Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: sähkökirjat

E-aineistot muutoksessa

Kirjastoille on viime viikkoina tullut hyviä ja huonoja e-aineistouutisia:

🙂  FinELib on hankkinut keskitetysti seitsemän e-kirjanimekettä  ammattikorkeakoulujen käyttöön määräajaksi

🙁  FinELibin syksyllä 2012 järjestämässä e-kirjakilpailutuksessa ei saatu etukäteen laaditulta kirjalistalta tarjousten perusteella yhtään nimekettä

🙂  FinELibin strategiassa yhtenä konsortion tavoitteena on uudistaa e-kirjojen hankintamalleja ja edistää kotimaisten aineistojen tarjontaa konsortiossa

🙁  Alma Median lehdet ovat poistuneet PressDisplay-palvelusta, Aamulehti, Iltalehti, Kauppalehti jne.

🙂 Ellibsin e-kirjat toimivat  JAMKin verkossa IP-tunnistuksella. Lue uutinen kirjaston blogista, Ellibsin e-kirjojen käyttö helpottuu

🙂 Uusia aineistoja on hankittu, Oppiportti – Duodecimin verkko-oppikirjat, Suomenlaki.com-palvelu, yksittäisiä e-kirjoja Ellibsiin sekä e-oppaita ja raportteja kertaostona Annille¨

🙁 Turhan arvokkaita aineistoja on jouduttu karsimaan, Elsevier, ACM.

🙂 Aineistoja käytetään yhä enemmän mobiililaitteilla. Keskisuomalaisen uutinen  Taulutietokoneilla jo yli puoli miljoonaa käyttäjää Suomessa (Talous, 20.12.2012)kertoo, että Taulutietokoneiden käyttäjämäärä Suomessa on yli tuplaantunut vuodessa. Taloustutkimuksen mukaan taulutietokoneita käyttää jo 12 prosenttia suomalaisista eli noin 520 000 henkilöä.

JAMK Kirjasto toteutti marraskuussa 2012 elektronisten aineistojen käyttöä koskevan kyselyn otsikolla ”Mitä e-kirjoja ja -lehtiä hankitaan?”. Kysely suunnattiin JAMKin henkilökunnalle poislukien kirjaston henkilökunta :-). Vastauksia kyselyyn tuli 84 kappaletta, mikä ei kuulosta kovinkaan suurelta, mutta on ihan hyvä vastausmäärä.

Elektronisten aineistojen ns. tarvekartoituskysely toteutettiin edellisen kerran vuonna 2010. Kahdessa vuodessa sekä e-aineistot että teknologia ovat kehittyneet, ja uudessa kyselyssä otettiin huomioon myös mobiililaitteet.

Kyselyn avulla selvitettiin mitkä elektroniset aineistot ovat hyödyllisiä JAMKissa ja miten opettajat, TKI-ihmiset ja muu henkilökunta käyttävät e-aineistoja. Lisäksi pyydettiin palautetta ja kehittämisehdotuksia. Samalla kyselyn toivottiin parantavan e-aineistojen tunnettuutta.

Pyrin kirjoittamaan raportin kyselyn tuloksista vuoden 2013 alussa. Tiivistettynä tulokset voi tuolloin lukea kirjaston Hyllyt levällään-blogissa.

Vaikka Elisa Viihde muisti minua e-kirjajoululahjalla, toivon pukilta myös painettua kirjaa.

Muutama vuosi sitten sain napattua kuvan harvinaisesta posliinipilvestä Agoran yläpuolella. Taisi olla aivan samoihin joulun aikoihin.

Tunnelmallista Joulun aikaa ja Onnea vuodelle 2013

Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta -raportti

Uusmediatutkija, FM Pirjo Rautiaisen (2012) tutkimuksessa Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta tarkastellaan tietokirjailijoita sekä sisällöntuottajina että käyttäjinä. Tavoitteena on tuoda esille tietokirjailijoiden moniäänisyys. Tutkimukseen osallistui 85 tietokirjailijaa.

Tekijän luvalla referoin alla todella mielenkiintoista selvitystä. Kannattaa lukea alkuperäinen raportti (ks. lähteet) – pätkät haastatteluista ja kyselyvastauksista ovat herkullista luettavaa.

Tässä raportissa viitataan sähköisillä materiaaleilla Internetin aineistoihin (esim. pdf-muodossa olevat artikkelit, luento- ja oppimateriaalit), sähkökirjalla (e-kirjalla) kokonaisuuteen, jolla on sisällöllinen yhtenäisyys (yleensä epub-muoto).

