Betonitestausta akkreditoiduin menetelmin

Mitä on akkreditointi?

Akkreditointi on pätevyyden toteamista. Se on kansainvälisiin kriteereihin perustuva menettelytapa, jonka avulla toimijan pätevyys voidaan luotettavasti todeta. Asiakkaat, viranomaiset sekä alan toimijat voivat luottaa akkreditoidun toimijan palvelun laatuun ja sen tuottamien tulosten luotettavuuteen. (Termipankki)

Akkreditointi ei ole ikuinen, vaan menetelmät ja välineet tarkastetaan neljän vuoden välein. Tarkastus ulottuu myös henkilöstöön ja henkilöstön osaamiseen. Siten testauslaboratorion akkreditointi osoittaa laboratorion tuottavan sen akkreditoituun pätevyysalueeseen kuuluvilla testausmenetelmillä luotettavia tuloksia. JAMKin betonilaboratorioon voi siis luottaa. Luottamuksen osoitus oli muun muassa toimiminen Olympiastadionin peruskorjauksen testauslaboratoriona kolmen vuoden ajan. (Ansamaa, 17) Huippuvuosina JAMKin betonilaboratoriossa on testattu lähes 3300 kappaletta vuodessa.

JAMKin betonilaboratorio on Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025 mukaan akkreditoitu testauslaboratorio, T029. Laboratorion on akkreditoinut FINAS eli Finnish Accreditation Service. Akkreditoidut laboratoriot ovat löydettävissä FINASin sivuilta. FINAS on Suomen kansallinen akkreditointielin. Sen toiminta akkreditoidaan kansainvälisesti säännöllisin ajoin (FINAS)

Betoni on oikein tehtynä kestävää

Betoni on keinotekoinen kivi, jonka pääraaka-aineita ovat sementti, vesi ja erikokoisista kivirakenteista koostuva runkoaina. Sementti muodostaa veden kanssa sementtiliiman, joka sitoo runkoaineet yhteen. (LÄHDE, 16). Betoni on ammattitaidolla tehtynä varsin kestävää. Vanhin tunnettu betonirakenne on vuonna 127 rakennettu Pantheonin temppeli. Se ja sen raudoittamattomasta betonista tehty kupolikatto ovat edelleen jykevinä Rooman keskustassa. Roomalaisten jälkeen menikin yli 1300 vuotta ennen kuin betoni keksittiin uudelleen.

Edelleen selvitetään sitä, miksi muinaisen Rooman betoni on kestänyt 2000 vuotta. Viime aikaisten tutkimusten perusteella kestävyys syntyy strätlingiitti-nimisen mineraalin ansiosta. (Jackson& Masic). Kangasniemi kertoo uutisessa kestävyyden syynä näin: ”Kun tuliperäisen tuhkan maasälpämäinen mineraali nimeltä leusiitti hitaasti liukenee emäksiseen kalkkiin, muodostuu uudenlaisia pääasiassa hyvin pieniä kiteitä – esimerkiksi strätlingiittinä tunnettua ainetta. Strätlingiittikiteet pysäyttävät halkeamien etenemisen betonissa, mikä lisää materiaalin kestoa.”

Betonin laatu koostuu sen osa-aineiden laadusta ja osa-aineiden yhdistämisen onnistumisesta. Akkreditoidut testaukset osa laadunvalvontaa, jolla varmistetaan asetettujen laatuvaatimusten täyttyminen. Laatuvaatimuksia asettavat paitsi yritykset itse myös viranomaiset, joiden lähtökohtana on turvallisuus. Rakenteiden tulee kestää kuormitukset ja rasitukset, jotka niiden on suunniteltu kestävän. (Betonitekniikka, 32)

Akkreditoidut betonitestit JAMKissa

JAMKin betonilaboratorio testaa betonia ja betonituotteita. Akkreditoidut betonitestit ovat

puristuslujuuden määritys normi- ja rakennekoekappaleille
tiheyden määritys
paineellisen veden tunkeumasyvyyden määritys.

