Betonin pala purisuskoneessa

Metsäteollisuudesta betoniksi?

Kiertotalous. Hiilidioksipäästöjen vähentäminen. Puu. Betoni. Kuinka nämä saadaan tiiviisti samaan pakettiin? Betoni koostuu sementistä, vedestä ja kiviaineksesta. Sementtiteollisuuden mukaan sementinvalmistus tuottaa 1,8 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Tästä kolmasosa vapautuu kemiallisesti suoraan sementin raaka-aineesta ja loput energiantuotannosta, kun sementin raaka-ainetta kuumennetaan yli tuhannen asteen lämpötilassa. Soodasakkaa muodostuu sellutehtaiden sivutuotteena ja se on tällä hetkellä suurin kaatopaikalle sijoitettava…

Jatka lukemista
Opiskelijat seuraamassa luentoa

Projektit, harjoittelu, opinnäytetyöt – mitä muuta työelämäyhteistyö voisi olla?

JAMKin konetekniikassa on jo pitkään tehty tiivistä yhteistyötä oppilaitoksen ja yritysten kanssa. Jo 90-luvulla, kun kehitettiin projektioppimista, pyrittiin hakemaan projektiaiheet yrityksistä. Aikuisopiskeluryhmien kanssa se oli helpompaa, koska aiheet löytyivät yrityksistä, joissa opiskelijat olivat töissä. Yrityksiä saatiin kuitenkin pikkuhiljaa mukaan ja tänä päivänä aiheiden löytäminen on helpompaa. Ammattikorkeakoulun myötä alettiin puhua ohjatusta harjoittelusta ja harjoittelusta tehtiin…

Jatka lukemista

Erinomaisuuden tunnuspiirteet hyödyntämättä laajalti … tässäkö mahdollisuus?

Juranin mukaan kokonaisvaltaisen laatujohtamisen (TQM, Total Quality Management) soveltamiselle paras malli on laatupalkintojen arviointikriteerit (De Feo 2017). Lisäksi kriteerien käyttöä tukevat niiden käytöstä saadut vaikuttavat tulokset kriteereitä hyödyntäneiden organisaatioiden mm. tulosvertailuista muihin (Baldrige Program Impacts 2019). TQM on kokonaisvaltainen lähestyminen laatuun ja tehokkaaseen toimintaan, jossa korostuvat asiakaskeskeisyys, asiakas-käsitteen laaja määrittely (ml. sidosryhmät), systeemi/järjestelmäajattelu sekä visionäärinen…

Jatka lukemista

Auditoinnitko pelkkä jatkuva riesa?

Käytännössä kaikissa organisaatioissa tehdään säännöllisesti vähintäänkin itse toteutettuja sisäisiä lähinnä toimintaan kohdistuvia auditointeja. Sertifioidut hallintajärjestelmät (esim. laatu ISO 9001:2015, työterveys- ja turvallisuus ISO 45001:2018) vaativat lisäksi puolueettoman päteväksi todetun tahon tekemiä ulkoisia auditointeja. Asiakaskin tai sen määrittelemä taho tekee myös auditointeja. Yleensä erityisesti sisäiset auditoinnit koetaan aikaa vieviksi ja hankaliksi, sekä sisäisen auditoijan että auditoinnin…

Jatka lukemista
Mobiilirobotti terminaaliympäristössä

Mobiilirobotti selviytyi materiaalinsiirroista terminaaliympäristössä erinomaisesti

Yksi teollisuuden ja logistiikan työllistävimmistä tehtävistä on erilaiset materiaalien siirrot yritysten tiloissa. Kyse on yleensä pienten yksiköiden, rullakoiden tai kokonaisten kuormalavojen siirtämisestä paikasta toiseen. Eräiden arvioiden mukaan materiaalien siirrot työllistävät jopa 40 % modernin tehtaan työvoimasta. Tämä silti, vaikka esimerkiksi lean filosofia nostaa materiaalien siirrot yhdeksi seitsemästä merkittävästä hukasta. Tätä hukkaa on mahdollista minimoida automatisoimalla…

