Uskoa vaativat lähteet

Eilisiltana sivusimme ulkomaailmalle aukeamattomia linkkejä tutkimusmenetelmien kurssin viestinnän osuudessa. Tulipa esille sekin, että joissain firmojen intranet-viitteissä voimme vain ”uskoa” sivujen olevan olemassa. Vastaus: Näin saattaa olla. Mutta aika usein siitä jää kiinni, jollei ole tehnyt hämäräperäistä sopimusta kyseisen firman kanssa kuvitelluista lähteistä. Ainakin kiinnijäämisen uhka leijuu koko ajan ilmassa. Elämä hankaloituu ihan turhan takia. Vähän…

Jatka lukemista

Viitteen alkuun kirjan kappaleen kirjoittaja

Kuinka nyt siis oikeaoppisesti merkkaan lähdeluetteloon tämän? Kirjalla on monta tekijää, joista jokainen on kirjoittanut yhden kappaleen. Olen ottanut lauseen kuitenkin vain yhden tekijän kirjoittamasta kappaleesta. Ja eikö ole hassua että loppuun tulee Kustantaja, sivunumero(t)? Vastaus: Aloita lähdeviite kyseisen yksittäisen luvun/kappaleen kirjoittaja-tiedolla. Raportointiohjeessa kerrotaan, että ”kokoomateoksessa ilmestyneestä artikkelista ilmoitetaan tekijä, julkaisuaika, artikkelin nimi ja perustiedot…

Jatka lukemista

Viittaus ajantasaiseen vai alkuperäiseen lakiin?

On paljon sellaisia lähdeviitteitä, joiden osalta en millään löydä lähdeviiteohjeista ohjeita, kuinka ne tulisi laittaa. Esim jos viitataan lakeihin, tuleeko viitata viimeisimpään voimassa olevaan vaiko kuhunkin muutokseen sen vuosiluvulla. Entä pitääkö sitten viitata myös alkuperäiseen? Vastaus: Lähdeluettelossa ilmoitetaan ne lakilähteet, jotka mainitaan tekstissä. Yleensä kansalaiset varmaankin käyttävät ajantasaista lainsäädäntöä, mutta tarpeen mukaan muitakin Finlexin osiota….

Jatka lukemista

Toiminnallisen osuuden diat

Toteutamme toiminnallisessa osuudessa PowerPoint-esityksen. Tarvitseeko tekstiviitteet kirjoittaa siihenkin vai riittääkö esim. tekstin perään numero ja loppuun numeroa vastaava lähde? Mitä mieltä olet?  Vastaus: Olen nähnyt kumpaakin tapaa ja ne ovat mielestäni toimivat. Tärkeää on ilmoittaa käyttämänsä lähteet. Liukon Satu pohti vähän samalla tavalla: Minusta tämä ei välttämättä ole sidoksissa siihen, että kyse on opinnäytetyöstä, vaan…

Jatka lukemista

Monta lähdeviitettä kokoomateoksesta

Kun kyseessä on kokoelmateos ja tekstissä on monta viittausta samasta teoksesta. Kirjoitetataanko lähdeluetteloon yhden kerran teos vai täytyykö teosta toistaa monta kertaa koska tekijä on eri? Vastaus: Kokoomateos koostuu eri tekijöiden itsenäisistä teksteistä. Tekijöillä on tekijänoikeus omiin teksteihinsä. Jokaisesta eri tekijöiden artikkeleista (tai kirjan luvuista) tehdään oma lähdeviitteensä lähdeluetteloon. Lähdeluetteloon tulee lähdeviite vain niistä kokoomateoksen…

Jatka lukemista

Sulkumerkit julkaisun nimessä

Kysyisimme kuinka merkata tektiviitteeseen ja lähdeluetteloon viittaukset Raskaudenkeskeytys Käypä hoito-suosituksen tausta-aineistoista. Alla suorat linkit tausta-aineistoihin, joista olemme tietoa käyttäneet sekä tekstipätkä opinnäytetyöstämme ja lähdeluettelostamme. Tuntuu hassulta, että tuleeko tekstiviitteisiin todella noin pitkät viitteet ja tuplasulut. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927 http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926 ”Käynnin yhteydessä haetaan lupaa Valviralta, mikäli sitä ei ole vielä haettu. Nainen keskustelee lääkärin vastaanoton jälkeen hoitajan kanssa…

Jatka lukemista

Kalevala-viitteet

Kuinka Kalevalaan viitataan tekstissä ja lähdeluettelossa? Vastaus: Ihan normisti. Kalevalasta on useita painoksia, joten julkaisuvuosi ja painostieto ovat tärkeitä tässä tapauksessa. Myös kustantaja-tieto voi olla oleellista kertoa, koska Kalevaloita on pilvin pimein. Jos kyseessä on perinteinen painettu kirja, lähdeluettoloon tulee: Kalevala. Julkaisuvuosi. Painos. Kustannuspaikka: Kustantaja. Kalewala, taikka, Wanhoja Karjalan runoja Suomen kansan muinosista ajoista. 1835….

Jatka lukemista

Asiakeskeinen viittaus toissijaiseen lähteeseen

Kuinka toissijaiseen lähteeseen voidaan viitata, varsinkin kun tekijöitä on monta. Olemme kirjottaneet tällä tavalla ja ohjaajien mielestä tämä on väärin: Tutkimuksien mukaan musiikki hyödyttää teho-hoidossa olevia keskosia. (Pölkki ym. 2011, 198; viitattu lähteisiin Hartling ym.2009). Musiikilla on monia myönteisiä vaikutuksia. Musiikki lievittää pitkän sairaalahoidon aiheuttamia haitallisia vaikutuksia keskosen neurologiseen kehitykseen sekä vaikuttaa myönteisesti fysiologisiin tekijöihin…

