Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Proquest Central-palvelu on otettu hienosti käyttöön!

Kirjasto hankkii e-aineistoja tarvelähtöisesti, tasapuolisesti alat ja niiden erityispiirteet huomioiden. Vuoropuhelu JAMKin alojen kanssa on tärkeää kirjaston aineistojen ja kokoelman kehittäminen asiakaslähtöisesti ja opetuksen ja tutkimuksen tarpeita vastaavaksi.

Tarve saada kokotekstiartikkeita käyttöön entistä laajemmin on kasvanut ja vuoden alusta hankimme monialaisen Proquest Central -tietokannan. ProQuest -käyttöliittymän kautta käytettävä ProQuest Central. ProQuest Central on laaja, monitieteinen tutkimustietokanta. 47 tietokantaa, 157 aihealuetta, yli 12000 kokotekstilehteä. Kustantajia esim. Springer, Sage, Taylor & Francis, Elsevier yms.

JAMK _ PQCentral Usage 2020 Jan-AprilEilen saimme ensimmäiset tilastot: Proquest Central-palvelu on otettu hienosti käyttöön! Tammi-huhtikuun aikana palvelussa on tehty hakuja 12 000. Tietokannoista ylivoimaisesti eniten käytettyjä ovat ABI Inform ja sen alatietokannat, esim. Global (3 9949), myös sosiaali-terveys- ja liikunta-ala on löytänyt palvelun, Health & Medical Collection (4 443), Nursing & Allied Health Database (375), Social Science Database (83).

Käytettyjä ovat myös kasvatuksen ja opetuksen tietokannat Psychology Database (443) ja Education Database (241).

Sadan pintaan hakuja on tehty tekniikan tietokannoissa:  Engineering Database (117) ja Advanced Technologies & Aerospace Database (99). Oikeustiede on kiinnostanut, Criminal Justice Database (125).

Sanomalehtiä, markkinatutkimuksia ja uutisia on myös luettu.

Ks. koko tilasto, JAMK _ PQCentral 2020 Jan-April


E-kirjoja käytetään, vihdoin :-)

JAMKin kirjaston aineistoista jo 70 % on digitaalisessa muodossa

Verkko- ja monimuoto-opetus on lisääntynyt ja e-aineistot tukevat ajasta ja paikasta riippumatonta opetusta ja opiskelua. Viime vuosina olemme satsanneet kovasti e-kokoelmiemme kehittämiseen, myös yhteistyössä kustantajien kanssa. Hankimme e-aineistoja tarvelähtöisesti, tasapuolisesti alat ja niiden erityispiirteet huomioiden.

E-aineistoja hankitaan FinElib-konsortion kautta (korkeatasoiset tieteelliset e-aineistot). Myös omia hankintasopimuksia joudutaan tekemään aloille tärkeistä aineistoista, kuten Terveysportti, Rakennustiedon kortistot, Sähköinfo Severi yms.

E-aineistojen käyttötilastot toimivat hankinnan apuna. Vuosittain tehtävistä tilastoista näkyy aineiston latauksien, tehtyjen hakujen tai yhteydenottojen määrää riippuen aineistotyypistä ja saatavilla olevista tilastoista. Myös tunnuslukuja, jotka kuvaavat aineiston käytön tehokkuutta tilaajaorganisaatioissa, esim. hinta per lehti/tiedonhaku/lukukerta/lataus, hyödynnetään hankinnassa.

Vuoden 2017 tilastoissa e-kirjojen käyttö oli selvästi noussut vuodesta 2016

Ensimmäiset e-kirjat tulivat JAMKiin jo 2003 ;-). Vuosia odoteltiin, milloin e-kirja lyö itsensä läpi. Muistan yhdessä e-kirjaseminaarissa luennoitsijan tokaisseen: E-kirjalla on takanaan loistava tulevaisuus”. Vihdoin 2016 taisi olla se merkkipaalu, jolloin e-kirjojen käyttö alkoi kasvaa lisääntyneen tarjonnan myötä. 2017 e-kirjahankintaan panostettiin ja yhteistyö koulutusalojen kanssa lisääntyi, ks. postaus Hyllyt levällään –blogista, Digitaalisuus tuo haasteita kirjahankintaan.