Jatka lukemista
Punaiset portaat

Standardoitujen johtamisjärjestelmien punainen lanka – järjestelmät tehokäyttöön

Johtamisjärjestelmillä tässä tarkoitetaan toiminnan parempaan hallittavuuteen suunniteltuja toimintajärjestelmiä kuten esim. laatu-, ympäristö-, työterveys-/turvallisuus-, energia- tai tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ne voivat olla rakennettu organisaatioon (jatkossa yritys) hyödyntäen sitä varten laadittuja ISO-standardeja kuten esim. laadunhallintaa koskeva ISO 9001:2015. Johtamisjärjestelmät (toimintajärjestelmät) nähdään usein käytännön tasolla välttämättömänä pahana. Mikäli niiden toimintalogiikka ymmärrettäisiin paremmin ja edellistä ymmärrystä hyödynnettäisiin näkyvästi esim. henkilöstökoulutuksissa…

Jatka lukemista
Mittalaite

Mittausepävarmuuden parempi hallinta tavoittelemisen arvoista

Kaikissa mittauksissa on epävarmuutta. Tämä on yksi epävarmuuslähde tuotteen ja palvelun laadun toteamisessa, ohjauksessa ja varmistuksessa. Lisäksi yhä laajemmin käytettävä tilastollinen prosessin ohjaus (SPC) ja Lean Six Sigma vaativat luotettavaa mittaustietoa luotettavan ohjauksen aikaansaamiseksi. Miten tätä mittausepävarmuutta voisi hallita entistä paremmin? Sitä pohditaan tässä blogissa konepajaympäristön tuotelaadun näkökulmasta. Mittausepävarmuus voidaan määritellä alueeksi, jolla mittaustulos kaikkine…

Jatka lukemista
Kädet näppäimistöllä

AutoCAD yllätti jälleen: ohjelmisto-osaamisella kesätöihin

Uudemmat 3D-mallinnusohjelmat ovat kasvattavat suosiotaan, mutta tarve 2D-AutoCAD osaamiselle ei ole kadonnut. Viime keväänä työvoimatoimiston verkkosivuilta löytyi AutoCAD -hakusanalla avoimia työpaikkoja 150. Jos hakuun lisättiin sana kesätyö, oli paikkoja vieläkin avoinna yli neljäkymmentä. Hakutulos on samaa luokkaa kuin seuravaksi suosituimmilla 3D-CAD-ohjelmilla Inventor ja SolidWorks. Opiskelijoiden ja suunnittelijoiden kannattaa siis jatkossakin pitää portfoliossaan näkyvillä 2D-AutoCAD-osaaminen. JAMKissa…

Jatka lukemista
Mittalaitteiden kalibrointia

Mittavälineiden kalibrointi – turhaako?

Tuotelaatuun vaikuttavat osat tai komponentit täytyy tarkistaa ja samalla varmistaa niiden oikeellisuus ja sopivuus tyypillisesti mm. mittaamalla osana valmistusprosessia. Tilastollinen prosessin ohjaus (SPC) perustuu täysin saatuihin mittaustuloksiin ja niiden virheellisyys tai epäluotettavuus ohjaa prosessia virheellisesti. Mittavälineiden kalibroinnin tarkoituksena on hallita paremmin tuotteen tai siihen tulevien komponenttien tai osien laadun toteamiseen käytettävien välineiden ja laitteiden tuottaman…

Jatka lukemista
Busines mies ja laatu teksti

Väärinymmärretyt laatukustannukset – hyödyntämätön voimavara kehittämisessä

Laatukustannukset ymmärretään yleensä pelkiksi virhekustannuksiksi eli negatiivisiksi kustannuksiksi. Mikäli asiaa lähestyttäisiin kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta, hyöty olisi ilmeinen. Laatukustannusten virhekustannusosuus määritellään kustannuksiksi, jotka häviäisivät, jos kaikki tehtäisiin ensimmäisellä kerralla oikein. Niiden suuruus on luokkaa 20-40 % yrityksen myynnistä. Palvelualoilla tyypillisesti suurempi kuin valmistavassa teollisuudessa ja erityisesti sarjavalmistuksessa voi olla hyvinkin pieni (muutamia prosentteja). Tässä on suuri kehityspotentiaali,…

Jatka lukemista