Jatka lukemista

Saman kirjoittajan tekstit samassa teoksessa samana vuonna

Meillä on lähdeluettelossa tämmöiset lähteet: Raussi-Lehto, E. 2006. Vammaisen tai kuolleen lapsen syntymä. Teoksessa Kätilötyö. Toim. U. Paananen, S. Pietiläinen, E. Raussi-Lehto, P. Väyrynen ja A-M. Äimälä. Tampere: Edita. Raussi-Lehto, E. 2006. Syntymän hoito. Teoksessa Kätilötyö. Toim. U. Paananen, S. Pietiläinen, E. Raussi-Lehto, P. Väyrynen ja A-M. Äimälä. Tampere: Edita. Törmäsimme tekstiviittauksia tehdessä semmoiseen ongelmaan,…

Jatka lukemista

Digium Enterprisella tehty taulukko

Olen oppariani varten tehnyt kyselyn Questbackin Digium Enterprise ohjelmalla ja olen työhöni liittänyt pari ohjelman luomaa taulukkoa, sekä liitteisiin mm. koko ohjelmalla luodun kyselyn. Miten merkaan lähteen taulukkoon? Tuloksethan ovat kyselystä, jonka itse tein, mutta ohjelma on luonut taulukon vastausten pohjalta. Entä onko liitteenä olevaan kyselyyn laitettava maininta ohjelmasta, jolla se on luotu? Vastaus: Voit…

Jatka lukemista

Viisi artikkelia yhdeksi lähdeviitteeksi?

Voidaanko nämä lähteet yhdistää yhdeksi lähteeksi esim. MLL. n.d. Vanhempainnetti. Viitattu 4.7.2013. ja tuleeko lähdeviitteeksi vain MLL. n.d.? MLL. n.d. Leikin merkitys lapselle. Vanhempainnetti. Viitattu 4.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/leikin_merkitys_lapselle/ MLL. n.d. Lapsen ja nuoren temperamentti ja persoonallisuus. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/lapsen-temperamentti/ MLL. n.d. Oppiminen ja älyllinen kehitys. Vanhempainnetti. Viitattu 5.7.2013. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/5_6-vuotias/oppiminen/ MLL. n.d. Sosiaalisten taitojen kehitys. Vanhempainnetti….

Jatka lukemista

Päivityspäivän ilmoittaminen lähdeviitteessä

Miten Työterveyslaitoksen sivuihin tehdään viittaus. Otan esimerkkinä Ergonomia-osuuden. Tässä linkki osoitteeseen, jotta tiedät mitä tarkoitan: http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/mita_ergonomia_on/sivut/default.aspx Merkataanko tekstiin lähteeksi (Mitä ergonomia on? 2013), jos tekstin kirjoittajaa ei olla erikseen mainittu? Entäpä voiko päivämääränä käyttää tuota ”Päivitetty 26.06.2013”. En ole varma myöskään lähdeluetteloon tulevasta merkinnästä… Voisiko se olla näin? Mitä ergonomia on? 2013. Työterveyslaitoksen Internet-sivut. Ergonomia….

Jatka lukemista

Pykälän verran yksinkertaistettu lähdeviite

Olisi mahtavaa, jos osaisit auttaa lähdemerkintöjen parissa. Välillä tuntuu, että näiden kanssa painimiseen menee enemmän energiaa/aikaa kuin itse työn tekemiseen. Miten pitäisi merkitä opinnäytetyössä samasta laista olevat eri pykälät? Merkataanko ”tekstin sisään” pykälät, esimerkiksi (23.8.2002/738 24 §) tai (23.8.2002/738 25§) jne ja lähdeluetteloon sitten seuraavasti kaikille eri pykälille yhteisesti: ”L 23.8.2002/738. Työturvallisuuslaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin…

Jatka lukemista

Lähdeviite yhdistyksen sivusta

Olemme käyttäneet opinnäytetyössä lähteenä Päijät Hämeen MS-yhdistyksen virallisten sivujen etusivun tietoja kartottaaksemme yhdistyksen taustaa yms. Kappale on: ”Päijät-Hämeen MS yhdistys on kolmannen sektorin toimija, joka harjoittaa toimintaansa MS-liiton alaisuudessa. Yhdistys tiedottaa MS-tautia sairastavia heidän terveyttään koskevista aiheista, hoidosta ja kuntoutusmahdollisuuksista. Yhdistys tarjoaa myös monenlaista harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia sekä tukitoimintaa sairastuneille ja heidän omaisilleen. (Yhdistyksen taustaa,…

Jatka lukemista

Monta raporttia samalla nettisivulla

Miten opinnäyteytyöhön merkitään lähdemerkinnät, jos samasta lähteestä on monta eri teosta? kun esim Internet sivuilta on samasta osoitteesta monta eri kohtaa, esim vuosikirja ja eri raportit? Miten ne laitetaan, numeroidaanko ne 1 eteenpäin vai? En löytänyt Jamkin sivuilta ohjetta kyseiseen ongelmaan..  Vastaus: Lähteet voi merkitä ihan tavallisesti, ei tarvitse numeroida. Käytän esimerkkinä YLEn sivustoa. Sivustolla…

Jatka lukemista

Monesta lähteestä muokattu kuvio

Olen luomassa kuviota selkäydinvammahoidon ja kuntoutuksen vaiheista. Vaiheistus on muuttunut (v. 2010) ja uusista vaiheista ei ole päivitettyä kuvaa. Aion siis muokata löytämääni kuvaa (Alaranta ym.) ja käyttää kuvan muokkauksessa tietoja kahdesta tekstilähteestä (Dahlberg & Alaranta; Käypähoito). Jos kirjoista saatu tieto on vaikuttanut kuvan muotoutumiseen, tuleeko myös nämä lähteet merkitä kuviolähteeseen? Kuvio X: Selkäydinvammahoidon ja…

Jatka lukemista

Kolmen lähteen kimppa tekstissä

Oppariin liittyvä kysymykseni koskee viittausta useisiin julkaisuihin samanaikaisesti. Aloitettuani kirjoittamaan opinnäytetyötä, olen törmännyt siihen että monessa lähteessä puhutaan hyvin samalla tavalla jostain tietystä asiasta (mikä on tietysti hyvä asia!), kuten esimerkiksi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Olen siis merkinnyt oppariini näitä viittauksia useampaan julkaisuun esim. seuraavasti (Virtanen 2009; Meikäläinen 2006, 10; Mäkelä 2011, 14.) Ja kysymykseni siis…

