Kysyisin viittausta useisiin julkaisuihin samanaikaisesti. Raportointiohjeesta en löytänyt apua. Esimerkki lause ihan hatusta: Suomessa on paljon jääkarhuja ja niiden jälkeläisiä. Jääkarhut ovat luonnossa melko villejä. (Kettunen 2016, 55; Kissanen 2017.) Miten viitataan, jos Kettusen viite koskisi yhtä lausetta ja Kissasen viite koskisi useampaa lausetta.? Miten viitataan, jos Kettusen viite koskisi useampaa lausetta ja Kissasen viite…
Jatka lukemistaSuora lainaus vai referaatti?
Opparin ohjaaja: Miten pitäisi käsitellä asia, jossa tavallaan on suomennettu lähteestä aika paljon ”suoraan” rivi riviltä ja lähde on merkattu? Vastaus: Kysyin tähän vastauksen Kielitoimistosta: Korkeakouluopiskelija kääntää tietolähteestä löytyvän tekstinpätkän englannista suomeksi opinnäytetyöhönsä. Onko kyseessä referaatti (ei lainausmerkkejä) vai suora lainaus (lainausmerkit tai sisennys)? Asiantuntija kertoin näin: Jos kyseinen tekstinpätkä on suora käännös alkuperäisestä englanninkielisestä…
Jatka lukemistaEnkunkielinen oppari suomenkielisessä tutkinnossa
Opiskelen suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa ja kirjoitan englanninkielistä opinnäytetyötä. Kumpaa raportointiohjetta noudatan: suomenkielistä vai englanninkielistä? Vastaus: Suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa noudatetaan suomenkielistä raportointiohjetta. Silloinkin, kun oppari kirjoitetaan enkun kielellä. Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa noudatetaan englanninkielistä raportointiohjetta. Tämä käy ilmi rapsaohjeen etusivulta: Opinnäytetyön mallipohja on opiskelijaintrassa. Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa noudatetaan Project Reporting Instructions -ohjeistusta. Ohjeet opinnäytetyön julkisuudesta ja salassapidosta ovat JAMKin intranetissa. Suomenkielinen…
Jatka lukemistaTutkimusoppaat ja liuta toissijaisia lähteitä
Minulla on käytössä useampikin koulun suosittelema laadullisen tutkimuksen menetelmäkirjallisuuden teos, jotka on lueteltu Optimassa. Jokainen näistä kuitenkin pohjautuu lukemattomiin aikaisempiin teoksiin. Koulun opinnäytetyön raportointiohjeiden mukaan tekstiviitteet tulee merkintä niin, että silloin viitataan toissijaiseen lähteeseen… Esimerkki: Grayn (2017, 251) mukaan Creswell (2013) ja Maxwell (2013) toteavat, että laadullisen tutkimuksen analyysissä teemat muodostuvat toistuvista ilmiöistä. No näin…
Jatka lukemistaLähteen salaaminen – toimeksiantajan pyyntö
Opinnäytetyössämme on yksi alaluku yhdestä tutkimuksesta, jonka toimeksiantaja haluaa salata. Kyseessä ei ole siis oma tutkimuksemme vaan referointia toisesta tutkimuksesta. Miten lähde merkitään tässä tapauksessa lähdeluetteloon? Lähteeseen ei myöskään pysty laittamaan nettilinkkiä, sillä salainen tutkimus on meillä vain säköpostin liitetiedostona. Vastaus: Pyysin apua JAMKin opinnäytetyöfoorumilaisilta. Siihen kuuluu koulutuksen kehittämispäällikkö ja alojen opinnäytetyöryhmien puheenjohtajat + kielikeskuksen…
Jatka lukemistaEnkunkielinen viittaus lakiin, jota ei ole vielä käännetty
Olen kyberturvallisuusopiskelija (YAMK), joka on kirjoittamassa englanninkielistä lopputyötä. Työn teoriapohjassa viittaan paljon viranomaisia koskeviin lainsäädäntöihin. Luin blogi kirjoituksen ”Lain käännöksen luvut ja pykälät – chapters and sections”. Se auttoi minua jo paljon eteenpäin. Ongelmaksi muodostuu lait mitä ei ole käännetty englannin kielelle Finlexsin toimesta. Kuinka viittaan lakeihin joista ei ole tunnettua lyhennettä? Käännänkö lakien nimet…
Jatka lukemistaKuinka laaja teoriaosuuden on oltava?
Kuinka laaja opparin teoriaosuuden on oltava? Montako sivua? Vastaus: Tästä ei mielestäni ole yksityiskohtaista ohjetta, tai ei ole osunut silmiini. Koko opparin sivumäärästä on suositus. Juttelin eilen lounaalla parin JY:n liikunnalla opiskelevan nuoren aikuisen kanssa, kun satuin olemaan siellä päin yhdessä seminaarissa. Kummallakin on kandi-tutkielma tekeillä. Ohjeeksi oli annettu: minimissään 10 sivua, maksimissaan 20 sivua…
Jatka lukemistaTiede- ja ammattilehtien nimen jälkeen pilkku
Raportointiohjeessa on ollut epätäsmällisyyksiä koskien välimerkitystä tiede- ja ammattilehtien tiedoissa. Neuvottelin niistä Kielikeskuksen opettajien kanssa, ja ohje on täsmentynyt näiltä osin: lehden nimen jälkeen tulee pilkku. Tämä helpottaa myös tietokannoista esim. Cite-komennolla napattuja tai RefWorksillä koostettuja lähdeviitteitä, joissa usein on pilkku juurikin tuossa kohdassa. Rapsaohjeen esimerkkejä: Balachandran, K., Bi, Q., Rudrapatna, A., Seymour, J., Soni,…
Jatka lukemistaLiitteet sisällysluetteloon
Miten saan liitteet näkyviin opparin sisällysluetteloon? Toimintoa ei ole mallipohjassa. Vastaus: Tämä kysymys alkoi hyökyä joka puolilta tänään. Mallipohjaa olisi muokattava, jotta kyseinen toiminto onnistuisi ongelmitta. Laitoin viestiä JAMKin koulutuksen kehittämispalveluille, joka vastaa mallipohjasta. *** Tässä kuitenkin lehtori Juha Kuulan ohje ensiavuksenne: Liitteiden otsikointi kannattaa tehdä otsikkotyyleillä, kuten ilmeisesti mallipohjassakin on ollut tarkoitus, mutta tätä…
Jatka lukemistaToissijainen lähde mainittava
Pitääkö toissijainen lähde mainita AINA? Esim jos tässä tapauksessa käytän Möttösen tekstiä lähteenä, riittääkö että mainitsen vain Möttösen viittauksen lopussa (Möttönen 2004). Vai täytyykö lähteet ”kirjoittaa auki” tekstissä, esim. ”According to Ying (2014), Eisenberger, Huntington, Hutchison, and Sowa (1986) state that …” vai saanko vaan viitata lauseen loppuun suluissa (Ying 2014.)? Vastaus: Toissijainen lähde on…
Jatka lukemistaAdapted figure / Muokattu kuvio
Miten eroaa kuvatekstissä viittaus kuvan lähteeseen, jos kuva on suoraan kopioitu, vrt. jos esim. tilaston tiedot kopioitu, mutta kuvio/chart/taulukko tmv. tehty itse Wordilla? Tai muun vastaavan kuvion tekstit kopioitu, mutta vastaavanlainen kuvio itse taiteiltu Wordissa? Eli kuvaa ei ole suoraa kopioitu, mutta idea napattu lähdeteoksesta. Eroavatko kuvatekstit/viittaukset toisistaan tämäntyyppisissä tapauksissa? Taas englanninkielistä rapsaohjetta mukaillen, jos…
Jatka lukemista10 kirjoitetaan kymmenen
Koskeeko opparissa käytettyjä numeraaleja sama sääntö kuin yleensä: eli 10 ja alle kirjoitetaan kirjaimin, muut numeroin. Vastaus: Kyllä koskee. Asian voi tarkistaa esim. Kielijelppi-sivustolta: http://kielijelppi.virtamieli.fi/tyokalupakin-termit/numeroilmaus. Paitsi tietty taulukoissa ja kuvioissa numerot yleensä kirjoitetaan numeroina.
