Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: e-kirjaformaatit

Uusi formaatti e-kirjoille

Mikrobitti-lehti uutisoi uudesta Kindle Format 8 -tiedostoformaatista sähköisille kirjoille. Amazonin julkaiseman formaatin avulla kirjoihin voidaan tuoda entistä monimuotoisempaa sisältöä, esimerkiksi grafiikkaa. HTML5:een perustuva KF8-formaatti toimii aluksi vain uudella Kindle Fire – tabletilla tai Kindle-sovelluksen avulla tabletilla  tai tietokoneella.

Lähde:

Mikrobitti 11/2011. Uutinen Mikrobitti-lehden osiossa, sivu 12.

Seinäjoen e-kirjapäivän antia

Seinäjoen e-kirjapäivässä  1.10.2010 paneuduttiin e-kirjoihin ja lukulaitteisiin monesta eri näkökulmasta: korkeakoulu- ja yleisten kirjastojen, e-kirjojen toimittajien sekä kirjakaupan näkökulmasta. eReading-hankkeen vetäjä Helene Juhola kävi esityksessään läpi hankkeen tämänhetkisiä tuloksia.

Linkki esityksiin on tämän artikkelin lopussa.

Oma esitykseni E-kirjoista virtaa opetukseen ja opiskeluun oli päivän ensimmäinen. Minua pyydettiin esityksessäni tuomaan esille e-kirjan edut oppimisen tukena. Kaksi aikaisempaa e-kirjatutkimustani, E-kirjat opetuksessa sekä E-kirjat näkyviksi ja käyttö käteväksi, ovat selvästi lisänneet e-kirjan käyttöä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Verkko-opinnot ja etäopiskelu lisääntyvät koko ajan ja e-kirjan hyvä saatavuus antaa selvästi etua opetukseen, opiskeluun ja tutkimukseen.

Esityksessäni kiinnostusta herätti Dawsonera e-kirjapalvelun Rental-toiminto, joka on käytössä meillä JAMKissa. Dawsonera-palvelussa on yli 100 000 e-kirjaa, joista  JAMKin opiskelijat ja henkilökunta voivat tehdä vuokrauspyynnön (Request rental).
Opiskelijat käyttävät palvelua varsinkin opinnäytenäytetöihin. Tämä on hyvä, koska kirjasto maksaa vuokraus-kirjasta vain 6 % kirjan listahinnasta eikä kirjaa tarvitse ostaa kokoelmaan omaksi.

Kiitos järjestelmäsuunnittelijamme sain esitellä myös testikäytössä olevan uuden web-pohjaisen Anni2-palvelimemme, joka parantaa huomattavasti Annilla olevien e-kirjojen käytettävyyttä -toivottavasti saamme uuden Annin pian tuotantokäyttöön.

Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunginkirjastosta esitteli kokemuksia lukulaitteiden lainauksesta sekä digisisällön neuvotteluista. OPM-rahoitteisessa projektissa pyritään yhdessä  Turun kaupunginkirjaston kanssa hahmottamaan, ovatko e-lukijat tulevaisuuden massamedia vain vain ohikiitävä välivaihe ja mikä on tulevaisuuden julkaisuformaatti.

Projektin tavoitteena on löytää 

    • suomalaisia kustantamokumppaneita
    • Konkretisoida kirjastojen tulevien aineistojen paikkaa fyysisen ja digitaalisen rajalla
    • Rakentaa palvelu, jossa avataan kirjastojen asiakkaille digisisältöjä erilaisiin kannettaviin laitteisiin mukaan lukien e-kirjanlukijat.

    Nousiainen-Hiiri kertoi 5.3.2010 järjestetystä e-kirjafoorumista, jossa oli paikalla kustantajien, tekijänoikeusjärjestöjen, kirjavälittäjien, ja e-aineiston välittäjien ja kirjastojen edustajia.  Foorumin tavoitteina olivat neuvottelut digisisällön koekäyttöön saamisesta usean kustantajan / oikeudenhaltijan kanssa.

