Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: FinELib

E-kirjoista, E-kirjat FinELib-konsortiolle & Laurean malli e-kirjojen hankintaan

Kesän kynnyksellä vihdoin kauan kaivattu uutinen – peukutan ja tykkään 😉

FinELib-konsortio järjestää suomalaisista sähkökirjoista kilpailutuksen.

  • kilpailutuksen tarkoituksena on selvittää ja arvioida e-kirjojen hankinta- ja hinnoittelumalleja osana hankinnan toteuttamista
  • edistää suomen- ja ruotsinkielisten aineistojen saatavuutta ja tarjontaa konsortiossa.
  • arkielämän tietokirjallisuutta ammattikorkeakoulujen käyttöön.
  • kirjastot eivät joudu maksamaan hankkeessa käyttöön tulevista kirjoista, sillä kustannukset katetaan FinELibin budjetista.

Hankinta on suunnattu kustantajille, välittäjille sekä muille sisällöntuottajille ja e-kirjapalveluja tarjoaville. Lisää tietoa hankinnan sisällöstä, siihen osallistumisesta ja hankintamenettelystä alla olevasta hankintailmoituksesta ja sen liitteistä.

LISÄTIETOJA,
E-Kirjat FinELIB-konsortiolle, http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/finelib/tietoakustantajille/ekirjakilpailutus.html

Laurean PDA-malli

Asiakkaat e-kirjaostoksilla: Ebook Library ja PDA-hankintamalli Laurea-kirjastossa, http://laureakirjasto.wordpress.com/2012/05/03/asiakkaat-e-kirjaostoksilla-ebook-library-ja-pda-hankintamalli-laurea-kirjastossa/

03/05/2012 Tekijä Laurea-kirjasto

PDA-hankintamalli (patron driven acquisition) mahdollistaa suuren kirjajoukon esittämisen kirjaston asiakkaille ilman, että kirjasto on maksanut kirjojen näytteille laittamisesta pennin hyrrää. Maksu lankeaa kirjastolle maksettavaksi sitä mukaa kun kirjoja luetaan.

PDA-hankintamallia olisi mahdollista kokeilla myös JAMKissa, joko EBSCOn e-kirjoilla tai audiokirjoilla. Äänikirjoja lainataan ja kysellään yhä enemmän – valitettavasti aivan kuten kotimaisten e-kirjojen kohdalla myös kotimaista tietokirjallisuutta on vaikea saada äänikirjoina. Äänikirjoilla on kuitenkin paljon etuja  (eivät rasita silmiä, auttavat oppimisvaikeuksissa, tehostavat ajankäyttöä) ja niitä voitaisiin hyödyntää oppimisen tukena paljon nykyistä enemmän. Ks. myös http://blogit.jamk.fi/pirina/2011/07/16/sulje-silmasi-ja-lue-krank-a/

Peukutan ja tykkään tästäkin 😉

 

 

Kuulumisia FinELibin aineistopäivästä

FinELibin aineistopäivässä 29.9. aiheina olivat aineistohankinnat, lisensioinnit sekä e-kirjat. Olen tehnyt muutamia nostoja esityksistä, mutta raportin lopusta löydät linkit päivän esityksiin.

FinELibin aineistohankinnan käytäntöjä valottivat Toni Vesterinen ja Paula Mikkonen. Aineistojen uusinnat ovat jo alkaneet ja jatkuvat joulukuulle saakka. Ilmoittautuminen tapahtuu kaksiportaisesti: vakava ilmoittautuminen (hintatiedot) –> sitova ilmoittautuminen. Aineistokonsortion syntymiseen tarvitaan vähintään neljä tilaajaa.

FinELibin wikistä (http://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=28184606) voi tarkistaa tämänhetkiset sopimukset ja niiden voimassaoloajan. Parhaillaan kirjastot kartoittavat aineistotarpeitaan ja esimerkiksi meillä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on meneillään henkilöstölle suunnattu Digium-kysely: Mitä e-kirjoja ja -lehtiä tarvitset? Vastaa ja vaikuta kirjaston aineistohankintoihin. Kyselyn toivotaan myös lisäävän aineistojen tunnettavuutta.

