Mittalaitteiden kalibrointia

Mittatarkkuus hukassa?

JAMKin projekti-insinööri Juha Tuikkasen työ on 0,0001 millimetrin tarkkaa. Tuikkanen kalibroi erilaisia pituusmittalaitteita. Kalibroinnissa tarkistetaan, että mittalaitteen tarkkuus on asetetun vaatimuksen mukainen.

Mittavälineiden kalibroinnilla tarkoitetaan mittavälineen virheen määrittämistä.

Menneinä vuosisatoina mittalaite sai kruunun leiman. Nyt pitää tyytyä paperiseen kalibrointitodistukseen ja sekin voi olla vielä sähköisenä. Todistuksessa kruunun leimakin on vaihtunut FINASin akkreditointileimaan. Ruotsissa mittoja ja painoja koskevia ensimmäisiä säännöksiä on julkaistu jo 1400-luvulla. Suomessa on ollut käytössä ruotsinvallan ajalta 10.3.1665 peräisin oleva säädös ”Kungliga Majestets förordning om mått och vikt”. Kansainvälinen yksikköjärjestelmä Systéme International d´Units eli SI-järjestelmä sai alkunsa vuonna 1875 allekirjoitetusta metrisopimuksesta. Suomi siirtyi metrijärjestelmään vuonna 1886. Pituus yksikkönä metri on tullut viralliseksi suomessa Venäjän keisarin asetuksella vuonna 1886. Toki senkin jälkeen on mennyt tovi siihen, että kansa on sitten oikeasti luopunut vanhoista yksiköistään. Vasta vuonna 1933 SFS vahvisti ensimmäisen metrijärjestelmän standardin (SFS A.I.11).

Kalibrointikeskus K022 tekee toimeksiantoja monien eri toimialojen yrityksille. Opetukseen käytetään JAMKin muita laboratoriotiloja. Mittaus- ja laatutekniikka -opintojakson jälkeen pitäisi opiskelijoiden mittatarkkuustuntemuskin olla mikromillimetrin mikrometrin tarkkaa. Henkilökunnan yritysyhteistyön ja kokemuksen kautta oppilaat saavat ymmärtämystä kalibroinnin ja mittaustarkkuuden tärkeydestä.

Aivan kuten entisaikaan kierrettiin tarkistamassa mittoja paikan päällä, myös Juha Tuikkanen kiertää yrityksissä ympäri maata kalibroimassa pituudenmittauskoneita ja kivitasoja. Välillä käydään Länsi-rannikolla Naantalissa, välillä suunnataan Pohjoiseen ja Itään. Jyväskylässä yksi merkittävä asiakas on Moventas Gears Oy, joka valmistaa tuulivoimaloiden komponentteja. Toimiakseen kunnolla tuulimyllyjen osien tulee olla mittatarkkoja. Yritysten lisäksi myös julkisyhteisöt, kuten koulut tarvitsevat mittalaitteiden kalibrointia.

Lista kalibroitavista mittalaitteista on pitkä: mittakellot ja anturit, mittapalat, tappitulkit, mikrometrin asetussauvat, mikrometrit, lieriöiden halkaisijat ja ympyrämäisyys, työntömitat, tasot, pituudenmittauskoneet, viivaimet, rakotulkit, rullamitat, vesivaa’at, kulmamitat, V-prismat yms.

Tuikkanen ei mene yrityksiin mallimetrin kanssa, vaan mukana on laserinterferometri. Laseretäisyysmittalaitteen voi löytää myös rautakaupoista ja sellaista käytetään muun muassa rakennustyömailla etäisyysmittauksiin. Tällöin tarkkuus on kuitenkin aivan eri luokkaa eli puhutaan millimetreissä. Tuikkasen laser varmistaa pituuden kymmenestuhannesosamillimetrien tarkkuudella. Mittalaitteita mittaavan mittalaitteen pitää olla mitattaviaan huomattavasti tarkempi, jotta mittausepävarmuus saadaan pidettyä mahdollisimman pienenä.

Tuikkasen tarkkuuteen pääsemiseksi pitää vakioida jo ulkoisiakin olosuhteita. Siksi Kalibrointikeskuksessa on aina sopiva 20 asteen lämpötila. ”Helteet welcome”, toivottaa Tuikkanen tulevaa kesää varten.

Kirjoittanut: Päivi Korpivaara, projekti-insinööri, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jätä kommentti