Jatka lukemistaKaavan käsittely opparissa
Mikä on oikea laskentakaavojen merkintätapa opparissa? Vastaus: Tästä on tullut yhteydenottoja lähikuukausina. Matemaattisten kaavojen merkitsemisestä on nyt ohje ja yksi esimerkki opinnäytetyön raportointiohjeessa, katso luku 7.
Jatka lukemistaTarkkuutta tekstiviitteisiin!
Voiko tekstissä viitata näin: Keskustelun teemaksi valittiin ammattikorkeakoulupedagogiikka ja koetut vaatimukset omaa työtä kohtaan. Se oli hedelmällinen valinta. Näimme ryhmässä luomamme yrittäjyyskasvatuksen kriteeristön työssämme kehittymisen välineenä. (Saurén 2015; Salonen & Savander-Ranne 2015.) Lähteenä on Saurén, Kirsi, Miten yrittäjiä kasvatetaan? Aikuiskasvatus 4, 2015. Salonen, Arto & Savander-Ranne, Carina, Monialaisen ammattikorkeakoulun opettajien tieto- ja osaamisperusta, Aikuiskasvatus 2,…
Jatka lukemistaEi teoriaa Tulokset-lukuun
Kirjoitan YAMK-opparia englanniksi. Teen tapaustutkimusta, missä tutkin yrityksen asiakirjoja, havainnoin asiakastilanteita ja teen pienen nettikyselyn. Muutama kysymys nousi, enkä saa niihin oikein otetta. Osaisitkohan auttaa? ~ Tulokset- ja Pohdinta-osiot. Tulokset suositellaan esitettävän ”vain” tuloksina, ilman teoriatietoa, ja pohdintaosioon sitten kerrata tärkeimpiä tuloksia teorian korostamana, onko näin? Minullahan ei varsinaisia ”tuloksia” ole, vaan kerään asiakirjoista ja havainnoinneista tärkeitä…
Jatka lukemistaVanha vai uusi kansilehti?
Olen valmistumassa piakkoin ja pohdiskelen, mitä kansitekstiä minun tulisi käyttää opinnäytetyön kansilehdessä. Aloitin yamk-opiskelut avoimen amk:n kautta syksyllä 2014 ja viralliseksi opiskelijaksi pääsin yhteishaun kautta syksyllä 2015. Käytänkö siis vanhaa kansilehteä, jossa lukee ”Logistiikan koulutusohjelma, ylempi AMK” vai uutta versiota eli ”Logistiikan tutkinto-ohjelma, ylempi AMK? Vastaus: Käytä uutta kansilehteä. Luultavasti olet jo kirjoittanut opparin lähes…
Jatka lukemistaMontako sivua opparissa saa olla?
Montako sivua opinnäytetyössä saa tai pitää olla? Vastaus: Taas tulee dejavu-olo, ihan kuin olisin tähän jo vastannut joskus. Mutta ilmeisesti en ole, koskapa en löytänyt sellaista postausta. JAMKin opinnäytetyöfoorumi suosittelee, että AMK-tutkinnon opinnäytetyön olisi enintään 70 sivua ilman liitteitä. YAMK-tutkinnon opinnäytetyön suositeltava pituus on enintään 100 sivua ilman liitteitä. Suositeltavien enemmäissivumäärien osalta tulee noudattaa alakohtaista…
Jatka lukemistaKirjallisuuskatsaus: sekalaisia vinkkejä
Olisiko sinulla antaa vinkkejä kirjallisuuskatsauksen tekemiseen? Vastaus: Ainahan jotain voi vetäistä hihasta 🙂 Ainakin voin vinkata julkaisuja, nettisivuja ja tietokantoja. Aihe on siinäkin mielessä tärkeä, että kaikki opiskelijat tekevät opparissaan katsauksen valitsemansa aiheen/ilmiön kirjallisuuteen ja muihin lähteisiin. He kertovat, mitä tutkimuksissa on havaittu kyseisestä ilmiöstä ja myös, mitä muissa keskeisissä lähteissä siitä kerrotaan. Ja tiedonhankinnan…
Jatka lukemistaKuinka referoida oikein?
Opinnäytetyötä kirjoittaessani olen joutunut useamman kerran pohtimaan, kuinka muuttaa referoimani tekstin sanoja, jotta tekstin merkitys pysyisi samana, mutta en kuitenkaan syyllistyisi plagiointiin. Esimerkiksi jos virke lähteessa olisi: ”Kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen tavoitteena on todellisen elämän kuvaaminen mahdollisimman moninaisesti.” Kuinka referoisit yllä olevan virkkeen? Ehdotukseni: ”Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa pyritään kuvaamaan reaalielämää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.” Kommentoi ja…
Jatka lukemistaMuuttunut kuntoutuksen nimi
Opinnäytetyössäni on lause: Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen (Monialainen kuntoutus 2015, 9). Lähde: Monialainen kuntoutus 2015. 2015. Tilannekatsaus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita: 2015:18. Viitattu 3.11.2015. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125757/URN_ISBN_978-952-00-3509-9.pdf?sequence=1 Kysymykseni on, että miten voisin merkitä lauseeseen, että 1.1.-16 lähtien Kelan lääkinnällinen kuntoutus on Kelan vaativa kuntoutus? Voinko…
Jatka lukemistaTavutus mallipohjassa
Olen tehnyt opparin mallipohjaa käyttäen yhden harjoitustyön ja huomasin vasta sen palauttamisen jälkeen, että tavutus ei toimi kunnolla. Onkohan vika pohjassa vai Wordissä (Office 2013)? Vastaus: Sekä-että. Avainsana on Lorem ipsum, jota käytetään mallipohjassa ja jota Word ei välttämättä tunnista suomenkieliseksi tekstiksi. Elmossa eli opiskelijaintrassa on ohje (teksti + ohjaavat kuvat) tämän ongelman ratkaisuun. Koska…
Jatka lukemistaPienet tekstiosat
Olemme käyttäneet lihavointia otsikkona (teksti alkaen seuraavalta riviltä), välttäen 3-tason otsikoinnin. Onko tässä jokin 1. kappaleiden lukumäärä, minkä jälkeen 3-tasoinen numerointi on tehtävä? Ja jokin 2. tekstirivien lukumäärä johon sen voi tehdä? (Raportointiohje sanoo: Tekstisivuilla pienissä tekstiosissa voidaan käyttää ohjaavia kappaleotsikoita) Vastaus: Kappaleotsikot ovat käytännöllisiä useissakin tapauksissa. Myös kolmannen tason otsikot ovat joskus täysin perusteltuja….