FinELibin ohjausryhmän mukaan vuosille 2007-2015 suunnattu strategia kaipaa päivittämistä, koska näin pitkän aikavälin strategiassa pitää huomioida toimintaympäristön ja teknologioiden muutokset. Keskustetiin myös HALTIn asemasta. Halti on FinELib-konsortiolle räätälöity kirjastojen työkalu e-aineistojen hallintaan. Pohdinnassa on ollut HALTIn korvaaminen kaupallisella järjestelmällä, mutta tästä on luovuttu. HALTIa kehitetään edelleen konsortion tarpeisiin, mutta siihen pyritään lisäämään mahdollisuus kirjastojen omien aineistojen hallintaan. Tämä olisi varmasti monelle kirjastolle tarpeellinen uudistus.

Aineistojen sopimusneuvottelut ovat kesken ja muutamia yllätyksiä on tullut: mitä aikaisemmin on pidetty itsestäänselvyytenä, ei nyt olekaan. Uusi Ellibs-kirjastosopimus on kesken: neuvottelut ovat hyvässä mallissa ja vielä syksyllä saadaan tarjous kirjastoille. Taylor & Francis -e-kirjaneuvottelut ovat myös vielä kesken. Sitä vastoin LM:n EPress-palvelun neuvottelut ovat keskeytyneet. SAGE, Reference online- tietokanta on testikäytössä. (Ostettu Jyväskylän yliopistoon).

Päivä jatkui e-kirjoilla otsikolla E-kirjan polku: kirjailija – kustantaja – kirjasto

Suomen kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho luotasi aiheeseen Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kirjakustantajien maailmassa. Kustantaminen monipuolistuu: uusia kustannusmuotoja ja jakelukanavia syntyy koko ajan:

• Äänikirja
• Sähköiset oppimisympäristöt
• Print on Demand (tilaamalla tai heti valmistamalla)
• Sähkökirja (tiedostomuotoinen teos)
• Yhdistelmät ja vielä tuntemattomat

Bundlet eli erilaiset yhdistelmät ovat tulossa myös Suomen markkinoille:

• Sähkö-ja äänikirja
• Sähkökirja ja paperinen kirja
• Kirjat ja lukulaite (vrt. Elisa)

Tulossa on myös:

• Lukuajaltaan rajoitetut kirjat (kurssikirjastot)
• Erilaiset suojaustasot (Digital Rights Management DRM)
• Sähköiset kirjakerhot (esim. verkon kautta tai kytkykauppana lukulaitteelle)
• Teoksen osat, jatkokertomukset, aineisto yhdistettynä uuteen kokonaisuuteen
• Comes with music-malli

Laiho käsitteli esityksessään myös piratismia sekä keinoja suojautumiseen: ostamisen helppoutta, DRM-suojauksien ja käyttäjäystävällisyyden oikeaa suhdetta sekä valistus- ja tiedotustyön tärkeyttä. Sähkökirja on uusi tuote – se ei ole lähtökohtaisesti toissijainen suhteessa painettuun kirjaan eikä Laihon mukaan ole pelkoa, että se tappaisi painetun kirjan.

Itse esitin kysymyksen sähkökirjan korkeahkosta hinnasta, johon Laiho esitti seuraavat syitä:

  • ALV 23 % (p-kirja 9 %)
  • P-kirjan rinnalle e-kirja
  • Vaatii uutta osaamista (kallista)
  • DRM – oikeuksien ylläpito
  • Maksujärjestelmän luonti ja ylläpito
  • Jakelukanavien palkkiot (Elisa)
  • Vaatii uudenlaista markkinointia

Mielenkiintoinen oli myös vertailu teoksen wanhan elämän ja teoksen uudenlaisen elämän kesken. Tosin hyvän huomion esitti myöhemmin e-kirjaseminaarissa SeAMKissa 1.10. Helsingin kaupunginkirjaston edustaja: kaavioista puuttui kokonaan kirjasto!

Laiho muistutteli myös sähkökirjasivustosta, www.sahkokirja.fi – ajantasaista tietoa sähkökirjoista.

Suomen tietokirjailijat ry:n lakimies Juha Pihlajaniemi puhui myös kirjan tulevaisuudesta kohti sähköisiä julkaisumuotoja. Varsinkin tieto-ja oppikirjallisuudelle sähköinen julkaiseminen takaa tiedon leviämisen laajemmalle, teoksen käytettävyys paranee ja teoksen julkaiseminen tekijän itsensä toimesta on aikaisempaa helpompaa. Huolenaiheina hän näki Wikipedian (syö vähälevikkisen tietokirjallisuuden), piratismin, tiedon laadun, kirjailijan aseman sekä kustannussopimuskäytännöt uudessa ympäristössä.

Pihlajaniemen esitys sisälsi kustannussopimuksien oikeuksia, luovuttamista sekä saataville saattamisen uudet muodot sähköisessä maailmassa.

