Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Category Archives: Kasvatus

Aivan ihana oppimisympäristö!

ITK-pävillä esiteltiin myös JAMKin uudenlaista muunneltavaa oppimistilaa ja tietysti minun piti käydä moikkaamassa jamkilaisia jo hyvän tavan mukaisesti. Esitys oli suosittu  – luentotila oli aivan täysi  seisomapaikkoja myöten.   Satu Aksovaara, Minna Koskinen ja  Sami Voutilainen Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta olivat koostaneet mielenkiintoisen esityksen,  Nopeasti muutettavasta oppimisympäristöstä iloa oppimiseen!

Lutakon kampuksella, Dynamossa, sijaitseva muunneltava, värikäs, uudella teknologialla varustettu ja erilaisiin oppimistilanteisiin mukautuva oppimistila on hyvin suosittu. Esityksen materiaalit löydät täältä.

Pidin itse ylemmän ammattikorkeakoulun Cyber Security –opiskelijoille tiedonhankinnan opetusta kyseisessä luokkatilassa. Vaikka en käyttänyt uutta teknologiaa hyväkseni, esim. älytaulua, oli tilaisuus rento ja keskusteleva. Tosin kirjaston opettajakollegat miettivät johtuiko em. tilasta vai oliko syynä minun Espanjan lomani, jolle suuntasin suoraan opetuksesta 🙂

Minna ja Satu ITK-päivillä

Kirjasto ja digiaika

Globaalitalous ja digiaika edellyttävät uusia taitoja – tietoa tuotetaan yhä enemmän ja tietomassan ymmärtäminen luo yhä enemmän älyllisiä haasteita. Lukijan on otettava selvää monenkirjavasta, joskus keskenään ristiriitaisesta, monitulkintaisesta tai hämmentävästä tiedosta.

Don Tapscot (2010) toteaakin teoksessaan Syntynyt digiaikaan, , että Internet-tiedonhaun tekeminen on ilmeisen erilainen toimenpide kuin kirjan lukeminen.  Samoja taitoja se toki vaatii, mutta lisäksi täytyy osata etsiä, navigoida, erottaa asiaankuuluva tieto, yhdistellä ja muistaa, ts. se vaatii lukijoilta uusia lukutaidon muotoja.

Perinteisestä kirjakeskeisestä käsityksestä on jo siirrytty kohti multimodaalisuutta, jossa eri esittämisen muodot sekoittuvat keskenään: ääni, kirjoitus, kuva ja musiikki. Kun soppaan vielä lisätään kotien viihde-elektroniikan lisääntynyt määrä, alati lisääntyvä sosiaalisen median käyttö ja mobiilioppiminen, tabletit, sähköiset lukulaitteet niin mikä kirjaston rooli tässä muuttuneessa toimintakulttuurissa.

Millainen on kirjan tulevaisuus kohti sähköisiä julkaisumuotoja? Perinteinen kustannustoiminta on muutosten edessä: se monipuolistuu, uusia jakelukanavia ja kokonaan uusia kustannusmuotoja syntyy. Varsinkin tieto- ja oppikirjallisuudelle sähköinen julkaiseminen takaa tiedon leviämisen laajemmalle, teoksen käytettävyys paranee ja teoksen julkaiseminen tekijän itsensä toimesta on aikaisempaa helpompaa. (Laiho 2010 ; Pihlajaniemi 2010.)

Valtaosalla kirjastoista on saman verran tai vähemmän rahaa käytettävissä nyt kuin aikaisempina vuosina. Elektronisten aineistojen osuus kirjaston hankintabudjetista on noin kolmasosa. Kirjastojen täytyy jatkossa arvioida tarkemmin, mitkä aineistot ovat hyödyllisimmät ja mikä on kirjastojen tulevien aineistojen paikka fyysisen ja digitaalisen rajalla.  Onko kaikki ammatti- ja tietokirjallisuus tulevaisuudessa saatavissa vain verkossa? Vaikka e-kirjan edut, kuten käytettävyys ja saatavuus  on tunnistettu ja tunnustettu, vaativat sekä opettajat että opiskelijat painettuja kirjoja varsinkin e-kurssikirjojen rinnalle.

