Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: e-reading -hanke

E-kirjoissa teknisiä, tekijänoikeudellisia ja liiketoiminnallisia haasteita

Kustantajat eivät tällä hetkellä tarjoa sähkökirjoja kirjastokäyttöön, ainoastaan kaupallisilla markkinoilla. Miksi?

JAMK Kirjaston (ja varmaan monen muun) toiveena on ollut, että tulevaisuudessa kirjasto voisi tarjota kurssivaatimuksissa olevia kirjoja mahdollisimman laajasti elektronisina versioina. Tällä hetkellä tämä ei ole mahdollista, koska kotimaisten e-kirjojen saatavuus kirjastokäyttöön on huono: WSOYPron verkkokirjat, Ellibs sekä omat sopimukset kustantajien kanssa e-kirjoista (esim. Ornanet, Teknova, Kauppalehti) ovat ainoa keino saada e-kirjoja kirjasto-oikeuksilla.

On todella harmi, että useimmat kotimaiset kustantajat eivät tällä hetkellä tarjoa e-kirjoja kirjastokäyttöön (ei kirjasto-oikeuksia) vaan suosivat e-kirjojen henkilökohtaista latauskauppaa. Esimerkiksi Talentumin e-kirjoista tulee kirjastolle  paljon hankintaehdotuksia, mutta nämäkin e-kirjat on ostettavissa ainoastaan henkilökohtaiseen käyttöön Akateemisen ja Elisa kirjan latauskaupoista. Talentumin e-kirjoja ei saa edes Ellibs-palvelun kautta. Ja vaikka WSOYPro tarjoaa laajan valikoiman e-kirjoja kirjastokäyttöön, myös heillä osa kirjoista menee suoraan ns. kuluttajamarkkinaan Suomalaisen ja Akateemisen sähkökirjamyyntiin.

Sähkökirjojen kirjastolisenssiselvitys

Edellisen johdosta olen innokkaasti seurannut Viestinnän keskusliiton eReading-hanketta, erityisesti nyt syksyllä odottelin selvitystä sähkökirjojen kirjastolisensseistä. En kuitenkaan löytänyt selvitystä avoimen verkon puolelta, joten kyselin Viestinnän keskusliitosta raportin perään ja sainkin sen luettavakseni.  Projektinjohtaja Kristiina Markkulan luvalla voin kommentoida raporttia sekä siteerata Markkulan minulle lähettämiä vastauksia.

Selvitys on tehty yleisten kirjastojen näkökulmasta, mutta vaikka tieteellinen kirjallisuus ja oppimateriaalit ovat eri vaiheessa ja asemassa kuin yleinen kirjallisuus, on kaikissa teknisiä, tekijänoikeudellisia ja liiketoiminnallisia haasteita (Markkula, 2011.)

Markkulan (2011) mukaan Suomessa ei ole kirjastojen osalta käytössä sopivaa järjestelmää, jonka kautta sähkökirjoja voisi lainata. Sähkökirjoissa käytetään Adoben DRM suojausta, joka on lähinnä henkilökohtainen suojausmenetelmä eikä sovellu kirjastojen käyttöön.  Vesileimoista puhutaan, mutta ne eivät ole laajalti käytössä. (Mt.)

Haasteena ovat myös kustannussopimukset: kustantajilla ei ole sopimuksia kaikista kirjoista julkaista niitä sähköisesti vaan osittain sopimukset joudutaan neuvottelemaan uusiksi, kertoo Markkula. (Mt.)

Varsinaisessa raportissa korostetaan tekijänoikeudellisia seikkoja: kirjastojen on sovittava kustantajien kanssa sähkökirjojen lainaamisesta eikä tämä tekijänoikeudellisista syistä johtuen ole vielä mahdollista. Selvityksessä tuodaan esille kustantajan toive yksinkertaisesta lisensiointimallista, joka olisi myös kirjailijoiden helppo ymmärtää. Tämä    tarkoittaa lähinnä kopioiden ja käyttäjien määrän rajoittamista. (Antikainen 2011.)

