Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: lukulaitteet

Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta -raportti

Uusmediatutkija, FM Pirjo Rautiaisen (2012) tutkimuksessa Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta tarkastellaan tietokirjailijoita sekä sisällöntuottajina että käyttäjinä. Tavoitteena on tuoda esille tietokirjailijoiden moniäänisyys. Tutkimukseen osallistui 85 tietokirjailijaa.

Tekijän luvalla referoin alla todella mielenkiintoista selvitystä. Kannattaa lukea alkuperäinen raportti (ks. lähteet) – pätkät haastatteluista ja kyselyvastauksista ovat herkullista luettavaa.

Tässä raportissa viitataan sähköisillä materiaaleilla Internetin aineistoihin (esim. pdf-muodossa olevat artikkelit, luento- ja oppimateriaalit), sähkökirjalla (e-kirjalla) kokonaisuuteen, jolla on sisällöllinen yhtenäisyys (yleensä epub-muoto).

Rautiaisen (2012) mukaan sähkökirja on vielä uusi väline tietokirjailijoille: noin puolet haastatelluista koki sähkökirjan itselleen epäsopivana tuotteena: laitteet ja formaatit sekavia, sisältö vähemmän houkuttelevaa, hinnat korkeat, tekniset ongelmat ja kotimaisten palveluiden heikko laatu karkottavat käyttäjiä. Negatiiviseen mielikuvaan vaikutti myös käyttökokemuksen puute.

Joillain aloilla, esim. luonnontieteet sähköinen aineisto on ensisijaista (painettu vanhenee nopeasti). Painettuja kirjoja pidettiin luotettavampina kuin sähköisiä materiaaleja, lisäksi niihin liitettiin seuraavia ansioita: pitkäikäisyys, jatkuvuus, perinteet, tunnistettavuus.

Suoraan sähköisiä julkaisuja ovat tehneet lähinnä oppikirjailijat ja tiedekirjoittajat. Muiden tekijöiden e-kirjaversiot on tehnyt painetun kirjan pohjalta kustantaja. Haastatteluissa ilmeni, ettei kustantajilla ole kovin suurta halukkuutta julkaista tietokirjoja e-kirjoina, koska e-kirjalle ei ole tarpeeksi ostavaa yleisöä, e-kirja syö painetun myyntiä, e-kirjan tuottaminen on teknisesti vaativampaa (taitto) ja kalliimpaa.

Sähköisten materiaalien sopimusten ongelmana on lisäksi kustantajan tekemä sähkökirjasopimus tietokirjailijan kanssa – kustantaja ei ole edes aikeissa julkaista sähkökirjaversiota. Kirjailija on kuitenkin sidottu sopimukseen. Tästä seuraa moninaisia kysymyksiä, esimerkiksi milloin voimassaoleva e-kirjasopimus päättyy (vrt. painettu kirja). Erilaisia ratkaisumalleja etsitään.

Kustantamot ovat olleet varovaisia sähkökirjan kehittämisessä. Alalle tulleita uusia toimijoita pidetään epävarmoina yhteistyökumppaneina vaikka niillä voi olla innovatiivisia toimintatapoja (taloudelliset resurssit puuttuvat). Suurin osa haastatelluista näki perinteiset kustantamot tärkeinä tulevaisuudessa, eikä niiden toiminnan uskottu murtuvan sähköisyyden myötä. Tärkeää on kustantamoiden tarjoama laadunvalvonta, tehokas työskentelykoneisto ja markkinointi. Ne tietokirjailijat, joilla on merkittävää taloudellista hyötyä julkaisuista, toivovat kustannusmallin pysyvän entisellään. Monet muut haastateltavat toivoivat alalle enemmän liikkuvuutta.

Edelleen e-kirjojen ja muiden sähköisten aineistojen hinnoittelu koetaan ongelmaksi, e-kirjojen hinnat mielletään korkeiksi, mutta kuluttajat olisi haastateltavien mukaan kasvatettava siihen, että sähköinen nettisisältö ei ole ilmaista.