Muuttuuko kirjaston tehtävä tiedonvälittäjänä –  en jaksa uskoa – se saa vaan uusia muotoja. Entä onko digitalisoituminen uhka?

Korkealaatuinen kirjastopalvelu edellyttää asiakaslähtöisyyttä, jossa asiakkaan tarpeet ja odotukset huomioidaan. Ilman asiakkaita ei ole kirjastoakaan. Asiakashan määrittelee palvelun laadun, joten kirjaston on mukauduttava/muututtava uuden toimintaympäristön mukana, tehtävä yhteistyötä eri alojen ja toimijoiden kanssa – syntyy uusia palvelutuotteita.

Kirjasto on palveluorganisaatio, jonka tärkein tavoite on palvella asiakasta mahdollisimman hyvin. Laajan asiakaskunnan vuoksi tehtävä on haasteellinen. Hyvä palvelu on kirjaston kaiken toiminnan lähtökohta. Paitsi organisaatiokulttuuri arvoineen myös henkilöstön työpanos, työvaiheet ja toiminnat vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. Kirjastotyössä tarvitaan osaavia, motivoituneita ja palveluhenkisiä työntekijöitä (kuten meillä JAMK kirjastossa :-)). Kehitystyölle ovat tärkeitä myös vaativat ja palautetta antavat asiakkaat. (Lovio &kTiihonen 2005, 9.)

Helle Kannila  asian ytimessä jo vuonna 1919:

”Kirjastoalalle on koetettava saada niin hyvää uutta voimaa kuin mahdollista. Ei meillä ole paljon hyötyä sellaisista kilteistä tytöistä ja pojista, jotka hyväntahtoinen setä tai täti johtokunnassa on kehoittanut toimiin pyrkimään. Ei ole iloa sellaisista ”vaatimattomista” virkailijoista, jotka saatuaan pienoisen toimen heittäytyvät rauhaan loppuiäkseen, ovat kiinnostuneita pääasiassa palkoista, keskinäisistä kinasteluista ja lomien järjestämisistä, sekä vastustavat kaikkia uudistuksia peläten niiden tuovan työnlisää.”

Eräpäivä! Voimasanoja kirjastosta

Mitä kuuluu kirjastolle? Nuorkirjastolaisten Veera Ristikartanon ja Antti Virrankosken toimittama Eräpäivä! Voimasanoja kirjastosta käsittelee ravistelevasti ja tunteita herättävästi kansalaisten oikeutta päästä käsiksi tietoon sekä kirjastopalveluiden suunnittelemisesta asiakaslähtöisesti. Myös blogi voimasanoja.fi Kirjastoista ja digitaalisesta todellisuudesta käsittelee kirjastoja ja niiden digitaalista toimintaympäristöä, http://www.voimasanoja.fi/blogi/

Myös meillä kirjastossa on kuumeisesti luettu Eräpäivä-kirjaa. Saatavana myös JAMK kirjastossa, http://janet.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=184881

Kirjastossa kohdataan!

Lähteet.

Laiho. S . 2010. Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kirjakustantajien maailmassa. Http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/5t7lu46ab/Files/CurrentFile/Aineistopaiva2010_Laiho.pdf
Lovio, M. & Tiihonen, V. 2005. Kirjaston asiakaspalvelu. Helsinki: BTJ kirjastopalvelu Oy.
Pihlajaniemi, J. Tietokirjallisuuden kustannussopimukset sähkökirjamaailmassa. Http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/5t9fPTkvL/Files/CurrentFile/Pihlajaniemi_aineistopaiva2010.pdf
Tapscott, D. 2010. Syntynyt digiaikaan : sosiaalisen median kasvatit. Helsinki : WSOYpro.  

 

 

 

 

 

 

Kirjaston kokemuksia Yrittäjän päivästä 5.9

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Lutakon kampuksella vietettiin kansallista Yrittäjän päivää 5.9.

