Toimittaja
Kuvituskuva ja projektin rahoittajan logot

Datavetoisen hankkeen vaiheistus

Yleinen malli datavetoisen hankkeen vaiheista on niin kutsuttu CRISP-DM (Cross-industry standard process for data mining). Kyseessä on kaikille toimialoille tarkoitettu tiedonlouhinnan standardiprosessi. Mallissa data on keskiössä, sillä se on kaiken toiminnan lähtökohta, jota aletaan jalostaa liiketoiminnan tehostamiseksi. Liiketoiminnan ymmärrys. Ensimmäisessä vaiheessa pyritään ymmärtämään liiketoiminnan tarpeita. Tavoite tulee olla tiedossa jo liikkeelle lähtiessä, sillä se ohjaa…

Jatka lukemista
Toimittaja
Verkkoon liitetty tuulimylly kaaviokuva

eÄlytelli-hankkeessa tehostettiin värähtelydatan tallennusta ja analysointia

Tietokantaratkaisun ja palvelintietokoneen mitoittaminen suurien datamassojen käsittelyyn eÄlytelli-hankkeen Moventas pilotin ensimmäisessä työpaketissa (WP1) tavoitteena oli mitoittaa tuulimyllyjen vaihteistojen koeajodatan käsittelyyn vaadittava palvelintietokone, sekä koostaa suurille datamassoille optimaalinen datarakenne riittävän nopeaa tallennusta, käsittelyä ja lukemista varten. Palvelintietokoneen vähimmäisvaatimukset: 4-ydin prosessori monisäikeistyksellä (8th Gen Intel i5, vähintään 3.4GHz boost taajuudella) 32GB DDR4 RAM vähintään @2400MHz Raid 10…

Jatka lukemista
Toimittaja
Turvekeräin turvesuolla

Turpeen keräyksen reaaliaikaista seurantajärjestelmää kehitetään yhdessä VAPO:n kanssa

JAMK on mukana kehittämässä ja pilotoimassa Keski-Suomen alueella turpeen keräyksen ja aumaan ajon seurantajärjestelmää Vapo Oy:n turvetuotantoalueelle. Seurantajärjestelmä mahdollistaa pilottikohteessa reaaliaikaisen todellisten turvetuotantomäärien seurannan aumakohtaisesti ja samalla ajopäiväkirjan automaattisen päivityksen. Seurantajärjestelmässä paikannusdata lähetetään pilveen tietyin väliajoin kokoojavaunun kerätessä turvetta. Kun kokoojavaunu avaa luukkunsa, vaunu paikannetaan ja tieto lähetetään pilveen. Pilvipalvelussa tarkistetaan tapahtuiko luukkujen avaus auman…

Jatka lukemista
Toimittaja
Neuroverkkokuvio ihmisen pään ympärillä

Laskentatehoa tekoälyn ja data-analytiikan kehittämiseen

JAMKin IT-Instituutissa on käynnissä data-analytiikkaan liittyviä hankkeita, joissa on investoitu ja kehitetty tietoturvallinen laskentapalvelin. Laskentapalvelin mahdollistaa suurten datamäärien käsittelyn ja paljon laskentatehoa vaativien data-analytiikan, koneoppiminen ja syväoppimisen tutkimuksen ja kehittämisen. Laskentapalvelimen hankinta ja käyttöönotto Syksyn 2018 aikana suoritettiin laitehankintojen kilpailutus ja laitetoimitukset saapuivat alkuvuonna 2019. Noin kuukauden intensiivisen asennustyön jälkeen laskentapalvelin saatiin testikäyttöön projektissa työskenteleville…

Jatka lukemista
Toimittaja
Artikkelin kuvituskuva blogin järjestelmäkuvauksesta

Data-analytiikasta apua sekajätteen itsesyttymisen ennakointiin ja tunnistamiseen

Ekologiset, älykkäät ja turvalliset teollisen internetin palvelut (eÄlytelli) -hankkeessa JAMK ja Sammakkokangas Oy kehittävät ja pilotoivat järjestelmää, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja ennakoida sekajätteen itsesyttymistä. Sekajätteen itsesyttyminen johtuu ainakin osaksi biojätteen biohajoamisesta jätekasan sisällä. Biohajoamisessa muodostuu lämpöä ja koska ympärillä oleva jäte toimii eristeenä, niin lämpö ei pääse tehokkaasti johtumaan ympäristöön. Tällöin lämpö pääsee jätekasan…