    Haasteina neuvotteluissa ovat Hiiri-Nousiaisen mukaan tekijänoikeudet, teoksen suojaaminen, ansaintalogiikka. Konkretian luomisessa haasteet taas ovat teoksen jakelu ja suojaaminen, ansaintalogiikka kirjastojen näkökulmasta.

    Eteenpäin kuitenkin mennään ja jatkosuunnitelmissa on paitsi neuvottelujen jatkaminen myös sisältöpalvelimen pystyttäminen, muihin pohjoismaisiin tapoihin tutustuminen, uuden sukupolven e-laitteiden hankinta sekä kansallinen e-aineistoalusta.

    Tuotepäällikkö Anneli Hämäläinen esitteli Lehtimarketin e-kirjatarjontaa.  Tarjolla on paljon, mutta e-kirjat ovat suurimmaksi osaksi niputettu paketteihin. Tämä ei ole hyvä asia kirjastojen kannalta, koska kirjastojen tarve on nimenomaan ostaa e-kirjoja title-by-title, esimerkiksi e-kurssikirjoja. Lehtimarketin toteuttaman e-kirjakyselyn  tulokset vahvistavat myös tätä käsitystä: helppo käytettävyys ja hakuominaisuuksien selkeys sekä aineiston vastaavuus koulutusalan/ tiedekunnan tarpeisiin koettiin tärkeiksi.

    Lehtimarketilla on laadukasta aineistoa, kuten erilaisia lääketieteen kuvapankkeja, Springer Images, Primal Pictures. He tarjoavat myös Sagen käsikirjoja. Ja ainakin meillä JAMKissa odotellaan kovasti Jari Metsämuurosen Metodologian uutta e-kirjapainosta. Meillä on jo useiden vuosien ajan ollut Metodologia-sarja e-kirjoina Anni-aineistopalvelimellamme ja kovassa käytössä tutkimusopinnoissa.

    Edutukun Jouni Pennanen esitteli WSOYPron verkkokirjoja. JAMKin kirjasto pilotoi vuosina 2007-2008 palvelua ja täytyy myöntää, että palvelusta tuli hyvä sekä käytettävyydeltään että saavutettavuudeltaa. JAMKissa on tällä hetkellä noin 55 e-kurssikirjan kokoelma, joka on opettajien valitsema. Ainoa huono puoli palvelussa on sen suppeat aihealueet: tarvitaan enemmän e-kirjoja esimerkiksi kasvatuksen ja opetuksen ja  sosiaali-ja terveysalan saroilta.

    Ellibs e-kirjat edustavat ensimmäisiä e-kirjoja Suomessa. Koska Ellibs on e-kirjojen lainauspalvelu (kirjat lainataan/ladataan omaan työasemaan) ne eivät sovellu oppilaitoskäyttöön opetustilanteeseen kovinkaan hyvin. E-kirjat opetuksessa -hankkeessa tutkin juuri Ellibs-kirjoja opetuksessa: meillä oli noin parikymmentä nimekettä, joista esimerkiksi C++ -kirjaa ostimme 33 nidettä ohjelmoinnin oppitunnilla käytettäväksi. Tuolloin käytettävyydessä, lähinnä kirjojen lataamisessa oli suuria ongelmia, mutta Ellibsin siirtyessä käyttämään Adobe Digital Editions-lukuohjelmaa, on käytettävyys parantunut huomattavasti.

    eReading-hankkeen vetäjä Helene Juhola johdatteli aiheeseen esittelemällä erilaisia mobiileja medialaitteita – lukeminen erilaisilla laitteilla. Juholan mukaan lukulaitteista on tullut kiinnostava media-alusta. Amazon avasi Kindlellään e-kirjabusineksen ja muita toimijoita tulee koko ajan mukaan businekseen. Viimeisimpien tietojen mukaan n. 40% USA:n kansalaisista olisi valmis ostamaan lukulaitteen, jos sen hinta olisi < 99 USD ja  5 % kirjojen kaupasta on sähköisiä kirjoja.

    eReading-hankkeessa panostetaan uuden, maksullisen sisällön markkinan muodostumiseen, käyttäjien ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen, tuote- ja palvelukonseptien sekä liiketoimintamallien kehittämiseen. Hankkeessa panostetaan myös standardeihin ja tarvittaviin teknologioihin.