Jatka lukemistaPainokas asia voidaan lihavoida
Voiko tekstin sisälle tehdä lihavointeja vain korostaakseen asiaa? Näitä ei paljoa ole muissa töissä nähty. Vastaus: Korostukset ovat sallittuja. Raportointiohjeen luku 7 Kirjallisen tehtävän ulkoasu: Korostukset Tekstiä voidaan korostaa typografisesti, kun halutaan painottaa jotain asiaa, esimerkiksi kun tärkeä käsite esiintyy tekstissä ensimmäisen kerran. Painokas asia voidaan lihavoida, pitkät siteeraukset kursivoidaan, tihennetään ja sisennetään – – …
Jatka lukemistaSuora lainaus opparin lopussa
Kuinka merkitään oppariin suora lainaus: Tämä tulisi aivan loppuun viimeisenä lauseena. ”Ei riitä, että muutetaan toimintatapoja, vaan pitää itsekin muuttua. Vapautua hallitsevasta hoitajaminästä ja uskaltautua kokeilla uusia tapoja tehdä tuttuja asioita” (Valvanne 2015). Vastaus: Kielikeskuksen viestinnän opeilla olisi tähän varmaan montakin hyvää neuvoa. He voivat täydentää vastaustani tarvittaessa. Tapa 1 Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiviitteineen. ”Ei…
Jatka lukemistaVaro joutumasta lööppeihin vilpin takia!
Huomasitko tämän uutisen kesällä: http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kopioitiinko-jyvaskylalaisen-opiskelijan-opinnayte-tutkija-ei-voi-pitaa-sattumana/2089683http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kopioitiinko-jyvaskylalaisen-opiskelijan-opinnayte-tutkija-ei-voi-pitaa-sattumana/2089683 Vastaus: Huomasin. Jutussa kerrotaan, että yhden JAMKin opiskelijan opparin tekstejä löytyi Metropoliassa puoli vuotta myöhemmin hyväksytyssä saman alan opparissa. Plagiointitutkija Eija Moore totesi, että opinnäytetöissä on niin paljon samankaltaisuutta, ettei voi olla sattumaa. Rehellisyys vs. vilppi Plagiointi eli luvattomasti lainaaminen tarkoittaa JAMKin eettisten periaatteiden (2013, 6) mukaan vilppiä, jossa toisen…
Jatka lukemistaTikkukirjaimista luovuttu
Olen oppinut, että jos asiakirjan nimi, johon viittaan on kirjoitettu asiakirjassa isolla esim. TOIMIVA LASTENSUOJELU, LASTENSUOJELUN LAATUSUOSITUS tai LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI, niin ne kirjoitetaan myös lähdeviitteisiin isolla ja lähdeluetteloon isoilla kirjaimilla? Eikö ole näin enää? Esim: …(LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄNKUVAMALLI 2013, 9-10.) Lähdeluettelossa: LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN…
Jatka lukemistaPaljon viittauksia toissijaisiin lähteisiin
Päälähteenäni on kirja Potilassiirrot: Taitava avustaja aktivoi ja auttaa 2013, Tamminen-Peter & Wickström. Kirja on lähteisiin perustuva ja sisältää lukuisia lähdeviitteitä, varsinkin niistä kohdin josta itse haluaisin lähdettä viitata. Olen pyrkinyt pääsemään alkuperäislähteille mutta haluan vielä varmistaa, että minun tulee joka kerta kirjoittaa auki myös alkuperäislähde kun haluan kirjan tekstiin viitata esim alla kirjan s….
Jatka lukemistaValmis raporttipohja tulee!
Ennakkotietoa ensi lukuvuoden opparin raportointiin liiittyen. Osallistuin tällä viikolla kokoukseen, jossa sovittiin, että ensi lukuvuonna opiskelijat saavat valmiin raporttipohjan opinnäytetyöhön. Opparintekijöiden hampaiden narskuttelu vähenee oleellisesti, kun ei tarvitse tapella kansi- ja kuvailulehtiä paikoilleen 😉 Amk-opparille tulee oma raporttipohjansa ja Yamk-opparille omansa. Kummatkin tietty suomeksi ja enkuksi. Enkku-raportointiohje (Project Reporting Instructions) on jatkossakin hieman erilainen kuin…
Jatka lukemistaPreesens, imperfekti, minä-muoto vai passiivi?
Mietin sellaista että voinko kaikkialla muualla käyttää passiivia+imperfektiä mutta sitten pohdinnassa minä-muotoa (esim. ”kyselyä päädyttiin lähettämään” sen sijaan että kirjoittaisin ”päädyin lähettämään kyselyä”)? Vai pitääkö valita jompi kumpi jota sitten käytetään läpi työn (paitsi tiivistelmässä aina se passiivi+imperfekti)? Vastaus: Minulla on tunne, että vastaan tähän kysymykseen vähän väliä. Mutta ilmeisesti niin ei olekaan. Tiivistelmä…
Jatka lukemistaSuuret kirjaimet pieniksi Wordissa
Olen tehnyt sisällysluettelon vanhan mallin mukaan ja pääluvut ovat SUURAAKKOSIN. Miten ne saa kätevästi muutettua pieniksi? Vastaus: Wordin ohjeissa neuvotaan muutos pieniksi kirjaimiksi (Aa-toiminto). Sitä ennen pitää valita alue, johon muutoksen haluaa kohdistuvan. Pikanäppäin toimintoon taitaa olla Vaihto + F3.
Jatka lukemistaSaako olla saksankielisiä lähteitä?
Olen nyt ymmällä lähdeviitteistä. jamkissa ohjeet on niin suppeat. Onko nuo oikein laitettu, tarviiko tekstin väliin laittaa kaiken aikaa tuo Suhonen ym. jotka ovat siis lähde, josta olen nuo tiedot lukenut: Hoitotiedelehti 2012 vol 24 . Saako olla saksankielistä lähdettä opparissa? Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro (2012) tutkimuksessa Wright ym. (2007) määrittelevät työhyvinvointia alakäsitteen…
Jatka lukemistaTekstikappaleet tulosten jäsentelyssä
Olen tehnyt kyselyn jossa oli 20 kysymystä. Puran vastaustulokset kysymyksittäin, ja laitan kyselyssä olevan kysymyksen aina otsikoksi. Onko kiellettyä numeroida niin, etteivät numerot näy Sisällössä? Esimerkki: 1. Tulosten purkaminen 1.1. Kyselyn valmistelu Tekstiä….. 1.2 Tulosten purkaminen Nro 1. Minkä ikäinen olet? ……………………………… Nro 2. Harrastatko liikuntaa? jne……. Kursivoidut numeroinnit eivät siis tulisi näkymään sisällysluettelossa….