Kirjasto hankkii e-kirjoja monilta eri toimittajilta joko yksittäisinä kirjoina tai suurina kirjapaketteina.

E-lehtien käyttö

Jos e-kirjojen käyttö on kasvanut, niin e-lehtien käytössä näkyy hienoista laskua – ehkä syynä on hajonta uusien hankittujen artikkelitietokantojen välillä (esim. IEEE, EBSCOt) tai Open Access –lehtien kasvanut määrä. Feikkitiedon ja piraattilehtien yleistyessä on hyvä muistaa, että kirjasto tarjoaa tutkittuja, laadukkaita e-lehtikokoelmia, jotka auttavat opiskelijoita ja henkilökuntaa tuottamaan korkealaatuisia julkaisuja.

E-aineistomaailma muuttuu koko ajan, aineistot kehittyvät ja ovat yhä helpommin saatavissa. E-aineistojen markkinointi ja tiedottaminen aineistoista, ohjeistus, virtuaalinäyttelyt, nostot uutuuksista yms. lisäävät tietoisuutta e-aineistoista. JAMKin Elli e-kirjastosta löydät e-kirjat, e-lehdet ja muut sähköiset aineistot ja ohjeita e-aineistojen käyttöön.

Kommentit pois päältä artikkelissa E-kirjoja käytetään, vihdoin :-)

Normipäivä kirjastossa 😀

Vuosi on vierähtänyt viime postauksesta! Paljon on tapahtunut, kaikenlaista 🙂😒. Työ on pitänyt kiireisenä: opetus, e-aineistot, kirjastopomoilu, asiakaspalvelu ja plussana Jamkin yhteistyöryhmissä toimiminen. Ei kahta samanlaista työpäivää, onneksi.

Eilen keskiviikkona:

😀 Aamulla töihin tullessa napattiin hihasta: Mistä tietokannasta löytyisi tietoa musiikin ergonomiasta? Ei mitään tietoa, mutta lupasin selvittää asian.

😀 Ekana työpaikalla, joten valot, tilojen siistiminen ja tiedonhakupäätteen avaus – omatoimiaika alkaa kello 8.00.

😀 Kipinkapin työkoneelle, Skypellä yhteys Musalle  –  löytyisi kuulemma monenlaista aineistoa aiheeseen liittyen.  Välispiikkaukset kysyjälle ja lopputuloksena opparisaunan tarjoaminen Musakampuksella. Asiakas oli iloissaan.

😁 Euromonitorin uutiskirje tarjosi ladattavaksi raportin,  10 uusinta megatrendiä. Raportti oli hyvä, joten lähetin kyselyn Gretalle, e-aineiston yhteyshenkilölle, saanko jakaa sen koko henkilökunnalle. Yes, absolutely, feel free to share! Greta vastasi. Laitan jakoon, kun ehdin.

😀 kello 9. 00 pikakahvien jälkeen Hyvin järjestämään Digipäivään, 1. aiheena Outlook. Me kirjastolaiset olemme digi-ihmisiä, joten kovin paljon uutta tietoa en saanut, jotain kuitenkin. Samaan aikaan tuli kysely sähköpostiin, mistä löytyisi INSKOn julkaisu 186-04. No löytyihän se, Finnan kautta.

