Robotti ajaa mopolla

Robotiikkaa opetushenkilöstölle ja tulevaisuuden osaajille

Robojob –koulutuksen lähtökohdat Opetushallitus rahoittaa erilaisia varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutushankkeita ja järjestää näistä vuosittain avustushakuja. Saimme kevään 2020 avustushaussa rahoitusta robotiikka teemaan liittyvään täydennyskoulutushankkeeseen.  Tässä blogitekstissä on kerrottu tarkemmin täydennyskoulutuksen sisällöstä ja toteutuksesta. Koulutushankkeen tavoitteena oli kasvatus- ja opetustoimen henkilöstön robotiikka osaamisen vahvistaminen ja koulutus ei edellyttänyt osallistujilta ennakko-osaamista robotiikasta.  Tavoitteena oli koulutushankkeen avulla…

Jatka lukemista
Kuvituskuva ja projektin rahoittajan logot

Datavetoisen hankkeen vaiheistus

Yleinen malli datavetoisen hankkeen vaiheista on niin kutsuttu CRISP-DM (Cross-industry standard process for data mining). Kyseessä on kaikille toimialoille tarkoitettu tiedonlouhinnan standardiprosessi. Mallissa data on keskiössä, sillä se on kaiken toiminnan lähtökohta, jota aletaan jalostaa liiketoiminnan tehostamiseksi. Liiketoiminnan ymmärrys. Ensimmäisessä vaiheessa pyritään ymmärtämään liiketoiminnan tarpeita. Tavoite tulee olla tiedossa jo liikkeelle lähtiessä, sillä se ohjaa…

Jatka lukemista

Sähköverkon vikatilanteita analysoidaan häiriötallenteista

Sähköverkkojen suojareleinä käytetään nykyisin yleisesti niin sanottuja kennoterminaaleja, jotka ovat hyvin monipuolisia numeerisia suojalaitteita. Numeerinen suojalaite tarkoittaa mikroprosessoriohjattua suojalaitetta, joka on ohjelmoitavissa monipuolisesti. Tällaisten kennoterminaalien täysimääräinen hyödyntäminen vaatii uudenlaista osaamista. Näiden suojalaitteiden tarkoitus on havaita vikatilanteet sähköverkossa ja tarpeen mukaan katkaista sähköt siitä johtolähdöstä, jossa vika ilmenee. Suojalaitteiden on tarkoitus suojata niin laitteita kuin ihmisiä…

Jatka lukemista
Kaupunki ylhäältä kuvattuna, sähköverkot kaupungin yllä

Sähköverkon suojaukset auttavat rajaamaan vikojen vaikutuksia

Vikatyypit ja niiden syyt Tavallisin sähkökatkon aiheuttaja Suomen sähköverkossa on jokin luonnonilmiö. Energiateollisuus ry:n julkaisemien keskeytystilastojen mukaan merkittävimpiä sähkönjakelun keskeytysten aiheuttajia ajallisesti mitattuna (sähkökatkon pituus h/asiakas) ovat tuuli ja myrsky sekä lumi- ja jääkuorma. Tämä on luonnollista, sillä em. luonnonilmiöt aiheuttavat pahimmillaan yhdellä kertaa suuren määrän yksittäisiä vikoja, jotka voivat jakaantua laajalle alueelle. Lisäksi voimakkaiden…

Jatka lukemista
Kuvituskuva

Data projektin lähtökohtana

Ideat datan hyödyntämisestä syntyvät yleensä kahta vaihtoehtoista kautta. Joko ensin havahdutaan liiketoimintaongelmaan, jonka ratkaisuun tarvitaan dataa tai pohditaan, miten yrityksen olemassa olevasta datasta voitaisiin tuottaa lisäarvoa. Ensimmäisen turmioksi voi helposti koitua se, ettei soveltuvaa dataa ole. Jälkimmäisen kompastuskiveksi puolestaan innovatiivisuuden puute. Joskus ideoinnin tulppana voi olla tietämättömyys – ei tunnisteta mitä data on tai mitä…