Piratismi, laiton kopiointi, arveluttaa kustantajia, joten kopioinnin ehkäiseminen DRM-suojauksin on välttämätöntä. Lisäksi kirjastokäytössä käyttäjien lataamien sähkökirjojen tulee hävitä laitteesta laina-ajan päättyessä. Offline-lukemisessa suojaus on kustantajien mielestä välttämätön sekä lainaamisessa että myynnissä. Mutta Liian monimutkaiset suojaustoimenpiteet voivat ehkä karkottaa potentiaalisia asiakkaita, joten vesileima olisi käyttäjäystävällisempi, jos kustantajat sen hyväksyisivät. (Antikainen 2011.)

Antikaisen (2011) mukaan online-lukeminen yleistyy teknologisen kehityksen myötä  (HTML5 ja mobiililaajakaista) ja suojausten tarve vähenee. Myös sähkökirjojen käytettävyys paranee ylimääräisten lataamisten jäädessä pois.(Mt.)

Sähkökirjojen kustannuksia nostaa paitsi kustannussopimusten päivittäminen, myös sähkökirjojen tekemiseen liittyvät erilaiset työvaiheet, esimerkiksi skannaaminen ja oikolukeminen. Kustantajan näkökulmasta kustannusten pitää olla suhteessa tuotto-odotuksiin, ja on siis tiedettävä sähkökirjojen lisensioinnista saatava tulojen taso.  (Antikainen 2011.)

Kristiina Markkulan (2011) mukaan eReadingssä aloitetaan hanke, jossa kehitetään lainausmalleja ja menetelmiä sähkökirjoille. Hanke tehdään yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa. Oppikirjojen osuus hankkeessa on vielä epäselvä, kertoo Markkula

Lähteet:

Antikainen, H. 2011.  Sähkökirjojen kirjastolisenssiselvitys. NextMedia/eReading Services –selvitys Viestinnän keskusliiton jäsensivuilla (ei avoimilla sivuilla).

Markkula, K. 2011. VL: Kysymys – Sähkökirjojen kirjastolisenssiselvitys. Sähköpostiviesti 26.10.2011. Vastaanottajana Pirjo Pohjolainen.

eReading-hankkeen jatkotutkimusaiheet!

Viestinnän keskusliiton uutiskirje 17.11. napsahti postiini tänään. Next Media –hankkeen eReading -hankkeelle on haettu jatkoa vuodelle 2011. Hankesuunnitelma on parhaillaan Tekesin käsittelyssä.  

Viestinnän keskusliiton eReading-hankkeen tavoitteena on luoda sisältö- ja kuluttajalähtöinen tapa maksullisen sanomalehti-, aikakauslehti- ja kirjasisällön jakelemiseksi sähköisillä lukulaitteilla. Lähtökohtana on käyttäjälähtöisyys, helppokäyttöisyys ja runsas sisältövalikoima. Joulukuussa ilmestyvä väliraportti antaa varmasti suuntaa, ovatko lukulaitteet tulleet jäädäkseen vai ovatko ne vain välivaihe kohti integroitua lukualustaa.

Hankkeen toisena vuotena Tekesille lähetettyyn ohjelmasuunnitteluun on ehdotettu seuraavia tutkimusaiheita:

Liiketoimintamallit

• Uudet tuotekonseptit ja lisäarvopalvelut
• Mainonnan rooli lukulaitesisällöissä
• Digitaalisen sisällön markkinatutkimus ja mittaus

Käyttökokemus

• Sanomalehtien ja aikakauslehtien käyttökokemukset
• Median omaksuminen
• Median käytön automaattinen mittaus ja tilastointi

Teknologia ja sovelluskehitys

• Teknologian seuranta
• Mallinnus ja demonstraatiot, DRM (digital rights management)
• Sisällön sovittaminen käyttötilanteeseen, sosiaalinen lukeminen
• Sisällön esittämistavat ja mainonta

Lisätiedot: Helene Juhola puh. 09 2287 7220 ja Kristiina Markkula puh. 09 2287 7221

Lähde: Next Media -hankkeen toinen vuosi käyntiin. 2010. Viestinnän keskusliiton uutiskirje 17.11..2010.

