Sähköverkon vikatilanteita analysoidaan häiriötallenteista

Sähköverkkojen suojareleinä käytetään nykyisin yleisesti niin sanottuja kennoterminaaleja, jotka ovat hyvin monipuolisia numeerisia suojalaitteita. Numeerinen suojalaite tarkoittaa mikroprosessoriohjattua suojalaitetta, joka on ohjelmoitavissa monipuolisesti. Tällaisten kennoterminaalien täysimääräinen hyödyntäminen vaatii uudenlaista osaamista. Näiden suojalaitteiden tarkoitus on havaita vikatilanteet sähköverkossa ja tarpeen mukaan katkaista sähköt siitä johtolähdöstä, jossa vika ilmenee. Suojalaitteiden on tarkoitus suojata niin laitteita kuin ihmisiä…

Jatka lukemista
Kaupunki ylhäältä kuvattuna, sähköverkot kaupungin yllä

Sähköverkon suojaukset auttavat rajaamaan vikojen vaikutuksia

Vikatyypit ja niiden syyt Tavallisin sähkökatkon aiheuttaja Suomen sähköverkossa on jokin luonnonilmiö. Energiateollisuus ry:n julkaisemien keskeytystilastojen mukaan merkittävimpiä sähkönjakelun keskeytysten aiheuttajia ajallisesti mitattuna (sähkökatkon pituus h/asiakas) ovat tuuli ja myrsky sekä lumi- ja jääkuorma. Tämä on luonnollista, sillä em. luonnonilmiöt aiheuttavat pahimmillaan yhdellä kertaa suuren määrän yksittäisiä vikoja, jotka voivat jakaantua laajalle alueelle. Lisäksi voimakkaiden…

Jatka lukemista
3D tulostin, jonka takana näkyy naisen kasvot

3D-tulostuksen kolme erilaista naisulottuvuutta: Tiede, taide ja tekniikka

Teknilliset alat ovat perinteisesti olleet hyvin miesvaltaisia. Tämä selviää, kun tarkastellaan naisten osuutta teknillisiin yliopistoihin hakeneista. Esimerkiksi konetekniikassa naisten aloitusprosentti on alle 5%. Sama ilmiö nähdään myös Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Miesvaltaiselta tekniikan alalta löytyy myös huippuosaajanaisia. Blogissa esittelemme kolme 3D-tulostuksen naisulottuvuutta tieteen, taiteen ja tekniikan aloilta. Kuka? Heidi Piili on LUT-yliopiston lasertyöstön ja 3D-tulostuksen professori ja…

Jatka lukemista
kaksi miestä polvillaan sähkölaitteen edessä

Protopaja protoilee tuloksellisesti

Kokeileminen eli protoilu on vieläkin tärkeä keino tuotekehityksessä, vaikka erilaiset 3D-suunnittelun työkalut ja tehokkaat mallintamiset ovat arkipäivää. Toisinaan protoilun pohjaksi tehdään mallit, mutta monesti ensin kokeillaan ja sitten vasta mallinnetaan. Protoilu kuulu usein ketterään kehittämiseen yhtenä sen peruselementtinä.  Ongelmana vain on ollut, että  iteratiivinen kokeileminen ja siihen kuuluva Minimum Viable Product eli pienin mahdollinen tuote…

Jatka lukemista
Sähköverkot

Jamkiin rakentuu sähköverkon suojausten ja koestuksen TKI- ja koulutusympäristö

Sähköverkot Suomessa Jotta sähköenergiaa voidaan hyödyntää, se pitää siirtää tuotantolaitoksista kulutuskohteisiin. Tuotantolaitoksia ovat perinteiset voimalaitokset sekä sähköverkkoon liitetyt hajautetun energiantuotannnon laitteistot – esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmät tai tuulivoimalat. Lisäksi sähköenergiaa tuodaan (ostetaan) tarvittaessa naapurimaista tai siirretään (myydään) ylimääräinen tuotanto niiden sähköverkkoon. Kulutuskohteita ovat kotitaloudet, julkiset kiinteistöt, toimitilat, kauppakeskukset, teollisuuslaitokset – ihan kaikki paikat, joissa sähköä käytetään. Suomessa…

Jatka lukemista

Konkreettista väsytystestausta tarvitaan edelleen

Tuotekehitys ja tekninen suunnittelu vaatii tietoa materiaalien ja rakenteiden lujuudesta ja kestävyydestä. Näiden lisäksi rakenteita optimoidaan materiaalin käytön ja tuotannon tarpeet huomioiden. Kaupalliset tarpeet asettavat myös teollisille tuotteille, ei siis vain kuluttajatuotteille, käytettävyyden ja ulkonäön osalta vaatimuksia.Jamkissa monipuolinen CAMS-osaamiskeskus soveltavaan materiaalitutkimukseen Jamkin sovelletun tutkimuksen keskus CAMSissa yhdistyy kone- ja materiaalitekniikan osaaminen. Tutkimus ja tuotekehitys keskittyy…

Jatka lukemista
Hitsaus käynnissä

Uudet innovaatiot syntyvät usein sattumien ja erehdysten kautta

Yli 20-vuotta tuotekehitysprojektien parissa työskennellyt Jyväskylän ammattikorkeakoulun tuotekehitysohjaaja Olli Jokinen ei pelkää epäonnistua. Epäonnistuminen on usein välttämätön osa uuden innovaation kehitys- ja elinkaarta. Tuotekehitysprojektin alkaessa kaikki ideat nostetaan reilusti pöydälle ja pidetään siellä niin kauan, kunnes idea todetaan varmasti toimimattomaksi. Senkin jälkeen saatetaan vielä yrittää. Uuden luominen tyhjästä ottaa aikaa ja rahaa. Ideointi, suunnittelu, aikataulutus,…

Jatka lukemista
Mittalaitteiden kalibrointia

Mittatarkkuus hukassa?

JAMKin projekti-insinööri Juha Tuikkasen työ on 0,0001 millimetrin tarkkaa. Tuikkanen kalibroi erilaisia pituusmittalaitteita. Kalibroinnissa tarkistetaan, että mittalaitteen tarkkuus on asetetun vaatimuksen mukainen. Mittavälineiden kalibroinnilla tarkoitetaan mittavälineen virheen määrittämistä. Menneinä vuosisatoina mittalaite sai kruunun leiman. Nyt pitää tyytyä paperiseen kalibrointitodistukseen ja sekin voi olla vielä sähköisenä. Todistuksessa kruunun leimakin on vaihtunut FINASin akkreditointileimaan. Ruotsissa mittoja ja…

Jatka lukemista
Thin film

Thermoelectric generation – from temperature differences to electrical energy

The way of producing electricity utilizing temperature differences (Seebeck effect) or vice versa utilizing electricity for producing temperature differences (Peltier effect) was discovered already the 1800’s. Probably due to its relatively poor efficiency this phenomenon has still only found niche applications for energy production. However, the increasing demand for ways of producing clean energy and…

Jatka lukemista