    Hankkeen vetäjä on Viestinnän keskusliitto ja mukana on muun muassa kustantajia, kirjakauppoja, kansalliskirjasto/OPM, VTT, Aalto-yliopisto sekä asiantuntijoina esimerkiksi Petteri Järvinen.

    Haasteita on paljon: sisältöformaatit, tekijänoikeudet, liiketoiminta- ja ansaintamallit, käyttäjät ja asiakkaat, tuotantoprosessit ja jakelu ja myynti. Osa haasteista näyttää ratkeavan kansainvälisellä tasolla (mm. ePub).

    Kustantajat kehittävät parhaillaan omaa sisältötarjontaansa (ensi viikolla Helsingin kirjamessuilla varmasti räjähtää). Myös kirjastokäyttöä, ts. toimivaa e-kirjamallia etsitään. Mutta uutta kehitellään ja tarjontaa tulee myös avoimille alustoille.

    Kirjat sähköistyvät – mikä muuttuu? Suomalaisen kirjakaupan tietohallintopäällikkö Ville Ahola kävi läpi esityksessään trendejä maailmalta: Yhdysvalloissa e-kirjojen myynti on kasvanut räjähdysmäisesti ja tiettyjä nimekkeiden myynnistä e-kirjojen osuus on jo yli 50 %. Yritysmaailman tulevaisuusennusteet noudattelevat samaa linjaa: Gina Centrello, President of Random House: “In 2015, ebooks will be 50% of books sales.”  Nicholas Negroponte, Director MIT Media Lab: “The physical book is dead. In 5 years the ebook will have killed it.”

    Itse en usko jälkimmäisen ennusteen koskaan toteutuvan, ainakin toivon, ettei näin käy koskaan 8)

    Esitykset kokonaisuudessaan löytyvät täältä, http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi/Tutustu_kirjastoon/Tapahtumat/E-kirjapaiva_Seinajoella.iw3

Kuulumisia FinELibin aineistopäivästä

FinELibin aineistopäivässä 29.9. aiheina olivat aineistohankinnat, lisensioinnit sekä e-kirjat. Olen tehnyt muutamia nostoja esityksistä, mutta raportin lopusta löydät linkit päivän esityksiin.

FinELibin aineistohankinnan käytäntöjä valottivat Toni Vesterinen ja Paula Mikkonen. Aineistojen uusinnat ovat jo alkaneet ja jatkuvat joulukuulle saakka. Ilmoittautuminen tapahtuu kaksiportaisesti: vakava ilmoittautuminen (hintatiedot) –> sitova ilmoittautuminen. Aineistokonsortion syntymiseen tarvitaan vähintään neljä tilaajaa.

FinELibin wikistä (http://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=28184606) voi tarkistaa tämänhetkiset sopimukset ja niiden voimassaoloajan. Parhaillaan kirjastot kartoittavat aineistotarpeitaan ja esimerkiksi meillä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on meneillään henkilöstölle suunnattu Digium-kysely: Mitä e-kirjoja ja -lehtiä tarvitset? Vastaa ja vaikuta kirjaston aineistohankintoihin. Kyselyn toivotaan myös lisäävän aineistojen tunnettavuutta.

