Toimittaja
3D tulostin, jonka takana näkyy naisen kasvot

3D-tulostuksen kolme erilaista naisulottuvuutta: Tiede, taide ja tekniikka

Teknilliset alat ovat perinteisesti olleet hyvin miesvaltaisia. Tämä selviää, kun tarkastellaan naisten osuutta teknillisiin yliopistoihin hakeneista. Esimerkiksi konetekniikassa naisten aloitusprosentti on alle 5%. Sama ilmiö nähdään myös Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Miesvaltaiselta tekniikan alalta löytyy myös huippuosaajanaisia. Blogissa esittelemme kolme 3D-tulostuksen naisulottuvuutta tieteen, taiteen ja tekniikan aloilta. Kuka? Heidi Piili on LUT-yliopiston lasertyöstön ja 3D-tulostuksen professori ja…

Jatka lukemista
Toimittaja

Betonitestausta akkreditoiduin menetelmin

Mitä on akkreditointi? Akkreditointi on pätevyyden toteamista. Se on kansainvälisiin kriteereihin perustuva menettelytapa, jonka avulla toimijan pätevyys voidaan luotettavasti todeta. Asiakkaat, viranomaiset sekä alan toimijat voivat luottaa akkreditoidun toimijan palvelun laatuun ja sen tuottamien tulosten luotettavuuteen. (Termipankki) Akkreditointi ei ole ikuinen, vaan menetelmät ja välineet tarkastetaan neljän vuoden välein. Tarkastus ulottuu myös henkilöstöön ja henkilöstön…

Jatka lukemista
Toimittaja
Mittalaitteiden kalibrointia

Mittatarkkuus hukassa?

JAMKin projekti-insinööri Juha Tuikkasen työ on 0,0001 millimetrin tarkkaa. Tuikkanen kalibroi erilaisia pituusmittalaitteita. Kalibroinnissa tarkistetaan, että mittalaitteen tarkkuus on asetetun vaatimuksen mukainen. Mittavälineiden kalibroinnilla tarkoitetaan mittavälineen virheen määrittämistä. Menneinä vuosisatoina mittalaite sai kruunun leiman. Nyt pitää tyytyä paperiseen kalibrointitodistukseen ja sekin voi olla vielä sähköisenä. Todistuksessa kruunun leimakin on vaihtunut FINASin akkreditointileimaan. Ruotsissa mittoja ja…

Jatka lukemista
Toimittaja
Tietokoneen ruutu ja käsi

Idea opiskelijakunnalta: Ennakkoluuloton yhteistyö vahvistaa 3D-mallinnuksen osaamistarjontaa

Teollisuustekniikan tulosalueen päällikkönä oli pakko tarttua ”kynään”, kun alkoi olla varteenotettavaa uutisoitavaa 3D-suunnittelun osaamisen kehittämisestä ja vahvistamisesta uudella tavalla. JAMKin Teollisuustekniikan tulosalue ja tamperelainen suunnitteluohjelmistoja kehittävä Vertex Systems aloittivat syksyllä 2020 uudenlaisen oppilaitosyhteistyön. Yhteistyö mahdollistaa Vertexin 3D-suunnitteluun liittyvien kurssien tarjoamisen ammattikorkeakoulun kautta. Yhteistyö sai alkunsa opiskelijakunnasta tulleesta ideasta käyttää Vertex-ohjelmistoja oppimisen tukena. Lehtori Antti Henell…

Jatka lukemista
Toimittaja

Erinomaisuuden tunnuspiirteet hyödyntämättä laajalti … tässäkö mahdollisuus?

Juranin mukaan kokonaisvaltaisen laatujohtamisen (TQM, Total Quality Management) soveltamiselle paras malli on laatupalkintojen arviointikriteerit (De Feo 2017). Lisäksi kriteerien käyttöä tukevat niiden käytöstä saadut vaikuttavat tulokset kriteereitä hyödyntäneiden organisaatioiden mm. tulosvertailuista muihin (Baldrige Program Impacts 2019). TQM on kokonaisvaltainen lähestyminen laatuun ja tehokkaaseen toimintaan, jossa korostuvat asiakaskeskeisyys, asiakas-käsitteen laaja määrittely (ml. sidosryhmät), systeemi/järjestelmäajattelu sekä visionäärinen…

Jatka lukemista
Toimittaja

Auditoinnitko pelkkä jatkuva riesa?

