Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Monthly Archives: lokakuu 2010

Kokemuksia Roadshow-päivästä – e-aineistot tutuksi

Kirjaston Roadshow starttasi Lutakosta torstaina 28.10.2010 kello 10 – 15. Sähköä syksyyn – e-aineistot tutuksi tapahtuma oli menestyksekäs.

Tapahtuma sai alkunsa, kun lueskelin FinELibin viime kevään kansallisen asiakaskyselyn avoimia  palautteita. Ammattikorkeakoulujen e-aineistoja koskevassa palautteessa oli seuraava maininta: ”Olisiko jokin road show paikallaan? — Se, että tietokantoihin houkutellaan verkkosivuilla ja sähköposteilla, ei riitä. Henkilökohtainen motivointi on paras tapa”.

Vaikka e-aineistoista tiedottamista ja markkinointia on lisätty huomattavasti, joka vuosi kirjaston järjestämissä kyselyissä nousevat samat asiat esille: e-aineistoja tunnetaan huonosti, ohjeistuksissa on puutteita ja käytettävyyttä moititaan.

Kirjasto pyrkiikin tulevaisuudessa edistämään verkkopalveluiden ja e-aineistojen käyttöä ja käytettävyyttä, esimerkiksi ottamalla käyttöön opetuksen ja tiedotuksen uusia muotoja. Tiedotustoiminnan kehittämiseksi päätettiin pilotoida Roadshow Lutakon kampuksella.
 
Tapahtuman suunnittelu käynnistettiin ja jo alusta alkaen oli selvää, että pääkohderyhmä ovat opettajat ja T&K-väki. Opiskelijat tietenkin pyrittiin myös  huomioimaan, mutta pakollisten tiedonhankintaopintojen takia jokainen opiskelija saa valmiudet tiedonhankintaan.

Lisäksi tapahtumaan piti olla helppo pääsy, ts. esityksien piti tapahtua opettajien ehdoilla, heidän kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti.

Lutakon kampus sopi tarkoitukseen loistavasti: kirjaston aula sijaitsee ravintolan vieressä, aulassa on pari tietokonetta ja aivan vieressä sijaitsee neuvottehuone Waneri, joka sopi erinomaisesti e-aineistojen esittelytarkoituksiin.

Suunnitteluryhmään kuului myös liiketalouden informaatikko, kirjaston opetustiimin vetäjä Kristiina Åberg, ja hän lupautui pitämään esittelyjä yritystietokannoista. Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen on yksi JAMKin painopisteistä ja  integroituu nykyään kaikkiin koulutusaloihin.

Roadshow-päivää markkinoitiin kirjaston www-sivuilla, henkilöstöintrassa ja laitoin myös sähköpostia Lutakon kampuksen toimijoille. Tapahtuman puuhamies Sirpa Warteva luonnosteli mainoksen, hommasi kirjaston rollerin Tervetuloa kirjastoon sekä hankki arvontaa varten palkintoja ja karkkeja.

Tein e-aineistoista koosteen, ns.käsiohjelman, jota kävin tapahtuman aamuna jakamassa opettajien huoneisiin sekä viereiseen Turbiini-rakennukseen ja samalla lobbasin tapahtumaa ja kerroin mahdollisuudesta saada ainutlaatuista opastusta yritystietokantoihin.Yhteistyö opettajien kanssa toimii hyvin, onhan kirjasto tehnyt e-kirjojen kehitys- ja tutkimustyötä yhdessä Teknologiayksikön ICT:n kanssa jo vuodesta 2004.

Tapahtuma oli menestyksekäs: toistakymmentä opettajaa osallistui neuvotteluhuoneessa nonstop-tietokantaesittelyihin, myös T&K-väkeä. Opiskelijat osallistuivat arvontaan ja samalla saimme heillekin annettua pikainfon e-aineistoista. Aulan esittelypisteessä käväisi opiskelijoita ns. vieriopetuksessa – tiedonhakuja tehtiin opinnäytetöitä varten artikkelitietokannoista.