Jatka lukemista

Henkilökohtainen sähköpostiviesti

Kysymykseni koskee saman henkilön lähdeviittausten erottamista toisistaan  – henkilökohtaisen tiedonannon ja muun kirjallisuuden ollessa kyseessä. Lähdeluettelossa tämä taitaa mennä näin… Meikäläinen, M. 2013a. Kaikenlaista Meikäläinen, M. 2013b. Monenlaista Meikäläinen, M. 2013c. X-projektin tutkija. Sähköpostiviesti 14.1.2013. Kahden ensimmäisen merkitseminen tekstiin tulisi kaiketi tällä peruskaavalla (Meikäläinen 2013a, 14). Entä henkilökohtaisen tiedonannon merkitseminen tekstiin? Esim. näin? Jotain, jotain, jotain…

Jatka lukemista

Tuleeko tekstiviitteeseen ”ym.” vai ”ja muut”?

Emme osaa määritellä minkälainen teksti on asiakeskeinen ja asiantuntijakeskeinen. Tätä tietoa tarvitsemme, kun samaan lähteeseen viittaamme toista tai useampaa kertaa opinnäytetyössämme. Eli miten määritellään, että viittaukseen tulee ”ym.” (asiakeskeineinen) tai ”ja muut” (kirjoittajakeskeinen)? Voisitko auttaa meitä ratkaisemaan tämä kysymys? Alla luettelo lähteistä joiden kohdalla meidän tulee tämä miettiä: 1. Hakulinen-Viitanen, T., Pelkonen, M., Haapakorva, A….

Jatka lukemista

Julkaisulupa muista opiskelijoista ottamistani kuvista?

Tarvitseeko työssä olla maininta siitä että minulla on lupa julkaista kuvia opiskelijoista. Ja tarvitseeko itse ottamissa kuvissa olla tieto että olen ne itse ottanut? Vastaus: Mielestäni sinun kannattaa mainita siitä, että sinulla on lupa julkaista kuvia opiskelijoista. Se on vähintäänkin hyvätapaista, mutta antaa sinulle todennäköisesti juridisestikin vankan tuen kuvien julkaisemiseen. Kysymys ”Tarvitseeko itse ottamissa kuvissa…

Jatka lukemista

EUR-LEXin asiakirja: lyhenne vai nimi?

Opiskelija käyttää lähteenään Euroopan komission asiakirjaa. Tehdäänkö siihen lähdeviite lyhenteellä KOM (2006)0848 kuten lakilähteisiin, vai muulla tavalla? Linkki on: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52006DC0848:FI:NOT Jos muulla tavalla, tulisiko se silloin näin: Euroopan komissio. 2007. Uusiutuvia energianlähteitä koskeva etenemissuunnitelma -Uusiutuvat energianlähteet 2000- luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen. KOM (2006) 848. Vastaus: JAMKissa tekijänä on aina henkilö, ei yhteisö, joten lähdeviitteen aloittaminen…

Jatka lukemista

Miten viittaan raportointiohjeeseen?

Viitataanko raportointiohjeeseen kuten nettisivuihin? Vai kuten kirjaan? Vastaus: Sain tämän kysymyksen tietooni yhdessä opettajakokouksessa. Kysymys on mielenkiintoinen, sillä nykymaailmassa kirjat muuttuvat verkkokirjoiksi ja sitä mukaan kirjan ja nettisivuston ero alkaa ainakin ihmisten mielikuvissa hämärtyä. Mielestäni raportointiohje, vaikka saattaakin olla sangen hämyisä uudistuneessa muodossaan JAMKin avoimissa oppimateriaaleissa, on enemmän verkkokirja kuin nettisivusto. Toki se on osa…

Jatka lukemista

Julkaisijan sivuilta ladattu käsikirja

Mulla on aineistona käsikirja, joka on sähköisessä muodossa yrityksen palvelimella. Käsikirjaan ei ulkopuolinen pääse käsiksi. Kyseinen käsikirja on aikanaan, duunikaverin toimesta, ladattu julkaisijan verkkosivuilta. Enää tuota julkaisua ei julkaisijan sivuilta löydy. Meinasin tehdä lähdemerkinnän samaan tapaan, kuin normaalin sähköisen lähteen, mutta nettiosoitteen sijaan merkkaan, että lähde majailee yrityksen tietokannassa. Ok? Samaisesta lähteestä toinen kysymys koskien…

Jatka lukemista

Suomennettu julkaisu: tekijäksi suomentaja vai alkuperäinen kirjoittaja?

Laitetaanko opinnäytetyön lähdeluetteloon suomennetun teoksen alkuperäinen nimi ja tekijä? Viitataanko tekstissä suomentajaan vai alkuperäiseen tekijään? Emme löytäneet tästä ohjeistusta raportointiohjeistamme. Opiskelija on jättämässä valmiin työnsä, joten olemme kiitollisia tiedosta. Vastaus: Nopeasti mietittynä näin: Vaikka julkaisu on suomennettu, tekijäksi tulee alkuperäinen tekijä. Alkuperäisellä tekijällä on tekijänoikeus tekstin sisältöön. Lähdeviite alkaa hänen nimellään. Alkuperäisen tekijän nimi on…

Jatka lukemista

Team Finland -sivuston viitteet

Aloitin opinnäytetyön kirjoittamisen pari viikkoa sitten ja olen nyt pähkäillyt hirveästi (lähdeviittausohjeitakin lukien) millä tavalla minun tulee merkitä erään erittäin usein käyttämäni internet-sivuston lähteet jokaisen kappaleen loppuun ja myöskin lähdeluetteloon. Sivusto on: http://team.finland.fi/Public/Default.aspx  Voisitko antaa minulle esimerkkilähdeviittaukset vaikkapa tähän: http://team.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=46788&contentlan=1&culture=fi-FI ? Vastaus: Kyseessä näyttää olevan Team Finland -verkoston ylläpitämä sivusto, jota ohjaa Valtioneuvosto ja jonka…