IT-Dynamo-talon tapahtumassa sai tutustua Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) tarjoamiin mahdollisuuksiin yrittäjyyden poluilla, JAMK Generatoriin sekä JAMKin yrityshautomoon.

Päivän teemana oli yrittäjyys ja kulttuuri. Duo Melodioson nuoret yrittäjämuusikot tunnelmoivat ihastuttavia evergreenejä. Paikalla oli myös muita nuoria yrittäjiä JAMKista kertomassa omasta yrittäjyydestään.

Lutakon kampuskirjasto oli mukana tapahtumassa. Kirjasto tukee JAMKin yrittäjyyslähtöistä toimintaa tarjoamalla laajat painetut ja elektroniset aineistot asiakkaiden käyttöön. Lutakon kampuskirjaston yhtenä kokoelman painopistealueena on yrittäjyys. Tiimiakatemian opiskelijat suorittavat opintojensa aikana 120 ”kirjapistettä” eli lukevat noin 60 – 80  liikkeenjohdon kirjaa, koska myös yrittäjyydessä itsensä kehittäminen on välttämätöntä.

Yrittäjän päivässä asiakkaat saivat tutustua Sirpa Wartevan koostamaan yrittäjyys -aiheiseen kirjanäyttelyyn.
Itse olin mukana varsinaisessa päätapahtumassa, jossa esittelin kirjaston yritystietokantoja. Yritystietokannoista kiinnostuneita oli ilahduttavan paljon, eikä vain henkilökunta vaan myös opiskelijat pistäytyivät ruokailun yhteydessä tutustumassa tietokantoihin. Katso esittelyt tietokannoista artikkelin lopussa (huom! Vain JAMK verkossa).

Esittelyssä oli myös iPad. Kirjasto on hankkinut muutamia lukulaitteita henkilökunnan lainattavaksi: yksi Amazon Kindle, yksi BeBook ja kaksi iPadia. Ostopäätöksen tukena on hyvä testata laitetta, ks. lainausehdot.

Pongasin pari iPadin omistajaa ja tein pikaisen haastattelun: yliopettaja Jouni Huotari ja Tiimiakatemian 3. lukuvuoden opiskelija Timoteus Ruotsalainen.

Jouni on hankkinut oman iPadinsä joulukuussa 2010. Ipad kulkee mukana lähes aina ja käyttö on normaalia käyttöä. Normaalia käyttöä on Jounin mukaan webbiselailu, tiedonhaku, sähköpostien hoitelu, yritystoimintaa liittyvä käyttö, muistiinpanot, ladattu materaali (ilmainen) ja musiikin kuuntelu yms., ts. arjessakin iPad kulkee mukana (PC:n käyttö on selvästi vähentynyt). Isona miinuksena Jouni pitää Flash-tuen puuttumista.
Timoteuksellakin iPad kulkee aina mukana: reissussa on kätevä lukea sähköpostit ja netti on aina ulottuvilla tarvittaessa, esimerkiksi uutiset, tarvittavat tiedostot voi ladata netistä tai myyntitilanteissa voi esitellä tuotevalikoimaa kuvan ja äänen kera. Musiikin kuuntelu ja videoiden katselu hoituu iPadilla. Myös Timoteuksella on PC:n käyttö vähentynyt.

Esittelyssä olleet yritystietokannat (huom! Vain JAMK verkossa).

  • Fonecta ProFinder, Fonectan palvelu sisältää Sinisen Kirjan (Blue Book) sekä Suomen Suurimmat -internetpalvelun.
  • Kompass, maailmanlaajuinen yritystietojärjestelmä business-to-business sektorilla, jossa on mukana noin 80 maata.
  • Marketline, yrityshakemisto, yritysten tietokeskus, joka tuottaa ajantasaista tietoa maailmanlaajuisesti noin 10,000 yrityksestä, 2000 teollisuudenalasta ja 50 maasta. Palvelu sisältää markkinatutkimuksia, SWOT-analyysejä, maa- ja yritysprofiileja sekä toimialatietoa.
  • Yritysonline, WSOYpro.fi:n Yritysonline sisältää teoksia taloushallinnon, verotuksen, työsuhdeasioiden, rahoituksen, perinnän ja markkinointioikeuden alueilta. Kirjat on luettavissa kokotekstinä. Palvelussa on lisäksi aihealueisiin liittyviä säädöksiä ja muuta viranomaismateriaalia sekä uutisia