Seinäjoen e-kirjapäivän antia

Seinäjoen e-kirjapäivässä  1.10.2010 paneuduttiin e-kirjoihin ja lukulaitteisiin monesta eri näkökulmasta: korkeakoulu- ja yleisten kirjastojen, e-kirjojen toimittajien sekä kirjakaupan näkökulmasta. eReading-hankkeen vetäjä Helene Juhola kävi esityksessään läpi hankkeen tämänhetkisiä tuloksia.

Linkki esityksiin on tämän artikkelin lopussa.

Oma esitykseni E-kirjoista virtaa opetukseen ja opiskeluun oli päivän ensimmäinen. Minua pyydettiin esityksessäni tuomaan esille e-kirjan edut oppimisen tukena. Kaksi aikaisempaa e-kirjatutkimustani, E-kirjat opetuksessa sekä E-kirjat näkyviksi ja käyttö käteväksi, ovat selvästi lisänneet e-kirjan käyttöä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Verkko-opinnot ja etäopiskelu lisääntyvät koko ajan ja e-kirjan hyvä saatavuus antaa selvästi etua opetukseen, opiskeluun ja tutkimukseen.

Esityksessäni kiinnostusta herätti Dawsonera e-kirjapalvelun Rental-toiminto, joka on käytössä meillä JAMKissa. Dawsonera-palvelussa on yli 100 000 e-kirjaa, joista  JAMKin opiskelijat ja henkilökunta voivat tehdä vuokrauspyynnön (Request rental).
Opiskelijat käyttävät palvelua varsinkin opinnäytenäytetöihin. Tämä on hyvä, koska kirjasto maksaa vuokraus-kirjasta vain 6 % kirjan listahinnasta eikä kirjaa tarvitse ostaa kokoelmaan omaksi.

Kiitos järjestelmäsuunnittelijamme sain esitellä myös testikäytössä olevan uuden web-pohjaisen Anni2-palvelimemme, joka parantaa huomattavasti Annilla olevien e-kirjojen käytettävyyttä -toivottavasti saamme uuden Annin pian tuotantokäyttöön.

Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunginkirjastosta esitteli kokemuksia lukulaitteiden lainauksesta sekä digisisällön neuvotteluista. OPM-rahoitteisessa projektissa pyritään yhdessä  Turun kaupunginkirjaston kanssa hahmottamaan, ovatko e-lukijat tulevaisuuden massamedia vain vain ohikiitävä välivaihe ja mikä on tulevaisuuden julkaisuformaatti.

Projektin tavoitteena on löytää 

    • suomalaisia kustantamokumppaneita
    • Konkretisoida kirjastojen tulevien aineistojen paikkaa fyysisen ja digitaalisen rajalla
    • Rakentaa palvelu, jossa avataan kirjastojen asiakkaille digisisältöjä erilaisiin kannettaviin laitteisiin mukaan lukien e-kirjanlukijat.

    Nousiainen-Hiiri kertoi 5.3.2010 järjestetystä e-kirjafoorumista, jossa oli paikalla kustantajien, tekijänoikeusjärjestöjen, kirjavälittäjien, ja e-aineiston välittäjien ja kirjastojen edustajia.  Foorumin tavoitteina olivat neuvottelut digisisällön koekäyttöön saamisesta usean kustantajan / oikeudenhaltijan kanssa.

    Haasteina neuvotteluissa ovat Hiiri-Nousiaisen mukaan tekijänoikeudet, teoksen suojaaminen, ansaintalogiikka. Konkretian luomisessa haasteet taas ovat teoksen jakelu ja suojaaminen, ansaintalogiikka kirjastojen näkökulmasta.

    Eteenpäin kuitenkin mennään ja jatkosuunnitelmissa on paitsi neuvottelujen jatkaminen myös sisältöpalvelimen pystyttäminen, muihin pohjoismaisiin tapoihin tutustuminen, uuden sukupolven e-laitteiden hankinta sekä kansallinen e-aineistoalusta.