😁 2. aihe oli Excel. Olen perinyt excelin, jolla seurataan e-aineistoja, jee. Tai siis ei, koska aina yrittäessäni muuttaa kaavoja saan sen sekaisin. Mikäli johtaja lukee tätä, on se aivan kunnossa ja luvut kyllä täsmäävät 😅. Ei ollut tästäkään koulutuksesta hyötyä, perusteita käytiin läpi. Mutta hyvä koulutus muuten. Ja sain lupauksen, että tarvittaessa saan vieriopetusta. Ihania työkavereita. Perusteet eivät siis kiinnostaneet, joten käytin ajan INSKOn jatkokyselyyn: Mistä löytyvät kaikki ko. järjestön julkaisut? En löytänyt Insinöörijärjestön koulutuskeskuksen www-sivua, yhteystiedoissa ainoastaan katuosoite. Verkostot käyttöön ja sain selvennyksen: INSKO on nykyään AEL.

😀 Reagointia sähköpostiin, ScienceDirect HTTPS Reminder Message. Onko kaikki ok? On pääosin. Yksittäiset Elsevierin lehdet tarkistettava.

😀 Lounas, salaattia

😃 Aleksi-tietokannan lakkautukseen liittyvää tiedottamista ja oman tietotekniikka -Oppaan päivitys Epiin.

😀 Verkkokurssin tsekkaus, onko tullut opiskelijoiden  palautuksia. Ei ollut.

😀 Pyörähdys asiakaspalvelun puolelle: Sodexho pyysi ensi viikoksi lainaan fläppitaulua. Kirjaston valkotaulu/fläppitaulu on kovassa käytössä, enkä luvannut sitä. Kipaisin pommariin ja sieltä löytyi sopiva. Ravintolatoimikunnan jäsenvelvotteita.

😀 Selvittelyä Hyville, onko Theseuksessa valmiina koulutusohjelmaa JAMK-CUAS -kaksoistutkinto-opiskelijoille. On.

😀 Viesti, selvityspyyntö: Rakennustiedon kortistojen uusi käyttöliittymä ei sisällä kaikkea vanhan käyttöliittymän aineistoa. Miksi? Testailuja ja palvelu ei edes toiminut IE-selaimella. Kysely Rakennustiedolle toimimattomuudesta ja sisällöistä. Onneksi palveluntarjoajat vastaavat pikaisesti, joten sain tiedon eteenpäin heti.

😀 Tilastot: toimipistetilastot ja e-aineistotilastot työllistävät, joten pistin tulille molemmat, tosin vain alkumetreille.

😀 WGSN-aineiston uusinta vuodelle lähenee ja tein nopeita laskelmia tarjouspyynnöstä: montako prosenttia hinta on noussut. Jonkun verran, tosin punnan kurssi vaikuttaa hintaan.

😀 E-kirjat: Teknologian kahden e-kurssikirjan saatavuus mahdollisimman käytettävään toimintaympäristöön on aiheuttanut paljon viestitystä, keskustelua sekä hankintaehdotuksen tekijän että kustantajan kanssa. Kustantaja soitti ja yhdessä mietimme erilaisia vaihtoehtoja. Onneksi kustantaja ymmärtää e-kirjojen tärkeyden verkko- ja monimuoto-opetuksessa. Odottelen tietoa, josko saisimme piakkoin :-).

😀 Tiimissä mietimme kirjaston Ystävänpäivä -tapahtumaa, tulevan TET-harjoittelijan töitä ja kokoelman ylläpitotöitä.

Siis ihan normipäivä kirjastossa. I ❤ Library!

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Normipäivä kirjastossa 😀

Voihan e!

 

Ostimme Knovelin, tuhansia tekniikan alan tietokantoja sisältävän e-kirjakokoelman.

