ALD pinnoituskone

Ässä – eiku se pyörii sittenkin… eli kuinka R2R ALD laitteisto JAMKille siirtyi ja vihdoin pintaa tuotti!

Yhden tieteen suurista, Galileo Galilein, huhutaan 1600 -luvulla tieteen vihaajien ja valeuutisten aikaan näin tokaisseen. Meidän labrassa vihdoin ja viimein nyt tammikuun lopussa sekä pyöri että keinui ja kasvuakin tapahtui. Ei tainnut tietää poika e-ei minkälaiseen projektiin lähti mukaan kun EAKR -rahoitteisen Teollisesti Funktionaaliset Pinnat -hankkeen  yhtenä tuloksena 3 ALD -laitetta muutettiin Mikkelistä Jyväskylään. Laitteet…

Jatka lukemista
Kaksi lääkäriä selaa pädiä

Terveydenhuollon kyberharjoitusympäristön kehittäminen etenee

Kyberturvallisuuden tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskus JYVSECTECin RGCE-harjoitusympäristön (Realistic Global Cyber Environment) laajentaminen soveltuvaksi terveydenhuollon kyberturvallisuusharjoituksiin on jo hyvässä vauhdissa. Ensimmäinen suuri terveydenhuollon kyberturvallisuuden yhteisharjoitus, joka toimii samalla Healthcare Cyber Range (HCCR) -hankkeen pilottiharjoituksena, on suunniteltu järjestettäväksi vuoden 2021 syyskuussa. Harjoitusympäristöön ollaan parhaillaan rakentamassa monipuolista, mutta harjoituksiin osallistuvien kannalta helposti omaksuttavaa potilastietojärjestelmää. Lisäksi ympäristöön luodaan useita…

Jatka lukemista
Mökki järven rannalla

”Pakkanen, siitä suomalaiset tykkää.” – Mikä onkaan vastakohta helmikuun pakkasille?

Juttelimme viime viikolla työkaverini Tuijan kanssa kuinka ikävä meillä on jätevesineuvontaan liittyviä yleisötilaisuuksia ja neuvontakäyntejä. Oikeata työtä ja tekemistä ihmisten parissa. Jätevesisuunnittelua ei ihan vielä voi tehdä, mutta suunnittelun suunnittelua voi. Kiinteistön omistaja on valmiina lähtökuopissa, kun kevät koittaa. Mikä voisikaan olla mukavampaa pakkaspäivän keskellä, kuin muistella kesäisiä päiviä jätevesineuvojan työssä! Jätevesineuvojan kesäduuniblues Kaikki odottivat…

Jatka lukemista
Potilas lääkärin vastaanotolla

Ajankohtaiset kyberuhkat terveydenhuollossa 

Viime vuosina kyberrikollisuuden kasvu on kiihtynyt entisestään. Koronakriisin aikana mm. tietojenkalastelu ja kohdennetut kiristyshaittaohjelmat ovat lisääntyneet merkittävästi. Verkkohuijausten arvioidaan kasvaneen Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan jopa viisinkertaisesti vuoteen 2019 verrattuna. [1] Osansa lisääntyneistä häiriöistä saa myös terveydenhuollon sektori.  Lääkealaan ja terveydenhuoltoon kohdistuneet uhkat lisääntyivät syksyn 2020 aikana Viime aikoina kyberrikolliset ovat tähdänneet hyökkäyksiään enenevässä määrin terveydenhuollon toimijoita kohtaan. IBM:n…

Jatka lukemista
Tietokoneen ruutu ja käsi

Idea opiskelijakunnalta: Ennakkoluuloton yhteistyö vahvistaa 3D-mallinnuksen osaamistarjontaa

Teollisuustekniikan tulosalueen päällikkönä oli pakko tarttua ”kynään”, kun alkoi olla varteenotettavaa uutisoitavaa 3D-suunnittelun osaamisen kehittämisestä ja vahvistamisesta uudella tavalla. JAMKin Teollisuustekniikan tulosalue ja tamperelainen suunnitteluohjelmistoja kehittävä Vertex Systems aloittivat syksyllä 2020 uudenlaisen oppilaitosyhteistyön. Yhteistyö mahdollistaa Vertexin 3D-suunnitteluun liittyvien kurssien tarjoamisen ammattikorkeakoulun kautta. Yhteistyö sai alkunsa opiskelijakunnasta tulleesta ideasta käyttää Vertex-ohjelmistoja oppimisen tukena. Lehtori Antti Henell…