Jatka lukemista

Lähdeviite YK:n ihmisoikeuksien julistukseen

Minulla on opinnäytetyössäni kaksi sellaista lähdettä joiden lähdeviittausta olen miettinyt ja venkslannut pitkään, enkä ole oikein löytänyt vastaavaa tuolta raportointiohjeesta tai siitä sinun kirjoittamasta pikaoppaasta. Toinen on http://pre20090115.stm.fi/pr1233819605898/passthru.pdf Olenko siis viitannut lähteessä oikein: Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2009. Mielenterveys ja päihdesuunnitelma, Mieli 2009 – työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön…

Jatka lukemista

Monen taulukon synteesi

Sovellan opinnäytetyössäni projektiosaamisen kirjallisuutta asuinhuoneiston remonttiin sopivaksi, eli esimerkiksi muodostan taulukon remontin budjetointiin soveltaen erilaisia budjetointimalleja ja teen niistä yhden ”oman” version. Voisitko auttaa, miten näissä tilanteissa laitan lähdemerkinnät? Kyseessä käytän siis useaa eri lähdettä, mutta koostan niistä sovelletun version. Näitä tapauksia työssäni on useita, joten olisi parempi ne nyt laittaa alusta alkaen oikein. Vastaus:…

Jatka lukemista

Viittaustapojen sekakäyttö

Olen käyttänyt opinnäytetyössä asiakeskeistä viittaustapaa. Miten siinä tulisi viitata toissijaiseen lähteeseen? Jos viittaan alla esitetyllä tavalla, niin luuleeko lukija minun laittaneen vahingossa kaksi eri lähdettä? Ja kiepsahtaako viittaus näinkin kirjoittajakeskeiseksi? Hart (1996) määrittelee massaräätälöinnin… (Ahoniemi ym. 2007, 16). Entä saako asia- ja kirjoittajakeskeistä viittaustapaa käyttää sekaisin opinnäytetyössä? Tarkoitan lähinnä tilannetta, jossa kirjoittajakeskeistä viittaustapaa käytetään vain…

Jatka lukemista

Monta artikkelia Opinportin verkkokirjasta

En löytänyt raportointiohjeesta, enkä Tutki ja kirjoita -kirjasta neuvoa tähän pulmaan: Miten merkitsen lähdeviitteen? Entä lähteen lähdeluetteloon? – Useampi artikkeli verkkokirjasta Psykiatria (Duodecim), esimerkiksi Johdanto, Mitä on oikeuspsykiatria? – Artikkeleilla sama kirjoittaja – Artikkelit kirjoitettu (tai ainakin merkitty) samalle päivälle (1.8.2011) – Ei sivunumeroita – Artikkelin alareunassa on esim. tällaista infoa: Artikkelin tunnus: inf04497 (000.000)…

Jatka lukemista

Kaksi toisen käden lähdettä

Miten viittaan kahteen toisen käden lähteeseen? Kirja on Hautalan ym. Toiminnan voimaa kirjasta: ”XXXXXXXXXXXXXX (Cole & Tufano 2008; Kielhofner 2008).” Suunnittelin viittaavani näihin seuraavalla tavalla: Olen sitä ja tätä mieltä että…. (Colen & Tufanon 2008 ja Kielhofnerin 2008 mukaan Hautala ym. 2011, 320). Vastaus: Jos olet todellisuudessa lukenut vain Hautalan ym. kirjaa, JAMKin ohjeistuksen mukaan…

Jatka lukemista

Kaikki tekijät tekstiviitteeseen ekalla kerralla

Eikös tekstissä olevissa lähdeviitteissä kuulu merkitä aina kaikki kirjoittajat, kun ko. lähdeviite mainitaan 1. kerran (joskus vain sen yhden ja ainoan kerran)? Vastaus: Tekstiviitteessä ilmoitetaan ensimmäisellä kerralla kaikki tekijät, julkaisuvuosi ja mahdolliset sivunumerot. Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, voidaan muilla kerroilla ilmoittaa ensimmäinen tekijä ja sen jälkeen kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisu ”ja muut”. Asiakeskeisessä viittauksessa…

Jatka lukemista

M. ja V. Meikäläinen tekstiviitteissä

Kysymykseni koskee lähdemerkintää. Jos eri lähdemateriaalien tekijöiden sukinimi on sama, pitääkö heidät erotella lähdeviittauksessa? (Esimerkiksi Matti Meikäläinen ja Ville Meikäläinen.) Tällaiset asiat erottuvat hyvin lähdeluettelossa, mutta ei lähdeviittauksessa. Case 1: Haastattelin opinnäytetyön lähtökohdan selvittämiseksi Mattia ja Villeä samana vuonna, mutta erikseen eri päivinä. Haastattelut tehtiin siis johdanto- ja teoriaosaa varten, ei varsinaista tutkimusta varten. Saanko…

Jatka lukemista

Onko pakko etsiä alkuperäislähde?

Meillä olisi muutama kysymys: 1) Kuinka tulee viitata jos Lehdon tekstissä (Väitöskirja) on meidän työmme kannalta tärkeä lause, joka on Esim. Eriksonin ja Piagetin sanomaa? Lehto on siis itse viitannut edellä mainittuihin. Tuleeko meidän viitata Lehtoon vai etsiä alkuperäiset tutkimukset? 2) Kuinka merkitä nettilähde viitteisiin? Lähdeluetteloon osaamme sen merkitä, mutta emme tekstin sekaan. Vastaus 1:…

Jatka lukemista

Toissijaisessa lähteessä viittaus moneen lähteeseen

Haluaisin viitata opinnäytetyössäni lauseeseen, jossa artikkelin kirjoittajat ovat viitanneet useampaan eri lähteeseen: Positive effects have been found on temporal and spatial abilities (Hutwtiz et al. 1975), reading and arithmetic (Gardiner et al. 196) and IQ (Schellenberg 2004), while acivities involving music and movement have been found to have a positive impact on a range of…

Jatka lukemista

Verkkokirjassa ei ole sivunumeroita

Kuinka viittaan tekstissä verkkokirjaan, jossa ei ole sivunumeroita? Vastaus: Raportointiohjeesta ei löydy vastausta tähän. Olen miettinyt tätä aiemmin yhdessä postauksessani: http://blogit.jamk.fi/oppari/2011/03/04/miten-tekstissa-viitataan-lukulaitteelta-luettaviin-kirjoihin/ Silloin kehotin ilmoittamaan prosentit, jotka joissakin lukulaitteissa voi nähdä. Jollei verkkokirjassa ole edes prosentteja, silloin tekstiviitteeseen voi laittaa esimerkiksi luvun numeron tai luvun nimen. Päivitys 10.9.2018: Kaikkein helpointa on tehdä viittaus luvun numeron mukaan:…

Jatka lukemista

Sähköpostikyselyn vastaukset lähteisiin?