FinELibin ohjausryhmän mukaan vuosille 2007-2015 suunnattu strategia kaipaa päivittämistä, koska näin pitkän aikavälin strategiassa pitää huomioida toimintaympäristön ja teknologioiden muutokset. Keskustetiin myös HALTIn asemasta. Halti on FinELib-konsortiolle räätälöity kirjastojen työkalu e-aineistojen hallintaan. Pohdinnassa on ollut HALTIn korvaaminen kaupallisella järjestelmällä, mutta tästä on luovuttu. HALTIa kehitetään edelleen konsortion tarpeisiin, mutta siihen pyritään lisäämään mahdollisuus kirjastojen omien aineistojen hallintaan. Tämä olisi varmasti monelle kirjastolle tarpeellinen uudistus.

Aineistojen sopimusneuvottelut ovat kesken ja muutamia yllätyksiä on tullut: mitä aikaisemmin on pidetty itsestäänselvyytenä, ei nyt olekaan. Uusi Ellibs-kirjastosopimus on kesken: neuvottelut ovat hyvässä mallissa ja vielä syksyllä saadaan tarjous kirjastoille. Taylor & Francis -e-kirjaneuvottelut ovat myös vielä kesken. Sitä vastoin LM:n EPress-palvelun neuvottelut ovat keskeytyneet. SAGE, Reference online- tietokanta on testikäytössä. (Ostettu Jyväskylän yliopistoon).

Päivä jatkui e-kirjoilla otsikolla E-kirjan polku: kirjailija – kustantaja – kirjasto

Suomen kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho luotasi aiheeseen Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kirjakustantajien maailmassa. Kustantaminen monipuolistuu: uusia kustannusmuotoja ja jakelukanavia syntyy koko ajan:

• Äänikirja
• Sähköiset oppimisympäristöt
• Print on Demand (tilaamalla tai heti valmistamalla)
• Sähkökirja (tiedostomuotoinen teos)
• Yhdistelmät ja vielä tuntemattomat

Bundlet eli erilaiset yhdistelmät ovat tulossa myös Suomen markkinoille:

• Sähkö-ja äänikirja
• Sähkökirja ja paperinen kirja
• Kirjat ja lukulaite (vrt. Elisa)

Tulossa on myös:

• Lukuajaltaan rajoitetut kirjat (kurssikirjastot)
• Erilaiset suojaustasot (Digital Rights Management DRM)
• Sähköiset kirjakerhot (esim. verkon kautta tai kytkykauppana lukulaitteelle)
• Teoksen osat, jatkokertomukset, aineisto yhdistettynä uuteen kokonaisuuteen
• Comes with music-malli

Laiho käsitteli esityksessään myös piratismia sekä keinoja suojautumiseen: ostamisen helppoutta, DRM-suojauksien ja käyttäjäystävällisyyden oikeaa suhdetta sekä valistus- ja tiedotustyön tärkeyttä. Sähkökirja on uusi tuote – se ei ole lähtökohtaisesti toissijainen suhteessa painettuun kirjaan eikä Laihon mukaan ole pelkoa, että se tappaisi painetun kirjan.

Itse esitin kysymyksen sähkökirjan korkeahkosta hinnasta, johon Laiho esitti seuraavat syitä:

  • ALV 23 % (p-kirja 9 %)
  • P-kirjan rinnalle e-kirja
  • Vaatii uutta osaamista (kallista)
  • DRM – oikeuksien ylläpito
  • Maksujärjestelmän luonti ja ylläpito
  • Jakelukanavien palkkiot (Elisa)
  • Vaatii uudenlaista markkinointia

Mielenkiintoinen oli myös vertailu teoksen wanhan elämän ja teoksen uudenlaisen elämän kesken. Tosin hyvän huomion esitti myöhemmin e-kirjaseminaarissa SeAMKissa 1.10. Helsingin kaupunginkirjaston edustaja: kaavioista puuttui kokonaan kirjasto!

Laiho muistutteli myös sähkökirjasivustosta, www.sahkokirja.fi – ajantasaista tietoa sähkökirjoista.