Rautiaisen (2012) mukaan sähkökirja on vielä uusi väline tietokirjailijoille: noin puolet haastatelluista koki sähkökirjan itselleen epäsopivana tuotteena: laitteet ja formaatit sekavia, sisältö vähemmän houkuttelevaa, hinnat korkeat, tekniset ongelmat ja kotimaisten palveluiden heikko laatu karkottavat käyttäjiä. Negatiiviseen mielikuvaan vaikutti myös käyttökokemuksen puute.

Joillain aloilla, esim. luonnontieteet sähköinen aineisto on ensisijaista (painettu vanhenee nopeasti). Painettuja kirjoja pidettiin luotettavampina kuin sähköisiä materiaaleja, lisäksi niihin liitettiin seuraavia ansioita: pitkäikäisyys, jatkuvuus, perinteet, tunnistettavuus.

Suoraan sähköisiä julkaisuja ovat tehneet lähinnä oppikirjailijat ja tiedekirjoittajat. Muiden tekijöiden e-kirjaversiot on tehnyt painetun kirjan pohjalta kustantaja. Haastatteluissa ilmeni, ettei kustantajilla ole kovin suurta halukkuutta julkaista tietokirjoja e-kirjoina, koska e-kirjalle ei ole tarpeeksi ostavaa yleisöä, e-kirja syö painetun myyntiä, e-kirjan tuottaminen on teknisesti vaativampaa (taitto) ja kalliimpaa.

Sähköisten materiaalien sopimusten ongelmana on lisäksi kustantajan tekemä sähkökirjasopimus tietokirjailijan kanssa – kustantaja ei ole edes aikeissa julkaista sähkökirjaversiota. Kirjailija on kuitenkin sidottu sopimukseen. Tästä seuraa moninaisia kysymyksiä, esimerkiksi milloin voimassaoleva e-kirjasopimus päättyy (vrt. painettu kirja). Erilaisia ratkaisumalleja etsitään.

Kustantamot ovat olleet varovaisia sähkökirjan kehittämisessä. Alalle tulleita uusia toimijoita pidetään epävarmoina yhteistyökumppaneina vaikka niillä voi olla innovatiivisia toimintatapoja (taloudelliset resurssit puuttuvat). Suurin osa haastatelluista näki perinteiset kustantamot tärkeinä tulevaisuudessa, eikä niiden toiminnan uskottu murtuvan sähköisyyden myötä. Tärkeää on kustantamoiden tarjoama laadunvalvonta, tehokas työskentelykoneisto ja markkinointi. Ne tietokirjailijat, joilla on merkittävää taloudellista hyötyä julkaisuista, toivovat kustannusmallin pysyvän entisellään. Monet muut haastateltavat toivoivat alalle enemmän liikkuvuutta.

Edelleen e-kirjojen ja muiden sähköisten aineistojen hinnoittelu koetaan ongelmaksi, e-kirjojen hinnat mielletään korkeiksi, mutta kuluttajat olisi haastateltavien mukaan kasvatettava siihen, että sähköinen nettisisältö ei ole ilmaista.

Erilaisten julkaisuportaalien mahdollisuus, esim. STIK:n organisoimaa julkaisuportaalia (vrt. Ruotsin Dejavu-palvelu) sekä kannatettiin että vastustettiin. Puolesta: julkaisukanava niille kirjoille, joiden oikeudet palautuneet tai joita ei oteta kustannusohjelmiin; marginaaliset aiheet, joilla vankka mutta pieni lukijakunta. Vastaan: toiminta veisi liikaa STIK:n voimavaroja; apurahoitus vähenisi; mikä olisi portaalin kilpailukyky.

Sähköisen materiaalin läpimurrossa myös laajemmalle yleisölle koululaitoksen rooli nähtiin merkittävänä. Sähköisiin oppimateriaaleihin liittyy paljon problematiikkaa – kustantamoiden ja jakelijoiden kilpailutilanne auki, puutuu asiantuntijoita ja tutkimustietoa sähköisten oppimateriaalien köytöstä kouluissa, siis miten niitä käytetään: pedagogiset, didaktiset ja sosioemotionaaliset.

Piratismi ja tekijänoikeudet puhuttavat myös, koska sähköisyys muuttaa kopiointitapaa, muttei välttämättä lisää sitä. Osa haastateltavista näki piratismin uhkana työlleen ja toimeentulolleen, etenkin tietokirjailijat. Tekijänoikeuksien rajat ovat epäselviä esim. opettajille aina ala-asteelta yliopistotasolle. Joidenkin haastateltavien mukaan piratismi voitaisiin välttää sillä, että maksullinen palvelu on houkuttelevampi ja kätevämpi kuin laiton (esim. kirjallisuuden ‘Spotify’).