Jatka lukemistaTekstiviite luetelman eteen, perään vai alle?
Opiskelija 1: Laitetaanko tekstiviite viimeisen luetelman perään vai alle? Opiskelija 2: Ohjeissa on näin: Luetelmaviivoja eli ns. ranskalaisia viivoja käytettäessä luetelman osien loppuun ei tule välimerkkiä (pilkkua). Sen sijaan viimeisen osan jälkeen merkitään piste luettelon päättymisen merkiksi. Jos luetelma koostuu kokonaisista virkkeistä tai useammasta virkkeestä käytetäänkö silloin normaalisti Isoa alkukirjainta ja pistettä? Vastaus: Sen verran…
Jatka lukemistaLähde luvun alkuun vai joka tekstipätkään?
Kirjoitan opparia, jonka lopputulemana laaditaan hankintastrategia. Tätä lopputulosta ohjaa viisi ylemmän tason strategiaa, jotka käyn työssäni läpi. Avaan ylemmän tason strategiat aina per kappale. Jotta yhden kappaleen jäsennys olisi selkeämpi, palastelen sen pienempiin, otsikottomiin kappaleisiin. Onko näiden pienten kappaleiden jälkeen aina merkittävä lähde vai voinko viitata esim. kappaleen alussa lähteeseen, jota koko kappale käyttää? (Ks….
Jatka lukemistaValmis opparipohja? – Äänestä
Miksei JAMKissa ole valmista opparipohjaa, jolle voisi vain kirjoittaa sisältöä? Ei tarvitsisi ajatella marginaaleja, tai sitä, miten yhdistän kansilehden, kuvailulehdet ja tekstin yhdeksi tiedostoksi. Vastaus: Eilen kuulin tämän viisauden: Tärkeintä opparin tekemisessä on se, että se valmistuu. Olen törmännyt kysyjän toiveeseen useasti. Tähän asti on ajateltu, että opiskelijalle on hyötyä siitä, että hän hallitsee raporttien…
Jatka lukemistaKun oppari alkaa olla valmis – tarkistuslista
Tarkista nämä: Onhan aihe esitelty ja perustelu? Onko käsitteet määritelty? Toimivatko perustelut? Toimiiko päättely? Onhan oppari varmasi tehty JAMKin raportointiohjeiden mukaisesti? Onko kieli virheetöntä ja sujuvaa? Onhan lähdemerkinnät ja lähdeluettelo kohdillaan? Onhan rakenne toimiva (pääluvut ja alaluvut, ”pakolliset” osat)? Onhan jokainen kuvio ja taulukko tarpeellinen? Näitä samoja asioita tarkastellaan myös opinnäytetyön arviointikriteereissä. Kun oppari on…
Jatka lukemistaKvaliMOTV ja toissijainen lähde
Kuinka merkitsisimme oppariimme oikein seuraavan viitteen. KvaliMOTV:n nettisivustolla oli tiukka ohjeistus, kuinka tekstiä saa lainata ja viitata. Olen laittanut lähdeviittauksen heidän ohjeensa mukaan. Voiko se jäädä sellaisena myös JAMK:n työhömme? En saanut käsiini Tuomen ja Sarajärven teosta, joten se on periaatteessa toissijainen lähde. Osaisitko auttaa? Sisällönanalyysissa tarkastelimme tekstimuotoon litteroitua teemahaastattelun aineistoa eritellen ja yhtäläisyyksiä etsien;…
Jatka lukemistaMiten voin käyttää standardeja?
Tässä on jäänyt vielä hieman epäselväksi, miten standardeja voidaan käyttää opinnäytetyötä tehdessä. Pitääkö paikkaansa, että standardi pitää nimenomaan juuri sellaisenaan julkaista opinnäytetyössä, että sitä ei saa omin sanoin muokata? Vastaus: Standardeja on ihan suositeltavaa käyttää oppareissa. JAMKin kirjaston Nelli-portaalissa on SFS Online -palvelu, jossa voi lukea mielenkiintoisia standardeja. En ole nähnyt kieltoa, joka estäisi referoimasta…
Jatka lukemistaKun tekstissä ei viitata tutkimusoppaisiin
Olen lukenut / käyttänyt noita tutkimuskirjoja, esim. ”opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas” ja ”Laadullisen tutkimuksen perusteet” ja merkinnyt ne lähdeluetteloon. En kuitenkaan missään tekstissä viittaa niihin, kun niistä nyt on katsottu esim. opparin runko. Olenko siis tehnyt tämän oikein? Vastaus: Kysymys tuli minulle opon kautta. Lähdeluetteloon merkitään vain ne lähteet, joihin on tekstissä viitattu. Aika usein…
Jatka lukemistaEtsi opparisi lähteet ohjatusti – ilmoittaudu verkkokurssille
Onko opparisi aloittamatta tai ”vaiheessa”, ja kuitenkin pitäisi valmistua tänä vuonna tai heti ensi vuoden alussa? Tai tarvitsetko yksilöllistä tukea lähteiden etsintään? Jos vastaat ’kyllä’, olet ihannetapaus Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojaksolle (ZZRZV120.4S0A1). Ilmoittaudu tällä viikolla Asiossa! Kurssi alkaa ensi viikolla ja eka vapaaehtoinen kontakti on jo maanantaina 8.9.14 klo 14.30 Rajakadulla (FK14). Kurssin voi suorittaa omaan…
Jatka lukemistaTekstiviite ja lähdeviite
Mikä on tekstiviite? Mikä on lähdeviite? Vastaus: Tämä on tärkeä kysymys, tekijänoikeudenkin kannalta. Viitteet tehdään JAMKin raportointiohjeen mukaisesti, joka sanoo näin: Käytetyt lähteet ilmoitetaan asian yhteydessä tekstiviitteinä. Tekstiviite on tekstissä oleva lyhyt viittaus lähdeluettelossa mainittuun täydellisempään viitteeseen. Tekstiviitteiden tarkoituksena on ilmoittaa lukijalle, kenen tekstiin tai ajatuksiin viitataan. Viittaukset on merkittävä sekä referoidun että sanasanaisen (ns….
Jatka lukemistaEi pikkujohdantoja päälukujen alkuun
Saako pääotsikon jälkeen kirjoittaa suoraa tekstiä ns. johdannoksi tuleville alaotsikoilla jaotelluille kappaleille? Eli pitääkö kaikki pääotsikon alla oleva teksti jaotella alaotsikoilla, jos alaotsikoita on kyseisessä luvussa käytössä? Vastaus: Tähän ei vastata nykyisessä opparin raportointiohjeessa. Aiemmassa ohjeessa vastaus löytyi kuviosta 6, jossa neuvottiin, että ”Pääluvun ja alaluvun otsikoiden väliin ei yleensä tule tekstiä. Siinä voi kuitenkin…
Jatka lukemistaKorjaanko haastattelujen kirjoitusvirheet?
