Uudet innovaatiot syntyvät usein sattumien ja erehdysten kautta
Yli 20-vuotta tuotekehitysprojektien parissa työskennellyt Jyväskylän ammattikorkeakoulun tuotekehitysohjaaja Olli Jokinen ei pelkää epäonnistua. Epäonnistuminen on usein välttämätön osa uuden innovaation kehitys- ja elinkaarta. Tuotekehitysprojektin alkaessa kaikki ideat nostetaan reilusti pöydälle ja pidetään siellä niin kauan, kunnes idea todetaan varmasti toimimattomaksi. Senkin jälkeen saatetaan vielä yrittää.
Uuden luominen tyhjästä ottaa aikaa ja rahaa. Ideointi, suunnittelu, aikataulutus, valmistus ja lukuisat protokappaleet kuuluvat osaksi prosessia. Välillä ideat lentävät konkreettisesti roskakoriin, mutta periksi ei anneta.
– Toimiviin ratkaisuihin päädytään usein sattuman kautta. Esimerkiksi painepesurilla mattoja pestessäni syntyi ajatus robottisoidun huoltolautan ohjauksesta vedenpaineella. Tämä ajatus konkretisoitui Fortumille toteutetussa tarkastus- ja huoltorobotissa, teollisuuden palveluksessa viimeiset kolme vuosikymmentä työskennellyt Jokinen kertoo.
Jokinen päätyi vuonna 2014 JAMKille käynnistämään opiskelijoiden ja yritysten välisen tuotekehitykseen suunnatun projektitoiminnan, joka kulkee nimellä Protopaja.
– Kantavana ajatuksen Protopajan tuotekehityksessä olen pitänyt omaa ohjenuoraani; kaikki ideat ovat hyviä ja epäonnistumista ei pidä pelätä. Tätä sanomaa olen jakanut eteenpäin myös opiskelijoille.
Protopajasta on aloittanut toimintansa esimerkiksi Naava Oy:n viherseinä. Ensimmäiset protokappaleet rakennettiin JAMKilla. Onnistuneen testauksen jälkeen tuotekehitystä on jatkettu kyseisen prototyypin pohjalta. Viime vuosina voimakkaasti kasvaneeseen yritykseen työllistyi myös JAMKin opiskelijoita.
– Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan Protopajassa asiakkaiden vaatimusten mukaista toimintaa, materiaalihankintaa, kustannusseurantaa sekä konkreettisesti ideoimaan, rakentamaan ja testaamaan kehittämiään laitteita. Erilaisten materiaalien ominaisuudet sekä 3D-tulostimen höydyt tulevat tutuiksi. Kappaleet voidaan mallintaa ensin tulostimella ja sen jälkeen tehdään muutokset varsinaiseen tuotantomalliin.
Opiskelijat voiva tehdä Protopajassa myös omia tuotekehitysprojekteja. Erilaisten valmistusmenetelmien kokeilu, kuten vesileikkaus ja särmäys, opitaan käytännössä.
Naavan lisäksi tuotekehitystä on tehty teollisuuden eri aloille kuten ABB:lle, Fortumille, Valtralle ja LH-Liftille.
– ABB:lle Vaasaan tehty sähkömoottoreiden akseleiden kylmäväsytystestaus oli yksi ensimmäisiä isompia testauksiamme. Rakensimme testauslaitteiston ensin Protopajan laboratorioihin. Parhaillaan teemme tuotekehitysprojektia maailmanlaajuiselle metsätuotevalmistajalle.
Protopajaa käyttää vuosittain kahdenkymmenen JAMKin asiantuntijan lisäksi keskimäärin 120 opiskelijaa ja 10 yritystä/organisaatiota.
Protopaja
Protopaja on monipuolinen ja avoin ympäristö erilaisille tuotekehitysprojekteille ja uusien ideoiden rakentelu- ja testaustoiminnalle. Protopajassa on monipuolinen laitteisto erilaisille metalli-, puu-, muovi-, kumi- sekä kangasmateriaalien muokkaamiseen ja rakenteluun. Protopajassa on lisäksi laaja tarjonta erilaisia materiaaleja ja raaka-aineita.
Osa protopajan yrityspalveluista voidaan yhdistää myös opiskelijoiden projekti- ja harjoitustöihin, jolloin palvelut toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden, yrityksen ja protopajan henkilökunnan kanssa.
Tutustu protopajan toimintaan tarkemmin
Kirjoittanut: Tanja Minkkinen, viestintäsuunnittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö