Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: E-aineistot

E-kirjoja käytetään, vihdoin :-)

JAMKin kirjaston aineistoista jo 70 % on digitaalisessa muodossa

Verkko- ja monimuoto-opetus on lisääntynyt ja e-aineistot tukevat ajasta ja paikasta riippumatonta opetusta ja opiskelua. Viime vuosina olemme satsanneet kovasti e-kokoelmiemme kehittämiseen, myös yhteistyössä kustantajien kanssa. Hankimme e-aineistoja tarvelähtöisesti, tasapuolisesti alat ja niiden erityispiirteet huomioiden.

E-aineistoja hankitaan FinElib-konsortion kautta (korkeatasoiset tieteelliset e-aineistot). Myös omia hankintasopimuksia joudutaan tekemään aloille tärkeistä aineistoista, kuten Terveysportti, Rakennustiedon kortistot, Sähköinfo Severi yms.

E-aineistojen käyttötilastot toimivat hankinnan apuna. Vuosittain tehtävistä tilastoista näkyy aineiston latauksien, tehtyjen hakujen tai yhteydenottojen määrää riippuen aineistotyypistä ja saatavilla olevista tilastoista. Myös tunnuslukuja, jotka kuvaavat aineiston käytön tehokkuutta tilaajaorganisaatioissa, esim. hinta per lehti/tiedonhaku/lukukerta/lataus, hyödynnetään hankinnassa.

Vuoden 2017 tilastoissa e-kirjojen käyttö oli selvästi noussut vuodesta 2016

Ensimmäiset e-kirjat tulivat JAMKiin jo 2003 ;-). Vuosia odoteltiin, milloin e-kirja lyö itsensä läpi. Muistan yhdessä e-kirjaseminaarissa luennoitsijan tokaisseen: E-kirjalla on takanaan loistava tulevaisuus”. Vihdoin 2016 taisi olla se merkkipaalu, jolloin e-kirjojen käyttö alkoi kasvaa lisääntyneen tarjonnan myötä. 2017 e-kirjahankintaan panostettiin ja yhteistyö koulutusalojen kanssa lisääntyi, ks. postaus Hyllyt levällään –blogista, Digitaalisuus tuo haasteita kirjahankintaan.

Kirjasto hankkii e-kirjoja monilta eri toimittajilta joko yksittäisinä kirjoina tai suurina kirjapaketteina.

E-lehtien käyttö

Jos e-kirjojen käyttö on kasvanut, niin e-lehtien käytössä näkyy hienoista laskua – ehkä syynä on hajonta uusien hankittujen artikkelitietokantojen välillä (esim. IEEE, EBSCOt) tai Open Access –lehtien kasvanut määrä. Feikkitiedon ja piraattilehtien yleistyessä on hyvä muistaa, että kirjasto tarjoaa tutkittuja, laadukkaita e-lehtikokoelmia, jotka auttavat opiskelijoita ja henkilökuntaa tuottamaan korkealaatuisia julkaisuja.

E-aineistomaailma muuttuu koko ajan, aineistot kehittyvät ja ovat yhä helpommin saatavissa. E-aineistojen markkinointi ja tiedottaminen aineistoista, ohjeistus, virtuaalinäyttelyt, nostot uutuuksista yms. lisäävät tietoisuutta e-aineistoista. JAMKin Elli e-kirjastosta löydät e-kirjat, e-lehdet ja muut sähköiset aineistot ja ohjeita e-aineistojen käyttöön.

E-aineistot muutoksessa

Kirjastoille on viime viikkoina tullut hyviä ja huonoja e-aineistouutisia:

🙂  FinELib on hankkinut keskitetysti seitsemän e-kirjanimekettä  ammattikorkeakoulujen käyttöön määräajaksi

🙁  FinELibin syksyllä 2012 järjestämässä e-kirjakilpailutuksessa ei saatu etukäteen laaditulta kirjalistalta tarjousten perusteella yhtään nimekettä

🙂  FinELibin strategiassa yhtenä konsortion tavoitteena on uudistaa e-kirjojen hankintamalleja ja edistää kotimaisten aineistojen tarjontaa konsortiossa

🙁  Alma Median lehdet ovat poistuneet PressDisplay-palvelusta, Aamulehti, Iltalehti, Kauppalehti jne.

🙂 Ellibsin e-kirjat toimivat  JAMKin verkossa IP-tunnistuksella. Lue uutinen kirjaston blogista, Ellibsin e-kirjojen käyttö helpottuu

🙂 Uusia aineistoja on hankittu, Oppiportti – Duodecimin verkko-oppikirjat, Suomenlaki.com-palvelu, yksittäisiä e-kirjoja Ellibsiin sekä e-oppaita ja raportteja kertaostona Annille¨

🙁 Turhan arvokkaita aineistoja on jouduttu karsimaan, Elsevier, ACM.

🙂 Aineistoja käytetään yhä enemmän mobiililaitteilla. Keskisuomalaisen uutinen  Taulutietokoneilla jo yli puoli miljoonaa käyttäjää Suomessa (Talous, 20.12.2012)kertoo, että Taulutietokoneiden käyttäjämäärä Suomessa on yli tuplaantunut vuodessa. Taloustutkimuksen mukaan taulutietokoneita käyttää jo 12 prosenttia suomalaisista eli noin 520 000 henkilöä.

JAMK Kirjasto toteutti marraskuussa 2012 elektronisten aineistojen käyttöä koskevan kyselyn otsikolla ”Mitä e-kirjoja ja -lehtiä hankitaan?”. Kysely suunnattiin JAMKin henkilökunnalle poislukien kirjaston henkilökunta :-). Vastauksia kyselyyn tuli 84 kappaletta, mikä ei kuulosta kovinkaan suurelta, mutta on ihan hyvä vastausmäärä.

Elektronisten aineistojen ns. tarvekartoituskysely toteutettiin edellisen kerran vuonna 2010. Kahdessa vuodessa sekä e-aineistot että teknologia ovat kehittyneet, ja uudessa kyselyssä otettiin huomioon myös mobiililaitteet.

Kyselyn avulla selvitettiin mitkä elektroniset aineistot ovat hyödyllisiä JAMKissa ja miten opettajat, TKI-ihmiset ja muu henkilökunta käyttävät e-aineistoja. Lisäksi pyydettiin palautetta ja kehittämisehdotuksia. Samalla kyselyn toivottiin parantavan e-aineistojen tunnettuutta.

Pyrin kirjoittamaan raportin kyselyn tuloksista vuoden 2013 alussa. Tiivistettynä tulokset voi tuolloin lukea kirjaston Hyllyt levällään-blogissa.

Vaikka Elisa Viihde muisti minua e-kirjajoululahjalla, toivon pukilta myös painettua kirjaa.

Muutama vuosi sitten sain napattua kuvan harvinaisesta posliinipilvestä Agoran yläpuolella. Taisi olla aivan samoihin joulun aikoihin.

Tunnelmallista Joulun aikaa ja Onnea vuodelle 2013

E-kirjoista, E-kirjat FinELib-konsortiolle & Laurean malli e-kirjojen hankintaan

Kesän kynnyksellä vihdoin kauan kaivattu uutinen – peukutan ja tykkään 😉

FinELib-konsortio järjestää suomalaisista sähkökirjoista kilpailutuksen.

  • kilpailutuksen tarkoituksena on selvittää ja arvioida e-kirjojen hankinta- ja hinnoittelumalleja osana hankinnan toteuttamista
  • edistää suomen- ja ruotsinkielisten aineistojen saatavuutta ja tarjontaa konsortiossa.
  • arkielämän tietokirjallisuutta ammattikorkeakoulujen käyttöön.
  • kirjastot eivät joudu maksamaan hankkeessa käyttöön tulevista kirjoista, sillä kustannukset katetaan FinELibin budjetista.

Hankinta on suunnattu kustantajille, välittäjille sekä muille sisällöntuottajille ja e-kirjapalveluja tarjoaville. Lisää tietoa hankinnan sisällöstä, siihen osallistumisesta ja hankintamenettelystä alla olevasta hankintailmoituksesta ja sen liitteistä.

LISÄTIETOJA,
E-Kirjat FinELIB-konsortiolle, http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/finelib/tietoakustantajille/ekirjakilpailutus.html

Laurean PDA-malli

Asiakkaat e-kirjaostoksilla: Ebook Library ja PDA-hankintamalli Laurea-kirjastossa, http://laureakirjasto.wordpress.com/2012/05/03/asiakkaat-e-kirjaostoksilla-ebook-library-ja-pda-hankintamalli-laurea-kirjastossa/

03/05/2012 Tekijä Laurea-kirjasto

PDA-hankintamalli (patron driven acquisition) mahdollistaa suuren kirjajoukon esittämisen kirjaston asiakkaille ilman, että kirjasto on maksanut kirjojen näytteille laittamisesta pennin hyrrää. Maksu lankeaa kirjastolle maksettavaksi sitä mukaa kun kirjoja luetaan.