Moni ei varmaan tiedä, mitä kaikkea pitää tehdä, jotta aineisto saadaan asiakkaiden käyttöön. Ja monen ihmisen voimin.
Siis:
Elsevier vahvistaa tilauksen ja lähettää linkin palveluun. Minä välitän linkin järjestelmäsuunnittelijalle, joka palauttaa minulle ezproxatun etäkäytettävän linkin.
Tietokantaa testataan eri laitteilla vaihtelevin lopputuloksin: kirjastonjohtaja Androidilla, minä Windowsilla.
Nelli-portaalin alasajon jälkeen tietokannat konvertoituivat Voyagerin luettelointitietueiksi, josta asiakkaat löytävät ne Finnan kautta. Koska Knovel on uusi tietokanta, piti se luetteloida kirjastotietokantaan. Siispä viestiä kokoelmatiimin vetäjälle, miten toimitaan. Hän luo minitietueen, jonka tarvitsen, kun seuraavaksi lisään Episerverin kautta tämän uuden aineiston tiedot kirjaston www-sivuille (fin/eng). Aineisto on siis luetteloitu Voyageriin, mutta Finnaan päivitys ei ole tullut vielä kahdenkaan tunnin jälkeen, argh, ja minun on julkaistava sivut ezproxatulla linkillä.
Seuraavaksi vakoilen SeAmkin loistavilta e-kirjat-sivuilta Knovelin kuvauksia ja ohjetekstejä. Lainailen vähän, kiitos SeAmk. Samalla kysyn heidän Chat-palvelustaan, onko heillä marcit tai näkyvätkö e-kirjat tietokannassa. Saan tietää, että haravoituvat Finnaan SFX-välityspalvelun kautta. Eikun viestiä järjestelmäsuunnittelijalle, että miten tämä meillä hoituu. Järjestelmäsuunnittelija ohjaa viestin meidän ns. Nelli-ihmiselle, nyt siis Finna-ihminen, ja hän lupaa hoitaa asian.
Webbisivun kuvauksia tehdessäni testaan kirjautumismahdollisuutta oman tilin luomiseksi ja yritän rekisteröityä sähköpostilla. Tämä ei onnistu ja käännyn taas järjestelmäsuunnittelijan puoleen – hän ohjaa lähettämään s-postia otsikolla:
I tried to register but my email domain is not authorized for access. Elsevier viestittää käsittelevänsä asian 24  tunnin sisällä.

Huomenna vaihdan Finnan linkin ja jatkan testailuja.
https://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/E-aineistot/ –Knovel.

Voihan e!

Tämä artikkeli on kirjoitettu Lumialla 😊.

Kommentit pois päältä artikkelissa Voihan e!

ITK-päivien antia – teemana digitaalisuus (2016)

Olin toista kertaa Hämeenlinnassa ITK-päivillä, tällä kertaa esittelijän roolissa. Konferenssin ydinsanoma Oppia yksin ja yhdessä on haastanut myös itseäni tänä keväänä. Uutena työtehtävänä digitaalisten aineistojen haltuunotto, ylläpito, tilastointi, budjetin seuranta yms. asioiden opettelu on ollut antoisaa, tosin aikaa viepää. Digitalisaatio haastaa suomalaista koulutusta ja JAMKissakin tutkitaan innokkaasti uusia pedagogisia mahdollisuuksia, käytänteitä sekä oppimisympäristöjä. Meillä OPS-uudistus ulottui myös tiloihin ja Lutakon kampuskirjasto pesi kasvonsa – uudistetusta tilasta tuli hyvä ja toimiva. Opiskelijat ja henkilökunta ottivat uudet tilat ilolla vastaan ja nyt tilat ovat osa oppivaa yhteisöä. Pääsimme ITK-päiville esittelemään tilaa posterin avulla. Teimme myös videon Lutakon kampuskirjaston matkasta joustavaksi oppimisympäristön osaksi ja oppimisen olohuoneeksi.

JAMK kirjasto mukana ITK-päivillä!

