E-kirjoissa teknisiä, tekijänoikeudellisia ja liiketoiminnallisia haasteita

Kustantajat eivät tällä hetkellä tarjoa sähkökirjoja kirjastokäyttöön, ainoastaan kaupallisilla markkinoilla. Miksi?

JAMK Kirjaston (ja varmaan monen muun) toiveena on ollut, että tulevaisuudessa kirjasto voisi tarjota kurssivaatimuksissa olevia kirjoja mahdollisimman laajasti elektronisina versioina. Tällä hetkellä tämä ei ole mahdollista, koska kotimaisten e-kirjojen saatavuus kirjastokäyttöön on huono: WSOYPron verkkokirjat, Ellibs sekä omat sopimukset kustantajien kanssa e-kirjoista (esim. Ornanet, Teknova, Kauppalehti) ovat ainoa keino saada e-kirjoja kirjasto-oikeuksilla.

On todella harmi, että useimmat kotimaiset kustantajat eivät tällä hetkellä tarjoa e-kirjoja kirjastokäyttöön (ei kirjasto-oikeuksia) vaan suosivat e-kirjojen henkilökohtaista latauskauppaa. Esimerkiksi Talentumin e-kirjoista tulee kirjastolle  paljon hankintaehdotuksia, mutta nämäkin e-kirjat on ostettavissa ainoastaan henkilökohtaiseen käyttöön Akateemisen ja Elisa kirjan latauskaupoista. Talentumin e-kirjoja ei saa edes Ellibs-palvelun kautta. Ja vaikka WSOYPro tarjoaa laajan valikoiman e-kirjoja kirjastokäyttöön, myös heillä osa kirjoista menee suoraan ns. kuluttajamarkkinaan Suomalaisen ja Akateemisen sähkökirjamyyntiin.

Sähkökirjojen kirjastolisenssiselvitys

Edellisen johdosta olen innokkaasti seurannut Viestinnän keskusliiton eReading-hanketta, erityisesti nyt syksyllä odottelin selvitystä sähkökirjojen kirjastolisensseistä. En kuitenkaan löytänyt selvitystä avoimen verkon puolelta, joten kyselin Viestinnän keskusliitosta raportin perään ja sainkin sen luettavakseni.  Projektinjohtaja Kristiina Markkulan luvalla voin kommentoida raporttia sekä siteerata Markkulan minulle lähettämiä vastauksia.

Selvitys on tehty yleisten kirjastojen näkökulmasta, mutta vaikka tieteellinen kirjallisuus ja oppimateriaalit ovat eri vaiheessa ja asemassa kuin yleinen kirjallisuus, on kaikissa teknisiä, tekijänoikeudellisia ja liiketoiminnallisia haasteita (Markkula, 2011.)

Markkulan (2011) mukaan Suomessa ei ole kirjastojen osalta käytössä sopivaa järjestelmää, jonka kautta sähkökirjoja voisi lainata. Sähkökirjoissa käytetään Adoben DRM suojausta, joka on lähinnä henkilökohtainen suojausmenetelmä eikä sovellu kirjastojen käyttöön.  Vesileimoista puhutaan, mutta ne eivät ole laajalti käytössä. (Mt.)

Haasteena ovat myös kustannussopimukset: kustantajilla ei ole sopimuksia kaikista kirjoista julkaista niitä sähköisesti vaan osittain sopimukset joudutaan neuvottelemaan uusiksi, kertoo Markkula. (Mt.)

Varsinaisessa raportissa korostetaan tekijänoikeudellisia seikkoja: kirjastojen on sovittava kustantajien kanssa sähkökirjojen lainaamisesta eikä tämä tekijänoikeudellisista syistä johtuen ole vielä mahdollista. Selvityksessä tuodaan esille kustantajan toive yksinkertaisesta lisensiointimallista, joka olisi myös kirjailijoiden helppo ymmärtää. Tämä    tarkoittaa lähinnä kopioiden ja käyttäjien määrän rajoittamista. (Antikainen 2011.)

Piratismi, laiton kopiointi, arveluttaa kustantajia, joten kopioinnin ehkäiseminen DRM-suojauksin on välttämätöntä. Lisäksi kirjastokäytössä käyttäjien lataamien sähkökirjojen tulee hävitä laitteesta laina-ajan päättyessä. Offline-lukemisessa suojaus on kustantajien mielestä välttämätön sekä lainaamisessa että myynnissä. Mutta Liian monimutkaiset suojaustoimenpiteet voivat ehkä karkottaa potentiaalisia asiakkaita, joten vesileima olisi käyttäjäystävällisempi, jos kustantajat sen hyväksyisivät. (Antikainen 2011.)

Antikaisen (2011) mukaan online-lukeminen yleistyy teknologisen kehityksen myötä  (HTML5 ja mobiililaajakaista) ja suojausten tarve vähenee. Myös sähkökirjojen käytettävyys paranee ylimääräisten lataamisten jäädessä pois.(Mt.)

Sähkökirjojen kustannuksia nostaa paitsi kustannussopimusten päivittäminen, myös sähkökirjojen tekemiseen liittyvät erilaiset työvaiheet, esimerkiksi skannaaminen ja oikolukeminen. Kustantajan näkökulmasta kustannusten pitää olla suhteessa tuotto-odotuksiin, ja on siis tiedettävä sähkökirjojen lisensioinnista saatava tulojen taso.  (Antikainen 2011.)

Kristiina Markkulan (2011) mukaan eReadingssä aloitetaan hanke, jossa kehitetään lainausmalleja ja menetelmiä sähkökirjoille. Hanke tehdään yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa. Oppikirjojen osuus hankkeessa on vielä epäselvä, kertoo Markkula

Lähteet:

Antikainen, H. 2011.  Sähkökirjojen kirjastolisenssiselvitys. NextMedia/eReading Services –selvitys Viestinnän keskusliiton jäsensivuilla (ei avoimilla sivuilla).

Markkula, K. 2011. VL: Kysymys – Sähkökirjojen kirjastolisenssiselvitys. Sähköpostiviesti 26.10.2011. Vastaanottajana Pirjo Pohjolainen.