Suomen tietokirjailijat ry:n lakimies Juha Pihlajaniemi puhui myös kirjan tulevaisuudesta kohti sähköisiä julkaisumuotoja. Varsinkin tieto-ja oppikirjallisuudelle sähköinen julkaiseminen takaa tiedon leviämisen laajemmalle, teoksen käytettävyys paranee ja teoksen julkaiseminen tekijän itsensä toimesta on aikaisempaa helpompaa. Huolenaiheina hän näki Wikipedian (syö vähälevikkisen tietokirjallisuuden), piratismin, tiedon laadun, kirjailijan aseman sekä kustannussopimuskäytännöt uudessa ympäristössä.

Pihlajaniemen esitys sisälsi kustannussopimuksien oikeuksia, luovuttamista sekä saataville saattamisen uudet muodot sähköisessä maailmassa.

Lopuksi esitys toisella kotimaisella, Låna svenska e-böcker till läsplatta, mobil eller dator. Svenska Elib som exempel. Kirjastotoimenjohtaja Leif Storbjörk, Pietarsaaren kaupunginkirjastosta esitteli Elib e-kirjoja. Onneksi esitys oli myös suomeksi.

Ruotsalainen Elib e-kirjasto on otettu kaikissa Fredrika-kirjastoissa ja koko Pietarsaaren alueella käyttöön vuonna 2009. E-kirjat on luetteloitu ja linkitetty kirjastotietokantaan ja niiden lainaaminen tapahtuu kirjastokortilla ja PIN-koodilla. Internet-yhteys tarvitaan. E-kirjan voi ladata koska tahansa, kuinka moni käyttäjä tahansa, missä tahansa. Lainojen määrää per asiakas voi rajoittaa, laina-aika on 28 päivää.

Valikoima: Uusia nimekkeitä tulee jatkuvasti. Nimekkeitä ei osteta yksittäin. Jokainen kirjasto saa käyttöönsä kaikki tulevaisuuden nimekkeet. Tällä hetkellä n. 2700 nimekettä.

Formaatit: PDF, ePuB ja MobiPocket. Lukuohjelmana toimii Adobe Digital Editions. Lukulaitteeseen lataaminen on myös mahdollista. Kirjastoihin on hankittu eBook readereita.

Esitin myös huoleni kotimaisen ammattikirjallisuuden vähyydestä: e-kirjoja enemmän eri aihealueilta ja jakelussa pitää ottaa huomioon kirjaston tarpeet. FinELib myönsi, että heillä on keskeinen asema sähköisten kirjojen jakelijana ja he keskustelevat ja kartoittavat eri vaihtoehtoja Suomen kustannusyhdistyksen kanssa. No odotellaan, mitä tuleman pitää.

Päivän esitykset kokonaisuudessaan, http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/esityksia.html

E-kirjat muuttavat mediakenttää

Honkonen (2010) korostaa artikkelissaan  E-kirjat muuttavat mediakenttää, että viimeisen vuoden aikana sähköinen julkaisutoiminta on noussut valtavirtamedian ja tavallisten kuluttajien tietoisuuteen. Vaikka sähköisen paperin edut jo tunnistetaan ja tunnustetaan niin valitettavaa on, että sähköinen julkaisuala on pirstaloitunut:  e-kirjojen julkaisuformaatteja on ainakin 15 ja markkinoilta löytyy kymmeniä erilaisia e-kirjalukijoita, jotka kaikki tukevat eri formaatteja. Jokainen taho luo omia kauppa- tai laitekohtaisia e-kirjaformaatteja, joita ei voi ladata kilpailijoiden laitteille (esim. Amazonà Kindle .azw).