PDA-hankintamallia olisi mahdollista kokeilla myös JAMKissa, joko EBSCOn e-kirjoilla tai audiokirjoilla. Äänikirjoja lainataan ja kysellään yhä enemmän – valitettavasti aivan kuten kotimaisten e-kirjojen kohdalla myös kotimaista tietokirjallisuutta on vaikea saada äänikirjoina. Äänikirjoilla on kuitenkin paljon etuja  (eivät rasita silmiä, auttavat oppimisvaikeuksissa, tehostavat ajankäyttöä) ja niitä voitaisiin hyödyntää oppimisen tukena paljon nykyistä enemmän. Ks. myös http://blogit.jamk.fi/pirina/2011/07/16/sulje-silmasi-ja-lue-krank-a/

Peukutan ja tykkään tästäkin 😉

 

 

Cisco Cius – tabletti yritys- ja opetuskäyttöön

Laadukkaista verkkolaitteistaan tunnettu Cisco tuo markkinoille  yhteistoiminnallisen tabletin. Cius-niminen tabletti on  Android-pohjainen ja mahdollistaa  sekä  ääni- että videopuhelut ja  videoneuvottelut. Ciscon mukaan tabletin reaaliaikaiset integroidut yhteistyösovellukset ovat ainutlaatuiset verrattuna muihin tabletteihin. (Cisco 2011.)

Vaikka Cius on suunniteltu yrityskäyttöön, tabletti soveltuu erinomaisesti myös opetukseen. Esimerkiksi Wisconsin  yliopisto on ottanut Cisco Ciuksen opetuskäyttöön tukemaan etäopetusta: opiskelijat voivat seurata luentoa WebEx-videon kautta. (Ford, M. 2011.)

Luokkahuoneen ulkopuolella opiskelijat ja opettaja voivat olla yhteydessä ryhmätyövälineiden avulla , esimerkiksi koordinoida projektia, olla reaaliaikaisessa videoyhteydessä ja luoda asiakirjoja . Ottamalla opetuskäyttöön Cisco Cius -tabletin, tarjoaa yliopisto joustavan oppimisympäristön, joka helpottaa opiskelijoiden ja opettajien työskentelyä yhdessä luokkahuoneen ulkopuolella. Näin opetuksen laatu sekä oppimistulokset paranevat.  (Mt.)

 Yritysmaailman muuttuessa yhä enenemässä määrin mobiiliksi, visuaaliset ja virtuaaliset ominaisuudet ovat must (pakko olla). PC:n aikakausi on Ciscon White paperin (2011) ennusteen mukaan ohi, so. PostPC  Era.

Ciscon  White paperin (2011) mukaan  työympäristö kehittyy seuraavasti:

2011 Mobile:

Fifty Percent of Computing Devices

Will Be Smartphones and Tablets

2012 Virtual:

Forty Percent of Businesses

Will Use Cloud-Based Services

2013 Visual:

Ninety Percent of Network Traffic

Will Be Video

Edelleen Cisco ennustaa: vuonna 2011 myydään yli 50 miljoonaa taulutietokonetta, joista yli 25 prosenttia ostetaan yrityskäyttöön, ja vuoteen 2013 mennessä jo 80 prosenttia yrityksistä on ottanut tabletit käyttöön.

Ciscon Cius kilpailee markkinoista lähinnä iPadin kanssa, jolla on jo vankka markkina-asema, varsinkin akateemisissa piireissä.

Lähteet ja lisätietoja Ciuksesta:

Cisco Cius. 2011. Redefine the Way You Work with Cisco Cius.  http://www.cisco.com/en/US/products/ps11156/index.html.

Cisco White paper. 2011.Cisco Cius: Mobile Collaboration in the Post-PC Era. http://www.cisco.com/en/US/prod/collateral/voicesw/ps6789/ps7290/ps11156/white_paper_c11-678038.html.

Ford, M. 2011. Cisco Cius: Customers Share their Perspective on Why They Need an Enterprise Tablet. Asiantuntijan blogikirjoitus 29.6.2011. http://blogs.cisco.com/collaboration/cisco-cius-three-customers-share-their-perspective-on-why-they-need-an-enterprise-tablet/.

.