Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: vertausviitteet

Viitalan tulkinta Ellingeristä

Riitta Viitalan kirjassa osaamisen johtaminen esimiestyössä viitataan moneen eri lähteeseen. Esim. ”Esimiehen oma esimerkki on havaittu merkittäväksi … (Ellinger ym. 1999).”

Jos tahdon lisätä opinnäytetyöhöni tuon lauseen asiasisällön, kuinka minun tulee siihen viitata tekstissä?

Pitääkö minun aina aloittaa: Viitalan (2005, 25) mukaan Ellinger (1999) kertoo esimiehen oman esimerkin…
Vai voinko kirjoittaa: Ellingerin (1999) mukaan esimiehen oma esimerkki… (Viitala 2005, 25).

Vai voinko olla kokonaan viittaamatta Ellingeriin ja lisätä lauseen perään (Viitala 2005, 25)?

Sama tapa pätee varmasti myös pidempiin kuin yhden lauseen viittauksiin? Tämä on vaikeaa, koska monessa kirjassa viitataan jatkuvasti toisiin teoksiin ja tuntuu, että omasta tekstistä tulee kovin vaikea lukuista kun kokoajan pitäisi kertoa kenen mukaan kuka kertoi jostain asiasta jotain.

Vastaus:
Jos mahdollista, käytä alkuperäislähteitä. Varsinkin jos noita Ellingereitä on tuppautumassa tekstiin jatkuvalla syötöllä, etsi Ellinger käsiisi.

Kun viittaat Viitalan tulkintaan Ellingerin tuloksista, kyseessä on toissijainen viittaus. Raportointiohjeessa kerrotaan tällaisesta tapauksesta näin:

Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

Sinun on siis viitattava Viitalan teokseen. Ellingerkin on mainittava, sitä ei voi jättää kertomatta.

Mielestäni asian voi aivan hyvin kertoa monella eri tavalla:, sekä pitkissä että lyhyissä referoinneissa:

a) Viitalan (2005, 25) mukaan Ellinger (1999) kertoo esimiehen oman esimerkin…
b) Ellingerin (1999) mukaan esimiehen oma esimerkki… (ks. Viitala 2005, 25).
c) Ellingerin (1999) mukaan esimiehen oma esimerkki… (Viitala 2005, 25).

Näistä opparisi lukija kyllä ymmärtää, että viittaat Viitalan tulkintaan Ellingerin ajatuksista.

ks. = katso / katso tarkemmin

Lähdeviite keskelle tekstiä

Voiko lähdeviittausta laittaa keskelle lausetta esimerkiksi näin:

”Useamman tutkimusmenetelmän yhdistämisellä eli triangulaatiolla (Kananen 2008, 39) pyrimme vahvistamaan unipäiväkirjasta saatuja tutkimustuloksia.”

Tai vain toiseen virkkeeseen esim. ”astma on vaarallinen sairaus (lähde), joka…”

Vastaus kumpaankin on: kyllä voi.

Tekstiviitteenne on ok. Käyttäisin itse kuitenkin ainakin Kananen-viittauksessa ”ks.” tai ”ks. esim.” -muotoja, mutta en oikein osaa perustella, miksi se vaikuttaa minusta paremmalta (viestinnän opet varmaan osaisivat). Olisikohan syynä se, ettette viittaa kokonaiseen lauseeseen verbeineen päivineen, vaan vain yhteen käsitteen nimeen ja sen lyhyeen selitykseen? Toinen pointti voisi olla se, että triangulaatiosta on paljon kirjallisuutta – se oli muodissa jo silloin kun pakersin gradua 1990-luvun alussa.

”Useamman tutkimusmenetelmän yhdistämisellä eli triangulaatiolla (ks. esim. Kananen 2008, 39) pyrimme vahvistamaan unipäiväkirjasta saatuja tutkimustuloksia.”

Laitan tähän loppuun vielä lainauksen raportointiohjeesta: ”Mahdollisimman täsmällinen viittauskäytäntö on tyylikästä ja osoittaa asian hallintaa. On siis parempi viitata yhteen ajatukseen ja ilmaista välittömästi lähde, jossa ajatus esitettiin, kuin niputtaa tekstikappaleen perään useampia eri lähteitä.”