Käytännössä kaikissa organisaatioissa tehdään säännöllisesti vähintäänkin itse toteutettuja sisäisiä lähinnä toimintaan kohdistuvia auditointeja. Sertifioidut hallintajärjestelmät (esim. laatu ISO 9001:2015, työterveys- ja turvallisuus ISO 45001:2018) vaativat lisäksi puolueettoman päteväksi todetun tahon tekemiä ulkoisia auditointeja. Asiakaskin tai sen määrittelemä taho tekee myös auditointeja. Yleensä erityisesti sisäiset auditoinnit koetaan aikaa vieviksi ja hankaliksi, sekä sisäisen auditoijan että auditoinnin…

Jatka lukemista
Toimittaja
Värikkäitä muistilappuja

Näkökulmia jatkuvaan parantamiseen

Jatkuva parantaminen on välttämätöntä jokaisessa organisaatiossa (jatkossa yritys). Se tulisi olla systemaattista pitkäjänteistä tavoitehakuista toimintaa. Tavoiteltava tilanne olisi saavuttaa kaikkia koskettava jatkuvan parantamisen kulttuuri, johon yrityksessä olisi luotu edellytykset. Tässä blogissa tuodaan erilaisia näkökulmia sen käytännön tekemiseen lähinnä pienten, mutta jatkuvien toimenpiteiden näkökulmasta (Lean-ajattelussa käytetään Kaizen-nimitystä), jotka eivät vaadi suuria investointeja. Monta pientä parannusta jokaisen…

Jatka lukemista
Toimittaja

Laadun määrittelyn merkittävä rooli jatkuvassa parantamisessa

Laadun määrittely on keskeistä jatkuvassa parantamisessa, koska kaikkien parantamiseen osallistuvien henkilöiden eli jokaisen tulisi ymmärtää se organisaatiossa samalla tavoin. Mikäli yhteistä ymmärrystä ei ole on vaikea nähdä samoja asioita tärkeinä. Puhumattakaan kehittää epämääräisesti määriteltyä ”laatua”! Laadun määrittelyitä on lukuisia. Seuraavassa muutamia määrittelyitä esimerkkinä eri lähteistä: erinomaisuus (Excellence) asiakasodotusten täyttäminen tai ylittäminen vaatimusten mukaisuus hinnan mukaista…

Jatka lukemista
Toimittaja
Punaiset portaat

Standardoitujen johtamisjärjestelmien punainen lanka – järjestelmät tehokäyttöön

Johtamisjärjestelmillä tässä tarkoitetaan toiminnan parempaan hallittavuuteen suunniteltuja toimintajärjestelmiä kuten esim. laatu-, ympäristö-, työterveys-/turvallisuus-, energia- tai tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ne voivat olla rakennettu organisaatioon (jatkossa yritys) hyödyntäen sitä varten laadittuja ISO-standardeja kuten esim. laadunhallintaa koskeva ISO 9001:2015. Johtamisjärjestelmät (toimintajärjestelmät) nähdään usein käytännön tasolla välttämättömänä pahana. Mikäli niiden toimintalogiikka ymmärrettäisiin paremmin ja edellistä ymmärrystä hyödynnettäisiin näkyvästi esim. henkilöstökoulutuksissa…

Jatka lukemista
Toimittaja
Mittalaite

Mittausepävarmuuden parempi hallinta tavoittelemisen arvoista

Kaikissa mittauksissa on epävarmuutta. Tämä on yksi epävarmuuslähde tuotteen ja palvelun laadun toteamisessa, ohjauksessa ja varmistuksessa. Lisäksi yhä laajemmin käytettävä tilastollinen prosessin ohjaus (SPC) ja Lean Six Sigma vaativat luotettavaa mittaustietoa luotettavan ohjauksen aikaansaamiseksi. Miten tätä mittausepävarmuutta voisi hallita entistä paremmin? Sitä pohditaan tässä blogissa konepajaympäristön tuotelaadun näkökulmasta. Mittausepävarmuus voidaan määritellä alueeksi, jolla mittaustulos kaikkine…

Jatka lukemista