Kysymykseni koskee opinnäytetyön kyselyn avointen vastausten raportointia. Olen tulosten raportoinnin yhteydessä laittanut avoimista vastauksista muutaman suoran lainauksen tekstin yhteyteen. Nämähän ilmeisesti kursivoidaan ja sisennetään? Entäpä käytetäänkö lainauksen edessä ajatusviivaa? Saako selvät vastausten kirjoitusvirheet lainauksiin korjata, vai laitetaanko ne sellaisena kuin vastaajat ovat ne kirjoittaneet? Entäpä laitetaanko kaikki avoimet vastaukset opinnäytetyössä erilliseksi liitteeksi? Vastaus: Joo, suorat…
Jatka lukemistaKuinka selviytyä haastatteluaineiston analyysistä?
Laadullinen analyysi ottaa joskus koville. Tässä vinkkejä graduntekijöille, mielestäni siinä monta hyvää neuvoa myös opparintekijöille. Kosonen, M. 2013. Laadullinen analyysi for realists eli kuinka selviytyä haastatteluaineiston analysoinnista 2 kuukaudessa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijatohtorin slideshare-esitys 29.11.2013. Viitattu 14.4.2014. Http://www.slideshare.net/miiak/laadullinen-analyysi-for-realists. Tähän viitattaan myös Gradutakuu-blogissa: Svinhufvud, K. Laadullista analyysia realisteille. Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen yliopisto-opettajan blogikirjoitus 5.3.2014. Viitattu…
Jatka lukemistaTekstiviite heti referoinnin jälkeen
Onko sosiaali- ja terveysala virallisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala? Jos viittaan kappaleessa kahteen lähteeseen, joissa puhutaan samasta aiheesta, merkitsenkö molemmat lähteet samoihin sulkuihin vai erikseen? Molempien lähteiden sisältö kertoo samasta asiasta, hieman eri näkökulmista. En viitsisi samoja lähdeviittauksia vuorotella pitkin kappaletta joka lauseen perässä, joten olen halunnut ne loppuun. Voiko näin ylipäätään tehdä? esim. Kriisi…
Jatka lukemistaNew Project Reporting Instructions
Jason Stevens has now completed the assignment of updating JAMK’s Project Reporting Instructions. They can be accessed online at http://oppimateriaalit.jamk.fi/projectreportinginstructions. Englanninkielinen raportointiohje on nyt päivitetty, mahtavaa! Se on JAMKin avoimissa oppimateriaaleissa. Thank you, Jason!
Jatka lukemistaKuka vastaa opinnäytetyöprosessista?
Kuka tekee mitäkin opinnäyteprosesseissa? Kuka päättää näistä asioista? Vastaus: JAMKin koulutuksen kehittämispäällikön mukaan vastuu on YAMK-tiimillä, vuoden 2014 alusta JAMKin Aikuiskoulutuksen kehittämisryhmällä. Sen poppoon vastuulla opinnäytetyöprosessin kehittäminen. Erityisesti kuvailulehti on keskusteluttanut viime aikoina. Kuvailulehden tiedostoon on jäänyt vielä tikkukirjaimin kirjoitettuja osioita, vaikka raportointiohjeessa neuvotaan käyttämään ihan tavallista kirjoitustapaa (eli pieniä kirjaimia muuten, mutta isoa ekaa…
Jatka lukemistaMiten yamk-koulutusohjelman nimi kirjoitetaan?
Miten lähdeviitteessä kerrotaan YAMK-koulutusohjelma? Entä kuvailulehdellä? Vastaus: HUOM! Muutos tähän vastaukseen 5.10.2015: Katso ylempi AMK -kirjoitusasu postauksesta 5.10.2015. Alkuperäinen vastaus: Olen aiemmin miettinyt YAMK-oppareiden ja gradujen merkitsemistapoja: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/05/23/viittaus-yamk-oppariin-vs-graduun/ Silloin olen näköjään ohjeistanu niin, että voi käyttää sitä muotoa, mikä on kansilehdessä tai kuvailulehdessä. Se on tavallaan pätevä neuvo edelleenkin, jos ajatellaan, että…
Jatka lukemistaAjatusviivan muuttaminen yhdysmerkiksi Wordissä
Word muuttelee viivojen kokoa miten haluaa. Mitä voin tehdä? Vastaus: Kirjasto ei neuvo tietoteknisissä ongelmissa. Mutta löysin tällaisen ohjeen yhdestä Optiman työtilasta. Julkaisen sen tässä Kaisan ja Päivin luvalla. Valitse Wordin ohjelmassa – Tiedosto – Asetukset – Tarkistustyökalut – Automaattiset korjauksen asetukset – Automaattinen muotoilu kirjoitettaessa – Ota pois ”täppä” kohdasta yhdysmerkit (–) viivoilla (–)…
Jatka lukemistaKirjoitusvirhe arvostellussa opparissa
Voiko vielä tehdä virheiden korjaamisia oppariin arvosanan saatuaan? Olen pistämässä opparia nyt Theseukseen ja huomasin muutamia kirjoitusvirheitä. Vastaus: Virallinen vastaukseni on, että kysy muutoksiin lupa opparisi ohjaajalta. Käytännössä tapahtuu yleensä näin: Opiskelija voi korjata ns. painovirheen (yksittäisen sanan kirjoittaminen vahingossa väärin) ennen opparin syöttämistä Theseukseen, jossa se on julkisesti näytillä. Esimerkiksi jos olet kirjoittanut toimeksiantajan…
Jatka lukemistaOppariohjeet koottu opinto-oppaaseen
JAMKin www-sivut ovat uudistuneet! Oppariohjeet löytyvät jatkossa opinto-oppaasta. Tavoitteena on, että oppariin liittyvä ohjeistus on mahdollisimman kattavasti yhdessä paikassa. Raportointi ja julkaisu -sivulla on tietoa opparin julkisuudesta. Siitä tulee aika paljon kysymyksiä tähän blogiin. Kansilehden ja kuvailulehden mallit ovat ohjeissa ja lomakkeissa. Siellä on myös pikaohje lähdemerkintöjen tekoon. Kirjasto ohjeistaa edelleen tämän oppariblogin lisäksi opinnäytetyövaiheen…
Jatka lukemistaOrpo pääluvun otsikko
Tässä opparia tehdessäni tuli mieleen, mitkä opparin osat ja missä tapauksessa voi aloittaa uudelta sivulta? Lähteet ainakin, ja liitteet, mutta voiko esimerkiksi pohdinnan aloittaa uudelta sivulta, vai käyttäytyykö se samoin kuin muut pääluvut (eli se alkaa kaksi riviä edellisen tekstikappaleen jälkeen). Entä jos pääluku alkaa sivun alalaidasta? Voiko sen tällöin aloittaa seuraavalta sivulta? Kiitos vastauksesta…
Jatka lukemistaToiminnallisen osuuden diat
Toteutamme toiminnallisessa osuudessa PowerPoint-esityksen. Tarvitseeko tekstiviitteet kirjoittaa siihenkin vai riittääkö esim. tekstin perään numero ja loppuun numeroa vastaava lähde? Mitä mieltä olet? Vastaus: Olen nähnyt kumpaakin tapaa ja ne ovat mielestäni toimivat. Tärkeää on ilmoittaa käyttämänsä lähteet. Liukon Satu pohti vähän samalla tavalla: Minusta tämä ei välttämättä ole sidoksissa siihen, että kyse on opinnäytetyöstä, vaan…
Jatka lukemistaSulkumerkit julkaisun nimessä
