Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: Suomen kustannusyhdistys

E-painos – uusi kirja-alan yritys

Helsingin Sanomat uutisoi 15.6. (Mattila, N. 2011) uudesta kirja-alan yrityksestä: E-painos ryhtyy tuottamaan ja myymään digitaalisia versioita jo julkaistuista kirjoista. E-painos tekee sopimukset suoraan kirjailijoiden kanssa, muuttaa teokset sähköiseen muotoon ja myy e-kirjat jälleenmyyjille.

Uutisen mukaan yrityksen perustajat, WSOY:n entiset työntekijät Jussi Keinonen ja Matti Niskanen, lupaavat kirjailijalle suuren osan – 75 prosenttia – myyntihinnasta. Tämä on mahdollista pitämällä tuotantokustannukset alhaalla, sillä yritys aikoo erikoistua jo toimitettuun kirjallisuuteen. Jos kirjasta on olemassa sähköinen tiedosto, e-kirjaversion voi tehdä jopa muutamassa päivässä. Muussa tapauksessa valmiit kirjat skannataan ja oikoluetaan.

E-painos ei kuitenkaan aio ostaa kirjailijoilta oikeuksia. ”Kirjailija on itse julkaisija. Hän päättää jakelusta ja hinnasta”, Keinonen kertoo. Keinosen ja Niskasen mukaan tarkoitus on myös tuoda päivänvaloon vanhat teokset, joita ei enää löydy kirjakaupoista.

Digitaaliseen versioon kirjailija voi myös korjata kohdat, jotka ovat vaivanneet tekijää. ”Esimerkiksi tietokirjoihin voi tehdä päivityksiä”, Keinonen mainitsee.

Keinosen ja Niskasen lisäksi osakkaana on kirjailija Ilkka Remes, jonka tuotantoa ”toivotaan julkaistavaksi”. Miehet aikovat julkaista ensimmäiset e-kirjat tänä vuonna, sopimuksia ei ole vielä tehty

E-kirjan tekijänoikeuksissa on kuitenkin paljon pohdittavaa ja maanantaina 20.6. klo 8.19–8.30 Ylen Ykkösen aamu-tv:ssä uudesta E-painoksesta keskustelevat Jussi Keinonen ja Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho. Ohjelma on myöhemmin katsottavissa Yle Areenan sivuilla netissä.

http://areena.yle.fi/video/1308553845186

Lähde: Mattila, N. (2011). Uusi e-kirjayritys lupaa kirjailijoille muhkean palkkion. Artikkeli Helsingin sanomisen HS.fi Kulttuurisivuilla 15.6., http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Uusi+e-kirjayritys+lupaa+kirjailijoille+muhkean+palkkion/1135266912062

Onko kirjan kulta-aika nyt?

Kollegat vinkkaavat minulle usein e-kirjoihin liittyvistä artikkeleista – tämänkin artikkelin pongasi Sirpa minun ilokseni. Kiitos.

Lama on aina lisännyt kirjamyyntiä ja niin odotettiin myös nyt käyvän vaan toisin kävi: Viime vuoden kirjamyynti jäi 2,5 prosenttia edellisvuodesta ja kuluva vuosi näyttää pysyvän viime vuoden tasolla. Painomaailma-lehden artikkelissa Schildt (2010) kyselee , onko nyt käsillä aika, jota Jeff Gomez ennustaa pari vuotta sitten julkaistussa kirjassaan Print is Dead?
Suomen kustannusyhtiön johtaja Sakari Laiho ei kuitenkaan allekirjoita väitettä vaan hän väittää, että kirjan kulta-aika on juuri nyt – Suomessa luetaan kirjoja enemmän kuin koskaan ennen.
Kustannusala onkin kovassa turbulenssissa tällä hetkellä. Ekholm ja Repo pohdiskelevat kirjassaan Kirja tienhaarassa vuonna 2020, että lukeminen tuskin on kirja-alan suurin huoli vaan kirjan ns. ipadisoituminen.

Vaikka kirjakaupat ovat hypettäneet sähkökirjaa ja lukulaitteita koko syksyn, ei kaikki ole sitä miltä näyttää. Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkolan mukaan sähkökirjan eteneminen on hidasta ja maailmalla arviot ovat, että ehkä viidessä vuodessa sähkökirjan osuus asettuu 10-15 prosentin paikkeille. Hidasteena ovat tekijänoikeudet: kaikki kustannussopimukset täytyy neuvotella uudelleen, esimerkiksi Suomessa ilmestyy 13 000 kirjaa vuodessa. Myös laitetoimittajat, suojaukset joudutaan miettimään tarkkaan.

