Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: arviointi

Opparin arvosana nettiin?

Mistä tiedän, mistä oppareista otan mallia, kun en näe niiden arviointeja? Erityisesti arvosanat 5 ja 4 kiinnostaisivat.

Vastaus:

Nostalgista muisteloa: Kun minä tein oman graduni 1990-luvun alkupuoliskolla, se laitettiin kirjaston hyllyyn. Samoihin kansiin, gradun jälkeen, liitettiin myös arviointi. Kätsyä.

Mutta joo, elämme nyt eri maailmanaikaa. Voimassa on rajoitettu julkisuus, koska internet!

Huom! Kaikki seuraavat sisennetyt sitaatit ovat tietosuojavaltuutetun oppaasta (2010).

Oppareiden julkisuus

Opparit ovat viranomaisen asiakirjoja ja siten julkisia:

Kaikissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa eli julkisissa oppilaitoksissa opiskelijoiden laatimat ja tutkintotodistuksen saamiseen johtaneet opinnäytetyöt ovat julkisuuslain nojalla viranomaisen asiakirjoja, jotka ovat julkisia ellei muutoin ole erikseen säädetty (Suomen perustuslaki 12.2 §; julkisuuslaki 1 §).

Opparit voidaan julkaista joko netissä tai kirjaston kokoelmassa. Ammattikorkeakoulujen verkko-opparit julkaistaan Theseuksessa.

Oppareiden arvioinnit – julkisia

Myös arviointi on julkinen, olipa se numero tai teksti:

Julkisia ovat pääsääntöisesti myös opinnäytetöistä annetut numeeriset sekä sanalliset arvioinnit – –

Arviointi nähtävissä JAMKin opiskelijapalveluissa

Opparin arvionnin saa JAMKin opiskelijapalvelusta. Noudatamme tätä neuvoa:

– – internetiin mahdollisesti laitettavat perustiedot opinnäytetyöstä antavat kenelle tahansa asiasta todella kiinnostuneelle mahdollisuuden erikseen pyytämällä saada myös tiedon kyseisen opinnäytetyön arvostelusta oppilaitoksen kansliasta – -.

Tällä tavoin varmistetaan sekä julkisuuden että yksityisyyden suojan toteutuminen.

Arvioinnin julkaiseminen netissä kielletty

Arviointia ei saa liittää netissä olevaan oppariin:

– – opinnäytetyön arvioinnit, sekä numeeriset että sanallisessa muodossa olevat, eivät kuitenkaan ole siinä määrin kiinteä osa opinnäytetyön julkisuutta, että niiden liittäminen internetissä käsiteltävään tietoon opinnäytetyöstä olisi automaattisesti sallittua.

Kiellon perustelu 1: Opparit eivät ole ”sen asteisia tutkimuksia”

Oppareiden ei ajatella tulevan tiedeyhteisön julkiseen käsittelyyn – jolloin niiden arvosanoista olisi tarpeen tiedottaa netissä:

– – opinnäytetöiden hyväksymisestä päättävän oppilaitoksen hallintoelimen päätökseen sisältyvistä opinnäytetöiden arvosanoista ei ole tarpeen tiedottaa internetissä, jos kyseisen tiedon ei vakiintuneen käytännön mukaisesti kyseisen asteisia tutkimuksia ajatellen ole tarkoitettu tulevan tiedeyhteisön julkiseen käsittelyyn.

Vihjataanko tässä epäsuorasti esim. väikkäreihin, jotka tulevat tiedeyhteisön käsittelyyn mm. väitöstilaisuudessa? Tosin en ole nähnyt niidenkään verkkojulkaisuissa arviointeja tai arvosanoja.

Kiellon perustelu 2: Arviointi ei ole riittävän kiinteä osa opinnäytetyön julkisuutta

Tämä suora lainaus olikin jo, mutta laitan sen uudelleen:

– – opinnäytetyön arvioinnit, sekä numeeriset että sanallisessa muodossa olevat, eivät kuitenkaan ole siinä määrin kiinteä osa opinnäytetyön julkisuutta, että niiden liittäminen internetissä käsiteltävään tietoon opinnäytetyöstä olisi automaattisesti sallittua.

Jotta automaattinen käsittely olisi sallittua, sille olisi oltava lakiperuste:

– – oppilaitoksen päättävän elimen päätökseen sisältyvät opinnäytetöiden nimet tekijä- ja arvosanatietoineen ovat verkkosivuille laitettuina henkilötietojen automaattista käsittelyä. Tällaiselle käsittelylle tulee olla henkilötietolaissa säädetty peruste.

