Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Monthly Archives: toukokuu 2010

Onko lukulaitteilla taas kerran takana loistava tulevaisuus?

Muutama vuosi sitten Tampereen e-kirjaseminaarin yhtenä aiheena olivat  e-kirjan lukulaitteet.  Puhuttiin taas kerran lukulaitteen uudesta tulemisesta, jolloin vanhempi herrasmies totesi kuivahkosti olevansa sitä mieltä, että lukulaitteilla on takanaan loistava tulevaisuus…

Kolehmainen (2010) kirjoittaa Tietoviikon artikkelissaan: Lukulaitteet eivät menee kaupaksi enää vuonna 2014!

Vaikka tällä hetkellä lukulaitteiden myyntitrendi on kasvussa ja ne nauttivat suurta suosiota niin brittiläinen tutkimusyhtiö Informa Telecoms & Media arvioi niiden myyntikäyrien kääntyvän laskuun jo vuonna 2014. Vielä tänä vuonna lukulaitteiden myynnin odotetaan kaksinkertaistuvan yli 12,2 miljoonaan kappaleeseen maailmassa. Ja vielä kolmen vuoden kuluttuakin laitteita kaupataan yhä arviolta 14 miljoonaa kappaletta.

Mutta iInforma Telecoms & Media povaa, että seinä tulee vastaan vuonna 2014, kun myynti putoaa 13 miljoonaan kappaleeseen. Suurimpana syynä ovat kilpailevat kuluttajaelektroniikan tuotteet, jotka haastavat erilliset lukulaitteet.

Kuluttajat punnitsevat tutkimusyhtiön mukaan jatkossa tarkkaan, ostavatko esimerkiksi Kindlen vai Ipadin. Integroitujen laitteiden määrä sähköisten kirjojen lukulaitteina on kasvussa ja jatkossa kännyköitä ja minikannettavia käytetään yhä enemmän lukulaitteina.

 Informa Telecoms & Median analyytikko Gavin Byrne arvioi, että sähkökirjojen lukulaitteiden markkina kehittyy vähitellen kahteen suuntaan. Toisessa ääripäässä ovat edulliset, yksinkertaisilla ominaisuuksilla varustetut laitteet ja toisessa taas kalliit, kaikilla herkuilla varustetut laadukkaammat laitteet, jotka alkavat hänen mukaansa vähitellen muistuttaa tabletlaitteita, kuten iPadia.

 Lähde: Kolehmainen (2010). Lukulaitteet eivät menee kaupaksi enää vuonna 2014. Tietoviikko/MikroPc.net 31.5.2010. http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/article424659.ece
 
 

 

 

E-kirjat muuttavat mediakenttää

Honkonen (2010) korostaa artikkelissaan  E-kirjat muuttavat mediakenttää, että viimeisen vuoden aikana sähköinen julkaisutoiminta on noussut valtavirtamedian ja tavallisten kuluttajien tietoisuuteen. Vaikka sähköisen paperin edut jo tunnistetaan ja tunnustetaan niin valitettavaa on, että sähköinen julkaisuala on pirstaloitunut:  e-kirjojen julkaisuformaatteja on ainakin 15 ja markkinoilta löytyy kymmeniä erilaisia e-kirjalukijoita, jotka kaikki tukevat eri formaatteja. Jokainen taho luo omia kauppa- tai laitekohtaisia e-kirjaformaatteja, joita ei voi ladata kilpailijoiden laitteille (esim. Amazonà Kindle .azw).