Yrittäjän päivän kilpailussa haastettiin opiskelijat ja henkilökunta ideoimaan yhdessä: Miten teemme yhdessä JAMKista Suomen yrittäjyyslähtöisimmän ammattikorkeakoulun? Peräti 19 vastausta annettiin. Onnetar poimi Jarkko Tuomisen arvan ja hän voitti taidekirjan. Palkinnosta on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Leikkivietti – kuoleva käsite(kö)

Kesälomakamppeita vaatekaapista etsiskellessä eteeni sattui laatikko, jossa oli vanhoja tehtäviä, JAMKista ja yliopistolta. Vuosien varrella tehtävät ovat palvelleet ystäviä ja sukulaisia oppimisen tukena ja en vaan henno heittää kaikkia pois.

Pengoin mielenkiinnolla laatikkoa ja kas,  siellä oli taidekasvatuksen opintoihin liittyvä artikkelitehtäväni vuodelta 1996: Schillerin leikkivietin käsite esteettisessä kasvatuksessa. Artikkeli on mielestäni kestänyt hyvin aikaa vaikka täytyy myöntää, että tekstini on aika provokatiivinen ;-).

200px-Friedrich_schiller

Kuvalähde: Ludovike Simanowiz: Friedrich Schiller (1794), Wikipedia

LEIKKIVIETTI – kuoleva käsite(kö)?

Nykyään ei kysytä, haluammeko katsoa kuvia – kuvat syöksyvät tajuntaamme tiedotusvälineiden, multimedian ja Internetin välityksellä. Ne tavoittavat vastaanottajan eri aistien kautta ja muokkaavat ajatuksiamme ja tunteitamme monilla eri tasoilla. Katsoiko Friedrich von Schiller jo 1700-luvulla tulevaisuuteen? Onko nyky-yhteiskunnassa leikkivietti unohdettu? Elävätkö tulevaisuuden lapset virtuaalimaailmassa, jossa esteettinen kasvatus on vain muisto menneilta ajoilta?

Ihmisen pyrkimys kohti tietoa huolestutti Friedrich von Shilleriä jo 1700-luvun lopussa. Hän oli huolissaan ihmisestä yksilönä: ihminen oli hänen mukaansa kadottanut harmonian, ehjän kokonaisuuden. Kirjeissään esteettisestä kasvatuksesta hän pohtii taiteen olemusta. Schiller ihaili antiikin Kreikkaa, missä vallitsi kauneuden ja hyvän harmonia – luonto ja humanismi olivat sopusoinnussa.
Tunteet ja järki muodostivat orgaanisen kokonaisuuden. Mutta ykseys oli hajonnut, koska ihminen on pyrkinyt kohti tietoa.

Schillerin ihmiskäsitys jakaantuu kahteen eri puoleen: muotoon ja ainekseen. Muoto,  joka on ihmisen persoona, on muuttumaton, ikuinen ihmisessä ja se on Jumalan antama. Aines taas on olotila, johon aistit ja tunteet vaikuttavat ja johon materia vaikuttaa. Nämä kaksi hän edelleen ryhmitteli vietteihin, jotka ovat toimintaa ohjaavia lakeja.  Ainevietti pitää ihmisen kiinni aistimaailmassa, tunteiden alueella ja se on vastaanottavainen, pyrkii muutokseen ja elämän ylläpitämiseen. Muotovietti taas sitoo ideoiden maailmaan ja moraalin lakeihin, arvon säilyttämiseen. Ne eivät toimi erillään vaan yhdessä ja tavoitteena viettien välillä on harmonia.

