi vastaustani, täydennykset punaisella tekstillä.

Alkuperäinen vastaukseni:

Tämä kysymys hämmensi minua.

Kannattaa kääntyä ohjaajien puoleen uudestaan ja pyytää tarkennusta.

Mutta pohdiskelen tässä kysymystänne reippaalla arvaus-meiningillä.

Tietokantoja pitää käyttää

Opinnäytetyön tekijä saa käyttää ja hänen myös pitää käyttää lähteiden etsintään tietokantoja: Janetia, JYKDOKia, Melindaa jne. Linkit JAMKin alojen keskeisiin tietokantoihin ovat kirjaston tiedonhaun oppaissa, kirjasto on maksanut niiden lisenssit, joten jamkilaiset voivat käyttää niitä maksutta.

Millaisia julkaisuja tietokannassa on?

Tietokanta sisältää lähteitä (full text) tai lähdeviitteitä. Kokotekstitietokannoissa julkaisut ovat yleensä alkuperäisiä.

Lähes kaikissa JAMKin kirjaston hankkimissa tietokannoissa on monentyyppisiä julkaisuja.

Joissakin monenlaisia julkaisuja sisältävissä tietokannoissa tuloslistaukseen voi ”suodattaa” vain tiukan tieteellisiä ja vertaisarvioituja julkaisuja. Muitakin suodatusmahdollisuuksia on.

Luulenpa, että ohjaajanne tarkoittavat sitä, että hakeutukaa tietokantoihin, joista löydätte alkuperäisiä tutkimuksia kokotekstinä? Cinahl ja Terveysportti ovat tällaisia tietokantoja. Tosin JYKDOKissakin on linkkejä julkaisuihin …

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Jos teette systemaattista kirjallisuuskatsausta, jossa on tiukat lähteiden hyväksymis- ja poissulkukriteerit, parhaimmat lähteet sosiaali- ja terveysalalla löytyvät Cochrane-tietokannasta.

Tuosta voi saada käsityksen, että voi käyttää katsauksia oman katsauksen materiaalina. Cochranesta löytyy ohjeita ja mallia voi katsoa, mutta ei katsauksia katsausten tekoon!

Tiukan protokollan ohjaamissa systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa käytetään yleensä alkuperäisiä tutkimuksia, ei muita katsauksia… Joissakin tapauksissa , kun tehdään esim. kartoittavaa katsausta hanketta varten tai jos aiheesta ei ole juuri tutkimuksia ja tehdään kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, otetaan mukaan aiemmat katsauksetkin. Sisäänottokriteereissä rajataan julkaisuvuodet, jolloin löydetyissä katsauksissa käytetyt artikkelit saattaisivat olla jo vanhoja…

Pico-malliin pohjautuvalla systemaattisella tiedonhaulla tehdyissä Cochrane-katsauksissa haetaan esim. vaikuttavuutta, miten jokin menetelmä tai lääke vaikuttaa jonkin probleeman ratkaisussa tai parantamisessa, niissä käytetään mielellään saman tasoisia tutkimuksia (PICO+S = Study set), esim. RCTt, samalla kun pyritään poistamaan löydettyjen julkaisujen ja tulosten vääristymää.

Joskus katsauksen tekijä kertoo ensiksi, mistä tietokannoista hän etsi tiukan tietellisiä tutkimuksia. Sitten hän kertoo, että kyseisten tietokantojen lisäksi lähteitä on etsitty näistä-ja-näistä tietokannoista. Tässä viimeksi mainitussa ”ryhmässä” voi ehkä olla esim. JYKDOK tai Melinda, varsinkin jos rajaatte haun esimerkiksi väitöskirjoihin tai lisureihin.

Lisää kirjallisuuskatsauksista edellisessä postauksessani.

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen lähteet

Teen systemaattista kirjallisuuskatsausta. Ilmoitanko hyväksymäni lähteet lähdeluettelossa vai ovatko ne  tutkimusaineistoa, jota ei ilmoiteta lähdeluettelossa?

