Mobiilirobotti terminaaliympäristössä

Mobiilirobotti selviytyi materiaalinsiirroista terminaaliympäristössä erinomaisesti

Yksi teollisuuden ja logistiikan työllistävimmistä tehtävistä on erilaiset materiaalien siirrot yritysten tiloissa. Kyse on yleensä pienten yksiköiden, rullakoiden tai kokonaisten kuormalavojen siirtämisestä paikasta toiseen. Eräiden arvioiden mukaan materiaalien siirrot työllistävät jopa 40 % modernin tehtaan työvoimasta. Tämä silti, vaikka esimerkiksi lean filosofia nostaa materiaalien siirrot yhdeksi seitsemästä merkittävästä hukasta. Tätä hukkaa on mahdollista minimoida automatisoimalla…

Jatka lukemista
Punaiset portaat

Standardoitujen johtamisjärjestelmien punainen lanka – järjestelmät tehokäyttöön

Johtamisjärjestelmillä tässä tarkoitetaan toiminnan parempaan hallittavuuteen suunniteltuja toimintajärjestelmiä kuten esim. laatu-, ympäristö-, työterveys-/turvallisuus-, energia- tai tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ne voivat olla rakennettu organisaatioon (jatkossa yritys) hyödyntäen sitä varten laadittuja ISO-standardeja kuten esim. laadunhallintaa koskeva ISO 9001:2015. Johtamisjärjestelmät (toimintajärjestelmät) nähdään usein käytännön tasolla välttämättömänä pahana. Mikäli niiden toimintalogiikka ymmärrettäisiin paremmin ja edellistä ymmärrystä hyödynnettäisiin näkyvästi esim. henkilöstökoulutuksissa…

Jatka lukemista
Mittalaite

Mittausepävarmuuden parempi hallinta tavoittelemisen arvoista

Kaikissa mittauksissa on epävarmuutta. Tämä on yksi epävarmuuslähde tuotteen ja palvelun laadun toteamisessa, ohjauksessa ja varmistuksessa. Lisäksi yhä laajemmin käytettävä tilastollinen prosessin ohjaus (SPC) ja Lean Six Sigma vaativat luotettavaa mittaustietoa luotettavan ohjauksen aikaansaamiseksi. Miten tätä mittausepävarmuutta voisi hallita entistä paremmin? Sitä pohditaan tässä blogissa konepajaympäristön tuotelaadun näkökulmasta. Mittausepävarmuus voidaan määritellä alueeksi, jolla mittaustulos kaikkine…

Jatka lukemista
Kädet näppäimistöllä

AutoCAD yllätti jälleen: ohjelmisto-osaamisella kesätöihin

Uudemmat 3D-mallinnusohjelmat ovat kasvattavat suosiotaan, mutta tarve 2D-AutoCAD osaamiselle ei ole kadonnut. Viime keväänä työvoimatoimiston verkkosivuilta löytyi AutoCAD -hakusanalla avoimia työpaikkoja 150. Jos hakuun lisättiin sana kesätyö, oli paikkoja vieläkin avoinna yli neljäkymmentä. Hakutulos on samaa luokkaa kuin seuravaksi suosituimmilla 3D-CAD-ohjelmilla Inventor ja SolidWorks. Opiskelijoiden ja suunnittelijoiden kannattaa siis jatkossakin pitää portfoliossaan näkyvillä 2D-AutoCAD-osaaminen. JAMKissa…

Jatka lukemista
Mittalaitteiden kalibrointia

Mittavälineiden kalibrointi – turhaako?

Tuotelaatuun vaikuttavat osat tai komponentit täytyy tarkistaa ja samalla varmistaa niiden oikeellisuus ja sopivuus tyypillisesti mm. mittaamalla osana valmistusprosessia. Tilastollinen prosessin ohjaus (SPC) perustuu täysin saatuihin mittaustuloksiin ja niiden virheellisyys tai epäluotettavuus ohjaa prosessia virheellisesti. Mittavälineiden kalibroinnin tarkoituksena on hallita paremmin tuotteen tai siihen tulevien komponenttien tai osien laadun toteamiseen käytettävien välineiden ja laitteiden tuottaman…

Jatka lukemista
Busines mies ja laatu teksti

Väärinymmärretyt laatukustannukset – hyödyntämätön voimavara kehittämisessä

Laatukustannukset ymmärretään yleensä pelkiksi virhekustannuksiksi eli negatiivisiksi kustannuksiksi. Mikäli asiaa lähestyttäisiin kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta, hyöty olisi ilmeinen. Laatukustannusten virhekustannusosuus määritellään kustannuksiksi, jotka häviäisivät, jos kaikki tehtäisiin ensimmäisellä kerralla oikein. Niiden suuruus on luokkaa 20-40 % yrityksen myynnistä. Palvelualoilla tyypillisesti suurempi kuin valmistavassa teollisuudessa ja erityisesti sarjavalmistuksessa voi olla hyvinkin pieni (muutamia prosentteja). Tässä on suuri kehityspotentiaali,…

Jatka lukemista

Keski-Suomesta ALD -landia?

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa päättyi keväällä ohutkalvojen kokeelliseen ja soveltavaan tutkimukseen keskittynyt Teollisesti Funktionaaliset pinnat -hanke (TFP). Tieteellisellä ohutkalvotutkimuksella on Suomalaisessa yliopistokentässä pitkät perinteet.  Kansainvälisesti arvostettua ohutkalvotutkimusta on tehty mm. Helsingin yliopistossa, Teknillisessä Korkeakoulussa (Aalto yliopistossa) sekä Jyväskylän yliopistossa. Ammattikorkeakoulusektorilla soveltavaa ohutkalvotutkimusta on tehty varsin vähän. Erityisesti Millenium – palkitun atomikerroskasvatusteknologian (ALD) kehitys on nostanut ohutkalvotekniikan sovellettavuuden…

Jatka lukemista