Thin film

Thermoelectric generation – from temperature differences to electrical energy

The way of producing electricity utilizing temperature differences (Seebeck effect) or vice versa utilizing electricity for producing temperature differences (Peltier effect) was discovered already the 1800’s. Probably due to its relatively poor efficiency this phenomenon has still only found niche applications for energy production. However, the increasing demand for ways of producing clean energy and…

Jatka lukemista
Verkkoon liitetty tuulimylly kaaviokuva

eÄlytelli-hankkeessa tehostettiin värähtelydatan tallennusta ja analysointia

Tietokantaratkaisun ja palvelintietokoneen mitoittaminen suurien datamassojen käsittelyyn eÄlytelli-hankkeen Moventas pilotin ensimmäisessä työpaketissa (WP1) tavoitteena oli mitoittaa tuulimyllyjen vaihteistojen koeajodatan käsittelyyn vaadittava palvelintietokone, sekä koostaa suurille datamassoille optimaalinen datarakenne riittävän nopeaa tallennusta, käsittelyä ja lukemista varten. Palvelintietokoneen vähimmäisvaatimukset: 4-ydin prosessori monisäikeistyksellä (8th Gen Intel i5, vähintään 3.4GHz boost taajuudella) 32GB DDR4 RAM vähintään @2400MHz Raid 10…

Jatka lukemista
ALD pinnoituskone

Ässä – eiku se pyörii sittenkin… eli kuinka R2R ALD laitteisto JAMKille siirtyi ja vihdoin pintaa tuotti!

Yhden tieteen suurista, Galileo Galilein, huhutaan 1600 -luvulla tieteen vihaajien ja valeuutisten aikaan näin tokaisseen. Meidän labrassa vihdoin ja viimein nyt tammikuun lopussa sekä pyöri että keinui ja kasvuakin tapahtui. Ei tainnut tietää poika e-ei minkälaiseen projektiin lähti mukaan kun EAKR -rahoitteisen Teollisesti Funktionaaliset Pinnat -hankkeen  yhtenä tuloksena 3 ALD -laitetta muutettiin Mikkelistä Jyväskylään. Laitteet…

Jatka lukemista
Turvekeräin turvesuolla

Turpeen keräyksen reaaliaikaista seurantajärjestelmää kehitetään yhdessä VAPO:n kanssa

JAMK on mukana kehittämässä ja pilotoimassa Keski-Suomen alueella turpeen keräyksen ja aumaan ajon seurantajärjestelmää Vapo Oy:n turvetuotantoalueelle. Seurantajärjestelmä mahdollistaa pilottikohteessa reaaliaikaisen todellisten turvetuotantomäärien seurannan aumakohtaisesti ja samalla ajopäiväkirjan automaattisen päivityksen. Seurantajärjestelmässä paikannusdata lähetetään pilveen tietyin väliajoin kokoojavaunun kerätessä turvetta. Kun kokoojavaunu avaa luukkunsa, vaunu paikannetaan ja tieto lähetetään pilveen. Pilvipalvelussa tarkistetaan tapahtuiko luukkujen avaus auman…

Jatka lukemista
Mobiilirobotti

Mobiilirobotin paikoitusongelma ratkaistiin konenäöllä

JAMKin Robots on Road –hankkeessa toteutettiin yhteistyössä Transval Teollisuuspalveluiden kanssa pilotointi, jossa MiR100 mobiilirobottia ohjattiin dynaamisesti ulkoisella järjestelmällä. Tässä blogikirjoituksessa on kuvattu pilotoinnin lähtökohdat ja lopputulos, toteutuksen aikana opittuja näkökulmia hyödyntäen. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Mobiilirobotin ohjauspalvelimen ohjelmointirajapinnan sen salliessa, voidaan robotille lähettää kaikki sen käyttöliittymän käskyt…

Jatka lukemista
Betonin pala purisuskoneessa

Metsäteollisuudesta betoniksi?

Kiertotalous. Hiilidioksipäästöjen vähentäminen. Puu. Betoni. Kuinka nämä saadaan tiiviisti samaan pakettiin? Betoni koostuu sementistä, vedestä ja kiviaineksesta. Sementtiteollisuuden mukaan sementinvalmistus tuottaa 1,8 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Tästä kolmasosa vapautuu kemiallisesti suoraan sementin raaka-aineesta ja loput energiantuotannosta, kun sementin raaka-ainetta kuumennetaan yli tuhannen asteen lämpötilassa. Soodasakkaa muodostuu sellutehtaiden sivutuotteena ja se on tällä hetkellä suurin kaatopaikalle sijoitettava…

Jatka lukemista
Opiskelijat seuraamassa luentoa

Projektit, harjoittelu, opinnäytetyöt – mitä muuta työelämäyhteistyö voisi olla?

JAMKin konetekniikassa on jo pitkään tehty tiivistä yhteistyötä oppilaitoksen ja yritysten kanssa. Jo 90-luvulla, kun kehitettiin projektioppimista, pyrittiin hakemaan projektiaiheet yrityksistä. Aikuisopiskeluryhmien kanssa se oli helpompaa, koska aiheet löytyivät yrityksistä, joissa opiskelijat olivat töissä. Yrityksiä saatiin kuitenkin pikkuhiljaa mukaan ja tänä päivänä aiheiden löytäminen on helpompaa. Ammattikorkeakoulun myötä alettiin puhua ohjatusta harjoittelusta ja harjoittelusta tehtiin…

Jatka lukemista