Lopuksi esitys toisella kotimaisella, Låna svenska e-böcker till läsplatta, mobil eller dator. Svenska Elib som exempel. Kirjastotoimenjohtaja Leif Storbjörk, Pietarsaaren kaupunginkirjastosta esitteli Elib e-kirjoja. Onneksi esitys oli myös suomeksi.

Ruotsalainen Elib e-kirjasto on otettu kaikissa Fredrika-kirjastoissa ja koko Pietarsaaren alueella käyttöön vuonna 2009. E-kirjat on luetteloitu ja linkitetty kirjastotietokantaan ja niiden lainaaminen tapahtuu kirjastokortilla ja PIN-koodilla. Internet-yhteys tarvitaan. E-kirjan voi ladata koska tahansa, kuinka moni käyttäjä tahansa, missä tahansa. Lainojen määrää per asiakas voi rajoittaa, laina-aika on 28 päivää.

Valikoima: Uusia nimekkeitä tulee jatkuvasti. Nimekkeitä ei osteta yksittäin. Jokainen kirjasto saa käyttöönsä kaikki tulevaisuuden nimekkeet. Tällä hetkellä n. 2700 nimekettä.

Formaatit: PDF, ePuB ja MobiPocket. Lukuohjelmana toimii Adobe Digital Editions. Lukulaitteeseen lataaminen on myös mahdollista. Kirjastoihin on hankittu eBook readereita.

Esitin myös huoleni kotimaisen ammattikirjallisuuden vähyydestä: e-kirjoja enemmän eri aihealueilta ja jakelussa pitää ottaa huomioon kirjaston tarpeet. FinELib myönsi, että heillä on keskeinen asema sähköisten kirjojen jakelijana ja he keskustelevat ja kartoittavat eri vaihtoehtoja Suomen kustannusyhdistyksen kanssa. No odotellaan, mitä tuleman pitää.

Päivän esitykset kokonaisuudessaan, http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/esityksia.html

E-aineistojen uusinnat

Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto hankkii suurimman osan elektronisista aineistoistaan Kansallisen elektronisen kirjaston, FinELibin kautta. Aineistojen käyttöä seurataan joko suoraan palvelusta saaduilla tilastoilla tai FinELibin kautta saaduilla tilastotiedoilla ja tunnusluvuilla.

FinELib-aineistoista lasketaan tunnuslukuja, jotka kuvaavat aineiston käytön tehokkuutta,  katsotun artikkelin hintaa sekä ”hinta per haku”,  joka puolestaan kuvaa yhden aineistossa tehdyn haun hintaa tilaavalle organisaatiolle. Näiden lisäksi lasketaan myös katsotun artikkelin ja tehdyn haun hinta FTE-käyttäjää kohden

Elektronisten aineistojen uusinnat mietityttävät kirjastolaisia näin vuoden vaihteessa. Tilastoista saa hyvää tietoa aineiston käyttöasteesta, mutta voidaanko siis edellä mainittujen tilastojen avulla suoraan määritellä mitä e-aineistoja uusitaan, mitä lakkautetaan? Ei voida.

Meillä JAMK Kirjastossa lakkautettujen e-aineistojen listalla ovat tänä vuonna Safari ja CSA. Molemmat käytettyjä tietokantoja. Safarista ajoi aika ohi: webin vapaista aineistoista löytyy nykyään ajankohtaista, relevanttia tietotekniikan aineistoa, myös e-kirjoja. Lisäksi Safarin käytettävyys, esimerkiksi työläs päivittäminen, vaikutti siihen, että aineistoa ei enää uusittu. Viime vuonna hankittuun Dawsonera e-kirjapalveluun on jo ostettu monia tietotekniikka-alan kirjoja ja jatkossa pyritään lisäämään Dawsoneran näkyvyyttä.

CSA-tietokannan lakkautuspäätökseen vaikuttivat sekä hinnan nousu että aineiston muoto. CSA on viitetietokanta ja nykyään tiedonhakijat suosivat kokotekstitietokantoja saatavuuden vuoksi. Ainut ongelma oli saada meille tärkeä ERIC-tietokanta (osa CSA:ta) jostain muualta. Onneksi tämä järjestyi EBSCOn kautta.

Uusia aineistoja hankittiin myös: Ebrary Sheet Online, joka sisältää nuotteja.

E-aineistot löytyvät JAMK Kirjaston Nelli-portaalista, www.nelliportaali.fi