Kuoleeko painettu kirja? Laiho eikä Jaakkola kumpikaan ei usko tähän vaan heidän mielestään painettu kirja säilyttää arvonsa esim. lahjatavarana. Ekholm & Repo ovat kuitenkin toista mieltä: monikanavaisuus tulee mukaan myös kirja-alaan samalla lailla kuin elokuvateollisuuteen. Sama tuote – elokuva- mukautuu elokuvateattereihin,  DVD:lle, televisioon, elokuvavuokraamoihin, kannettaviin päätelaitteisiin jne. Kirja löytää kanavansa printtinä, e-lukulaitteista, mobiiliteknologiasta ja verkkovälityksestä ja mahdollisesti niissäkin monessa eri muodossa. Ekholm & Repo maalailevat kirja-alan tulevaisuutta vuorovaikutteisen kirjatalouden skenaariolla, ts. voidaan puhua uudesta kirjataloudesta, jossa perinteinen ja sähköinen julkaiseminen kukoistavat, kirjoittajat ennustavat.

Lähde: Schildt, M. 2010. Kirjan kulta-aika on nyt? Painomaailma 7/20, s. 10 – 13

Kirjastot saavat lainata lukulaitteita, eivät e-kirjoja!

Ylen uutinen 1.12. summaa jälleen kerran sähkökirjoihin liittyviä tekijänoikeusrajoituksia (Kankkunen 2010). Kirjastoilla ei ole oikeuksia e-kirjojen lainaamiseen vaikka niillä on vapaus lainata p-kirjoja eteenpäin. Lain silmillä e-kirjan ja p-kirjan lainaaminen ovat aivan eri asioita, kertoo kertoo hallitusneuvos Jorma Waldén opetusministeriöstä. Toki tekijänoikeusvapaata kirjallisuutta (yli 70 vuotta tekijän kuolemasta) voi sisällyttää lainattavaan lukulaitteeseen.

Artikkelissa kirjastojen tekijänoikeuksiin perehtynyt Heikki Poroila selittää verkkoteosten tekijänoikeussopimusta:

Kansainvälinen immateriaalioikeuksia valvova järjestö WIPO hyväksyi vuonna 1996 uuden tekijänoikeussopimuksen, jonka yhtenä perusideana oli se, että verkkoteosten tekijänoikeudet ovat sataprosenttisesti oikeudenhaltijalla. Fyysisessä maailmassa tähän on olemassa poikkeuksia, eli esimerkiksi kirjasto voi lainata aineistoa, eikä sen tarvitse pyytää siihen erikseen lupaa elokuvia lukuun ottamatta, Poroila sanoo.

Artikkelin mukaan Poroila itse suhtautuu skeptisesti siihen, löytääkö kirjasto jalansijaa e-kirjamarkkinoilta.

Suomen kustannusyhtiön johtaja Sakari Laihon mukaan kustantaja ei voi luovuttaa eteenpäin sellaista, mitä se se ole tekijältä saanut eikä sähkökirjoihin liittyviä kysymyksiä ole vanhoissa sopimuksissa huomioitu lainkaan. Laihon mukaan kustantamoille on tärkeintä, että kirjastot jatkossakin ostavat saman määrän kirjoja kuin lainaavat. Yhtä e-kirjaa voisi nimittäin kopioida äärettömiin. valottaa Laiho edelleen. Ongelmana on myös sopivan myyjäportaan puuttuminen. Kirjastoille kirjoja välittävät BTJ ja Kirjavälitys eivät vielä tarjoa uusia e-kirjoja.

Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunkirjastosta kertoo, että muissa Pohjoismaissa e-kirjat ovat jo kirjaston arkea, esimerkiksi Ruotsissa kirjastot ovat tarjonneet uutuuskirjojen e-versioita jo vuosien ajan. Siellä palvelu perustuu kustantajien yhdessä perustamaan myyntiportaaliin, josta kirjastot tekevät e-kirjaostonsa. Kirjaston asiakkaat saavat lainata vain tietyn määrän e-kirjoja kuukausittain, jotta järjestelmän kustannukset eivät nouse liian kalliiksi kirjastolle.