Selvityksessä tuodaan myös esille, että koululaitoksen ja kirjaston ratkaisut sähköisissä palveluissa nähdään merkittävämmiksi kuin liiketoimijoiden toimenpiteet koko alan kehittymisen kannalta Suomessa.

LÄHTEET

Rautiainen, P. 2012. Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta. Sähköpostiviesti liitetiedostoineen (e-raportti.pdf  ja e-tiivistelmä.pdf). Sähköpostiviesti 6.9.2012. Vastaanottajana Pirjo Pohjolainen

Selvitys on julkaistu Suomen tietokirjailijat ry:n sivuilla, http://www.suomentietokirjailijat.fi/?x18668=189138

Lisätiedot:
Pirjo Rautiainen
pirjo.rautiainen@moguli.info/www.moguli.info/0505890953

 

 

 

Hankinnan kiemuroita – e vai p?

No niin, tästä se taas lähtee…

Tietotekniikka-alan kirjallisuuden hankinta on haastavaa – ala uusiutuu jatkuvasti ja ajantasaisen kokoelman eteen on tehtävä paljon työtä. Uudet ohjelmointi-, verkko- ja mobiiliteknologioiden kurssit alkavat syksyllä ja aineistoa on hankittu jo keväällä, myös uuden tammikuussa 2013 alkavan  kyberturvallisuuden koulutusohjelman tarpeisiin on kartoitettu ja tilattukin jo materiaaleja.

Kirjaston kannalta edullisinta olisi tietysti hankkia e-kirjoja, mutta em. aineistojen osalta ongelmia on a) aineistoa ei saa e-kirjoina b) osa opettajista toivoo e-kirjojen sijasta p-kirjoja.

Kesäloman aikana jäljitin painettua kirjaa, josta oli painos loppunut. E-kirja olisi ollut saatavana, mutta hankintaehdotuksen tehnyt henkilö ei halunnut kirjaa sähköisessä muodossa – kirja tulee ns. käsikirjakäyttöön. No tällä hetkellä ulkomaisten kirjojen välittäjämme etsii käytettyä printtiä – toivottavasti löytävät.

JAMK kirjastolla on tietotekniikka-alan laaja e-kirjakokoelma Books24x7. Tämä hyvä, mutta palvelussa ei juurikaan ole vuoden 2012  (2013) kirjallisuutta, varsinkaan tietoturvasta. Aiheesta information Systems Security löytyy  loistava palvelu, Jones and Bartlett Learning: Information Systems Security and Assurance Curriculum (http://www.issaseries.com/). Amerikkalainen palvelu sisältää sekä uusimmat aiheeseen liittyvät e-kirjat, niihin liittyvät lisämateriaalit, harjoitukset ja tehtävät, opettajan käsikirjat, slaidit yms.

Yliopettajan pyynnöstä otin yhteyttä palvelun tarjoajaan ja ilmaisin halukkuutemme sekä koekäyttöön että mahdollisuuteen ostaa palvelua JAMK kirjastolle, varsinkin kun e-kirjat soveltuisivat mainiosti tietoturva-kurssille kurssikirjoiksi. E-kirjojen hankinta yli rajojen ei tällä kertaa onnistunut: palveluntarjoaja ilmoitti, että e-kirjoihin pääsee vain USAssa eikä edes koekäyttö ole mahdollista USAn ulkopuolelle. Todella harmillista. Suomalaisella periksiantamattomuudella vielä tänään laitoin viestiä, josko kuitenkin e-kirjat jollain konstilla saisi käyttöön, kenties toisen palveluntarjoajan kautta tai PDF-tiedostoina sisäverkossa ;-).

+ Ellibsiltä on ostettu jonkun verran Talentumin e-kurssikirjoja ja uskon, että niille on paljon käyttöä. Kirjojen lataaminen i-laitteille ja tableteille lisääntyy koko ajan.

–  Docendon kirjojen putoaminen SanomaPron verkkokirjoista on takaisku e-kurssikirjoissa – meillä JAMKissa Docendon e-kirjoja oli palvelussa 11, lähes kaikki kurssikirjoja.