Erilaisten julkaisuportaalien mahdollisuus, esim. STIK:n organisoimaa julkaisuportaalia (vrt. Ruotsin Dejavu-palvelu) sekä kannatettiin että vastustettiin. Puolesta: julkaisukanava niille kirjoille, joiden oikeudet palautuneet tai joita ei oteta kustannusohjelmiin; marginaaliset aiheet, joilla vankka mutta pieni lukijakunta. Vastaan: toiminta veisi liikaa STIK:n voimavaroja; apurahoitus vähenisi; mikä olisi portaalin kilpailukyky.

Sähköisen materiaalin läpimurrossa myös laajemmalle yleisölle koululaitoksen rooli nähtiin merkittävänä. Sähköisiin oppimateriaaleihin liittyy paljon problematiikkaa – kustantamoiden ja jakelijoiden kilpailutilanne auki, puutuu asiantuntijoita ja tutkimustietoa sähköisten oppimateriaalien köytöstä kouluissa, siis miten niitä käytetään: pedagogiset, didaktiset ja sosioemotionaaliset.

Piratismi ja tekijänoikeudet puhuttavat myös, koska sähköisyys muuttaa kopiointitapaa, muttei välttämättä lisää sitä. Osa haastateltavista näki piratismin uhkana työlleen ja toimeentulolleen, etenkin tietokirjailijat. Tekijänoikeuksien rajat ovat epäselviä esim. opettajille aina ala-asteelta yliopistotasolle. Joidenkin haastateltavien mukaan piratismi voitaisiin välttää sillä, että maksullinen palvelu on houkuttelevampi ja kätevämpi kuin laiton (esim. kirjallisuuden ‘Spotify’).

Selvityksessä tuodaan myös esille, että koululaitoksen ja kirjaston ratkaisut sähköisissä palveluissa nähdään merkittävämmiksi kuin liiketoimijoiden toimenpiteet koko alan kehittymisen kannalta Suomessa.

LÄHTEET

Rautiainen, P. 2012. Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta. Sähköpostiviesti liitetiedostoineen (e-raportti.pdf  ja e-tiivistelmä.pdf). Sähköpostiviesti 6.9.2012. Vastaanottajana Pirjo Pohjolainen

Selvitys on julkaistu Suomen tietokirjailijat ry:n sivuilla, http://www.suomentietokirjailijat.fi/?x18668=189138

Lisätiedot:
Pirjo Rautiainen
pirjo.rautiainen@moguli.info/www.moguli.info/0505890953

 

 

 

Lukulaitteista raportoitua – eReading-hanke

eReading-hankkeen viimeisin suomenkielinen tulosraportti sisälsi mielenkiintoisia uutisia lukulaitteista. Suomenkielinen tulosraportti on luettavissa täällä. Raportissa esitellään muun muassa Hufvudstadsbladetin lukulaitekokeilun tuloksia, WSOY:n ensimmäistä iPad-kaunokirjaa Taroa ja Sanoma Magazines Finlandin eReading-konsepteja.

Viestinnän keskusliiton uutiskirjeessä mainitaan myös mielenkiintoinen raportti lukulaitteiden vuorovaikutuksellisuudesta:  Harri Heikkilän ja Merja Helteen marraskuussa julkaistu väliraportti, Visuality and interactivity in the new publishing.

Poiminta Viestinnän keskusliiton uutiskirjeestä 16.12.2011. Alkuperäinen uutiskirje eReading-hankkeen satoa, http://www.vkl.fi/ajankohtaista/vanhat_uutiskirjeet/2011/16.12.2011

Kannaottoja ja keskustelua e-kirjoista

Tulevaisuus?

Kirjastoalan järjestöjen e-kirjakannanotossa  tuodaan esille ongelma kirjastojen olemattomasta mahdollisuudesta hankkia kotimaista e-kirjallisuutta kokoelmiinsa.

Kannanoton tavoite:

Tavoittelemme systemaattista kansallista yhteistyötä, jossa tieteelliset ja yleiset kirjastot ovat kustantajien, tietoteknologiayritysten ja kaupallisten välittäjien rinnalla tasavertaisina keskustelukumppaneina.
 