Kysyisimme kuinka merkata tektiviitteeseen ja lähdeluetteloon viittaukset Raskaudenkeskeytys Käypä hoito-suosituksen tausta-aineistoista. Alla suorat linkit tausta-aineistoihin, joista olemme tietoa käyttäneet sekä tekstipätkä opinnäytetyöstämme ja lähdeluettelostamme. Tuntuu hassulta, että tuleeko tekstiviitteisiin todella noin pitkät viitteet ja tuplasulut. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927 http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926 ”Käynnin yhteydessä haetaan lupaa Valviralta, mikäli sitä ei ole vielä haettu. Nainen keskustelee lääkärin vastaanoton jälkeen hoitajan kanssa…
Jatka lukemistaAsiakeskeinen viittaus toissijaiseen lähteeseen
Kuinka toissijaiseen lähteeseen voidaan viitata, varsinkin kun tekijöitä on monta. Olemme kirjottaneet tällä tavalla ja ohjaajien mielestä tämä on väärin: Tutkimuksien mukaan musiikki hyödyttää teho-hoidossa olevia keskosia. (Pölkki ym. 2011, 198; viitattu lähteisiin Hartling ym.2009). Musiikilla on monia myönteisiä vaikutuksia. Musiikki lievittää pitkän sairaalahoidon aiheuttamia haitallisia vaikutuksia keskosen neurologiseen kehitykseen sekä vaikuttaa myönteisesti fysiologisiin tekijöihin…
Jatka lukemistaMonisivuinen liite
Yritin etsiä raportointiohjeesta tuleeko (liite 1) vai (Liite 1)? Mielikuva, että isolla, mutta vahvistusta en löytänyt. Enkä ohjetta, jos liite on useampi sivuinen, miten merkitään Liite 1, jatkuu tms. Vastaus: Tekstissä liitteet mainitaan ihan normaalisti tyyliin (ks. liite 2). Liiteen alussa sen alkukirjain tulee isolla, mutta jatko naputellaan pienellä. Samaan tapaan kuin alalukujen otsikot. Esimerkiksi:…
Jatka lukemistaDigium Enterprisella tehty taulukko
Olen oppariani varten tehnyt kyselyn Questbackin Digium Enterprise ohjelmalla ja olen työhöni liittänyt pari ohjelman luomaa taulukkoa, sekä liitteisiin mm. koko ohjelmalla luodun kyselyn. Miten merkaan lähteen taulukkoon? Tuloksethan ovat kyselystä, jonka itse tein, mutta ohjelma on luonut taulukon vastausten pohjalta. Entä onko liitteenä olevaan kyselyyn laitettava maininta ohjelmasta, jolla se on luotu? Vastaus: Voit…
Jatka lukemistaKolmen lähteen kimppa tekstissä
Oppariin liittyvä kysymykseni koskee viittausta useisiin julkaisuihin samanaikaisesti. Aloitettuani kirjoittamaan opinnäytetyötä, olen törmännyt siihen että monessa lähteessä puhutaan hyvin samalla tavalla jostain tietystä asiasta (mikä on tietysti hyvä asia!), kuten esimerkiksi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Olen siis merkinnyt oppariini näitä viittauksia useampaan julkaisuun esim. seuraavasti (Virtanen 2009; Meikäläinen 2006, 10; Mäkelä 2011, 14.) Ja kysymykseni siis…
Jatka lukemistaMuskeleita lähdekritiikkiin
Miten opiskelijat oppisivat etsimään ja käyttämään luotettavaa tietoa? Googlella löytää lähteitä laidasta laitaan. Miten opiskelijat oppisivat erottamaan tieteellisen artikkelin Aku Ankan taskukirjasta? Miten opiskelijat oppisivat tekemään tekstiviitteet ja lähdeviitteet raportointiohjeen mukaisina? Vastaus: Tällaisia opettajat ovat huokailleet minulle ja kollegoilleni viime aikoina. Opettajilla ja kirjaston väellä on samanlaiset tavoitteet ja huolet lähdekritiikin ja lähdemerkintöjen oppimisesta. Heti…
Jatka lukemistaOpinnäytetyön muistilista
Yhden jamkilaisen kysymys: Tuonko opparini kirjastoon samaan aikaan, kun jätän se arvioitavaksi? Toisen jamkilaisen kysymys: Missä järjestyksessä mitäkin pitää muistaa tehdä, kun aloittaa opinnäytetyötä? Olisi hyvä, jos jossakin olisi numeroituna, että tee tämä ensin ja sitten tämä ja sen jälkeen tämä. Vastaus: Tällaisia kysymyksiä erityisesti monet aikuisopiskelijat pyörittelevät päissään (ja ihan selvinpäinkin). JAMKissa on mainio…
Jatka lukemistaTuleeko tekstiviitteeseen ”ym.” vai ”ja muut”?
Emme osaa määritellä minkälainen teksti on asiakeskeinen ja asiantuntijakeskeinen. Tätä tietoa tarvitsemme, kun samaan lähteeseen viittaamme toista tai useampaa kertaa opinnäytetyössämme. Eli miten määritellään, että viittaukseen tulee ”ym.” (asiakeskeineinen) tai ”ja muut” (kirjoittajakeskeinen)? Voisitko auttaa meitä ratkaisemaan tämä kysymys? Alla luettelo lähteistä joiden kohdalla meidän tulee tämä miettiä: 1. Hakulinen-Viitanen, T., Pelkonen, M., Haapakorva, A….
Jatka lukemistaAineistoesimerkkien sisennys
Tässä teen oppariani ja etsin oppariblogistakin vastausta kysymykseeni, mutta en ihan suoraa vastausta ainakaan löytänyt. Eli käytän opparissani esimerkkejä haastattelujen pohjalta litteroidusta aineistosta. Mietin kuitenkin, että jos aloitan esimerkin keskeltä lausetta tai lopetan sen, ennen kuin lause oikeasti loppuu, miten tämä pitää merkitä? Esimerkiksi jos koko lause on tällainen: ”Mut sitte tota oikeestaan näitten kahden…
Jatka lukemistaVaihtelevanpituiset aineistoesimerkit
Olen viimeistelemässä opinnäytetyötäni. Pohdintaa herätti suorien lainausten merkintätapa. Suorat lainaukset ovat vastaajien kirjoittamia tutkimustuloksia ja oleellisia työn kannalta. Suurin osa lainauksista on alle 3 riviä, mutta osa myös enemmän. Miten nämä merkitään työhön? Samalla tavalla oletettavasti, mutta laitetaanko kaikki lainaukset tuon alle 3 riviä ohjeen mukaan, vai kuinka? Vastaus: Kyse on siis vastaajista, joilta olet…
Jatka lukemistaKun ajatus katkeaa, käytä ajatusviivaa
Yritin etsiä Jamkin raportointiohjeesta tarkempia ohjeita suorien lainausten käyttöön esimerkiksi tutkimuksessa käytetyn kyselylomakkeen avoimia vastauksia lainatessa, mutta omaan silmääni ei ainakaan osunut. Eri lähteissä on hiemat erilaiset ohjeet, kuinka lainauksen ns. pilkkomista lyhyemmäksi merkataan. Eli tarkoitan nyt sitä, kun osa tekstiä poistetaan lainauksen keskeltä tai että lainausta ei aloiteta ensimmäisestä lauseesta. Jossain käytetään kolmea pistettä,…
Jatka lukemistaKehittämisdraivia oppariin
Opinnäytetyön arviointikriteereissä on seuraavat kohdat: – Kehittämis- & analyysimenetelmät – Kehittämis- & tutkimusote Mistä näissä on kyse? Vastaus: Koulutuksen kehittämispäällikkö Hannu Ikonen vastaa kysymykseesi näin: ”Kehittämis- ja analyysimenetelmät sekä kehittämis- ja tutkimusote selkiintyvät nimenomaan opinnäytetyön tekemisen prosessin aikana seminaareissa sekä ohjaajan tuella. JAMKissa halutaan korostaa sitä, että opinnäytetyöt ovat paitsi tutkimuksellisia, niin hyvin usein myös…
Jatka lukemistaEn omista Wordiä – haittaakse?