 Sanoma Pro on myynyt Docendo -tuotteet sen toimivalle johdolle, joten niiden teosten myynti sekä jakelu on siirtynyt suoraan Docendo Oy:lle, ts. ne eivät ole valittavissa SanomaPron verkkokirjoihin uudelle, syyskuussa alkavalle sopimuskaudelle.

Ja kyllä minua kirpaisi e-kirjalaskuja tarkastaessani 23 prosentin alvi…

Mukavaa loppukesää ja alkanutta lukuvuotta!

Pirjo

Syksyisiä hedelmiä. Lähde Microsoft Office ClipArt

 

 

E-kirjoissa teknisiä, tekijänoikeudellisia ja liiketoiminnallisia haasteita

Kustantajat eivät tällä hetkellä tarjoa sähkökirjoja kirjastokäyttöön, ainoastaan kaupallisilla markkinoilla. Miksi?

JAMK Kirjaston (ja varmaan monen muun) toiveena on ollut, että tulevaisuudessa kirjasto voisi tarjota kurssivaatimuksissa olevia kirjoja mahdollisimman laajasti elektronisina versioina. Tällä hetkellä tämä ei ole mahdollista, koska kotimaisten e-kirjojen saatavuus kirjastokäyttöön on huono: WSOYPron verkkokirjat, Ellibs sekä omat sopimukset kustantajien kanssa e-kirjoista (esim. Ornanet, Teknova, Kauppalehti) ovat ainoa keino saada e-kirjoja kirjasto-oikeuksilla.

On todella harmi, että useimmat kotimaiset kustantajat eivät tällä hetkellä tarjoa e-kirjoja kirjastokäyttöön (ei kirjasto-oikeuksia) vaan suosivat e-kirjojen henkilökohtaista latauskauppaa. Esimerkiksi Talentumin e-kirjoista tulee kirjastolle  paljon hankintaehdotuksia, mutta nämäkin e-kirjat on ostettavissa ainoastaan henkilökohtaiseen käyttöön Akateemisen ja Elisa kirjan latauskaupoista. Talentumin e-kirjoja ei saa edes Ellibs-palvelun kautta. Ja vaikka WSOYPro tarjoaa laajan valikoiman e-kirjoja kirjastokäyttöön, myös heillä osa kirjoista menee suoraan ns. kuluttajamarkkinaan Suomalaisen ja Akateemisen sähkökirjamyyntiin.

Sähkökirjojen kirjastolisenssiselvitys

Edellisen johdosta olen innokkaasti seurannut Viestinnän keskusliiton eReading-hanketta, erityisesti nyt syksyllä odottelin selvitystä sähkökirjojen kirjastolisensseistä. En kuitenkaan löytänyt selvitystä avoimen verkon puolelta, joten kyselin Viestinnän keskusliitosta raportin perään ja sainkin sen luettavakseni.  Projektinjohtaja Kristiina Markkulan luvalla voin kommentoida raporttia sekä siteerata Markkulan minulle lähettämiä vastauksia.

Selvitys on tehty yleisten kirjastojen näkökulmasta, mutta vaikka tieteellinen kirjallisuus ja oppimateriaalit ovat eri vaiheessa ja asemassa kuin yleinen kirjallisuus, on kaikissa teknisiä, tekijänoikeudellisia ja liiketoiminnallisia haasteita (Markkula, 2011.)

Markkulan (2011) mukaan Suomessa ei ole kirjastojen osalta käytössä sopivaa järjestelmää, jonka kautta sähkökirjoja voisi lainata. Sähkökirjoissa käytetään Adoben DRM suojausta, joka on lähinnä henkilökohtainen suojausmenetelmä eikä sovellu kirjastojen käyttöön.  Vesileimoista puhutaan, mutta ne eivät ole laajalti käytössä. (Mt.)

Haasteena ovat myös kustannussopimukset: kustantajilla ei ole sopimuksia kaikista kirjoista julkaista niitä sähköisesti vaan osittain sopimukset joudutaan neuvottelemaan uusiksi, kertoo Markkula. (Mt.)

Varsinaisessa raportissa korostetaan tekijänoikeudellisia seikkoja: kirjastojen on sovittava kustantajien kanssa sähkökirjojen lainaamisesta eikä tämä tekijänoikeudellisista syistä johtuen ole vielä mahdollista. Selvityksessä tuodaan esille kustantajan toive yksinkertaisesta lisensiointimallista, joka olisi myös kirjailijoiden helppo ymmärtää. Tämä    tarkoittaa lähinnä kopioiden ja käyttäjien määrän rajoittamista. (Antikainen 2011.)