Posteri: Luovuuden hanat auki – kirjastossa! http://www.itk.fi/2016/ohjelma/posteri/224

Katso video: https://www.youtube.com/watch?v=KaPbjHpQmeE

ITK-päivillä tila herätti kiinnostusta ja posteripäivystyksessä kyseltiin kaikenlaista tilaan liittyen: Onko tämä siis kirjasto? Onko siellä kirjoja (e:n ja p:n suhde)? Miksi tässä lukee Terve talo? Hyvä nimi Entre, mistä se on saatu? Miksi kirjasto uudistui? Miten käyttäjille on opetettu uudet käyttömahdollisuudet? Muunneltavuus kiinnosti myös ja nimenomaan helposti liikuteltavat moduulit. Mistä kalusteet on ostettu? Onko nuo Innon pöydät? Tilan varaussysteemi herätti hilpeyttä (valkotauluun varaukset). Tila sai kovasti kehuja, värejä ja kalusteita ihasteltiin.

Monella on menossa oppimistilojen uudistamisprosesseja ja varmaan tämä lisäsi kiinnostusta. Myös RFID herätti kiinnostusta, omatoimikirjasto on tulevaisuutta.

Olin onnellinen positiivisesta kiinnostuksesta ja toivon, että kävijät saivat hyviä vinkkejä omiin projekteihinsa. Minulle Lutakon kirjaston uudistusprojekti (ks. Kreodin artikkeli) oli antoisa ja toteutin sitä periksiantamattomalla intohimolla kirjastolaisille tutulla hyväksymis- ja hylkäämisperiaatteella :-). Sain jopa laatumaininnan, mistä olen hyvin ylpeä.

Myös posteri sai kovasti kehuja, erottui muista juuri värikkyydellä ja uudentyyppisellä materiaalilla. Ja tietysti oli myös tyylikäs, kiitos meidän Pekan :-). Handouteja oli jaossa ja niitä oli napattu mukaan noin 50 kappaletta. Posteria, videota ja handouteja työstettiin Suvi Perttulan ja Pekka Salmisen kansa.

Päivystyksen ulkopuolella pyrin osallistumaan luentoihin ja esittelyihin mahdollisuuksien mukaan. Toki verkostoituminen on tärkeää ja myös oman väen kanssa verkostoidutaan aina kun nähdään, jamkilaisuus yhdistää.

Muutamia heittoja: Avajaistilaisuudessa todettiin, että digitalisaatio on tullut jäädäkseen.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen puheenvuorossa tulivat esille

  • teknologian parempi hyödyntäminen
  • pedagogiikassa oppimista tukevat ratkaisut (poikien motivointi, erityistuen tarvitsijat, etäopetus, omaan tahtiin opiskelijat)
  • palveluita ja palveluntarjoajia on paljon
  • vaarana syrjäytyminen työelämässä, jos ei pysy mukana digitalisaation nopeassa vauhdissa.
  • Digitaaliset palvelut: opetuksen kärkihankkeet
  • Perusopetus: digitaalinen materiaali peruskouluihin, uudet oppimisympäristöt, opettajat kehittäjän rooleissa (ITK). Ongelma: miten tuetaan opettajan osaamista – > osa hyödyntää, osa kokee kynnyksen korkeaksi.
  • Opettajankoulutus: opettajankoulutusta kehitetään ja siihen panostetaan, opettajien osaamistasoa pyritään nostamaan, innostava ilmapiiri ja ympäristö ovat tärkeitä. Koulukulttuuri muuttuu, ja tarvitaan yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Parhaat/hyvät käytännöt jakoon! Miten motivoidaan, mitä nuoret haluavat? Opiskelijat eivät enää motivoidu samoista asioista (nyt elokuvat, videot).
  • Sähköiset ylioppilaskirjoitukset kaikissa aineissa 2019
  • Ao-puolella oppimisen blogit, simulaatiot yms.

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg, Puolustusvoimat

  • Puolustusvoimat verkossa, insta, periscope, face, twitter – somepalvelut laajasti käytössä.
  • Verkko-oppimisympäristö ja some-agentit.