Tekniset ongelmat voidaan ratkaista tuotekehityksellä, mutta suurin este (hidaste) alan kehittymiselle on p-kirjojen julkaisumalli ns. teoskopiot. Honkonen (2010) kertoo, että pahimmillaan käyttäjä voi ladata teoksen e-kirjapalvelusta vain rajatun määrän kertoja: esimerkkinä hän kertoo vuoden 2009 tapauksen, jossa käyttäjät eivät voineet ladata Amazonista Kindleen uudelleen ostamiaan ja maksamiaan kirjoja  drm-rajoitusten takia – julkaisijat kun voivat rajoittaa sitä, kuinka monta kertaa tai kuinka monelle laitteelle e-kirjan voi ladata. Laiterikon sattuessa käyttäjä menettää koko virtuaalikirjastonsa! Tai entä nykyisen kehityksen tiellä, jossa laitteet uudistuvat koko ajan tai sisältöjä voidaan ladata moneen eri laitteeseen.

Teoskopiosta pilveen

Sisällön siirtyminen pilveen on muodissa: pilvi-ilmiössä käyttäjän käsittelemä tieto ei sijaitse tietyllä tietokoneella tai laitteella vaan hajautetusti netissä, esimerkkeinä Spotify, Google docs. Tällaisesta avoimesta nettipalvelusta kuluttajat suostuvat tällä hetkellä maksamaan netissä. Kirjapuolella tämä tarkoittaisi eräänlaista kuukausimaksullista kirjastoa, jossa käyttäjälle ei jätettäisi sitä mielikuvaa, että hän ostaa teokset omakseen. Käyttäjälle tulisi kuitenkin tarjota mahdollisuus ostaa kirjasta oma kopio, jolloin se olisi hänen hallittavissaan samalla tavalla kuin nykyisestä musiikkikaupasta ostettu mp3-tiedosto.

Kirja-ala pärjää vanhalla julkaisumallilla vielä vuosia, mutta suurimmat paineet nettimaailma on tuonut sanoma- ja aikakauslehtialalle sekä sarjakuvien julkaisijoille. Kuluttajat lukevat uutiset netistä ja raaka tiedonhaku on siirtynyt yhä enemmän verkkoon, jossa uusin informaatio on välittömästi saatavilla. E-lukulaitteita ja e-paperia pidetäänkin lehdistön pelastajana.

 Lähde: Honkonen (2010). E-kirjat muuttavat mediakenttää. Mikrobitti 5/2010, s. 60-61.

EI AAPINEN VAAN EPINEN!

Nina Kairisalon teos  Epinen –  käytännön opas e-kirjoihin ja niiden tekemiseen on opaskirja e-kirjojen maailmaan.  Into-kustannuksen julkaisema e-kirja on toimitettu EPUB-formaatissa ja opaskirjassa tarjotaan keinoja tuottaa hyviä, luettavia, toimivia ja huolitellun graafisen ulkoasun omaavia e-kirjoja.

Kairisalon  (2010) mukaan lukuisat e-kirjaformaatit ja lukulaitteet asettavat erilaisia vaatimuksia eikä e-kirjojen tekoon opastavaa selkokielistä ohjekirjaa vielä ollut, joten tälle opaskirjalle oli selvä tilaus.

Episessä käsitellään e-kirjaa ja sähköistä julkaisemista, e-kirjan historiaa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, e-kirjan käyttötarkoitusta ja kohderyhmiä. E-kirjateknologia –kappaleessa Kairisalo esittelee e-kirjatekniikoita ja –formaatteja sekä e-kirjan taittamista nimenomaan graafikon näkökulmasta. Lopun manuaaliosassa annetaan keinoja toteuttaa e-kirjoja eri formaateissa, kuten PDF-, EPUB- ja MOBI-formaateissa, pääpaino EPUB:illa.

EPUB-formaatin lukemiseen voidaan käyttää useita lukuohjelmia, esimerkiksi Adoben Digital Editions soveltuu hyvin.

Lue lisää: Nina Kairisalon johdanto Episeen                           

Epinen on toistaiseksi luettavissa vain kirjaston BeBook -lukulaitteella. JAMKin henkilökunta voi lainata lukulaitetta ns. kuittilainana.

Kysy lisää Pirjolta: pirjo.pohjolainen@jamk.fi, 040 5818378