Olemme yrittäneet kaverini kanssa pähkäillä, kuinka saamme merkittyä s-postiviestin lähteisiin. Eli olemme kysyneet mielipiteitä eri kirjanpito-ohjelmistoista eri ihmisiltä s-postilla. Haluaisimme liittää raporttiin nämä maininnat omilla sanoillamme, mikä tarkoittaa, että kappaleen loppuun tulisi laittaa lähde. Löysimme tämän esimerkin raportointiohjeesta: Nurminen, A. 2009. Ohjeita artikkelien kirjoittajille. Sähköpostiviesti 16.4.2009. Vastaanottaja T. Rautio. Viestinnän lehtorin ohjeet julkaisusarjaan kirjoittaville restonomeille…

Jatka lukemista

Oikeamielisten sivu – julkaisuaika vai viittausaika?

Jos minulla on joku nettisivu (luotettava tietenkin) johon viittaan, jonka ajankohtaa ei voi varmuudella sanoa niin… Laitanko viittaukseen vain sivuston nimeen/otsikkoon/tekijään, vai myös viittauksen ajankohdan? Siis: ”Ja tämä asiahan on tosi (Oikeamielisten nettisivu).” vai ”Ja tämä asiahan on tosi (Oikeamielisten nettisivu 2012).” Tai ”Mielestäni asia on näin (Huotari)” vai ”Mielestäni asia on näin (Huotari 2012)”…

Jatka lukemista

Julkaisun nimen lyhentäminen tekstissä

Juutuin pohtimaan yhtä lähdeviiteasiaa. Opinnäytetyön kirjoittajan ohjeesta löysin ohjeistuksen, että ”jos lähteenä käytetyllä teoksella ei ole henkilötekijää, viitataan julkaisun nimeen”. Tarkastamassani tekstissä on lähdeviitteitä tällaisiin teksteihin, joilla ei ole kirjoittajaa tiedossa. Monen julkaisun nimi on pitkä, jolloin kirjoittajat ovat lyhentäneet tekstin seassa olevia lähdeviitteitä – Voiko näin tehdä, vai pitääkö laittaa koko nimi pituudesta riippumatta?…

Jatka lukemista

RIL:n ohjeet ja normit

Suvin päivän kunniaksi kysymys oppariblogiin. Kuinka viitataan oikein RIL:n oppaisiin? Vastaus: Kiitos! Aika ovela veto, sillä nythän minun on vastatattava samana päivänä 😉 RIL (Rakennusinsinöörien liitto) on rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisten valtakunnallinen liitto, jonka dippainssit ja teekkarit melkein 80 vuotta sitten perustivat. JAMKissa nimenomaan raksapuolen inssiopiskelijat käyttävät kyseisen liiton julkaisuja tietolähteinään. En ole satavarma siitä,…

Jatka lukemista

Kahden kuvion yhdistelmä

Miten tulisi toimia kuvatekstin kanssa, kun yhdistää kaksi kuviota yhdeksi kuvioksi kahdesta saman tekijän eri kirjasta kummankin kuvion esittäessä täysin samaa asiaa? Yhdistelmä näistä kahdesta edustaisi lukijalle selkeämpää näkymää, kuin kaksi erillistä tai pelkästään vain toinen. Vai tulisiko käyttää jompaa kumpaa, ja sitten koittaa tekstissä avata, mitä sillä haetaan? Saako kuviota ylipäänsä yhdistää? Esim. KUVIO…

Jatka lukemista

Täyttä häkää!

Osaisitko neuvoa, miten selvitän kyseisen sivun päivitystiedot tai miten merkitsen sivun lähdeluettelooni. Tarvitsen sivun tietoja opinnäytetyöhöni liittyen. https://ekstra1.kuh.fi/csp/islabohje/labohje.csp?indeksi=3365. Vastaus: Täytyihän systeemiä kokeilla itsekin. Kirjoitin hakuehdoksi B-Hb ja sain listan erilaisista hemoglobiiniin liittyvistä labrakokeista. Valitsin huvikseni hiilimonoksidi-testin. Se näyttää olevan myrkytystutkimus, jonka tulos on valmiina näytteenottopäivänä. Mielenkiintoinen sivusto. Vai voisiko kokonaisuutta kutsua tietokannaksi? Organisaatio näyttää kutsuvan…

Jatka lukemista

Lähteiden merkintä haitaksi oppaan ymmärrettävyydelle

Toiminnallisen opinnäytetyön lähdemerkinnät: Teemme opinnäytetyönä kirjallisen oppaan. Täytyykö oppaassa olla kaikki lähteet tarkasti merkittyinä vai voiko käyttää lähteenä esim: www.terveysportti.fi, Käypähoito.fi, THL jne. Kirjat ja muut artikkelit tietenkin koko nimellä ja tekijöillä merkittynä. Mutta sopiiko nettilähteet pelkistää noin? Jos kaikki pitää merkitä todella tarkasti niin tulee todella pitkä lähdeluettelo oppaaseen, kun esim terveysporttia on käytetty…