HIENOA!
 
E-kirjan lainaamisesta
 
Los Angles Times – lehti uutisoi 21.9.2011, että Amazon sallii ns. Kindle-kirjojen lainaamisen noin 11 000 yleisestä kirjastosta Yhdysvalloissa. Kindle app mahdollistaa kirjojen lainaamisen ja lukemisen myös seuraavilla laitteilla: Android, iPad, iPod touch, iPhone, PC, Mac, BlackBerry tai Windows Phone.
 
Amazonin ilmoitus Kindle-kirjojen lainaamisesta on herättänyt paljon keskustelua: onko kyseessä e-kirjojen lainaaminen vai aivan jotain muuta?
 
Kirjastot.fi – keskustelupalstalla käydään mielenkiintoista keskustelua e-kirjojen lainaamisesta, tekijänoikeuksista ja kirjastoalan järjestöjen e-kirjakannanotosta. Kannattaa käydä lukaisemassa Böökin ja Poroilan keskusteluja täältä.
 
Lähteet:
 
 Baer, T. 2011. Kirjastoseurojen neuvottelukunnan e-kirjakannanotto 28.10.2011. Julkaistu Helsingissä 28.10 pidetyssä E-kirjat ja lainsäädäntö -seminaarissa. PDF-muodossa osoitteesta http://www.stks.fi/asiakirjat/julkaisut

Now libraries can loan Kindle ebooks. Los Angeles Times 21.9.2011 , http://latimesblogs.latimes.com/jacketcopy/2011/09/now-libraries-can-loan-kindle-ebooks.html

Jaanalle kiitokset vinkistä 😉

Kirjaston kokemuksia Yrittäjän päivästä 5.9

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Lutakon kampuksella vietettiin kansallista Yrittäjän päivää 5.9.

IT-Dynamo-talon tapahtumassa sai tutustua Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) tarjoamiin mahdollisuuksiin yrittäjyyden poluilla, JAMK Generatoriin sekä JAMKin yrityshautomoon.

Päivän teemana oli yrittäjyys ja kulttuuri. Duo Melodioson nuoret yrittäjämuusikot tunnelmoivat ihastuttavia evergreenejä. Paikalla oli myös muita nuoria yrittäjiä JAMKista kertomassa omasta yrittäjyydestään.

Lutakon kampuskirjasto oli mukana tapahtumassa. Kirjasto tukee JAMKin yrittäjyyslähtöistä toimintaa tarjoamalla laajat painetut ja elektroniset aineistot asiakkaiden käyttöön. Lutakon kampuskirjaston yhtenä kokoelman painopistealueena on yrittäjyys. Tiimiakatemian opiskelijat suorittavat opintojensa aikana 120 ”kirjapistettä” eli lukevat noin 60 – 80  liikkeenjohdon kirjaa, koska myös yrittäjyydessä itsensä kehittäminen on välttämätöntä.

Yrittäjän päivässä asiakkaat saivat tutustua Sirpa Wartevan koostamaan yrittäjyys -aiheiseen kirjanäyttelyyn.
Itse olin mukana varsinaisessa päätapahtumassa, jossa esittelin kirjaston yritystietokantoja. Yritystietokannoista kiinnostuneita oli ilahduttavan paljon, eikä vain henkilökunta vaan myös opiskelijat pistäytyivät ruokailun yhteydessä tutustumassa tietokantoihin. Katso esittelyt tietokannoista artikkelin lopussa (huom! Vain JAMK verkossa).

Esittelyssä oli myös iPad. Kirjasto on hankkinut muutamia lukulaitteita henkilökunnan lainattavaksi: yksi Amazon Kindle, yksi BeBook ja kaksi iPadia. Ostopäätöksen tukena on hyvä testata laitetta, ks. lainausehdot.

Pongasin pari iPadin omistajaa ja tein pikaisen haastattelun: yliopettaja Jouni Huotari ja Tiimiakatemian 3. lukuvuoden opiskelija Timoteus Ruotsalainen.