Jatka lukemista
Robotttisolu

Valtra pilotti: Robotiikka helpottaa työn kuomittavuutta ja nopeuttaa työvaiheita

Valtra halusi robotisoida käsityönä tehtävän O-renkaiden asennuksen nippoihin. Osat liittyvät toimeksiantajan valmistamien traktoreiden kokoonpanoon. O-renkaiden eli tiivisteiden asennus nippoihin tehdään käsityönä ilman voiteluaineita ja työvaihe koetaan hankalaksi ja hitaaksi. Asennuksia tehdään päivittäin lukemattomia määriä ja työvaihetta helpottamaan kehitetyt apuvälineet ovat jääneet käyttämättä. Suuresta toistomäärästä johtuen työvaihe vie paljon aikaa ja asennus kuormittaa työntekijän sormia, mikä…

Jatka lukemista
Turvekeräin turvesuolla

Turpeen keräyksen reaaliaikaista seurantajärjestelmää kehitetään yhdessä VAPO:n kanssa

JAMK on mukana kehittämässä ja pilotoimassa Keski-Suomen alueella turpeen keräyksen ja aumaan ajon seurantajärjestelmää Vapo Oy:n turvetuotantoalueelle. Seurantajärjestelmä mahdollistaa pilottikohteessa reaaliaikaisen todellisten turvetuotantomäärien seurannan aumakohtaisesti ja samalla ajopäiväkirjan automaattisen päivityksen. Seurantajärjestelmässä paikannusdata lähetetään pilveen tietyin väliajoin kokoojavaunun kerätessä turvetta. Kun kokoojavaunu avaa luukkunsa, vaunu paikannetaan ja tieto lähetetään pilveen. Pilvipalvelussa tarkistetaan tapahtuiko luukkujen avaus auman…

Jatka lukemista
Mobiilirobotti

Mobiilirobotin paikoitusongelma ratkaistiin konenäöllä

JAMKin Robots on Road –hankkeessa toteutettiin yhteistyössä Transval Teollisuuspalveluiden kanssa pilotointi, jossa MiR100 mobiilirobottia ohjattiin dynaamisesti ulkoisella järjestelmällä. Tässä blogikirjoituksessa on kuvattu pilotoinnin lähtökohdat ja lopputulos, toteutuksen aikana opittuja näkökulmia hyödyntäen. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Mobiilirobotin ohjauspalvelimen ohjelmointirajapinnan sen salliessa, voidaan robotille lähettää kaikki sen käyttöliittymän käskyt…

Jatka lukemista
Betonin pala purisuskoneessa

Metsäteollisuudesta betoniksi?

Kiertotalous. Hiilidioksipäästöjen vähentäminen. Puu. Betoni. Kuinka nämä saadaan tiiviisti samaan pakettiin? Betoni koostuu sementistä, vedestä ja kiviaineksesta. Sementtiteollisuuden mukaan sementinvalmistus tuottaa 1,8 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Tästä kolmasosa vapautuu kemiallisesti suoraan sementin raaka-aineesta ja loput energiantuotannosta, kun sementin raaka-ainetta kuumennetaan yli tuhannen asteen lämpötilassa. Soodasakkaa muodostuu sellutehtaiden sivutuotteena ja se on tällä hetkellä suurin kaatopaikalle sijoitettava…

Jatka lukemista
Opiskelijat seuraamassa luentoa

Projektit, harjoittelu, opinnäytetyöt – mitä muuta työelämäyhteistyö voisi olla?

JAMKin konetekniikassa on jo pitkään tehty tiivistä yhteistyötä oppilaitoksen ja yritysten kanssa. Jo 90-luvulla, kun kehitettiin projektioppimista, pyrittiin hakemaan projektiaiheet yrityksistä. Aikuisopiskeluryhmien kanssa se oli helpompaa, koska aiheet löytyivät yrityksistä, joissa opiskelijat olivat töissä. Yrityksiä saatiin kuitenkin pikkuhiljaa mukaan ja tänä päivänä aiheiden löytäminen on helpompaa. Ammattikorkeakoulun myötä alettiin puhua ohjatusta harjoittelusta ja harjoittelusta tehtiin…

Jatka lukemista