Jotta ihminen saavuttaisi harmonian, ehjän kokonaisuuden, tarvitaan näitä yhdistämään leikkivietti, jonka avulla saavutetaan todellinen ihminen kokonaisuutena. Leikkivietin avulla todellisuus voidaan kohdata kevyemmin eikä velvolllisuus tunnu pakolta, koska kaikkea seuraa halu. Motivaatio saavutetaan leikin avulla. Leikkivietti yhdistää elämän jatkumisen ja ikuiset arvot. Se ei ole itsenäinen toiminto, vaan se on symboli ainevietin ja muotovietin väliselle harmoniselle yhteisvaikutukselle. Leikkivietissä kohtaavat kuva ja käsite, välitön tunto ja järki.

Schiller puhuu myös elävästä muodosta (Das leben Gestalt), joka tarkoittaa, että muotojen ja ideoiden maailma tulee eläväksi, kun se tulee leikkivietin alueelle. Leikkivietin alueella ihminen on vapaa.
Ihminen otti ensimmäisen askeleen kohti leikkiä eli lumoa, kun hän pyrki vaikuttamaan omaan aistitodellisuuteensa. Scheinin (lumon) avulla ihminen irtautuu hyödyntavoittelusta; kauneuden ja taiteen kokemus ei liity omistamiseen vaan siihen, mitä lumo saa aikaan. Scheinin alueella ihminen olisi vapaa, tahtova olento, jolla olisi äärettömät mahdollisuudet. Silloin ihminen saavuttaa taiteessa harmonian ja muuttuu esteettiseksi kokonaisuudeksi.

Yli 200 vuotta on kulunut Schillerin kirjoittamista kirjeistä, mutta olemme yhä samojen kysymysten edessä. Elämme tietoyhteiskunnassa, jossa pyrkimys tietoon on vain lisääntynyt samalla kun taideaineiden määrää kouluopetuksessa supistetaan.
Puhutaan verkottumisesta, tiedon valtatiestä ja virtuaalimaailmasta. Lapsi oppii mallista eli aikuinen toimii käyttäytymisellään mallina, mutta jossa lapsi myös aktiivisesti valikoi sitä, mitä hän jäljittelee. Jos aikuisten maailmassa ei ole sijaa mielikuvitukselle eikä leikille, ei tulevaisuuden lapsetkaan arvota niitä.

Esteettistä kasvatusta tarvitaan, jotta ymmärtäisimme omaa kulttuuriamme kokonaisuutena. Sen tavoitteena on antaa kaikille välineitä itsensä ilmaisuun, kokemusten ja elämysten vastaanottamiseen. Alle kouluikäisen lapsen kehitys on hyvin kokonaisvaltaista. Lapsii tutkii maailmaa kaikilla aisteillaan ja mikäli hänen tutkimushaluaan ei lannisteta, soveltaa saamiaan kokemuksia uusiin tilanteisiin. Lapsi, joka ei leiki, kykenee harvoin rikkaaseen kuvalliseen ilmaisuun.

Markkinavirrat syytävät kauppoihin yhä enemmän lapsille tarkoitettuja PC-pelejä ja romppuja: Opi aakkoset, opi numerot, opi muodot ja väri – multimediaa! Vauvoille on omat selkonäppäimistönsä, jotta pikkuruiset sormet osuisivat varmasti oikeaan näppäimeen. Onko oikein, että lapsi opettelee koneen avulla jopa puhumaan toistamalla mekaanisen äänen perässä ”äiti”.

Lasten taidekasvatuksessa voi toki käyttää tietokonetta apuvälineenä, kunhan se ei ole itse tarkoitus. Alle kouluikäinen lapsi voi konkreettisesti nähdä ja oppia sähköisen kuvan tekemistä. Hyvät grafiikkaohjelmat antavat mahdollisuuden käyttää tietokonetta lasten kuvallisessa ilmaisussa, varsinkin värien osalta.

Lähteet:
Hokkala, Kirsi. 1991. Lasten taidekasvatus. Hämeenlinna: Kirjayhtymä
Tikkanen, Tiina. 1987. Schillerin kirjeet esteettisestä kasvatuksesta. Jyväskylän yliopiston julkaisusarja nro 22.