Jatka lukemista
Toimittaja
Käsi auton ratissa

Datan avulla uutta tietoa: Autotalli.comin leasing-autodata

Digitalisaation seurauksena tiedon määrän kasvu on viimeisinä vuosina ollut eksponentiaalisen nopeaa, mitä voitaisiin kuvata tiedon tai tietomäärän tsunamiksi. Useissa yrityksissä dataa kerätään ja varastoidaan huomattavia määriä päivittäin, mutta se voi jäädä hyödyntämättä. Teknologian nopea kehittyminen on mahdollistanut suurien datamäärien analysoinnin, mutta hieman pienemmästäkin määrästä voi saada liiketoiminnallista hyötyä. Oleellinen tekijä on kuitenkin riittävä määrä dataa,…

Jatka lukemista
Toimittaja
Tuulimyllyt nurmikolla

eÄlytelli-hankkeessa automatisoidaan vaihdelaatikoiden testausta Moventasin kanssa

Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutti kehittää pilotissaan Moventasin tuulimyllyjen vaihdelaatikoiden testaamiseen liittyvää järjestelmää. Vaihdelaatikoita testataan, jotta tuotteen laadusta voidaan varmistua ennen sen käyttöönottoa. Testauksen automatisointi nopeuttaa tätä vaihetta ja tuottaa entistä vertailukelpoisempia tuloksia. Vaihdelaatikoiden testausjärjestelmä tuottaa suuria määriä dataa, jonka hyödyntäminen vaatii oikeanlaisen ja tarpeeksi nopean tallennusjärjestelmän. Tällöin on mahdollista tuottaa johtopäätöksiä testauksesta käyttäen kehittyneitä analyysimenetelmiä. Kuva:…

Jatka lukemista
Toimittaja

IoTista liiketoimintaa

IoTLi-hanke eli IoT:stä (internet of things, esineiden internet) liiketoimintaan on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja yhteistyöyritysten rahoittama hanke, joka alkoi tammikuussa 2017 ja loppui maaliskuussa 2019. Hankkeessa pyrittiin kehittämään IoT:stä uutta liiketoimintaa samalla tutkien esineiden internetin kaupallista hyödyntämistä. Esineiden internet -konseptilla tarkoitetaan sitä, että lähes jokainen laite on yhteydessä internetiin ja toisiinsa. IoT-laitteet ovat jatkuvasti yleistymässä…

Jatka lukemista
Toimittaja

JAMKin opiskelijat mukana Kokeilunpaikan tekoälyhaasteessa

Tekoäly on viimeisen vuoden aikana aiheuttanut paljon keskustelua mediassa ja siihen on Suomessakin herätty. Elinkeinoministeri Mika Lintilän toimeksiannosta käynnistettiin 18.5.2017 tekoälyohjelma. Työtä toteuttamaan perustettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin Pekka Ala-Pietilä. Ohjausryhmän ensimmäinen väliraportti valmistui lokakuussa 2017 ja tekoälyohjelman on määrä valmistua huhtikuussa 2019 (www.tekoalyaika.fi). Tämän lisäksi valtionneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -hanke sekä Motiva järjestivät kaikille…

Jatka lukemista
Toimittaja

Näkyvyyden arviointi neuroverkon avulla kelikamerakuvasta

Kehitimme yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen (FMI) tekoälyyn pohjautuvan teiden näkyvyyden arviointityökalun kelikameroiden kuvia hyödyntäen. Arviointiin käytettiin esimerkiksi pysäytyskuvia tiesääasemasta tai kelikameroista sekä videokuvaa auton kojelaudan kamerasta. Syväoppimista eli neuroverkkotekniikkaa käytettiin arvioimaan näkyvyyden tasoa kelikameratietojen ja kuvien avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli luokitella havaittu näkyvyys kolmeen luokkaan: normaali, huono ja erittäin huono. Samalla selvitettiin näkyvyysluokkien kriteerit: lumisade, pilvisyys…

Jatka lukemista