Paperinen kooste e-aineistoista oli haluttu ja se pyydettiin toimittamaan kirjaston www-sivuille digitaaliseen muotoon – kenties ePub 8)

Kiinnostus yritystietokantoihin (Kristiinan esitys keskittyi Marketline-, Kompass- ja Fonecta Profinder-tietokantoihin) näkyi selvästi. Tapahtuman onnistumiseen vaikutti myös lyhyt esittelyaika, noin 10 minuuttia, joten opettajat ehtivät käväistä infossa sekä välituntien että ruokatunnin yhteydessä.

Tästä on hyvä jatkaa – seuraavaksi Roadshow  jatkaa jossain toisessa JAMK kirjaston toimipisteessä.

JAMK tuotepakettien arvonta suoritetaan ensi viikon alussa ja voittajile ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Kiitos osallistujille.

Seinäjoen e-kirjapäivän antia

Seinäjoen e-kirjapäivässä  1.10.2010 paneuduttiin e-kirjoihin ja lukulaitteisiin monesta eri näkökulmasta: korkeakoulu- ja yleisten kirjastojen, e-kirjojen toimittajien sekä kirjakaupan näkökulmasta. eReading-hankkeen vetäjä Helene Juhola kävi esityksessään läpi hankkeen tämänhetkisiä tuloksia.

Linkki esityksiin on tämän artikkelin lopussa.

Oma esitykseni E-kirjoista virtaa opetukseen ja opiskeluun oli päivän ensimmäinen. Minua pyydettiin esityksessäni tuomaan esille e-kirjan edut oppimisen tukena. Kaksi aikaisempaa e-kirjatutkimustani, E-kirjat opetuksessa sekä E-kirjat näkyviksi ja käyttö käteväksi, ovat selvästi lisänneet e-kirjan käyttöä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Verkko-opinnot ja etäopiskelu lisääntyvät koko ajan ja e-kirjan hyvä saatavuus antaa selvästi etua opetukseen, opiskeluun ja tutkimukseen.

Esityksessäni kiinnostusta herätti Dawsonera e-kirjapalvelun Rental-toiminto, joka on käytössä meillä JAMKissa. Dawsonera-palvelussa on yli 100 000 e-kirjaa, joista  JAMKin opiskelijat ja henkilökunta voivat tehdä vuokrauspyynnön (Request rental).
Opiskelijat käyttävät palvelua varsinkin opinnäytenäytetöihin. Tämä on hyvä, koska kirjasto maksaa vuokraus-kirjasta vain 6 % kirjan listahinnasta eikä kirjaa tarvitse ostaa kokoelmaan omaksi.

Kiitos järjestelmäsuunnittelijamme sain esitellä myös testikäytössä olevan uuden web-pohjaisen Anni2-palvelimemme, joka parantaa huomattavasti Annilla olevien e-kirjojen käytettävyyttä -toivottavasti saamme uuden Annin pian tuotantokäyttöön.

Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunginkirjastosta esitteli kokemuksia lukulaitteiden lainauksesta sekä digisisällön neuvotteluista. OPM-rahoitteisessa projektissa pyritään yhdessä  Turun kaupunginkirjaston kanssa hahmottamaan, ovatko e-lukijat tulevaisuuden massamedia vain vain ohikiitävä välivaihe ja mikä on tulevaisuuden julkaisuformaatti.

Projektin tavoitteena on löytää 

    • suomalaisia kustantamokumppaneita
    • Konkretisoida kirjastojen tulevien aineistojen paikkaa fyysisen ja digitaalisen rajalla
    • Rakentaa palvelu, jossa avataan kirjastojen asiakkaille digisisältöjä erilaisiin kannettaviin laitteisiin mukaan lukien e-kirjanlukijat.

    Nousiainen-Hiiri kertoi 5.3.2010 järjestetystä e-kirjafoorumista, jossa oli paikalla kustantajien, tekijänoikeusjärjestöjen, kirjavälittäjien, ja e-aineiston välittäjien ja kirjastojen edustajia.  Foorumin tavoitteina olivat neuvottelut digisisällön koekäyttöön saamisesta usean kustantajan / oikeudenhaltijan kanssa.