Piratismi, laiton kopiointi, arveluttaa kustantajia, joten kopioinnin ehkäiseminen DRM-suojauksin on välttämätöntä. Lisäksi kirjastokäytössä käyttäjien lataamien sähkökirjojen tulee hävitä laitteesta laina-ajan päättyessä. Offline-lukemisessa suojaus on kustantajien mielestä välttämätön sekä lainaamisessa että myynnissä. Mutta Liian monimutkaiset suojaustoimenpiteet voivat ehkä karkottaa potentiaalisia asiakkaita, joten vesileima olisi käyttäjäystävällisempi, jos kustantajat sen hyväksyisivät. (Antikainen 2011.)

Antikaisen (2011) mukaan online-lukeminen yleistyy teknologisen kehityksen myötä  (HTML5 ja mobiililaajakaista) ja suojausten tarve vähenee. Myös sähkökirjojen käytettävyys paranee ylimääräisten lataamisten jäädessä pois.(Mt.)

Sähkökirjojen kustannuksia nostaa paitsi kustannussopimusten päivittäminen, myös sähkökirjojen tekemiseen liittyvät erilaiset työvaiheet, esimerkiksi skannaaminen ja oikolukeminen. Kustantajan näkökulmasta kustannusten pitää olla suhteessa tuotto-odotuksiin, ja on siis tiedettävä sähkökirjojen lisensioinnista saatava tulojen taso.  (Antikainen 2011.)

Kristiina Markkulan (2011) mukaan eReadingssä aloitetaan hanke, jossa kehitetään lainausmalleja ja menetelmiä sähkökirjoille. Hanke tehdään yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa. Oppikirjojen osuus hankkeessa on vielä epäselvä, kertoo Markkula

Lähteet:

Antikainen, H. 2011.  Sähkökirjojen kirjastolisenssiselvitys. NextMedia/eReading Services –selvitys Viestinnän keskusliiton jäsensivuilla (ei avoimilla sivuilla).

Markkula, K. 2011. VL: Kysymys – Sähkökirjojen kirjastolisenssiselvitys. Sähköpostiviesti 26.10.2011. Vastaanottajana Pirjo Pohjolainen.

LUEKIRJA-PALVELU

Insinöörin vaimona wc-lukemisena on usein hyvin monenkirjavia tekniikan alan julkaisuja. Toki lueskelen niitä mielelläni ja nytkin bongasin uusimmasta Tekniikan maailmasta tiedon uudesta e-kirjapalvelusta, luekirja.fi.

LUEKIRJA-PALVELU

  • lupaa edullisen ja helpon tavan lukea e-kirjoja
  • valikoimassa on paljon kotimaista kirjallisuutta, uutta ja vanhaa
  • palvelu toimii eri alustoilla, tableteilla, tietokoneella ja älypuhelimilla
  • palvelu toimii samoilla käyttäjätunnuksilla eri laitteiden välillä
  • toimii myös ilman verkkoyhteyttä
  • voit räätälöidä näyttöä
  • Palvelu tallentaa lukukohdan
  • Palvelussa voit kommentoida ja suositella kirjoja.

 Luekirja-palvelu on toteutettu HTML5-tekniikalla ja palvelun tuottaja on Otavamedia Oy. Lähempi tarkastelu osoitti, että kyseessä on eräänlainen käyttäjätunnuspohjainen e-kirjakerho, jossa sitoudutaan tiettyyn kuukausimaksuun. Maksulla (luottokortti) saa kuukausittaisen lukuoikeuden kirjaan/kirjoihin . Hyvä puoli on, että yhdellä maksulla saa kirjan kaikkiin haluamiinsa laitteisiin, ts. kirjaa voi siirrellä surutta tietokoneelta tablettiin ja älypuhelimaan ja lukukohta säilyy siirrossa. Palvelu toimii lähes kaikilla päätelaitteilla ja tukee Safari- ja Google Chrome -selaimia. Sony Readerillä tai Kindlellä palvelua ei voi käyttää selainominaisuuksien puuttumisen vuoksi.

Luekirja-palvelusta erotaan kuten kirjakerhosta. Kirjojen lukuoikeus ei säily.

Palvelun testauksessa minulle  tuli uskon puute – rekisteröitymisen yhteydessä olisi pitänyt hyväksyä käyttöehdot ja toistuvaisveloitus, joten skippasin koko rekisteröitymisen. Käyttökokemuksia otetaan vastaan.

Lähde: luekirja.fi, http://www.luekirja.fi/