Toimittaja

IoTista liiketoimintaa

IoTLi-hanke eli IoT:stä (internet of things, esineiden internet) liiketoimintaan on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja yhteistyöyritysten rahoittama hanke, joka alkoi tammikuussa 2017 ja loppui maaliskuussa 2019. Hankkeessa pyrittiin kehittämään IoT:stä uutta liiketoimintaa samalla tutkien esineiden internetin kaupallista hyödyntämistä. Esineiden internet -konseptilla tarkoitetaan sitä, että lähes jokainen laite on yhteydessä internetiin ja toisiinsa. IoT-laitteet ovat jatkuvasti yleistymässä…

Jatka lukemista
Toimittaja

JAMKin opiskelijat mukana Kokeilunpaikan tekoälyhaasteessa

Tekoäly on viimeisen vuoden aikana aiheuttanut paljon keskustelua mediassa ja siihen on Suomessakin herätty. Elinkeinoministeri Mika Lintilän toimeksiannosta käynnistettiin 18.5.2017 tekoälyohjelma. Työtä toteuttamaan perustettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin Pekka Ala-Pietilä. Ohjausryhmän ensimmäinen väliraportti valmistui lokakuussa 2017 ja tekoälyohjelman on määrä valmistua huhtikuussa 2019 (www.tekoalyaika.fi). Tämän lisäksi valtionneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -hanke sekä Motiva järjestivät kaikille…

Jatka lukemista
Toimittaja
Digitalisaatio

Kyberturvallisuus asettaa haasteita pk-yritysten liiketoiminnalle

Maailmaa muuttavassa digitalisaatiossa ei sinänsä ole kyse uudesta ilmiöstä, vaan kyseessä on tietoyhteiskunnan murroksesta seuraavaa jatkumoa. Selkeänä erona aikaisempaan ja samalla suurena mahdollisuutena on tällä hetkellä usean ICT-alueen teknologisen ajurin yhtäaikainen positiivinen toiminnallinen ja taloudellinen kehitys. Digitalisaatiolle on ominaista digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen uudella, aikaisemmasta poikkeavalla tavalla organisaation tai yksilön toiminnassa. Samalla tarve käyttää ja jakaa…

Jatka lukemista
Toimittaja

Näkyvyyden arviointi neuroverkon avulla kelikamerakuvasta

Kehitimme yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen (FMI) tekoälyyn pohjautuvan teiden näkyvyyden arviointityökalun kelikameroiden kuvia hyödyntäen. Arviointiin käytettiin esimerkiksi pysäytyskuvia tiesääasemasta tai kelikameroista sekä videokuvaa auton kojelaudan kamerasta. Syväoppimista eli neuroverkkotekniikkaa käytettiin arvioimaan näkyvyyden tasoa kelikameratietojen ja kuvien avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli luokitella havaittu näkyvyys kolmeen luokkaan: normaali, huono ja erittäin huono. Samalla selvitettiin näkyvyysluokkien kriteerit: lumisade, pilvisyys…

Jatka lukemista
Toimittaja

Tekoälyn ja Data-analytiikan hypessä

Tekoäly on viimeisen vuoden aikana esiintynyt lehtien otsikoissa ja voidaan jo puhe hypestä. Tekoäly terminä on usein väärin ymmärretty, koska se on eräänlainen sateenvarjotermi. Tekoäly termi sisältää perinteiset asiantuntijajärjestelmät, koneoppisen ja syväoppisen.  Tietokirjailija Antti Merilehto perehtyi tekoälyn terminologiaan ja julkaisemassaan kirjassa Tekoäly-matkaopas johtajille määrittelee termit seuraavasti: Tekoäly: Koneen suorittamaa toimintaa, joka ihmisen tekemänä olisi älykästä….

Jatka lukemista
Toimittaja

Suomalaiset yritykset digitaalisessa murroisiässä

Suomi on perinteisesti ollut teknologiaosaamisen mallimaa, ja Nokian jälkeenkin Suomen IT-ala vetää investointeja osaamisellaan syvässä teknologiassa. Näin ollen voisimme olettaa, että Suomi olisi yritysmaailmaa muuttavan digitaalisen transformaation edelläkävijä. Vuonna 2017 Boston Consulting Groupin (BCG) tekemän raportin mukaan Suomi jää alle kansainvälisen keskitason, kun mitataan digitaalisen transformaation aikaansaannoksia, ja peräti huonoimpaan neljännekseen liiketoiminnan kehittämisessä. Raportin mukaan…

Jatka lukemista