    Haasteina neuvotteluissa ovat Hiiri-Nousiaisen mukaan tekijänoikeudet, teoksen suojaaminen, ansaintalogiikka. Konkretian luomisessa haasteet taas ovat teoksen jakelu ja suojaaminen, ansaintalogiikka kirjastojen näkökulmasta.

    Eteenpäin kuitenkin mennään ja jatkosuunnitelmissa on paitsi neuvottelujen jatkaminen myös sisältöpalvelimen pystyttäminen, muihin pohjoismaisiin tapoihin tutustuminen, uuden sukupolven e-laitteiden hankinta sekä kansallinen e-aineistoalusta.

    Tuotepäällikkö Anneli Hämäläinen esitteli Lehtimarketin e-kirjatarjontaa.  Tarjolla on paljon, mutta e-kirjat ovat suurimmaksi osaksi niputettu paketteihin. Tämä ei ole hyvä asia kirjastojen kannalta, koska kirjastojen tarve on nimenomaan ostaa e-kirjoja title-by-title, esimerkiksi e-kurssikirjoja. Lehtimarketin toteuttaman e-kirjakyselyn  tulokset vahvistavat myös tätä käsitystä: helppo käytettävyys ja hakuominaisuuksien selkeys sekä aineiston vastaavuus koulutusalan/ tiedekunnan tarpeisiin koettiin tärkeiksi.

    Lehtimarketilla on laadukasta aineistoa, kuten erilaisia lääketieteen kuvapankkeja, Springer Images, Primal Pictures. He tarjoavat myös Sagen käsikirjoja. Ja ainakin meillä JAMKissa odotellaan kovasti Jari Metsämuurosen Metodologian uutta e-kirjapainosta. Meillä on jo useiden vuosien ajan ollut Metodologia-sarja e-kirjoina Anni-aineistopalvelimellamme ja kovassa käytössä tutkimusopinnoissa.

    Edutukun Jouni Pennanen esitteli WSOYPron verkkokirjoja. JAMKin kirjasto pilotoi vuosina 2007-2008 palvelua ja täytyy myöntää, että palvelusta tuli hyvä sekä käytettävyydeltään että saavutettavuudeltaa. JAMKissa on tällä hetkellä noin 55 e-kurssikirjan kokoelma, joka on opettajien valitsema. Ainoa huono puoli palvelussa on sen suppeat aihealueet: tarvitaan enemmän e-kirjoja esimerkiksi kasvatuksen ja opetuksen ja  sosiaali-ja terveysalan saroilta.

    Ellibs e-kirjat edustavat ensimmäisiä e-kirjoja Suomessa. Koska Ellibs on e-kirjojen lainauspalvelu (kirjat lainataan/ladataan omaan työasemaan) ne eivät sovellu oppilaitoskäyttöön opetustilanteeseen kovinkaan hyvin. E-kirjat opetuksessa -hankkeessa tutkin juuri Ellibs-kirjoja opetuksessa: meillä oli noin parikymmentä nimekettä, joista esimerkiksi C++ -kirjaa ostimme 33 nidettä ohjelmoinnin oppitunnilla käytettäväksi. Tuolloin käytettävyydessä, lähinnä kirjojen lataamisessa oli suuria ongelmia, mutta Ellibsin siirtyessä käyttämään Adobe Digital Editions-lukuohjelmaa, on käytettävyys parantunut huomattavasti.

    eReading-hankkeen vetäjä Helene Juhola johdatteli aiheeseen esittelemällä erilaisia mobiileja medialaitteita – lukeminen erilaisilla laitteilla. Juholan mukaan lukulaitteista on tullut kiinnostava media-alusta. Amazon avasi Kindlellään e-kirjabusineksen ja muita toimijoita tulee koko ajan mukaan businekseen. Viimeisimpien tietojen mukaan n. 40% USA:n kansalaisista olisi valmis ostamaan lukulaitteen, jos sen hinta olisi < 99 USD ja  5 % kirjojen kaupasta on sähköisiä kirjoja.

    eReading-hankkeessa panostetaan uuden, maksullisen sisällön markkinan muodostumiseen, käyttäjien ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen, tuote- ja palvelukonseptien sekä liiketoimintamallien kehittämiseen. Hankkeessa panostetaan myös standardeihin ja tarvittaviin teknologioihin.

