Näkyvyyden arviointi neuroverkon avulla kelikamerakuvasta

Kehitimme yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen (FMI) tekoälyyn pohjautuvan teiden näkyvyyden arviointityökalun kelikameroiden kuvia hyödyntäen. Arviointiin käytettiin esimerkiksi pysäytyskuvia tiesääasemasta tai kelikameroista sekä videokuvaa auton kojelaudan kamerasta. Syväoppimista eli neuroverkkotekniikkaa käytettiin arvioimaan näkyvyyden tasoa kelikameratietojen ja kuvien avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli luokitella havaittu näkyvyys kolmeen luokkaan: normaali, huono ja erittäin huono. Samalla selvitettiin näkyvyysluokkien kriteerit: lumisade, pilvisyys…

Jatka lukemista

Tekoälyn ja Data-analytiikan hypessä

Tekoäly on viimeisen vuoden aikana esiintynyt lehtien otsikoissa ja voidaan jo puhe hypestä. Tekoäly terminä on usein väärin ymmärretty, koska se on eräänlainen sateenvarjotermi. Tekoäly termi sisältää perinteiset asiantuntijajärjestelmät, koneoppisen ja syväoppisen.  Tietokirjailija Antti Merilehto perehtyi tekoälyn terminologiaan ja julkaisemassaan kirjassa Tekoäly-matkaopas johtajille määrittelee termit seuraavasti: Tekoäly: Koneen suorittamaa toimintaa, joka ihmisen tekemänä olisi älykästä….

Jatka lukemista

Suomalaiset yritykset digitaalisessa murroisiässä

Suomi on perinteisesti ollut teknologiaosaamisen mallimaa, ja Nokian jälkeenkin Suomen IT-ala vetää investointeja osaamisellaan syvässä teknologiassa. Näin ollen voisimme olettaa, että Suomi olisi yritysmaailmaa muuttavan digitaalisen transformaation edelläkävijä. Vuonna 2017 Boston Consulting Groupin (BCG) tekemän raportin mukaan Suomi jää alle kansainvälisen keskitason, kun mitataan digitaalisen transformaation aikaansaannoksia, ja peräti huonoimpaan neljännekseen liiketoiminnan kehittämisessä. Raportin mukaan…

Jatka lukemista