Tinaa ja toivomuksia – kansanperinteitä

 

Tinaa ja toiveita

Tässä sinulle ohje, jonka avulla tulkitset tulevan vuotesi, löydät oppaita onneen ja niksejä toiveittesi täyttymiseen.

 Tarvitset tinaa, kauhan, vettä sekä lieden tai muun kuumuuden lähteen. Aseta tina kauhaan ja kuumenna sitä liedellä, kunnes se sulaa (Huom! Ensimmäisen tinan sulaminen kestää ja kestää…). Kun tina on sulanut, kippaa se veteen, ole varovainen. Nyt sinulla on kädessäsi jähmettynyt uudenvuoden ennustina, tulkinnat löydät ohesta.

 Onnekkaita hetkiä!

  Rakkautta vai rahaa?

- Aivan selvästi Ferrari - Eipäs vaan kihlat!

- Aivan selvästi Ferrari - Eipäs vaan kihlat!

Tinaa valetaan uudenvuoden aattona joukolla perheessä tai ystäväpiirissä (miel.selvinpäin). Nykyisin kaupassa oleva uudenvuoden tina on kirjasinmetallia ja hevosenkengän muotoinen, sillä hevosenkengän uskotaan tuottavan onnea.

Tinaa valettaessa on nykyisin tapana, että jokainen valaa oman tinansa. Aikaisemmin tinan valajaksi valittiin yleensä sellainen, jolla oli taito muita paremmin selitellä valosten salaisuuksia.

 Tinan ja sen varjokuvan avulla voidaan ennustaa varsin monenlaisia asioita. Joskus katsotaan varjoa vasta sitten, jos ei ole saatu selvää valusta. Tinanvalanta kuuluu ennustustapoihin, jossa tulkinnan osuus on merkittävä, kuten myös esim. kahvinporoista ennustettaessa. Tinoja tutkitaan yhdessä ja jokainen saa esittää omia arvailujaan. Sopivasti tinaa kääntelemällä voi sen varjosta tulkita erilaisia asioita.

Perimätiedon mukaisesti tulkinnat eivät ole kovin rönsyileviä, yleisesti tunnettuja selityksiä ovat: 

  • Rosoinen/sammalmainen pinta tarkoittaa rahaa
  • Sileä valu rauhan aikaa
  • Mustat täplät tarkoittavat surua
  • Ulokkeet valussa tarkoittavat vieraita
  • Haarakas tina vieraita
  • Tasainen möhkäle tietää sairautta
  • Laivan kuva matkaa tai onnellista vuotta (joskus myös kuolemaa)
  • Hevonen ja rattaat tietävät matkaa
  •  Naisenpää riitaa naapurien kanssa
  • Jokin eläimen kuva tarkoittaa raakaluontoista ystävää
  • Lintu tai sydän onnea
  • Kukka ihailijoita, häitä, kihlajaisia
  • Sormus tai kruunu on häät
  • Ehyt rengas avioliittoa, rikkinäinen taas eroa
  • Avain yhteiskunnallisen arvon nousua
  • Kruunu lupaa myös valtaa
  • Tähtimäinen kuvio menestystä
  • Jos kuvassa on säkkejä hyvä viljavuosi (vrt. nykyisin hyvä toimeentulo)
  • Arkku kuolemaa (se yritetään kuitenkin tulkita muuksi)
  • Ruumisarkku, risti tai seppele tuo kuolemansanoman
  • Risti kuolemaa
  • Valun katkeaminen on huono enne (tietää epäonnea),  jolloin on paras valaa tina uudelleen.

Uudenvuodentaikoja: 

Myös valuvesi on voimallista, jos tyttö kasteli siinä huivinsa tai nuorimies nenäliinansa ja laittoi sen sänkyyn yöksi tyynyn alle, niin näki yöllä unissa tulevan puolisonsa.