Vastaus:

Kaikissa opinnnäytetöissä, kaikilla aloilla ja kaikissa tutkinto-ohjelmissa tietoa etsitään aina johdonmukaisesti/systemaattisesti (systemaattinen tiedonhaku). Myös katsaus lähteisiin (kirjallisuuskatsaus) tehdään jokaikisessä opparissa, eli kerrotaan tiivistetysti tärkeimmät asiat aiemmista tutkimuksista.

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on menetelmä, jota käytetään JAMKissa erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.  Tutkimuskirjallisuudesta tehdään yhteenveto, keskitytään tutkimuskysymykseen PICO-malliin perustuen ja otetaan huomioon tutkimustiedon näytön asteet. Se ei ole siis mikä tahansa kirjallisuuskatsaus, vaan vaatii tietynlaisen prosessin, jossa edetään määrätynlaisilla askeleilla.

Kollegani informaatikko Arja Kunnela kertoo systemaattieista kirjallisuuskatsauksesta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille opinnäytetyön opintojaksoilla sekä lukukausittain kirjaston kaikille avoimissa koulutuksissa.

Lähteet ilmoitetaan

Kysyin asiasta kahdelta sosiaali- ja terveysalan opettajalta. Vastaus on: ”Kaikki lähteet joihin viitataan tulee olla lähdeluettelossa myös kirjallisuuskatsauksissa”.

Sama linja myös tietokannoissa: Cochrane

Pläräsin Cochrane-katsauksia. Tyypillisesti lähdeluettelossa ilmoitetaan lähteet. Tosin ne jaotellaan JAMKin tavan vastaisesti moneksi eri luetteloksi:

References to studies included in this review
References to studies excluded from this review
References to studies awaiting assessment
Additional references
References to other published versions of this review

JAMKissahan nämä kaikki ovat yhdessä ja samassa lähdeluettelossa, jossa on myös muita lähteitä, esimerkiksi tutkimusmenetelmäkirjallisuutta. Opiskelija taitaa ilmoittaa tekstissä tai taulukoissa tai liitteissä ne lähteet, jotka sisältyvät systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja ne lähteet, jotka hän perkaa siitä pois.

Kuten myös Cinahlissa

Vilkaisin myös Ebsco-kustantamon Cinahl-tietokantaa, siellä erityisesti Academic Journals -tyyppisissä lehdissä julkaistuja systemaattisia katsauksia. Näyttää siltä, että lähdeluettelossa ilmoitetaan kaikki lähteet. Ne lähteet, jotka valitaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen, merkitään lähdeluettelossa tähdellä: ”* Indicates the studies that were included in the systematic review.”

Tai ainakin siis näin oli menetelty siinä ekassa systemaattisessa katsauksessa, joka tuli tuloslistalla ekaksi ja johonka klikkasin 😉 Se oli tämä:

Chang, C., Mu, P., Jou, S., Wong, T., & Chen, Y. 2013. Systematic Review and Meta-Analysis of Nonpharmacological Interventions for Fatigue in Children and Adolescents With Cancer. Worldviews On Evidence-Based Nursing, 10, 4, 208-217. doi:10.1111/wvn.12007. Viitattu 27.4.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Ebsco Cinahl.

Lisätietoa

Erilaisista kirjallisuuskatsauksista mm.:
Salminen, A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasa: Vaasan yliopisto. Viitattu 30.4.2015. Http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf.

PICO-mallin käytöstä:
Isojärvi, J. 2011. Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: Pico-asetelma informaatikon työkaluna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen informaatikon seminaariesitelmä 13.4.2011. Viitattu 30.4.2015. Http://www.bmf.fi/file/view/PICO-asetelma+informaatikon+ty%C3%B6kaluna.pdf.

Isojärvi, J. 2015. Kirjallisuushaku. Osio Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla. Viitattu 30.4.2015. Https://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma/vaikuttavuus/terveydenhuollon-menetelmien-arviointi/hta-opas/kirjallisuushaku.