Onko väliä millä ohjelmalla opinnäytetyön kirjoittaa? En omista Wordia, eikä koululla kirjoittaminen ole oikein realistinen vaihtoehto. Jos lopullinen PDF muodostetaan yhdistämällä kolme eri PDF-tiedostoa (kansilehti, kuvailulehti ja itse sisältö) yhdeksi, niin onko sillä väliä millä itse työn sitten kirjoittaa, kunhan lopputuloksen ulkoasu on ohjeiden mukainen? Kansilehden ja kuvailulehden voin käydä koululla kirjoittamassa Wordilla, ne eivät…
Jatka lukemistaUusi raportointiohje avoimissa oppimateriaaleissa
Yritin etsiä uutta raportointiohjetta, mutta en löytänyt. Missähän se mahtaa olla saatavilla? Onkohan ohjeeseen tullut paljonkin muutoksia, sillä olen aloittanut työn vanhalla ohjeella ja loppuun pitäisi sitten päästä uusin neuvoin. Onko tiedossa paljonkin remonttia jo kirjoitettuun tekstiin? Vastaus: Uusi raportointiohje on JAMKin avoimissa oppimateriaaleissa: http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/. Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet vanhalla raportointiohjeella, voivat käyttää sen ohjeita…
Jatka lukemistaKuviosta maininta tekstiin
Tuleeko opinnäytetyössä esitettyihin kuvioihin viitata tekstissä? Vastaus: Tulee. Kuvioon viitataan tekstissä ennen kyseistä kuviota. Tavallisesti kuvio mainitaan luontevassa kohdassa tekstiä tai käytetään katso-viittausta (ks. kuvio 1). Samoin toimitaan taulukoiden kanssa.
Jatka lukemistaKäsitteiden määrittely johdannossa vai muualla?
Opinnäytetyötä kirjoittaessa heräsi kysymys raportissa käytettävien keskeisten käsitteiden avaamisesta. JAMK:n raportointiohjeessa oli maininta, että keskeiset käsitteet avataan tekstissä. Voiko ne esitellä esimerkiksi johdannossa? Perusteluni tähän ratkaisuun olisi se, että työssä vilisee paljon samantyyppisiä esim. asiakas -alkuisia käsitteitä ja haluaisin, että oleellisimmat termit olisi koottuna yhteen paikkaan eikä tekstin sekaan. Nyt on muuten tullut hyödynnettyä niitä…
Jatka lukemistaPerkeleelliset opparit
Haastatellut toivat esille haastattelussa omalla puheenvuorolla muutamia kirosanoja. Saako työssä esiintyä näitä, kuten esimerkissä p…e. ”Minä en oo anonut enkä p…e ano. – -.” Vastaus: Ensivaikutelmani oli, että haastatteluja kirjoittaessaan (puhtaaksikirjoittaessaan, litteroidessaan) voi toistaa jetsulleen sanasta sanaan sen, mitä haastateltavat ovat lausahtaneet. Kirosanoineen kaikkineen. Raportointiohjeessa kerrotaan litteroinnista hillityn sivistyneesti: Laadullisen tutkimuksen tuloksia havainnollistetaan aineistoesimerkeillä, esimerkiksi…
Jatka lukemistaMinä-muotoista pohdintaa
Selailin jamkin oppariblogia, enkä aivan heti havainnut osuvani sivuille, joissa olisi käsitelty Pohdinta-osioon toisinaan liitettyä minä-muodon käyttöä. Kysymys siis koskee tätä ongelmallista aluetta: saanko käyttää minä-muotoa, jos viittaan juuri omaan tuntemukseeni, päätöksentekooni tai vastaavaan. Esim: Analysoitavia ilmiöitä alustaviin luokkiin jaotellessani pyrin kiinnittämään huomiota siihen, että luokkien muodostamisperusteet ovat yhteismitallisia tai keskenään mielekkäässä suhteessa (Ruusuvuori ym….
Jatka lukemistaEka essee ja LibreOfficen säädöt
Koetan ensimmäistä esseetä väsätä, kiitosta vaan, raportointiohjeen muodossa. Hieman tuotti vain hankaluuksia portata kaikki säädöt libreofficeen, jota käytän englannin kielellä. Ensimmäinen essee pitää palauttaa raportointiohjetta soveltaen tällä viikolla ja parin viikon päästä on ict-taidot-kurssin kontaktitunnit, joilla opetetaan tekemään dokumentteja raportointiohjeen muodossa. Vastaus: Juttelin raportointiohjeen toisen kirjoittajan eli Satu Liukon kanssa. Ohjeemme on, että ekavuotiset voivat…
Jatka lukemistaRumat ja kauniit rivivälit
Opinnäytetyön sisällysluettelon tulee olla riviväliä 1,5. Miksi ihmeessä, sehän on valtavan ruma sillä tapaa. Eihän missään kirjassakaan sellaista käytetä. Myös toimeksiantajani pyysi tiivistämään harvaa riviväliä, mutta eipä kai sitä voi tiivistää, jos sisällysluettelon on noudatettava ohjetta.Eli: voiko sisälllysluettelon tehdä myös pienemmällä rivivälillä? Kysymykseni koskee myös luetteloita: ne olisivat huomattavasti visuaalisempi rivivälillä 1. Riviväli 1,5 ei…
Jatka lukemistaSuorat lainaukset vastaajilta
Kun tuloksia esitetään ja käytössä on myös suorat lainaukset vastaajilta, tuleeko lainaukset muotoilla samoin kuin suorat lainaukset, joita käytetään esim. teoriassa t.s. Riviväli 1, kursiivi ja sisennys? vai laitetaanko lainaukset jotenkin muuten/onko tyyli vapaa? Vastaus: Joo. Tästä on esimerkki raportointiohjeessa luvun 5 lopussa, siellä on myös esimerkki: Laadullisen tutkimuksen tuloksia havainnollistetaan aineistoesimerkeillä, esimerkiksi haastateltavien vastauksilla….
Jatka lukemistaTäyttä häkää!