Varataan avain, leivänpala, tutti, ruori, musta kangas tai puutikku ja sormus. Nämä piilotellaan kahvikuppien ja lautasten alle. Kolmea kahvikuppia tai lautasta nostetaan. Nostaja ei tiedä, mikä esine on piilotettu minkäkin kupin alle (pelaajia väh. kaksi).

Avain tietää onnea kotiin, sormus häitä, tutti lasta, ruori matkaa, leivänpala ruuan jatkuvuutta, ruori matkaa ja musta kankaanpala tai puutikku surua.

Tinanvalannan perinteet:  Suomessa tinaa on valettu jo 1700-luvulta alkaen, mutta vasta 1800-luvulla siitä tuli uudenvuodenyön vallitseva ennustustapa. Tinanvalannan esikuvana voidaan pitää antiikin Kreikkaa, jossa tulevaisuutta on ennustettu ja tutkittu valoksista jo vuosituhansien ajan.

 Tinanvalaminen ei todellakaan vaadi kuin iloisen mielen. Jos tinaennustus osoittautuukin vääräksi, voi kohtaloa myös hieman avittaa…ja valetun tinan voi säästää ja valaa uudelleen seuraavana uudenvuodenyönä.

 Muistathan, että uudenvuoden tinat ovat ongelmajätettä. Niitä ei pidä laittaa sekajätteen joukkoon eikä metallinkeräykseen, oikea paikka on ongelmajätteen vastaanottopaikka.

Toivom(usko)?

 Perimätiedon mukaan toivoa saa (ja samalla uskoa, että toive toteutuu), kun:

  •  eteen osuu toivomusluu tai onnenluu: esim. ruuanvalmistuksessa vastaan tulee kanan hevosenkengänmuotoinen luu. Tällöin kaksi ihmistä voi vetää luun haaroista. Se, joka saa suuremman osan, saa toivoa (toivomusta ei saa sanoa ääneen)
  •  jos löytää mantelin joulupuurosta
  •  jos onnistuu puhaltamaan syntymäpäiväkakusta kaikki kynttilät yhdellä kertaa sammuksiin
  •  samaa sanaa toisen kanssa sanottaessa (täysin yhtä aikaa)
  •  etupuolelle siirtynyttä kaulaketjun lukkoa takaisin siirrettäess
  • jos tulitikkuaskin viimeisellä tikulla raapaisee ensimmäisen kerran siihen asti koskemattomaksi jäänyttä rikkipintaa
  •  jos tulitikkurasia putoaa ja jää pystyyn
  •  kun rööki syttyy puoliks
  •  neliapilan tai viisiterälehtisen sireeninkukan osuessa käsiin
  •  jos raha on löydettäessä kruunupuoli alaspäin
  •  jos irronnut silmäripsi ensimmäisellä puhalluksella lähtee /nenänpäästä, toive toteutuu
  •  jos sataa ja aurinko paistaa ja näkee vielä valkoisen hevosen, voi toivoa mitä tahansa ja toive toteutuu (tai jos näkee auringon ja kuun ja valkoisen hevosen yhtä aikaa)
  •  jos niiaa keskiyön aikaan kolmena peräkkäisenä yönä
  •  jos näkee tähdenlennon
  •  jos pitää keksiä kädessään, toivoo jotain ja saa sormellaan naputtaen keksin kolmeen osaan, toivomus toteutuu, keksi pitää kuitenkin syödä
  •  sileää seteliä taitettaessa (se taitetaan kahteen kertaan, ensin pitkittäin, sitten poikittain).

 Lähteenä käytetty:

Karjalainen, S., Korhonen, T.,  Lehtonen, J.U.E. 1991. Uusi ajantieto. WSOY: Porvoo. Sivut 21–24.

Kustaa Vilkuna. 1973. Vuotuinen ajantieto. 3. lisätty painos. Otava. Sivut 15–20.

Virtanen Leea. 1988. Nykymagian käsikirja. Helsinki: Painokaari Oy.

Haastattelut: Anni Partanen, Anja Pohjolainen, Laimi Hirvi.

Koonnut, teksti ja kuvat Pirjo Pohjolainen