Jatka lukemista

Omat ja muiden pohdinnat

Jos esim. kappale koostuu puoliksi omasta pohdinnasta/arvioinnista sekä lähdeviitteistä, niin miten merkitsen lähteet kappaleeseen? Toisin sanoen jos esim. kappaleessa on useampia tekstiviitteitä samaan lähteeseen sekä omaa tekstiä sekaisin niin onko helpointa laittaa tekstiviite kappaleen loppuun? Tuntuisi tyhmältä merkitä jokaisen virkkeen perään sama lähde, jos seuraavassa virkkeessä on puolestaan välissä täysin omaa pohdintaa.. Eroahan tuossa on…

Jatka lukemista

Tutkimusartikkeli aukeaa tekstipötkönä

Kysymys liittyen kirjallisuuskatsaukseen valittuihin tutkimuksiin. Muutama tutkimus ei aukea PDF-muodossa, jolloin niissä ei ole sivunumeroita. Laitetaanko tekstin ”sisään” viitteiksi artikkelin koko sivumäärä (esim. 251 – 260.), kuten lähdetietoihin tulee, vai jätetäänkö tällöin sivunumero(t) tekstin sisältä kokonaan pois (esim. Hill 2005.). Vastaus: Tekstiviitteestä jätetään sivunumerot pois, jollei niitä tiedetä tai niitä ei kyseisessä lähteessä ole: (Hill…

Jatka lukemista

STT:n uutinen sanomalehden nettisivuilla

Miten merkitsen alla olevan linkin uutisen lähteeksi opinnäytetyöhöni? Kyseessähän on Keskisuomalaisen nettisivuilla julkaistu STT:n uutinen. http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kuluttajavirastolta-aloite-puhelinmyynnin-saatelyyn/975690 Tässä versioni: Kuluttajavirasto tiukentaisi puhelinmyynnin ehtoja. 2011. Keskisuomalainen. Viitattu 2.4.2012. http://ksml.fi, uutiset, kotimaa, kuluttajavirastolta aloite puhelinmyynnin saatelyyn. Internetosoite pitää ilmeisesti myös tehdä hyperlinkiksi (näkyy sinisenä ja avautuu linkki). Ja toinen kysymys kuuluu: tuleeko kyseinen nettisivuston lähdemerkintä merkitä varsinaisessa asiayhteydessä…

Jatka lukemista

Kirjalla on sekä tekijä että toimittaja

Tekstissäni on pätkä: ”Vapaita työpaikkoja syntyy tulevaisuudessa eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä useilla palvelualoilla (tähän pitäisi tulla lähdeviite sulkuihin)”. Lähde on koottu omaksi teoksesta Työtoveri toista sukupolvea./Ilmarinen Juhani, toim. Mertanen Virve. Miten tuo sulkuihin tuleva lähdeviite tulisi merkitä? Vastaus: Kannattaa ensin miettiä, miten lähde ilmoitetaan lähdeluettelossa. Koska kirjalla on tekijä (J. Ilmarinen), jolla on vastuu…

Jatka lukemista

Pilkut, pisteet ja viivat

Onko tämä lähde merkitty oikein? Palvelut 2020. Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. 2006. Viitattu 10.2.2012. http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/arkisto/2006/ 18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdf Vastaus: Itse ilmoittaisin hieman eri tavalla. Mutta ihan hyvin lukija tuostakin selvän saa. Lähdemerkinnässä eri tiedot ilmoitetaan ikään kuin omina virkkeinään (piste välissä). Näin olen ymmärtänyt standardeja tutkaillessani. JAMKissa lähdemerkinnän toisena tietona on aina julkaisuvuosi. Nyt sen tiedon tilalla on…

Jatka lukemista

Sivunumerot tekstiviitteessä

Tuleeko tutkimusartikkeleihin yleensä sivunumeroita kun niihin viitataan tekstissä? Meistä se olisi selkeää. Esimerkiksi: ”Tämän epäillään johtuvan ikääntymisen aiheuttamasta selkäranganjousto-ominaisuuksien vähenemisestä ja hengitysvastuksen lisääntymisestä vatsamakuuasennossa (Gordon, Grimmer & Trott 2007, 6.)” Vastaus: Jep, tulee. Aina kun julkaisussa on numeroidut sivut, tekstiviitteessä kerrotaan täsmällisesti ne sivut, joihin ollaan viittaamassa. Lähdeluettelossa ilmoitetaan ne sivut, joilla kyseinen artikkeli on…

Jatka lukemista

Viitalan tulkinta Ellingeristä

Riitta Viitalan kirjassa osaamisen johtaminen esimiestyössä viitataan moneen eri lähteeseen. Esim. ”Esimiehen oma esimerkki on havaittu merkittäväksi … (Ellinger ym. 1999).” Jos tahdon lisätä opinnäytetyöhöni tuon lauseen asiasisällön, kuinka minun tulee siihen viitata tekstissä? Pitääkö minun aina aloittaa: Viitalan (2005, 25) mukaan Ellinger (1999) kertoo esimiehen oman esimerkin… Vai voinko kirjoittaa: Ellingerin (1999) mukaan esimiehen…

Jatka lukemista

Viittaus KvaliMOTViin

Miten KvaliMOTVin viittaukset tehdään, jos otetaan tietoa usean eri otsikon alta. Merkitäänkö lähdeluetteloon a) vain kerran KvaliMOTV vai b) laitetaanko aina uusi eri otsikon kanssa? Esim. jos ollaan otettu ”teemoittelu”  otsikon alta ja sitten ”sisällön analyysi” otsikon alta.. Vastaus: Kun klikkaan JAMKin Nellissä KvaliMOTV-rivissä olevaa i-kuvaketta (informaatio-kuvaketta), saan selityksen, että ”KvaliMOTV on kaikille avoin kvalitatiivisten…

Jatka lukemista

Osallistu alan keskusteluun

Käytetäänkö pohdinnassa lähteitä, jos asiat on mainittu aiemmin opinnäytetyössä lähteiden kera? Vastaus: käytetetään. Pohdinnassa teillä on mahtava mahdollisuus ottaa osaa alalla käytävään keskusteluun. Tähän kannustetaan myös raportointiohjeessa: Omia tuloksia verrataan aikaisempien tutkimusten tuloksiin ja pohditaan kriittisesti tuloksiin vaikuttaneita tekijöitä. Tuloksista tehdyt päätelmät osoittavat, miten opinnäytetyö on muuttanut tai lisännyt tietoa tutkittavalla tai kehitettävällä alueella ja…

Jatka lukemista

Kirjoittajan nimi kappaleen alussa – entä lopussa?