Tiedottaminen, varsinkin lyhytaikainen, voisi olla tuollainen peruste. Tässä tapauksessa itsemääräämisoikeus ja yksityisyyden suoja menevät kuitenkin julkisuusperusteen edelle:

Tässä tilanteessa yksilön itsemääräämisoikeus ja yksityisyyden suoja tulisi asettaa arvostelutiedon rajoittamattoman julkisuuden edelle.

Lopuksi: Kirjaston kokoelmassa olevat paperiset opparit

Periaatteessa paperisen opparin yhteyteen voisi liittää arvostelun, jos opiskelija siihen suostuisi:

Jokaisen oppilaitoksen tulee arvioida itsenäisesti, onko arvostelun liittäminen kirjastossa säilytettävään opinnäytetyöhön tarkoituksenmukaista – – on hyvän tietojenkäsittelytavan mukaista pyytää opiskelijan suostumus arvosanatiedon luovuttamiselle ja tallettamiselle. Suostumuksen pyytäminen opiskelijalta olisi tässäkin tapauksessa siten linjassa muun lainsäädännön kanssa ja toteuttaisi perustuslaissa vahvistettuja yksityisyyden suojan ja itsemääräämisoikeuden periaatteita (sulkematta kuitenkaan tiedon julkisuutta pois).

Oppareiden verkkojulkaisemiseen kannustetaan ja sen osuutta hiissataan selvästi yli 90 prosenttiin vuosittaisista oppareista. Paperisten määrä kutistuu koko ajan, joten lienee niin, ettei niihin kantsi paukkuja laittaa.

Opparin itsearviointilomakkeen täyttö

Huomasin opparin itsearviointilomakkeessa jotain, mitä en oikein ymmärrä. Mitä tarkoittaa opinnäytetyön ”keskeiset ansiot”? Sellainen kohta lomakkeessa tulisi täyttää. Mitä siihen tulisi kirjoittaa?

Jos mahdollista. Pystytkö tarkentamaan mitä kaikkea menee muihinkin lomakkeen kohtiin?

Vastaus:

1) Yhteystiedot

Yhteystiedot ovat todennäköisesti helpoiten täytettävissä. Ryhmätunnus tarkoittaa ryhmää, jonka mukaan JAMKissa opiskelet, esim. MPA14S1, IIT14S1, TTV17S5 jne.

2) ARVIOINTI

Tässä voit hyödyntää JAMKin opinnäytetyöiden arviointikriteereitä, katso: https://opinto-oppaat.jamk.fi/globalassets/opinto-opas-amk/opiskelu/opinnaytetyo/arviointi/opinnaytetyon-arviointikriteerit-amk2014.doc

Arvioit siis opinnäytetyötäsi suhteessa arviointikriteereihin.

Itse tekisin näin: Katsoisin esimerkiksi ensimmäistä arviointiriviä (Aihe / Aiheen vaativuus) ja miettisin, mikä vaihtoehdoista osuu parhaiten opinnäytetyöhöni:

  • Aiheen valinta ei noudata JAMK:n opinnäytetyöprosessia.
  • Aihe on rutiininomainen, mutta tukee opiskelijan opintoja ja ammatillista kehittymistä.
  • Aihe on alalle melko tavanomainen eikä sisällä uusia näkökulmia.
  • Aihe on tavanomainen, mutta sisältää uusia näkökulmia.
  • Aihe on melko haastava ja tuo uutta toimeksiantajalle.
  • Aihe on haastava ja tuo uutta alalle.

Nappaisin sitten sopivimman kohdan ja lisäisin sen lomakkeen kohtaan Aiheen valinta.

Sitten katsoisin seuraavan arviointikriteerin kohdasta Aihe. Se on ”Opinnäytetyön ongelman/tavoitteiden määritys ja täsmennys”. Siinäkin on kuusi eri vaihtoehtoa. Nappaisin siitäkin sen, joka kuvaa mielestäni parhaiten omaa opinnäytetyötäni. Lisäisin myös sen lomakkeen kohtaan Aiheen valinta.

Arviointikriteereissä on vielä kolmaskin aihetta koskeva kriteeri: ”Kehittämis-/ tutkimusote ja sen osuvuus”. Siitäkin katsoisin sopivimman kohdan ja lisäisin sen lomakkeen kohtaan Aiheen valinta. Sen jälkeen lomakkeen kohta ”Aiheen valinta” olisi valmis.

Sen jälkeen katsoisin samalla menetelmällä muutkin lomakkeen kohdat: Tietoperusta, Toteutus, Tulosten analysointi ja pohdinta sekä Raportointi.

