Talo ja lämmityslaite, kasveja taustalla

Kaukolämpö matkalla hiilineutraaliksi

Olemme kärvistelleet energiakriisin keskellä jo runsaan vuoden. Jokainen meistä on sen kokenut erityisesti polttoaineiden tai sähkön hintojen nousun myötä. Vaikka keskustelu on pyörinyt vahvasti sähkön hinnan ja sen riittävyyden ympärillä niin kriisillä on vaikutuksia myös muulle energiasektorille kuten kaukolämpöalalle missä toimintaympäristöön kohdistuu muutospaineita ilmastonmuutoksen sekä Ukrainan tilanteen myötä. Toimintaympäristö muuttuu Suomalaisten kodit lämpiävät suurelta osin…

Jatka lukemista
Maapallo kämmenellä

Miten maatalouden muovit saadaan kiertoon?

Suomen maataloudessa muodostuu vuosittain noin 12 000 tonnia jätemuovia (Circwaste 2020), jonka kierrätysaste on vähäinen ja valtaosa päätyy nykyisellään polttoon. Asia voisi olla toisin. Olemmekin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa lähteneet kehittämään alustaa, jonka avulla entistä suurempi osa jätemuovista saadaan kiertoon ja osaksi kiertotaloutta. Maaseutualueisiin investointi kiinnostaa myös Euroopan tasolla, ja hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi…

Jatka lukemista

Data-alan termit haltuun

Data-alan termit ovat nykyään usein esillä ja uusia syntyy koko ajan. Alla avataan muutamia keskeisimpiä käsitteitä, joiden tunteminen voi helpottaa alan ymmärtämistä. Tekoäly (artificial intelligence) itsessään ei ole uutta. Päätöksiin ja ennusteisiin kykeneviä ohjelmistoja on pyritty rakentamaan informaatioteknologian alkuajoista lähtien. Ihmisetkin tekevät maailmassa toimiessaan päätöksiä ja ennusteita tietoisesti ja tiedostamatta koko ajan, joten tekoälyn voidaan…

Jatka lukemista
Robotti ajaa mopolla

Robotiikkaa opetushenkilöstölle ja tulevaisuuden osaajille

Robojob –koulutuksen lähtökohdat Opetushallitus rahoittaa erilaisia varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutushankkeita ja järjestää näistä vuosittain avustushakuja. Saimme kevään 2020 avustushaussa rahoitusta robotiikka teemaan liittyvään täydennyskoulutushankkeeseen.  Tässä blogitekstissä on kerrottu tarkemmin täydennyskoulutuksen sisällöstä ja toteutuksesta. Koulutushankkeen tavoitteena oli kasvatus- ja opetustoimen henkilöstön robotiikka osaamisen vahvistaminen ja koulutus ei edellyttänyt osallistujilta ennakko-osaamista robotiikasta.  Tavoitteena oli koulutushankkeen avulla…

Jatka lukemista
Kuvituskuva ja projektin rahoittajan logot

Datavetoisen hankkeen vaiheistus

Yleinen malli datavetoisen hankkeen vaiheista on niin kutsuttu CRISP-DM (Cross-industry standard process for data mining). Kyseessä on kaikille toimialoille tarkoitettu tiedonlouhinnan standardiprosessi. Mallissa data on keskiössä, sillä se on kaiken toiminnan lähtökohta, jota aletaan jalostaa liiketoiminnan tehostamiseksi. Liiketoiminnan ymmärrys. Ensimmäisessä vaiheessa pyritään ymmärtämään liiketoiminnan tarpeita. Tavoite tulee olla tiedossa jo liikkeelle lähtiessä, sillä se ohjaa…

Jatka lukemista

Sähköverkon vikatilanteita analysoidaan häiriötallenteista

Sähköverkkojen suojareleinä käytetään nykyisin yleisesti niin sanottuja kennoterminaaleja, jotka ovat hyvin monipuolisia numeerisia suojalaitteita. Numeerinen suojalaite tarkoittaa mikroprosessoriohjattua suojalaitetta, joka on ohjelmoitavissa monipuolisesti. Tällaisten kennoterminaalien täysimääräinen hyödyntäminen vaatii uudenlaista osaamista. Näiden suojalaitteiden tarkoitus on havaita vikatilanteet sähköverkossa ja tarpeen mukaan katkaista sähköt siitä johtolähdöstä, jossa vika ilmenee. Suojalaitteiden on tarkoitus suojata niin laitteita kuin ihmisiä…

Jatka lukemista
Kaupunki ylhäältä kuvattuna, sähköverkot kaupungin yllä

Sähköverkon suojaukset auttavat rajaamaan vikojen vaikutuksia

Vikatyypit ja niiden syyt Tavallisin sähkökatkon aiheuttaja Suomen sähköverkossa on jokin luonnonilmiö. Energiateollisuus ry:n julkaisemien keskeytystilastojen mukaan merkittävimpiä sähkönjakelun keskeytysten aiheuttajia ajallisesti mitattuna (sähkökatkon pituus h/asiakas) ovat tuuli ja myrsky sekä lumi- ja jääkuorma. Tämä on luonnollista, sillä em. luonnonilmiöt aiheuttavat pahimmillaan yhdellä kertaa suuren määrän yksittäisiä vikoja, jotka voivat jakaantua laajalle alueelle. Lisäksi voimakkaiden…

Jatka lukemista
Kuvituskuva

Data projektin lähtökohtana

Ideat datan hyödyntämisestä syntyvät yleensä kahta vaihtoehtoista kautta. Joko ensin havahdutaan liiketoimintaongelmaan, jonka ratkaisuun tarvitaan dataa tai pohditaan, miten yrityksen olemassa olevasta datasta voitaisiin tuottaa lisäarvoa. Ensimmäisen turmioksi voi helposti koitua se, ettei soveltuvaa dataa ole. Jälkimmäisen kompastuskiveksi puolestaan innovatiivisuuden puute. Joskus ideoinnin tulppana voi olla tietämättömyys – ei tunnisteta mitä data on tai mitä…

Jatka lukemista
Kuvituskuva

Syty datasta

Digitaalinen murros jatkaa raviaan eteenpäin ja vauhti on vasta kiihtymässä. Muutamassa vuodessa monien asioiden hoitaminen on siirtynyt verkkoon ja useat palvelut ovat käytettävissä näppärästi omalta kotisohvalta käsin. Yksi digimurroksen erottamaton osa on data, jonka määrä on murroksen myötä kasvanut ennennäkemättömällä tavalla. Dataa kertyy jatkuvasti lisää verkkoon yhteydessä olevista antureista, sovelluksista ja käyttäjien toiminnoista. Kerätty data…

Jatka lukemista