Tarvitseeko lähdettä mainita vielä kappaleen lopussa, jos alussa sanotaan että manningin mukaan (1999), mutta sen jälkeen tulee vielä toinen tai monta lausetta kuten: ”Manning ym. (1999) ovat puolestaan osoittaneet tutkimuksessaan sekä hengityksen vitaalikapasiteetin (FVC) että uloshengityksen sekuntikapasiteetin (FEV1) vähentyvän siirryttäessä puoli-istuvasta asennosta oikealle tai vasemmalle kylkimakuulle. Puoli-istuvassa asennossa keuhkojen tilavuus ja kapasiteetti ovat maksimissaan, mutta…

Jatka lukemista

Lähdeviite keskelle tekstiä

Voiko lähdeviittausta laittaa keskelle lausetta esimerkiksi näin: ”Useamman tutkimusmenetelmän yhdistämisellä eli triangulaatiolla (Kananen 2008, 39) pyrimme vahvistamaan unipäiväkirjasta saatuja tutkimustuloksia.” Tai vain toiseen virkkeeseen esim. ”astma on vaarallinen sairaus (lähde), joka…” Vastaus kumpaankin on: kyllä voi. Tekstiviitteenne on ok. Käyttäisin itse kuitenkin ainakin Kananen-viittauksessa ”ks.” tai ”ks. esim.” -muotoja, mutta en oikein osaa perustella, miksi…

Jatka lukemista

Sanasta sanaan suomentaminen – sitaattiko?

Käännän oppariini tekstiä englanninkielisestä tekstistä, suomennan sanasta sanaan. Laitanko tekstin lainausmerkkeihin? Vastaus: Lyhyt suora lainaus kirjoitetaan tekstiin lainausmerkkien väliin. Lyhyt lainaus on korkeintaan kolme riviä. Pitkä suora lainaus sisennetään, kursivoidaan ja kirjoitetaan rivivälillä 1. Korpela (2011) käyttää jättipitkästä, usean tekstikappaleen mittaisesta suorasta lainauksesta nimitystä lohkolainaus. Lohkolainausten käyttöä ei JAMKissa tietääkseni suositella. Mutta onko kyseessä suora…

Jatka lukemista

Itse piirretyt kaavakuvat

Ohjasin äsken fysioterapiaopiskelijoita ja heitä mietitytti, miten viitata itse piirrettyyn kuvaan. Fysioterapian opiskelijat piirtävät anatomian kaavakuvia itse, eivätkä välttämättä kopioi kirjasta. Samalla tavalla viittausohjetta kaivattaisiin myös itse ottamaan valokuvaan. Vastaus: Itse piirrettyyn kuvaan tai valokuvaan ei tarvitse viitata lähdeluettelossa, jollei (valo)kuvaa ole aiemmin julkaistu. Se julkaistaan opparissa, joten jos siihen myöhemmin viittaa, kannattaa ilmoittaa lähteeksi…

Jatka lukemista

Viittaanko etusivuun vai sen alasivuun?

Ilmoitanko saman sivuston eri osiot tai sivut erikseen lähdeluettelossa? Vai voinko viitata vain etusivuun? Käytän tietoja näiltä sivuilta: http://www.kunrest.com/about.html ja http://www.kunrest.com/products.html. Vastaus: Eipä ole tähän asiaan meikäläisellä yhtä ja oikeata vastausta. Yleensä suositellaan täsmällisiä muistiinpanoja ja lähdemerkintöjä. Ja aina kannattaa ajatella asiaa lukijan näkökulmasta. Jos sivusto on pieni, lukija löytää helposti kyseisen lähteen sivuston etusivun…

Jatka lukemista

Nettikaupan tuotekuva

Miten lähdeviitteet merkitään kuvaan viitatessa? Kuva siis on eräänlainen esittelykuva tuotteesta. Kuva on osoitteessa: http://www.st-tukku.net/suojaallas-tynnyreille-p-3872.html. Voinko merkitä lähdeviitteet noin? Vai olisiko joku parempi tyyli olemassa? Lähdeluettelossa: Suomen Teollisuustarviketukku. 2010. Tuotekuva yrityksen Internet-sivuilla. Viitattu 11.11.2011. http://www.st-tukku.net/suojaallas-tynnyreille-p-3872.html. Etusivu, Voitelulaitteet, tarvikkeet. Tekstissä: KUVIO 4. Suoja-allas tynnyreille (Suomen teollisuustarviketukku 2010.) Vastaus: Aika hyvä lähdemerkintä, lukijalle ihan ymmärrettävä. Tekisin vain…

Jatka lukemista

Venäjänkieliset lähteet opparissa

Työssäni käytän venäjänkielisiä lähteitä ja haluaisin kysyä miten niitä kannattaa merkata venäjäksi (alkuperäinen nimi), latinaksi lähdeluettelossa vai pitääkö nimi kääntää? Minulle neuvottiin, että täytyy kirjoittaa latinaksi, mutta näköjään jossain pitää näkyä myös alkuperäinen nimi eli venäjäksi. Sain tiedon myös että voi laittaa venäjäksi mutta suomennos sulkuihin. Esim tekstissä: ”Suosituimmat ovat venäjänkieliset hakukoneet Yandex ja Rambler…

Jatka lukemista

Oma taulukko, numerotiedot pankista

Olen siirtänyt käsin tiedot erään pankin raportista exceliin ja muokannut taulukon itse haluamakseni. Raportointiohje sanoo ”Jos taulukko on lainattu, lähde täytyy mainita taulukkoselosteen yhteydessä”. Koskeeko lainaus siis tässä tapauksessa taulukon asiasisältöä sekä ulkoista muotoa? Mainitsenko siis lähteen kun taulukko on omani, mutta numerot on otettu muualta? Vastaus: Varminta on, että ilmoitat pankin raportin tavalla tai…

Jatka lukemista

Tekijöitä on 15!