    Tuotepäällikkö Anneli Hämäläinen esitteli Lehtimarketin e-kirjatarjontaa.  Tarjolla on paljon, mutta e-kirjat ovat suurimmaksi osaksi niputettu paketteihin. Tämä ei ole hyvä asia kirjastojen kannalta, koska kirjastojen tarve on nimenomaan ostaa e-kirjoja title-by-title, esimerkiksi e-kurssikirjoja. Lehtimarketin toteuttaman e-kirjakyselyn  tulokset vahvistavat myös tätä käsitystä: helppo käytettävyys ja hakuominaisuuksien selkeys sekä aineiston vastaavuus koulutusalan/ tiedekunnan tarpeisiin koettiin tärkeiksi.

    Lehtimarketilla on laadukasta aineistoa, kuten erilaisia lääketieteen kuvapankkeja, Springer Images, Primal Pictures. He tarjoavat myös Sagen käsikirjoja. Ja ainakin meillä JAMKissa odotellaan kovasti Jari Metsämuurosen Metodologian uutta e-kirjapainosta. Meillä on jo useiden vuosien ajan ollut Metodologia-sarja e-kirjoina Anni-aineistopalvelimellamme ja kovassa käytössä tutkimusopinnoissa.

    Edutukun Jouni Pennanen esitteli WSOYPron verkkokirjoja. JAMKin kirjasto pilotoi vuosina 2007-2008 palvelua ja täytyy myöntää, että palvelusta tuli hyvä sekä käytettävyydeltään että saavutettavuudeltaa. JAMKissa on tällä hetkellä noin 55 e-kurssikirjan kokoelma, joka on opettajien valitsema. Ainoa huono puoli palvelussa on sen suppeat aihealueet: tarvitaan enemmän e-kirjoja esimerkiksi kasvatuksen ja opetuksen ja  sosiaali-ja terveysalan saroilta.

    Ellibs e-kirjat edustavat ensimmäisiä e-kirjoja Suomessa. Koska Ellibs on e-kirjojen lainauspalvelu (kirjat lainataan/ladataan omaan työasemaan) ne eivät sovellu oppilaitoskäyttöön opetustilanteeseen kovinkaan hyvin. E-kirjat opetuksessa -hankkeessa tutkin juuri Ellibs-kirjoja opetuksessa: meillä oli noin parikymmentä nimekettä, joista esimerkiksi C++ -kirjaa ostimme 33 nidettä ohjelmoinnin oppitunnilla käytettäväksi. Tuolloin käytettävyydessä, lähinnä kirjojen lataamisessa oli suuria ongelmia, mutta Ellibsin siirtyessä käyttämään Adobe Digital Editions-lukuohjelmaa, on käytettävyys parantunut huomattavasti.

    eReading-hankkeen vetäjä Helene Juhola johdatteli aiheeseen esittelemällä erilaisia mobiileja medialaitteita – lukeminen erilaisilla laitteilla. Juholan mukaan lukulaitteista on tullut kiinnostava media-alusta. Amazon avasi Kindlellään e-kirjabusineksen ja muita toimijoita tulee koko ajan mukaan businekseen. Viimeisimpien tietojen mukaan n. 40% USA:n kansalaisista olisi valmis ostamaan lukulaitteen, jos sen hinta olisi < 99 USD ja  5 % kirjojen kaupasta on sähköisiä kirjoja.

    eReading-hankkeessa panostetaan uuden, maksullisen sisällön markkinan muodostumiseen, käyttäjien ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen, tuote- ja palvelukonseptien sekä liiketoimintamallien kehittämiseen. Hankkeessa panostetaan myös standardeihin ja tarvittaviin teknologioihin.

    Hankkeen vetäjä on Viestinnän keskusliitto ja mukana on muun muassa kustantajia, kirjakauppoja, kansalliskirjasto/OPM, VTT, Aalto-yliopisto sekä asiantuntijoina esimerkiksi Petteri Järvinen.

