Hitsaus käynnissä

Uudet innovaatiot syntyvät usein sattumien ja erehdysten kautta

Yli 20-vuotta tuotekehitysprojektien parissa työskennellyt Jyväskylän ammattikorkeakoulun tuotekehitysohjaaja Olli Jokinen ei pelkää epäonnistua. Epäonnistuminen on usein välttämätön osa uuden innovaation kehitys- ja elinkaarta. Tuotekehitysprojektin alkaessa kaikki ideat nostetaan reilusti pöydälle ja pidetään siellä niin kauan, kunnes idea todetaan varmasti toimimattomaksi. Senkin jälkeen saatetaan vielä yrittää. Uuden luominen tyhjästä ottaa aikaa ja rahaa. Ideointi, suunnittelu, aikataulutus,…

Jatka lukemista
Mittalaitteiden kalibrointia

Mittatarkkuus hukassa?

JAMKin projekti-insinööri Juha Tuikkasen työ on 0,0001 millimetrin tarkkaa. Tuikkanen kalibroi erilaisia pituusmittalaitteita. Kalibroinnissa tarkistetaan, että mittalaitteen tarkkuus on asetetun vaatimuksen mukainen. Mittavälineiden kalibroinnilla tarkoitetaan mittavälineen virheen määrittämistä. Menneinä vuosisatoina mittalaite sai kruunun leiman. Nyt pitää tyytyä paperiseen kalibrointitodistukseen ja sekin voi olla vielä sähköisenä. Todistuksessa kruunun leimakin on vaihtunut FINASin akkreditointileimaan. Ruotsissa mittoja ja…

Jatka lukemista
Thin film

Thermoelectric generation – from temperature differences to electrical energy

The way of producing electricity utilizing temperature differences (Seebeck effect) or vice versa utilizing electricity for producing temperature differences (Peltier effect) was discovered already the 1800’s. Probably due to its relatively poor efficiency this phenomenon has still only found niche applications for energy production. However, the increasing demand for ways of producing clean energy and…

Jatka lukemista
ALD pinnoituskone

Ässä – eiku se pyörii sittenkin… eli kuinka R2R ALD laitteisto JAMKille siirtyi ja vihdoin pintaa tuotti!

Yhden tieteen suurista, Galileo Galilein, huhutaan 1600 -luvulla tieteen vihaajien ja valeuutisten aikaan näin tokaisseen. Meidän labrassa vihdoin ja viimein nyt tammikuun lopussa sekä pyöri että keinui ja kasvuakin tapahtui. Ei tainnut tietää poika e-ei minkälaiseen projektiin lähti mukaan kun EAKR -rahoitteisen Teollisesti Funktionaaliset Pinnat -hankkeen  yhtenä tuloksena 3 ALD -laitetta muutettiin Mikkelistä Jyväskylään. Laitteet…

Jatka lukemista
Tietokoneen ruutu ja käsi

Idea opiskelijakunnalta: Ennakkoluuloton yhteistyö vahvistaa 3D-mallinnuksen osaamistarjontaa

Teollisuustekniikan tulosalueen päällikkönä oli pakko tarttua ”kynään”, kun alkoi olla varteenotettavaa uutisoitavaa 3D-suunnittelun osaamisen kehittämisestä ja vahvistamisesta uudella tavalla. JAMKin Teollisuustekniikan tulosalue ja tamperelainen suunnitteluohjelmistoja kehittävä Vertex Systems aloittivat syksyllä 2020 uudenlaisen oppilaitosyhteistyön. Yhteistyö mahdollistaa Vertexin 3D-suunnitteluun liittyvien kurssien tarjoamisen ammattikorkeakoulun kautta. Yhteistyö sai alkunsa opiskelijakunnasta tulleesta ideasta käyttää Vertex-ohjelmistoja oppimisen tukena. Lehtori Antti Henell…

Jatka lukemista
Betonin pala purisuskoneessa

Metsäteollisuudesta betoniksi?

Kiertotalous. Hiilidioksipäästöjen vähentäminen. Puu. Betoni. Kuinka nämä saadaan tiiviisti samaan pakettiin? Betoni koostuu sementistä, vedestä ja kiviaineksesta. Sementtiteollisuuden mukaan sementinvalmistus tuottaa 1,8 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Tästä kolmasosa vapautuu kemiallisesti suoraan sementin raaka-aineesta ja loput energiantuotannosta, kun sementin raaka-ainetta kuumennetaan yli tuhannen asteen lämpötilassa. Soodasakkaa muodostuu sellutehtaiden sivutuotteena ja se on tällä hetkellä suurin kaatopaikalle sijoitettava…

Jatka lukemista
Opiskelijat seuraamassa luentoa

Projektit, harjoittelu, opinnäytetyöt – mitä muuta työelämäyhteistyö voisi olla?

JAMKin konetekniikassa on jo pitkään tehty tiivistä yhteistyötä oppilaitoksen ja yritysten kanssa. Jo 90-luvulla, kun kehitettiin projektioppimista, pyrittiin hakemaan projektiaiheet yrityksistä. Aikuisopiskeluryhmien kanssa se oli helpompaa, koska aiheet löytyivät yrityksistä, joissa opiskelijat olivat töissä. Yrityksiä saatiin kuitenkin pikkuhiljaa mukaan ja tänä päivänä aiheiden löytäminen on helpompaa. Ammattikorkeakoulun myötä alettiin puhua ohjatusta harjoittelusta ja harjoittelusta tehtiin…

Jatka lukemista

Erinomaisuuden tunnuspiirteet hyödyntämättä laajalti … tässäkö mahdollisuus?

Juranin mukaan kokonaisvaltaisen laatujohtamisen (TQM, Total Quality Management) soveltamiselle paras malli on laatupalkintojen arviointikriteerit (De Feo 2017). Lisäksi kriteerien käyttöä tukevat niiden käytöstä saadut vaikuttavat tulokset kriteereitä hyödyntäneiden organisaatioiden mm. tulosvertailuista muihin (Baldrige Program Impacts 2019). TQM on kokonaisvaltainen lähestyminen laatuun ja tehokkaaseen toimintaan, jossa korostuvat asiakaskeskeisyys, asiakas-käsitteen laaja määrittely (ml. sidosryhmät), systeemi/järjestelmäajattelu sekä visionäärinen…

Jatka lukemista

Auditoinnitko pelkkä jatkuva riesa?

Käytännössä kaikissa organisaatioissa tehdään säännöllisesti vähintäänkin itse toteutettuja sisäisiä lähinnä toimintaan kohdistuvia auditointeja. Sertifioidut hallintajärjestelmät (esim. laatu ISO 9001:2015, työterveys- ja turvallisuus ISO 45001:2018) vaativat lisäksi puolueettoman päteväksi todetun tahon tekemiä ulkoisia auditointeja. Asiakaskin tai sen määrittelemä taho tekee myös auditointeja. Yleensä erityisesti sisäiset auditoinnit koetaan aikaa vieviksi ja hankaliksi, sekä sisäisen auditoijan että auditoinnin…

Jatka lukemista