Jatka lukemista
Kuvituskuva

Syty datasta

Digitaalinen murros jatkaa raviaan eteenpäin ja vauhti on vasta kiihtymässä. Muutamassa vuodessa monien asioiden hoitaminen on siirtynyt verkkoon ja useat palvelut ovat käytettävissä näppärästi omalta kotisohvalta käsin. Yksi digimurroksen erottamaton osa on data, jonka määrä on murroksen myötä kasvanut ennennäkemättömällä tavalla. Dataa kertyy jatkuvasti lisää verkkoon yhteydessä olevista antureista, sovelluksista ja käyttäjien toiminnoista. Kerätty data…

Jatka lukemista

Liikuntaa, motivointia ja hyväntekeväisyyttä teknisen piirustuksen verkko-opetuksessa

Liikunnalla on tunnetusti monia hyötyjä terveyteen ja myös oppimiseen. Sanna Kangas Tikissä työelämään hankkeessa painottaa fyysisen aktiivisuuden merkitystä aivojen toimintaan ja oppimiseen. Jo pienenkin arkiliikunnan kuten työ tai koulumatkan tekeminen pyörällä tai kävelen auttaa uuden oppimisessa. Vireystila sen jälkeen on parempi. Myös opiskelupäivän tauotuksella ja liikunnalla päivän aikana on positiivinen merkitys oppimiseen. (Kangas 2021) Näin…

Jatka lukemista
3D tulostin, jonka takana näkyy naisen kasvot

3D-tulostuksen kolme erilaista naisulottuvuutta: Tiede, taide ja tekniikka

Teknilliset alat ovat perinteisesti olleet hyvin miesvaltaisia. Tämä selviää, kun tarkastellaan naisten osuutta teknillisiin yliopistoihin hakeneista. Esimerkiksi konetekniikassa naisten aloitusprosentti on alle 5%. Sama ilmiö nähdään myös Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Miesvaltaiselta tekniikan alalta löytyy myös huippuosaajanaisia. Blogissa esittelemme kolme 3D-tulostuksen naisulottuvuutta tieteen, taiteen ja tekniikan aloilta. Kuka? Heidi Piili on LUT-yliopiston lasertyöstön ja 3D-tulostuksen professori ja…

Jatka lukemista
kaksi miestä polvillaan sähkölaitteen edessä

Protopaja protoilee tuloksellisesti

Kokeileminen eli protoilu on vieläkin tärkeä keino tuotekehityksessä, vaikka erilaiset 3D-suunnittelun työkalut ja tehokkaat mallintamiset ovat arkipäivää. Toisinaan protoilun pohjaksi tehdään mallit, mutta monesti ensin kokeillaan ja sitten vasta mallinnetaan. Protoilu kuulu usein ketterään kehittämiseen yhtenä sen peruselementtinä.  Ongelmana vain on ollut, että  iteratiivinen kokeileminen ja siihen kuuluva Minimum Viable Product eli pienin mahdollinen tuote…

Jatka lukemista
Maatila kuvattuna ilmasta, järvi näkyy taustalla kaukana

Pysyykö langat käsissä riittävän hyvin – Investoivan maatilan kyberuhka?

Milloin varmuuskopiointi onkaan tehty viimeksi? Nyt, kun asennetaan navettaan uusia koneita ja laitteita, niin mitä kriittisiä tietoja uusiin laitteisiin pitikään viedä ja missä viimeiset varmuuskopiot nyt olivatkaan? Kenelle kaikille me annoimmekaan syksyllä navetan pystytysvaiheessa ne verkkotunnukset? Investoivan kotieläintilan rakentamisprosessi vie suunnittelu-, kilpailutus- rakennuttamis- sekä ylösajovaiheineen kolmesta viiteen vuotta. Sinä aikana emännän ja isännän on keskityttävä…

Jatka lukemista