Kankkusen (2010) mukaan e–kirjamarkkinoita sekoittaa tällä hetkellä se, että tarjolla on paitsi lukuisia erilaisia lukulaitteita, myös eri tiedostomuotoihin tallennettuja sisältöjä, eli itse kirjoja. Kaikki lukulaitteet ja tiedostomuodot eivät ole yhteensopivia keskenään. Ajan myötä selviää, mitkä laitteet ja tallennemuodot yleistyvät standardiksi

Lähde: Kankkunen, S. 2010. Kirjastoilla ei ole oikeuksia e-kirjojen lainaamiseen. Uutinen Ylen www-sivuilla 1.12.2010.

Http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2010/12/kirjastoilla_ei_ole_oikeuksia_e-kirjojen_lainaamiseen_2186537.html

Kuulumisia FinELibin aineistopäivästä

FinELibin aineistopäivässä 29.9. aiheina olivat aineistohankinnat, lisensioinnit sekä e-kirjat. Olen tehnyt muutamia nostoja esityksistä, mutta raportin lopusta löydät linkit päivän esityksiin.

FinELibin aineistohankinnan käytäntöjä valottivat Toni Vesterinen ja Paula Mikkonen. Aineistojen uusinnat ovat jo alkaneet ja jatkuvat joulukuulle saakka. Ilmoittautuminen tapahtuu kaksiportaisesti: vakava ilmoittautuminen (hintatiedot) –> sitova ilmoittautuminen. Aineistokonsortion syntymiseen tarvitaan vähintään neljä tilaajaa.

FinELibin wikistä (http://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=28184606) voi tarkistaa tämänhetkiset sopimukset ja niiden voimassaoloajan. Parhaillaan kirjastot kartoittavat aineistotarpeitaan ja esimerkiksi meillä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on meneillään henkilöstölle suunnattu Digium-kysely: Mitä e-kirjoja ja -lehtiä tarvitset? Vastaa ja vaikuta kirjaston aineistohankintoihin. Kyselyn toivotaan myös lisäävän aineistojen tunnettavuutta.

FinELibin ohjausryhmän mukaan vuosille 2007-2015 suunnattu strategia kaipaa päivittämistä, koska näin pitkän aikavälin strategiassa pitää huomioida toimintaympäristön ja teknologioiden muutokset. Keskustetiin myös HALTIn asemasta. Halti on FinELib-konsortiolle räätälöity kirjastojen työkalu e-aineistojen hallintaan. Pohdinnassa on ollut HALTIn korvaaminen kaupallisella järjestelmällä, mutta tästä on luovuttu. HALTIa kehitetään edelleen konsortion tarpeisiin, mutta siihen pyritään lisäämään mahdollisuus kirjastojen omien aineistojen hallintaan. Tämä olisi varmasti monelle kirjastolle tarpeellinen uudistus.

Aineistojen sopimusneuvottelut ovat kesken ja muutamia yllätyksiä on tullut: mitä aikaisemmin on pidetty itsestäänselvyytenä, ei nyt olekaan. Uusi Ellibs-kirjastosopimus on kesken: neuvottelut ovat hyvässä mallissa ja vielä syksyllä saadaan tarjous kirjastoille. Taylor & Francis -e-kirjaneuvottelut ovat myös vielä kesken. Sitä vastoin LM:n EPress-palvelun neuvottelut ovat keskeytyneet. SAGE, Reference online- tietokanta on testikäytössä. (Ostettu Jyväskylän yliopistoon).

Päivä jatkui e-kirjoilla otsikolla E-kirjan polku: kirjailija – kustantaja – kirjasto

Suomen kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho luotasi aiheeseen Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kirjakustantajien maailmassa. Kustantaminen monipuolistuu: uusia kustannusmuotoja ja jakelukanavia syntyy koko ajan:

• Äänikirja
• Sähköiset oppimisympäristöt
• Print on Demand (tilaamalla tai heti valmistamalla)
• Sähkökirja (tiedostomuotoinen teos)
• Yhdistelmät ja vielä tuntemattomat

Bundlet eli erilaiset yhdistelmät ovat tulossa myös Suomen markkinoille:

• Sähkö-ja äänikirja
• Sähkökirja ja paperinen kirja
• Kirjat ja lukulaite (vrt. Elisa)

Tulossa on myös:

• Lukuajaltaan rajoitetut kirjat (kurssikirjastot)
• Erilaiset suojaustasot (Digital Rights Management DRM)
• Sähköiset kirjakerhot (esim. verkon kautta tai kytkykauppana lukulaitteelle)
• Teoksen osat, jatkokertomukset, aineisto yhdistettynä uuteen kokonaisuuteen
• Comes with music-malli

Laiho käsitteli esityksessään myös piratismia sekä keinoja suojautumiseen: ostamisen helppoutta, DRM-suojauksien ja käyttäjäystävällisyyden oikeaa suhdetta sekä valistus- ja tiedotustyön tärkeyttä. Sähkökirja on uusi tuote – se ei ole lähtökohtaisesti toissijainen suhteessa painettuun kirjaan eikä Laihon mukaan ole pelkoa, että se tappaisi painetun kirjan.

Itse esitin kysymyksen sähkökirjan korkeahkosta hinnasta, johon Laiho esitti seuraavat syitä:

  • ALV 23 % (p-kirja 9 %)
  • P-kirjan rinnalle e-kirja
  • Vaatii uutta osaamista (kallista)
  • DRM – oikeuksien ylläpito
  • Maksujärjestelmän luonti ja ylläpito
  • Jakelukanavien palkkiot (Elisa)
  • Vaatii uudenlaista markkinointia

Mielenkiintoinen oli myös vertailu teoksen wanhan elämän ja teoksen uudenlaisen elämän kesken. Tosin hyvän huomion esitti myöhemmin e-kirjaseminaarissa SeAMKissa 1.10. Helsingin kaupunginkirjaston edustaja: kaavioista puuttui kokonaan kirjasto!

Laiho muistutteli myös sähkökirjasivustosta, www.sahkokirja.fi – ajantasaista tietoa sähkökirjoista.

Suomen tietokirjailijat ry:n lakimies Juha Pihlajaniemi puhui myös kirjan tulevaisuudesta kohti sähköisiä julkaisumuotoja. Varsinkin tieto-ja oppikirjallisuudelle sähköinen julkaiseminen takaa tiedon leviämisen laajemmalle, teoksen käytettävyys paranee ja teoksen julkaiseminen tekijän itsensä toimesta on aikaisempaa helpompaa. Huolenaiheina hän näki Wikipedian (syö vähälevikkisen tietokirjallisuuden), piratismin, tiedon laadun, kirjailijan aseman sekä kustannussopimuskäytännöt uudessa ympäristössä.

Pihlajaniemen esitys sisälsi kustannussopimuksien oikeuksia, luovuttamista sekä saataville saattamisen uudet muodot sähköisessä maailmassa.

Lopuksi esitys toisella kotimaisella, Låna svenska e-böcker till läsplatta, mobil eller dator. Svenska Elib som exempel. Kirjastotoimenjohtaja Leif Storbjörk, Pietarsaaren kaupunginkirjastosta esitteli Elib e-kirjoja. Onneksi esitys oli myös suomeksi.

Ruotsalainen Elib e-kirjasto on otettu kaikissa Fredrika-kirjastoissa ja koko Pietarsaaren alueella käyttöön vuonna 2009. E-kirjat on luetteloitu ja linkitetty kirjastotietokantaan ja niiden lainaaminen tapahtuu kirjastokortilla ja PIN-koodilla. Internet-yhteys tarvitaan. E-kirjan voi ladata koska tahansa, kuinka moni käyttäjä tahansa, missä tahansa. Lainojen määrää per asiakas voi rajoittaa, laina-aika on 28 päivää.

Valikoima: Uusia nimekkeitä tulee jatkuvasti. Nimekkeitä ei osteta yksittäin. Jokainen kirjasto saa käyttöönsä kaikki tulevaisuuden nimekkeet. Tällä hetkellä n. 2700 nimekettä.

Formaatit: PDF, ePuB ja MobiPocket. Lukuohjelmana toimii Adobe Digital Editions. Lukulaitteeseen lataaminen on myös mahdollista. Kirjastoihin on hankittu eBook readereita.

Esitin myös huoleni kotimaisen ammattikirjallisuuden vähyydestä: e-kirjoja enemmän eri aihealueilta ja jakelussa pitää ottaa huomioon kirjaston tarpeet. FinELib myönsi, että heillä on keskeinen asema sähköisten kirjojen jakelijana ja he keskustelevat ja kartoittavat eri vaihtoehtoja Suomen kustannusyhdistyksen kanssa. No odotellaan, mitä tuleman pitää.

Päivän esitykset kokonaisuudessaan, http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/esityksia.html