    Haasteita on paljon: sisältöformaatit, tekijänoikeudet, liiketoiminta- ja ansaintamallit, käyttäjät ja asiakkaat, tuotantoprosessit ja jakelu ja myynti. Osa haasteista näyttää ratkeavan kansainvälisellä tasolla (mm. ePub).

    Kustantajat kehittävät parhaillaan omaa sisältötarjontaansa (ensi viikolla Helsingin kirjamessuilla varmasti räjähtää). Myös kirjastokäyttöä, ts. toimivaa e-kirjamallia etsitään. Mutta uutta kehitellään ja tarjontaa tulee myös avoimille alustoille.

    Kirjat sähköistyvät – mikä muuttuu? Suomalaisen kirjakaupan tietohallintopäällikkö Ville Ahola kävi läpi esityksessään trendejä maailmalta: Yhdysvalloissa e-kirjojen myynti on kasvanut räjähdysmäisesti ja tiettyjä nimekkeiden myynnistä e-kirjojen osuus on jo yli 50 %. Yritysmaailman tulevaisuusennusteet noudattelevat samaa linjaa: Gina Centrello, President of Random House: “In 2015, ebooks will be 50% of books sales.”  Nicholas Negroponte, Director MIT Media Lab: “The physical book is dead. In 5 years the ebook will have killed it.”

    Itse en usko jälkimmäisen ennusteen koskaan toteutuvan, ainakin toivon, ettei näin käy koskaan 8)

    Esitykset kokonaisuudessaan löytyvät täältä, http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi/Tutustu_kirjastoon/Tapahtumat/E-kirjapaiva_Seinajoella.iw3

eReading-hanke etenee!

Viestinnän keskusliiton uutiskirje 29.4.  napsahti postiini tänään. Kiinnostavin uutinen liittyi eReading -hankkeeseen.  ”eReading Services” -nimellä kulkeva kustantajien tutkimus – ja kehityshanke  on saanut Tekesiltä 845 000 euron rahoituksen sähköisten lukulaitteiden tutkimiseen ja liiketoimintamallien kehittämiseen. Hankkeessa selvitetään muun muassa lukulaitteiden (ereadereiden) nykytilaa ja tulevaisuutta, käyttötapoja ja sisältölähtöisiä liiketoimintamalleja, mutta itse lukulaitteiden kehityö on jätetty hankkeen ulkopuolelle.

 Hankkeessa on mukana yhdeksän sanoma- ja aikakauslehtipuolen sekä kirjakustannusalan yritystä. Tutkimustahoja on viisi. Lisäksi mukana on kirjakaupan, äänituotannon ja ohjelmistoalan yrityksiä sekä kansalliskirjasto yhdessä opetusministeriön kanssa.

 Tavoitteena on luoda sisältö- ja kuluttajalähtöinen tapa maksullisen sanomalehti-, aikakauslehti- ja kirjasisällön jakelemiseksi sähköisillä lukulaitteilla. Hanke luo markkinaa ja pohjan uudentyyppisille kuluttajille suunnatuille sisältöpalveluille, joita voi käyttää erilaisilla sähköisillä lukulaitteilla.

 Projektin kokonaisbudjetti on 1,5 miljoonaa euroa, josta 45 prosenttia tulee hankkeeseen osallistuvilta yrityksiltä ja tutkimuslaitoksilta ja loppu Tekesiltä. ”eReading Services” on osa Next Media -tutkimuskokonaisuutta.

 Lisätietoja:

Helene Juhola, Viestinnän Keskusliitto
Projektin johtaja / eReading Services
p. (09) 2287 7220, gsm 0500 512 371
helene.juhola@vkl.fi

Pasi Kivioja, Sanomalehtien Liitto
Viestintäjohtaja / eReading Services
p. (09) 2287 7308, gsm 040 718 7242
pasi.kivioja@sanomalehdet.fi

Lähde: Kustannusalan eReading-hanke sai Tekes-rahoituksen. 2010. Viestinnän keskusliiton uutiskirje 29.4.2010.