Arviointikriteereissä voidaan käyttää sanaa opiskelija, esimerkiksi:

”Opiskelija toteuttaa opinnäytetyön itsenäisesti sovitun aikataulun ja laaditun suunnitelman mukaisesti.”

Muuttaisin sen minä-muotoon esimerkiksi näin: Olen toteuttanut opinnäytetyön itsenäisesti sovitun aikataulun ja laaditun suunnitelman mukaisesti.

3) Keskeiset ansiot

Keskeiset ansiot ovat ne, mihin olet tyytyväinen omassa opinnäytetyössäsi.

Esimerkiksi jos joku kohta lomakkeen ARVIOINTI-osuudessa oli oman arvioisikin mukaan sujunut hyvin tai erinomaisesti (kriteereisä 4 – 5 p), niihin asioihin varmaankin voi olla tyytyväinen.

Mutta myös muihin oppariin tai oppariprosessiin liittyviin asioihin voi olla tyytyväinen!

4) Kehittämiskohteet

Kehittämiskohteet ovat asioita, joita haluaisit kehittää eli tehdä paremmin, jos nyt aloittaisit opinnäytetyön tekemisen samasta aiheesta uudestaan.

5) Opinnäytetyöprosessiin liittyviä kehittämisideoita

Voit tässä kertoa ideoitasi siitä, miten JAMKissa kannattaisi opinnäytetyöprosessia kehittää. Ideoita ei ole pakko olla. Mutta jos mielessäsi on jokin idea, tähän sen voi kirjoittaa.

6) Haluan vielä sanoa …

Tässä kohtaa sana on vapaa, mutta sanomisen on tietty liityttävä opinnäytetyöhön tai opinnäytetyön prosessiin.

– – – –

Opinnäytetyön ohjaajat voivat täydentää tai korjata tätä selitystäni tarvittaessa!

Kun oppari alkaa olla valmis – tarkistuslista

Tarkista nämä:

  • Onhan aihe esitelty ja perustelu?
  • Onko käsitteet määritelty?
  • Toimivatko perustelut?
  • Toimiiko päättely?
  • Onhan oppari varmasi tehty JAMKin raportointiohjeiden mukaisesti?
  • Onko kieli virheetöntä ja sujuvaa?
  • Onhan lähdemerkinnät ja lähdeluettelo kohdillaan?
  • Onhan rakenne toimiva (pääluvut ja alaluvut, ”pakolliset” osat)?
  • Onhan jokainen kuvio ja taulukko tarpeellinen?

Näitä samoja asioita tarkastellaan myös opinnäytetyön arviointikriteereissä.

Kun oppari on valmis sekä sinun itsesi että ohjaajasi mielestä, niin se on aika laittaa kielenhuollontarkastukseen. Varaudu viikon huoltoaikaan. Suurin ruuhka on ennen lukukauden viimeistä palautuspäivää.

Tämän vuoden viimeinen palautuspäivä  on ma 17.11., eli tällä viikolla tapahtuu!

Lähteenä käytin Anu Mustosen ohjetta tiimiakatemialaisille Oparitehdas-ryhmässä Facebookissa 10.6.2013.

Muokkasin sitä aavistuksen verran, mm. opari -> oppari, kun opari kuulostaa keskisuomalaissyntyisen ihmisen korviin länsirannikon murteelta 😉

Millaisia vastauksia sait tutkimuskysymyksiisi?

Pitempi ja perusteellisempi lista löytyy esimerkiksi Tutki ja kirjoita -kirjasta (2010, 434 – 441). Siitä nostaisin esiin nämä tarkistettavat asiat, osa hieman muokattuna:

  • Onko aiempia tutkimuksia käsitelty riittävästi, keskeisiin ja tuoreisiin tutkimustuloksiin keskittyen?
  • Onko tutkimusongelmat muotoiltu selvästi?
  • Antavatko tulokset vastauksen esitettyihin ongelmiin?
  • Onko tulokset suhteutettu aiempiin tutkimustuloksiin?
  • Vastaako pohdinta kysymyksenasetteluun (tutkimuksen tavoite, tutkimusongelma, tutkimuksen aiheellisuus)?

Tuo tutkimuksen aiheellisuus tarkoittaa mielestäni amk-kontekstissa tutkimuksen merkittävyyttä toimeksiantajalle, toimialalle ja muulle yhteiskunnalle: Miten tutkimuksesi edistää ja uudistaa toimeksiantajan, alan tai yhteiskunnan toimintaa?

Kärähdinkö Urkundissa?

Urkund tarkisti opparini. Vastaukseksi tuli, että tekstissäni on 1 % samankaltaisuutta kuin muissa lähteissä. Sitten siinä oli jotain ihmeellistä 16 sanasta, jotka ovat samanlaisia kuin jossain muussa lähteessä. Mitä tämä tarkoittaa?