Tekniset ongelmat voidaan ratkaista tuotekehityksellä, mutta suurin este (hidaste) alan kehittymiselle on p-kirjojen julkaisumalli ns. teoskopiot. Honkonen (2010) kertoo, että pahimmillaan käyttäjä voi ladata teoksen e-kirjapalvelusta vain rajatun määrän kertoja: esimerkkinä hän kertoo vuoden 2009 tapauksen, jossa käyttäjät eivät voineet ladata Amazonista Kindleen uudelleen ostamiaan ja maksamiaan kirjoja  drm-rajoitusten takia – julkaisijat kun voivat rajoittaa sitä, kuinka monta kertaa tai kuinka monelle laitteelle e-kirjan voi ladata. Laiterikon sattuessa käyttäjä menettää koko virtuaalikirjastonsa! Tai entä nykyisen kehityksen tiellä, jossa laitteet uudistuvat koko ajan tai sisältöjä voidaan ladata moneen eri laitteeseen.

Teoskopiosta pilveen

Sisällön siirtyminen pilveen on muodissa: pilvi-ilmiössä käyttäjän käsittelemä tieto ei sijaitse tietyllä tietokoneella tai laitteella vaan hajautetusti netissä, esimerkkeinä Spotify, Google docs. Tällaisesta avoimesta nettipalvelusta kuluttajat suostuvat tällä hetkellä maksamaan netissä. Kirjapuolella tämä tarkoittaisi eräänlaista kuukausimaksullista kirjastoa, jossa käyttäjälle ei jätettäisi sitä mielikuvaa, että hän ostaa teokset omakseen. Käyttäjälle tulisi kuitenkin tarjota mahdollisuus ostaa kirjasta oma kopio, jolloin se olisi hänen hallittavissaan samalla tavalla kuin nykyisestä musiikkikaupasta ostettu mp3-tiedosto.

Kirja-ala pärjää vanhalla julkaisumallilla vielä vuosia, mutta suurimmat paineet nettimaailma on tuonut sanoma- ja aikakauslehtialalle sekä sarjakuvien julkaisijoille. Kuluttajat lukevat uutiset netistä ja raaka tiedonhaku on siirtynyt yhä enemmän verkkoon, jossa uusin informaatio on välittömästi saatavilla. E-lukulaitteita ja e-paperia pidetäänkin lehdistön pelastajana.

 Lähde: Honkonen (2010). E-kirjat muuttavat mediakenttää. Mikrobitti 5/2010, s. 60-61.

EI AAPINEN VAAN EPINEN!

Nina Kairisalon teos  Epinen –  käytännön opas e-kirjoihin ja niiden tekemiseen on opaskirja e-kirjojen maailmaan.  Into-kustannuksen julkaisema e-kirja on toimitettu EPUB-formaatissa ja opaskirjassa tarjotaan keinoja tuottaa hyviä, luettavia, toimivia ja huolitellun graafisen ulkoasun omaavia e-kirjoja.

Kairisalon  (2010) mukaan lukuisat e-kirjaformaatit ja lukulaitteet asettavat erilaisia vaatimuksia eikä e-kirjojen tekoon opastavaa selkokielistä ohjekirjaa vielä ollut, joten tälle opaskirjalle oli selvä tilaus.

Episessä käsitellään e-kirjaa ja sähköistä julkaisemista, e-kirjan historiaa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, e-kirjan käyttötarkoitusta ja kohderyhmiä. E-kirjateknologia –kappaleessa Kairisalo esittelee e-kirjatekniikoita ja –formaatteja sekä e-kirjan taittamista nimenomaan graafikon näkökulmasta. Lopun manuaaliosassa annetaan keinoja toteuttaa e-kirjoja eri formaateissa, kuten PDF-, EPUB- ja MOBI-formaateissa, pääpaino EPUB:illa.

EPUB-formaatin lukemiseen voidaan käyttää useita lukuohjelmia, esimerkiksi Adoben Digital Editions soveltuu hyvin.

Lue lisää: Nina Kairisalon johdanto Episeen                           

Epinen on toistaiseksi luettavissa vain kirjaston BeBook -lukulaitteella. JAMKin henkilökunta voi lainata lukulaitetta ns. kuittilainana.

Kysy lisää Pirjolta: pirjo.pohjolainen@jamk.fi, 040 5818378