    Hankkeen vetäjä on Viestinnän keskusliitto ja mukana on muun muassa kustantajia, kirjakauppoja, kansalliskirjasto/OPM, VTT, Aalto-yliopisto sekä asiantuntijoina esimerkiksi Petteri Järvinen.

    Haasteita on paljon: sisältöformaatit, tekijänoikeudet, liiketoiminta- ja ansaintamallit, käyttäjät ja asiakkaat, tuotantoprosessit ja jakelu ja myynti. Osa haasteista näyttää ratkeavan kansainvälisellä tasolla (mm. ePub).

    Kustantajat kehittävät parhaillaan omaa sisältötarjontaansa (ensi viikolla Helsingin kirjamessuilla varmasti räjähtää). Myös kirjastokäyttöä, ts. toimivaa e-kirjamallia etsitään. Mutta uutta kehitellään ja tarjontaa tulee myös avoimille alustoille.

    Kirjat sähköistyvät – mikä muuttuu? Suomalaisen kirjakaupan tietohallintopäällikkö Ville Ahola kävi läpi esityksessään trendejä maailmalta: Yhdysvalloissa e-kirjojen myynti on kasvanut räjähdysmäisesti ja tiettyjä nimekkeiden myynnistä e-kirjojen osuus on jo yli 50 %. Yritysmaailman tulevaisuusennusteet noudattelevat samaa linjaa: Gina Centrello, President of Random House: “In 2015, ebooks will be 50% of books sales.”  Nicholas Negroponte, Director MIT Media Lab: “The physical book is dead. In 5 years the ebook will have killed it.”

    Itse en usko jälkimmäisen ennusteen koskaan toteutuvan, ainakin toivon, ettei näin käy koskaan 8)

    Esitykset kokonaisuudessaan löytyvät täältä, http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi/Tutustu_kirjastoon/Tapahtumat/E-kirjapaiva_Seinajoella.iw3

Kirjasto 2011 -teoksen vihjeitä muutoksenhallintaan

Hyvässä kirjastossa on kaikkea, mikä kiinnostaa. Päivit Almgren ja Jokitalo ovat keränneet kirjastoalan vaikutteita maailmalta teokseen Kirjasto 2011. Teos esittelee raikkaasti tapahtumia, palvelumuotoja, markkinointikeinoja, kumppanuuksia, kehittämishankkeita ja kohderyhmille avautumista erilaisten casien avulla.

Tänä päivänä muutos, ajanpuute ja ristiriidat koskettavat meitä kaikkia. Anna hieman periksi  ja  tutustu vih0llisiin niin selätät ne helpommin, neuvotaan kirjassa.

Muutosfoobikoille annetaan myös vihjeitä selviytymiseen.  Olen tiivistänyt tekstiä ja siteerannut vain otsikkotasolla. Alkuperäinen teksti on huomattavasti pitempi.

1. Älä vastustele vaan hyväksy muutos.

2. Löydä positiiviset puolet – muutokset voivat tuoda mukanaan myös myönteisiä asioita.

3. Tee lista – se auttaa sinua valmistautumaan paremmin.

4. Perehdy nopeasti ja järjestä aikaa oppia ja tutustua niin uusiin tiloihin kuin uusiin kumppaneihinkin.

5. Huomioi muut –  ryhmässä muutos vahvistaa keskenäistä tukea.

6. Keskity yhteen muutokseen kerrallaan.

7. Ole kärsivällinen myös itsesi suhteen.

8. Esitä itsellesi hedelmällisiä kysymyksiä, joilla on tuottavia vastauksia.

9. Ota ohjat käsiisi ja kohtaa muutos silmästä silmään. 

10. Älä asetu liiaksi aloillesi muutoksenjälkeiseen tilanteeseen. Muista,  että seuraava muutos on ehkä  jo oven takana.

8) Siis näillä eväillä kohti ensi kevään suuria muuttoja.

Lähde:
Almgren, P. & Jokitalo, P. 2010. Kirjasto 2011 – vaikutteita maailmalta. Helsinki : BTJ-Avain.