Vastaus:

Urkund on JAMKissa käytössä oleva plagioinninesto-ohjelma. Sillä opettaja tarkistaa, onko opiskelija kopioinnut tekstejä nettilähteistä. Urkundia on käytetty JAMKissa jo monta vuotta. En ole Urkundin asiantuntija.

Opiskelija otti minuun yhteyttä puhelimitse. Siinä keskustellessamme hän huomasi, että Urkundin antamissa tuloksissa on linkkejä. Klikattuaan niitä hän havaitsi niiden vievän opparinsa lähdeluetteloon.

Selvisi siis, että osa lähdeviitteistä oli täysin samoja kuin jo netissä olevissa muissa julkaisuissa. Sen vuoksi Urkund hälytti!

Tämähän ei ole mikään ihme. Jos esimerkiksi on käyttänyt samaa lähdettä kuin joku opiskelija ja tutkija aiemmin, lähdemerkintä todellakin voi olla samanlainen. Esimerkiksi Tutki ja kirjoita -kirjan lähdemerkintä on samanlainen monissa muissakin korkeakouluissa kuin JAMKissa.

Joskus opiskelijat ottavat mallia lähdemerkintöihin jo olemassa olevista oppareissta ja muista lähteistä, silloinkin lähdemerkintä on samanlainen. Samanlainen lähdemerkintä ei ole rike eikä synti, mutta lähteiden ilmoittamatta jättäminen on.

Samoin jos kirjan nimi on todella pitkä, Urkund tunnistaa, että tämä pitkä merkkijono on täsmälleen sama kuin siinä-ja-siinä-lähteessä netissä.

Lisäksi viitteidenhallintajärjestelmä, esimerkiksi JAMKissa käytössä oleva RefWorks, tuo lähdemerkinnät jokaiselle käyttäjälleen täsmälleen samanlaisena vaikkapa kirjaston Janet-tietokannasta.

Ilmaan jääkin kysymys: Olisikohan järkevämpää syöttää oppari Urkundiin ilman lähdeluetteloa?

 

Opparin muutokset tarkistuksen jälkeen

Esitämme työmme vasta sen arviointiin lähettämisen jälkeen. Nyt kuvailulehti pitäisi jättää kielentarkastukseen. Kysyisinkin tuosta sivumääräasiasta eli voiko sivumäärää muuttaa kielentarkastuksen jälkeen ennen arviointiin antamista? Muutoksia ja tekstin muokkausta tulee varmasti tehtyä vielä ennen arviointiin lähettämistä eli toivottavasti sivumääränumeron muuttaminen onnistuu…? Muutoinhan työ siirtyy taasen kuukaudella eteenpäin.

Vastaus:
Piti kysyä neuvoa viisaammalta, eli Kielikeskuksen Satu Liukolta:

”Tarkistetut muutokset voi hyvin tehdä – ja oikeastaan pitääkin tehdä. Kyllähän arvioinnin pohjaltakin
voidaan edellyttää muutoksia vielä ennen julkaisemista.”

 

Missä ja milloin oppari Theseukseen?

Missä vaiheessa työ muutetaan pdf-muotoon? Voinko laittaa työn Theseukseen X:n amk-kirjastossa, ettei tarvitse matkustaa Jyväskylään. Pitääkö ensin odottaa 12.12., jolloin työlle annetaan arvosana?

Vastaus:

Opparin voi laittaa Theseukseen muuallakin kuin Jyväskylässä. Työn on oltava yksi PDF-tiedosto.

Järjestys on tämä:

1) Tekstinkäsittelyohjelmalla (Word, OpenOffice tms.) tehty ja tallennettu oppari lähetetään Urkund-tarkastukseen. Urkund-tarkastuksen jälkeen opet alkavat arvoida työtä JAMKissa käytössä olevilla arviointikriteereillä.

2) Opparin arvosana vahvistetaan.

3) Opiskelija muuntaa opparinsa yhdeksi PDF-tiedostoksi ja julkaisee sen sitten Theseuksessa. Tai jos työ on paperinen, hän tuo opparinsa kirjastoon.

Tämä ohje pätee julkisissa oppareissa.

Linkkejä:

Opinnäytetyön arviointi:
http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnaytetyo/opinnaytetyonarviointi

Opinnäytetyön julkaisu ja raportointi:
http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnaytetyo/opinnaytetyonjulkaisujaraportointi

Opinnäytetyön muuntaminen PDF-tiedostoksi:
http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle/ohjeet/pdfohje