Jouni on hankkinut oman iPadinsä joulukuussa 2010. Ipad kulkee mukana lähes aina ja käyttö on normaalia käyttöä. Normaalia käyttöä on Jounin mukaan webbiselailu, tiedonhaku, sähköpostien hoitelu, yritystoimintaa liittyvä käyttö, muistiinpanot, ladattu materaali (ilmainen) ja musiikin kuuntelu yms., ts. arjessakin iPad kulkee mukana (PC:n käyttö on selvästi vähentynyt). Isona miinuksena Jouni pitää Flash-tuen puuttumista.
Timoteuksellakin iPad kulkee aina mukana: reissussa on kätevä lukea sähköpostit ja netti on aina ulottuvilla tarvittaessa, esimerkiksi uutiset, tarvittavat tiedostot voi ladata netistä tai myyntitilanteissa voi esitellä tuotevalikoimaa kuvan ja äänen kera. Musiikin kuuntelu ja videoiden katselu hoituu iPadilla. Myös Timoteuksella on PC:n käyttö vähentynyt.

Esittelyssä olleet yritystietokannat (huom! Vain JAMK verkossa).

  • Fonecta ProFinder, Fonectan palvelu sisältää Sinisen Kirjan (Blue Book) sekä Suomen Suurimmat -internetpalvelun.
  • Kompass, maailmanlaajuinen yritystietojärjestelmä business-to-business sektorilla, jossa on mukana noin 80 maata.
  • Marketline, yrityshakemisto, yritysten tietokeskus, joka tuottaa ajantasaista tietoa maailmanlaajuisesti noin 10,000 yrityksestä, 2000 teollisuudenalasta ja 50 maasta. Palvelu sisältää markkinatutkimuksia, SWOT-analyysejä, maa- ja yritysprofiileja sekä toimialatietoa.
  • Yritysonline, WSOYpro.fi:n Yritysonline sisältää teoksia taloushallinnon, verotuksen, työsuhdeasioiden, rahoituksen, perinnän ja markkinointioikeuden alueilta. Kirjat on luettavissa kokotekstinä. Palvelussa on lisäksi aihealueisiin liittyviä säädöksiä ja muuta viranomaismateriaalia sekä uutisia

Yrittäjän päivän kilpailussa haastettiin opiskelijat ja henkilökunta ideoimaan yhdessä: Miten teemme yhdessä JAMKista Suomen yrittäjyyslähtöisimmän ammattikorkeakoulun? Peräti 19 vastausta annettiin. Onnetar poimi Jarkko Tuomisen arvan ja hän voitti taidekirjan. Palkinnosta on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Palvelumuotoilu ja sähköisten lukulaitteiden palvelut

Palvelumuotoilulla  (Service Design) tarkoitetaan  palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin tavoitteena luoda kokonaisvaltaisia asiakaskokemuksia.

Marja Miettunen (2010) on opinnäytetyössään tutkinut sähköisten lukulaitteiden palveluja: miten palveluja voidaan rakentaa palvelumuotoilun avulla, mitä sähköiset lukulaitteet ovat ja miten niitä käytetään tänä päivänä. Työssä selvitetään myös, miten sähköisten lukulaitteiden palvelut tulevat rakentumaan entistä kattavammaksi vastaten paremmin laajoja asiakastarpeita.

Lue lisää sähköisten lukulaitteiden tulevaisuuden palveluista:

Miettunen, M. 2010. Sähköisten lukulaitteiden palvelut. Leppävaara. Laurea-ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma.
Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010061512223.

Palvelumuotoilusta on tänä vuonna ilmestynyt parikin uutta kirjaa. Molemmat saatavana myös JAMKin kirjastosta:

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum.
Sijaintitiedot, http://janet.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=180931

Palvelumuotoilu : uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. 2011. Toim. S. Miettinen ja J. Ruuska. Helsinki: Teknova.
Sijaintitiedot, http://janet.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=180930