Vihjeet muutosfoobikoille kokonaisuudessan sekä paljon muuta kiinnostavaa kirjastoasiaa sisältävän kirjan voit lainata myös  JAMKin kirjastosta, katso saatavuustiedot.

Kuulumisia FinELibin aineistopäivästä

FinELibin aineistopäivässä 29.9. aiheina olivat aineistohankinnat, lisensioinnit sekä e-kirjat. Olen tehnyt muutamia nostoja esityksistä, mutta raportin lopusta löydät linkit päivän esityksiin.

FinELibin aineistohankinnan käytäntöjä valottivat Toni Vesterinen ja Paula Mikkonen. Aineistojen uusinnat ovat jo alkaneet ja jatkuvat joulukuulle saakka. Ilmoittautuminen tapahtuu kaksiportaisesti: vakava ilmoittautuminen (hintatiedot) –> sitova ilmoittautuminen. Aineistokonsortion syntymiseen tarvitaan vähintään neljä tilaajaa.

FinELibin wikistä (http://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=28184606) voi tarkistaa tämänhetkiset sopimukset ja niiden voimassaoloajan. Parhaillaan kirjastot kartoittavat aineistotarpeitaan ja esimerkiksi meillä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on meneillään henkilöstölle suunnattu Digium-kysely: Mitä e-kirjoja ja -lehtiä tarvitset? Vastaa ja vaikuta kirjaston aineistohankintoihin. Kyselyn toivotaan myös lisäävän aineistojen tunnettavuutta.

FinELibin ohjausryhmän mukaan vuosille 2007-2015 suunnattu strategia kaipaa päivittämistä, koska näin pitkän aikavälin strategiassa pitää huomioida toimintaympäristön ja teknologioiden muutokset. Keskustetiin myös HALTIn asemasta. Halti on FinELib-konsortiolle räätälöity kirjastojen työkalu e-aineistojen hallintaan. Pohdinnassa on ollut HALTIn korvaaminen kaupallisella järjestelmällä, mutta tästä on luovuttu. HALTIa kehitetään edelleen konsortion tarpeisiin, mutta siihen pyritään lisäämään mahdollisuus kirjastojen omien aineistojen hallintaan. Tämä olisi varmasti monelle kirjastolle tarpeellinen uudistus.

Aineistojen sopimusneuvottelut ovat kesken ja muutamia yllätyksiä on tullut: mitä aikaisemmin on pidetty itsestäänselvyytenä, ei nyt olekaan. Uusi Ellibs-kirjastosopimus on kesken: neuvottelut ovat hyvässä mallissa ja vielä syksyllä saadaan tarjous kirjastoille. Taylor & Francis -e-kirjaneuvottelut ovat myös vielä kesken. Sitä vastoin LM:n EPress-palvelun neuvottelut ovat keskeytyneet. SAGE, Reference online- tietokanta on testikäytössä. (Ostettu Jyväskylän yliopistoon).

Päivä jatkui e-kirjoilla otsikolla E-kirjan polku: kirjailija – kustantaja – kirjasto

Suomen kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho luotasi aiheeseen Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kirjakustantajien maailmassa. Kustantaminen monipuolistuu: uusia kustannusmuotoja ja jakelukanavia syntyy koko ajan:

• Äänikirja
• Sähköiset oppimisympäristöt
• Print on Demand (tilaamalla tai heti valmistamalla)
• Sähkökirja (tiedostomuotoinen teos)
• Yhdistelmät ja vielä tuntemattomat

Bundlet eli erilaiset yhdistelmät ovat tulossa myös Suomen markkinoille:

• Sähkö-ja äänikirja
• Sähkökirja ja paperinen kirja
• Kirjat ja lukulaite (vrt. Elisa)

Tulossa on myös:

• Lukuajaltaan rajoitetut kirjat (kurssikirjastot)
• Erilaiset suojaustasot (Digital Rights Management DRM)
• Sähköiset kirjakerhot (esim. verkon kautta tai kytkykauppana lukulaitteelle)
• Teoksen osat, jatkokertomukset, aineisto yhdistettynä uuteen kokonaisuuteen
• Comes with music-malli

Laiho käsitteli esityksessään myös piratismia sekä keinoja suojautumiseen: ostamisen helppoutta, DRM-suojauksien ja käyttäjäystävällisyyden oikeaa suhdetta sekä valistus- ja tiedotustyön tärkeyttä. Sähkökirja on uusi tuote – se ei ole lähtökohtaisesti toissijainen suhteessa painettuun kirjaan eikä Laihon mukaan ole pelkoa, että se tappaisi painetun kirjan.