Haluaisin kysyä kuinka käypähoitosuosituksen tekijät merkitään lähdeluetteloon ja kuinka lähteeseen viitataan tekstissä. Esimerkiksi Naisten virtsankarkailun käypähoitosuosituksen on laatinut 15 henkinen työryhmä. Tuleeko lähdeluetteloon ja ensimmäiseen tekstiviittaukseen luetella kaikki nämä 15 (!) henkilöä vai voiko käyttää samaa ilmaisua, jota Käypähoitosuosituksen alussa käytetään tekijöistä: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä? En löytänyt kysymykseeni vastausta kirjoittamastanne…

Jatka lukemista

Julkaisun referointi peräkkäisissä kappaleissa

Jos jostain lähdemateriaalista on tekstiä vaikkapa kolmen kappaleen verran, niin laitetaanko lähdeviite jokaisen kappaleen perään vaiko sen viimeisen kappaleen? Vastaus: Oletan, että et tarkoita suoraa lainausta (sitaatti), vaan referoit jotain kirjaa tai artikkelia yhtäjaksoisesti kolmessa peräkkäisessä tekstikappaleessasi. Ilmoita lähde jokaisessa kappaleessa. Muuten lukija luulee, että kerrot on omia ajatuksiasi. Jos kyseessä on vain yksi ja…

Jatka lukemista

Lähteenä raportti MarketLinesta

Miten ilmoitetaan Datamonitorin raportit, jotka olen löytänyt MarketLinesta? Voinko ilmoittaa kaikki Italiaa koskevat raportit samassa lähdeviitteessä? Vastaus: MarketLine on yrityshakemisto, joka sisältää yritysten yhteystietojen ja yritysprofiileiden lisäksi toimialaraportteja, maaprofiileja, markkinatutkimuksia, swotteja ja muita analyyseja. Monet lehdet uutisoivat raporteissa kerrotut asiat tuoreeltaan taloussivuillaan, esimerkiksi siitä, miten kännykkämarkkinoiden oletetaan oletetaan lähiaikoina kehittyvän. Kaikkia Italia-raportteja ei voi ilmoittaa…

Jatka lukemista

Stakesin ideakortti lähteenä

Kelpaavatko Stakesin ideakortit lähteeksi? Kyseessä on Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, Ideakortti 1/2006. Nämä löytyvät ideakortin lopusta: Julkaisija:Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes Kuntapalvelut -tulosalue, Kuntien hyvinvointistrategiat –ryhmät. Tämä ideakortti on luettavissa osoitteessa: www.stakes.fi/hyvinvointi/khs/ideakortit/kuntapaatos.pdf VASTAUS: Stakesin ideakortit käyvät hyvin lähteeksi. Lähdemerkintä aloitetaan julkaisun nimellä : Julkaisun nimi. Julkaisuvuosi. Stakesin ideakortti 1/2006. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan…

Jatka lukemista

Prosessinkuvaus lähdeluettelossa – tuorein versio

Päihdetyön päiväkeskuksen vaihtoehtoiset toimintamallit – kuvaus IVA-prosessista on sivulla http://info.stakes.fi/iva/fi/esimerkkeja/sovellutukset/muuramepaihde.htm. Miten tällainen merkitään tekstiin? Miten lähdeluetteloon? Se on julkaistu 7.9.2007 ja päivitetty 19.10.2007, kumpi merkitään lähdeluetteloon? Vastaus: Lähdeluettelomerkinnästä kannattaa aloittaa. Lähdeluetteloon merkitään tuoreimman eli päivitetyn version (19.10.2007) tiedot. Tällä lähteellä ei ole selvää henkilötekijää, joten aloitetaan sivun otsikolla: Muurame: Päihdetyön päiväkeskuksen vaihtoehtoiset toimintamallit. 2007. IVA-prosessin…

Jatka lukemista

Saman henkilön erityyppiset lähteet samana vuonna

Minulla on lähdeluettelossa on henkilö X:n palaveri sekä hänen kirjoittamansa opinnäytetyö. Pitääkö nämä samana vuonna saadut mutta erilaiset (suullinen + kirjallinen) lähteet erotella a- ja b-merkinnöillä? Vastaus: Kyllä pitää, koska muuten ne eivät erotu tekstissä toisistaan. Vertaa Tekstiä tekstiä teksti (Perttula 2011). Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä (Perttula 2011). TAI Tekstiä tekstiä teksti (Perttula 2011a). Tekstiä…

Jatka lukemista

Artikkelisarjaan viittaaminen

Viitataanko moniosaisen verkkoartikkelisarjan a) jokaiseen osaan erikseen vai b) koko sarjaan yhdellä kertaa, esimerkiksi sivunumeron yhteydessä (osat 1-8) ? Kyseessä on Keith Armstrongin EMC Journal-lehdessä julkaistu artikkelisarja “Advanced PCB design and layout for EMC”, jossa on kahdeksan osaa. Vastaus on a: jokaiseen osaan viitataan erikseen. Kyseessä näyttäisi olevan vapaasti netissä ladattavissa oleva elektromagnetiikkaan liittyvä EMC…

Jatka lukemista

Miten tekstissä viitataan lukulaitteelta luettaviin kirjoihin?

Lukulaitteelta luettavissa kirjoissa ei aina ole sivunumeroita, vaan eteneminen osoitetaan prosentteina. Vastaus: Tämä on uusi tilanne, joten yritetään soveltaa nykyistä ohjetta mahdollisimman johdonmukaisesti. Otan tämän esiin seuraavassa raportointiohjeen päivityksessä, mutta mennään siihen asti tällä ohjeella. Lähdeluettelossa (esimerkkinä Kindle-lukulaite): Tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kirjan nimi. Painostieto tai versiotieto. Kustantaja: Kustannuspaikka. Kindle-lukulaitteella luettava e-kirja. Tekstissä: Tekstiä…

Jatka lukemista