Luova johtaja Saku Tuominen, Scool

  • Miksi koulujen pitää muuttua? Yli 50 % työpaikoista katoaa.
  • Jos ajattelu ei ole luovaa vaan keskinkertaista
  • jos kone pystyy ajattelemaan yhtä luovasti
  • jos asiakas ei ole keskiössä

Robottiaika, automaatio tulossa. MUTTA opettaminen ei katoa, tärkeää myös tulevaisuudessa. Innostunut, uudistuva mihin kone ei pysty.

Koulutusviennin vauhdittaminen, http://itk.fi/2016/ohjelma/puhuja/403

Paneelikeskustelu koulutusviennin edistämisestä.

  • Suomi on maailman kärkimaita digitalisaatiossa ja opetuksessa. Koulutusvienti on Suomen seuraava tärkeä vientituote
  • osaamis- ja palveluviennin projekteja esim. tuotteita ja palveluita, konsultaatioita, omaa osaamista kehittävää
  • johtopäätökset: brändataan hyvin, kaikki palikat kuntoon, huippuosaajat kaikilta osa-alueilta = laatu! Suomalainen yhteistyö? Tutkintokoulutukset mukaan. 2020 ylivoimaisesti ylivoimainen koulutusvientimaa.

E-kirjaosio: Olin sopinut tapaamisen Sanoma Pron edustajan kanssa e-kirjoihin liittyen. JAMKilla on tarve saada syksyn monimuotokursseille tiettyjä Sanoma Pron IT-alan kirjoja e-kirjoina. Myös SOTE-puolen tärkeimmät e-kurssikirjat ovat toivelistalla. Tapaaminen naurattaa minua vieläkin. Olen ollut e-kirjojen kanssa tekemisissä vuodesta 2003 ja seurannut kotimaisten e-kirjojen kivistä polkua. Yritin todistella tulevaisuuden tarpeita:  verkko- ja monimuoto-opinnot tarvitsevat digitaalista oppimateriaalia. No, vieläkään ei ole tullut varmistusta, saammeko syyskuun loppuun e-kirjat millä alustalla ja mihin hintaan. Olen kuitenkin luottavainen :-).

Kirjasto – oppijan alati uudistuva kumppani (http://itk.fi/2016/ohjelma/puhuja/404) – paneelikeskustelun keskiössä oli kirjastolaitoksen rooli opetuksessa, oppimistilojen ja voimavarojen verkostona. Yhteistyö oppilaitosten ja kirjaston välillä mahdollistaa säästöt hankinnoissa, tilankäytössä ja opetuksen resursoinnissa.

  • Informaatiolukutaito ja lukutaito yhdistyvät
  • Kirjaston henkilöstön osaamisprofiili on huikea

Avainsanat sivustolta: Medialukutaito, monilukutaito, informaatiolukutaito, o kirjasto, koulukirjasto, lukutaito, tiedonhaku, tiedonhankinta, e-kirjat, e-lainaaminen, ilmaiset oppimissisällöt.

Summa Summarum – Suomessa on maailman paras koulutusjärjestelmä ja maailman paras kirjastolaitos. Mitä kaikkea saadaan aikaan näiden yhteistyöllä.

Muiden jamkilaisten esityksiin ehdin vain Marin MOOCiin – valloittava Mari Varonen ottaa aina yleisönsä. Hyvinvointiyksikön Sanna ja Leena esittelivät Yammeria ohjauksen työkaluna. Ja olisin halunnut nähdä Satu Aksovaaran esityksen Screencasting-palautteesta laatua oppimiseen – 10 vinkkiä opettajalle.

Kuvia ITK-päiviltä näet JAMK kirjaston facessa.

Aulangon käytävällä kuultua

  • Suomen kouluissa otetaan kymmensormijärjestelmä käyttöön jo ensimmäisestä luokasta alkaen — sähköiset ylioppilaskirjoitukset.
  • Meille kaikille hyödyllistä taitoa voi muuten opetella itse täällä, http://www.typingstudy.com/

Hyvää kesää!

KUKAT

Kommentit pois päältä artikkelissa ITK-päivien antia – teemana digitaalisuus (2016)