Itse esitin kysymyksen sähkökirjan korkeahkosta hinnasta, johon Laiho esitti seuraavat syitä:

  • ALV 23 % (p-kirja 9 %)
  • P-kirjan rinnalle e-kirja
  • Vaatii uutta osaamista (kallista)
  • DRM – oikeuksien ylläpito
  • Maksujärjestelmän luonti ja ylläpito
  • Jakelukanavien palkkiot (Elisa)
  • Vaatii uudenlaista markkinointia

Mielenkiintoinen oli myös vertailu teoksen wanhan elämän ja teoksen uudenlaisen elämän kesken. Tosin hyvän huomion esitti myöhemmin e-kirjaseminaarissa SeAMKissa 1.10. Helsingin kaupunginkirjaston edustaja: kaavioista puuttui kokonaan kirjasto!

Laiho muistutteli myös sähkökirjasivustosta, www.sahkokirja.fi – ajantasaista tietoa sähkökirjoista.

Suomen tietokirjailijat ry:n lakimies Juha Pihlajaniemi puhui myös kirjan tulevaisuudesta kohti sähköisiä julkaisumuotoja. Varsinkin tieto-ja oppikirjallisuudelle sähköinen julkaiseminen takaa tiedon leviämisen laajemmalle, teoksen käytettävyys paranee ja teoksen julkaiseminen tekijän itsensä toimesta on aikaisempaa helpompaa. Huolenaiheina hän näki Wikipedian (syö vähälevikkisen tietokirjallisuuden), piratismin, tiedon laadun, kirjailijan aseman sekä kustannussopimuskäytännöt uudessa ympäristössä.

Pihlajaniemen esitys sisälsi kustannussopimuksien oikeuksia, luovuttamista sekä saataville saattamisen uudet muodot sähköisessä maailmassa.

Lopuksi esitys toisella kotimaisella, Låna svenska e-böcker till läsplatta, mobil eller dator. Svenska Elib som exempel. Kirjastotoimenjohtaja Leif Storbjörk, Pietarsaaren kaupunginkirjastosta esitteli Elib e-kirjoja. Onneksi esitys oli myös suomeksi.

Ruotsalainen Elib e-kirjasto on otettu kaikissa Fredrika-kirjastoissa ja koko Pietarsaaren alueella käyttöön vuonna 2009. E-kirjat on luetteloitu ja linkitetty kirjastotietokantaan ja niiden lainaaminen tapahtuu kirjastokortilla ja PIN-koodilla. Internet-yhteys tarvitaan. E-kirjan voi ladata koska tahansa, kuinka moni käyttäjä tahansa, missä tahansa. Lainojen määrää per asiakas voi rajoittaa, laina-aika on 28 päivää.

Valikoima: Uusia nimekkeitä tulee jatkuvasti. Nimekkeitä ei osteta yksittäin. Jokainen kirjasto saa käyttöönsä kaikki tulevaisuuden nimekkeet. Tällä hetkellä n. 2700 nimekettä.

Formaatit: PDF, ePuB ja MobiPocket. Lukuohjelmana toimii Adobe Digital Editions. Lukulaitteeseen lataaminen on myös mahdollista. Kirjastoihin on hankittu eBook readereita.

Esitin myös huoleni kotimaisen ammattikirjallisuuden vähyydestä: e-kirjoja enemmän eri aihealueilta ja jakelussa pitää ottaa huomioon kirjaston tarpeet. FinELib myönsi, että heillä on keskeinen asema sähköisten kirjojen jakelijana ja he keskustelevat ja kartoittavat eri vaihtoehtoja Suomen kustannusyhdistyksen kanssa. No odotellaan, mitä tuleman pitää.

Päivän esitykset kokonaisuudessaan, http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/esityksia.html