Betonitestaukseen tuodaan testauskappaleita betoniasemilta, -tehtaista ja työmailta. Betonitehdas valmistaa koekappaleita koko tuotannosta määrävälein, ilman kohderiippuvuutta. Tällä seurataan massan lujuuspotentiaalia. Puristuslujuuden betonitestaus tapahtuu puristamalla kuution tai lieriön mallisia betonikappaleita rikki. Betoniaseman tai betonielementtitehtaan laadunvalvonta tapahtuu siis käytännössä puristuslujuus-, paineellisen veden tunkeumasyvyys- ja pakkasenkestävyystestien pohjalta.

Työmailla testausta tehdään, kun suunnittelija edellyttää testausta kriittisissä rakenteissa tai rakenneosissa tai halutaan varmistaa toimitetun betonikuorman lujuustasoa pistokokein.

Betonin lisäksi JAMKin rakennustekniikkalaboratorio testaa betonituotteita. Betonisten päällystekivien ja -laattojen osalta testataan

visuaaliset ominaisuudet, ulkonäkö
dimensioiden mittaus
halkaisulujuus, taivutuslujuus.

Betonin lujuus – yllättävän monimutkainen asia

Betonin lujuus ei ole vakio, vaikka betoni usein määritetään nimenomaan lujuusluokan mukaan. Rakenteessa olevan betonin puristuslujuus voi olla hyvinkin pieni, vaikka betonin lujuusluokka olisi korkea. Näin tapahtuu esimerkiksi, kun betoni kovettuu kylmässä (Finnsementti). Kovettuneen betonin pakkasenkestävyys testataan rasitusluokasta riippuen standardin 7022 mukaisesti joko huokosjakoanalyysillä tai laattakokeella, jossa mahdollisesti väliaineena 3% NaCl-liuos.

Betonin lujuus kasvaa ajan kuluessa eli betoni on vahvempaa vanhetessaan. Standardin mukainen puristuslujuus mitataan yleensä 28 vuorokauden iässä. (Betonitekniikka, 30; Finnsementti)

Betonin lujuuteen vaikuttavat betonin osa-aineet. Näitä ovat

sementti
kiviaines
seosaineet (lentotuhka, masuunikuonajauhe, silika)
vesi
lisäaineet (notkistavat, huokostimet, kiihdyttimet, muut lisäaineet) (Betonitekniikka)

Myös betonitestikappaleiden tekemistä ja käsittelyä ohjaa standardit

Betonitestauskappaleita ei voi tehdä miten tahansa. Betonin puristuslujuuden vaatimusten mukaisuutta valvotaan tuotannon yhteydessä standardien SFS-EN 12390-2 Kovettuneen betonin testaus. (Osa 2: koekappaleiden valmistus ja säilytys lujuustestejä varten ja SFS-EN 12390-3 Kovettuneen betonin testaus. Osa 3: Koekappaleiden puristuslujuus kautta. (Betonitekniikka, 88; Betoninormit)

Rakennuttajille kelpaa vain akkreditoidut testaajat

Kansalliset vaatimukset ovat edellyttäneet 1.6.2017 alkaen testauslaitoksilta akkreditointia betonin puristuslujuuden, taivutusvetolujuuden ja halkaisuvetolujuuden testauksessa. Tämä ohjaa yritykset ostamaan testauspalvelut akkreditoiduilta toimijoilta.

Akkreditoitu toiminta on kaikilta osin standardein valvottua ja ohjattua. Laatu on ulkopuolisen tahon varmistamaa. Akkreditointitodistus kertoo, että JAMKin Rakennustekniikkalaboratorio on turvallinen ja viranomaisvaatimukset täyttävä yhteistyökumppani.

Lue lisää betonilaboratorion toiminnasta

Kirjoittanut:
Päivi Korpivaara, projekti-insinööri, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teollisuustekniikka