Osaisitko neuvoa, miten selvitän kyseisen sivun päivitystiedot tai miten merkitsen sivun lähdeluettelooni. Tarvitsen sivun tietoja opinnäytetyöhöni liittyen. https://ekstra1.kuh.fi/csp/islabohje/labohje.csp?indeksi=3365. Vastaus: Täytyihän systeemiä kokeilla itsekin. Kirjoitin hakuehdoksi B-Hb ja sain listan erilaisista hemoglobiiniin liittyvistä labrakokeista. Valitsin huvikseni hiilimonoksidi-testin. Se näyttää olevan myrkytystutkimus, jonka tulos on valmiina näytteenottopäivänä. Mielenkiintoinen sivusto. Vai voisiko kokonaisuutta kutsua tietokannaksi? Organisaatio näyttää kutsuvan…
Jatka lukemistaOmat ja muiden pohdinnat
Jos esim. kappale koostuu puoliksi omasta pohdinnasta/arvioinnista sekä lähdeviitteistä, niin miten merkitsen lähteet kappaleeseen? Toisin sanoen jos esim. kappaleessa on useampia tekstiviitteitä samaan lähteeseen sekä omaa tekstiä sekaisin niin onko helpointa laittaa tekstiviite kappaleen loppuun? Tuntuisi tyhmältä merkitä jokaisen virkkeen perään sama lähde, jos seuraavassa virkkeessä on puolestaan välissä täysin omaa pohdintaa.. Eroahan tuossa on…
Jatka lukemistaOpparin muutokset tarkistuksen jälkeen
Esitämme työmme vasta sen arviointiin lähettämisen jälkeen. Nyt kuvailulehti pitäisi jättää kielentarkastukseen. Kysyisinkin tuosta sivumääräasiasta eli voiko sivumäärää muuttaa kielentarkastuksen jälkeen ennen arviointiin antamista? Muutoksia ja tekstin muokkausta tulee varmasti tehtyä vielä ennen arviointiin lähettämistä eli toivottavasti sivumääränumeron muuttaminen onnistuu…? Muutoinhan työ siirtyy taasen kuukaudella eteenpäin. Vastaus: Piti kysyä neuvoa viisaammalta, eli Kielikeskuksen Satu Liukolta:…
Jatka lukemistaViitalan tulkinta Ellingeristä
Riitta Viitalan kirjassa osaamisen johtaminen esimiestyössä viitataan moneen eri lähteeseen. Esim. ”Esimiehen oma esimerkki on havaittu merkittäväksi … (Ellinger ym. 1999).” Jos tahdon lisätä opinnäytetyöhöni tuon lauseen asiasisällön, kuinka minun tulee siihen viitata tekstissä? Pitääkö minun aina aloittaa: Viitalan (2005, 25) mukaan Ellinger (1999) kertoo esimiehen oman esimerkin… Vai voinko kirjoittaa: Ellingerin (1999) mukaan esimiehen…
Jatka lukemistaLähdeviite keskelle tekstiä
Voiko lähdeviittausta laittaa keskelle lausetta esimerkiksi näin: ”Useamman tutkimusmenetelmän yhdistämisellä eli triangulaatiolla (Kananen 2008, 39) pyrimme vahvistamaan unipäiväkirjasta saatuja tutkimustuloksia.” Tai vain toiseen virkkeeseen esim. ”astma on vaarallinen sairaus (lähde), joka…” Vastaus kumpaankin on: kyllä voi. Tekstiviitteenne on ok. Käyttäisin itse kuitenkin ainakin Kananen-viittauksessa ”ks.” tai ”ks. esim.” -muotoja, mutta en oikein osaa perustella, miksi…
Jatka lukemistaKolmen tason otsikoita
Eräässä oppariseminaarissa puhuttiin kolmannen asteen otsikoista, että niitä ei saisi käyttää. Miten asian laita on? Omasta mielestäni ne selkeyttävät ja pitävät lukijan ajan tasalla. Tarkoitan tätä: 4.2 Opinnäytetyön alkuosa ………………………………………………………………………. 11 4.2.1 Kansilehti ………………………………………………………………………………….. 11 4.2.2 Kuvailulehti ……………………………………………………………………………….. 11 4.2.3 Sisällysluettelo……………………………………………………………………………. 13 Vastaus: Niitä voi käyttää. Ne ovat täysin sallittuja. Raportointiohjeessa on esimerkki sisällysluettelosta (kuvio…
Jatka lukemistaSanasta sanaan suomentaminen – sitaattiko?
Käännän oppariini tekstiä englanninkielisestä tekstistä, suomennan sanasta sanaan. Laitanko tekstin lainausmerkkeihin? Vastaus: Lyhyt suora lainaus kirjoitetaan tekstiin lainausmerkkien väliin. Lyhyt lainaus on korkeintaan kolme riviä. Pitkä suora lainaus sisennetään, kursivoidaan ja kirjoitetaan rivivälillä 1. Korpela (2011) käyttää jättipitkästä, usean tekstikappaleen mittaisesta suorasta lainauksesta nimitystä lohkolainaus. Lohkolainausten käyttöä ei JAMKissa tietääkseni suositella. Mutta onko kyseessä suora…
Jatka lukemistaSuomenkielinen lähde enkunkielisessä opparissa
Kirjoitan opparia englanniksi ja mietin, että jos käytän lähteenä suomalaista kirjallisuutta niin miten sen ilmoitan lähdeluettelossa. Eli onko ongelmaa jos olen kääntänyt tekstin englanniksi? Ja pitääkö minun jotenkin erikseen ilmoittaa, että alkuperäinen teksti on suomeksi? Entä kuvailulehtinen teenkö sen suomeksi ja englanniksi? Vastaus: Ei ole ongelmaa, vaikka käännät tekstin englanniksi. Opiskelijat referoivat päivittäin englanninkielistä kirjallisuutta…
Jatka lukemistaOngelmanratkaisussa vetoketjumainen tietoperusta
Kollegani Susanna Niemilahti-Könkkölä antoi vinkin, että Keski-Pohjanmaan amk on julkaissut opinnäytetyön kirjoittamisen oppaan. Opas on helppolukuinen, sillä teksti etenee loogisesti. Jostain syystä eniten kolahti tämä kohta, ehkä vetoketju-kielikuvan takia: ”Ongelmaratkaisukeskeisessä opinnäytetyössä ei ole erillistä tietoperustaa, vaan tietoperusta kulkee vetoketjumaisesti läpi koko työn. Työ rakentuu siis tietoperustan ja käytännön osuuden vuorottelulle. Näin teoriatieto ja käytännön osuus…
Jatka lukemistaJulkaisun referointi peräkkäisissä kappaleissa
Jos jostain lähdemateriaalista on tekstiä vaikkapa kolmen kappaleen verran, niin laitetaanko lähdeviite jokaisen kappaleen perään vaiko sen viimeisen kappaleen? Vastaus: Oletan, että et tarkoita suoraa lainausta (sitaatti), vaan referoit jotain kirjaa tai artikkelia yhtäjaksoisesti kolmessa peräkkäisessä tekstikappaleessasi. Ilmoita lähde jokaisessa kappaleessa. Muuten lukija luulee, että kerrot on omia ajatuksiasi. Jos kyseessä on vain yksi ja…
Jatka lukemista