Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Monthly Archives: huhtikuu 2010

eReading-hanke etenee!

Viestinnän keskusliiton uutiskirje 29.4.  napsahti postiini tänään. Kiinnostavin uutinen liittyi eReading -hankkeeseen.  ”eReading Services” -nimellä kulkeva kustantajien tutkimus – ja kehityshanke  on saanut Tekesiltä 845 000 euron rahoituksen sähköisten lukulaitteiden tutkimiseen ja liiketoimintamallien kehittämiseen. Hankkeessa selvitetään muun muassa lukulaitteiden (ereadereiden) nykytilaa ja tulevaisuutta, käyttötapoja ja sisältölähtöisiä liiketoimintamalleja, mutta itse lukulaitteiden kehityö on jätetty hankkeen ulkopuolelle.

 Hankkeessa on mukana yhdeksän sanoma- ja aikakauslehtipuolen sekä kirjakustannusalan yritystä. Tutkimustahoja on viisi. Lisäksi mukana on kirjakaupan, äänituotannon ja ohjelmistoalan yrityksiä sekä kansalliskirjasto yhdessä opetusministeriön kanssa.

 Tavoitteena on luoda sisältö- ja kuluttajalähtöinen tapa maksullisen sanomalehti-, aikakauslehti- ja kirjasisällön jakelemiseksi sähköisillä lukulaitteilla. Hanke luo markkinaa ja pohjan uudentyyppisille kuluttajille suunnatuille sisältöpalveluille, joita voi käyttää erilaisilla sähköisillä lukulaitteilla.

 Projektin kokonaisbudjetti on 1,5 miljoonaa euroa, josta 45 prosenttia tulee hankkeeseen osallistuvilta yrityksiltä ja tutkimuslaitoksilta ja loppu Tekesiltä. ”eReading Services” on osa Next Media -tutkimuskokonaisuutta.

 Lisätietoja:

Helene Juhola, Viestinnän Keskusliitto
Projektin johtaja / eReading Services
p. (09) 2287 7220, gsm 0500 512 371
helene.juhola@vkl.fi

Pasi Kivioja, Sanomalehtien Liitto
Viestintäjohtaja / eReading Services
p. (09) 2287 7308, gsm 040 718 7242
pasi.kivioja@sanomalehdet.fi

Lähde: Kustannusalan eReading-hanke sai Tekes-rahoituksen. 2010. Viestinnän keskusliiton uutiskirje 29.4.2010.

Googlen WePad

Lukulaitemarkkinat kuumenevat: Tietoviikon artikkelin mukaan WePad hakkaa iPadin melkein kaikessa.

Android-alustaan perustuva WePad kilpailee Applen iPadin kanssa, mutta on ominaisuuksiltaan pajon kehittyneempi: 11,6 tuuman näyttö, 1,66 gigahertsin Atom N450 -suoritin, GMA 3150 -näytönohjain, web-kamera, kaksi usb-liitäntää, muistikortinlukija, umts-modeemi ja kuuden tunnin akkukesto. Laite tukee flashia toisin kuin iPad ja päihittää Applen kohulaitteen monen muunkin ominaisuuden osalta. WePad tukee kaikkia avoimia e-kirjaformaatteja, kun iPad tukee vain Applen iBooks-formaattia.

Suurien lehtitalojen tarpeisiin WePad soveltuu WeMagazine-julkaisualustan avulla. WeMagazine-julkaisusovellus on alustariippumaton ja toimii myös iPadissa ja tietokoneissa. WeMagazine on kehitetty Euroopan suurimpiin kuuluvalle kustannustalo Gruner + Jahrille, mutta yhtiö aikoo lisensoida ohjelmiston myös muiden kustantajien käyttöön.

Tuotteen lanseeraaja Neofonie on on lisäksi suunnitellut avaavansa WePad-sovelluskaupan, mutta laitteeseen saa mahdollisesti sovelluksia myös Android Market -kaupasta.

Gruner + Jahr on jo kehittämässä WePad-versiota Stern-lehdestä, jonka paperiversion levikki on noin 900 000. Lisäksi yhtiö käy toimitusjohtaja Bernd Buchholzin mukaan neuvotteluja ”lähes kaikkien suurten ja pienten saksalaiskustantajien kanssa”, kertoo teknologiablogi TechCrunch.

WePadille myytävien lehtien hinnoittelu on samanlainen kuin paperilehtienkin. WePad-lehdet tulevat tarjolle jo muutaman kuukauden kuluttua.

Teknologiablogi Engadget huomauttaa, että WePad on nimetty rohkeasti haastamaan Applen iPad, sillä nimessä esiintyy englanninkielisen i- eli minä-sanan sijaan ”we” (suomeksi ”me”). Neofonie kertoo laitteen hinnan ja muita laitteesta lisätietoja 12. huhtikuuta pidettävässä tilaisuudessa.

WePad versus iPad – vertailutaulukon ominaisuuksista löydät täältä, http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article390493.ece?

Lähde: Puustinen, J.2010.  WePad hakkaa iPadin melkein kaikessa – katso vertailu. tivi.fi –artikkeli 30.3.2010.

E-kirja vai p-kirja?

Kuoleeko paperille painettu perinteinen kirja? Eri medioissa ja foorumeilla käydään kiivasta keskustelua varsinkin lukulaitteisiin ladattavista e-kirjoista.

Lappalaisen (2010) artikkeli, Hyvästi kirjahylly,  liputtaa e-kirjan puolesta. Kirjat ovat vallanneet kodin, kirjahyllyt tursuavat kirjoja, kaapit, komerot ja laatikot ovat täpösen täynnä kirjoja. Tuntuuko tutulta? Kyllä, ainakin minun kohdallani Lappalaisen toteamukset pitävät paikkaansa. Mutta onko sähköinen e-kirja ratkaisu tähän ongelmaan?

Into-kustannus luottaa e-kirjaformaattiin: heiltä on ilmestynyt Nina Kairisalon kirja Epinen, käytännön opas e-kirjoihin ja niiden tekemiseen (näkökulmana epub-formaatti).  Kirjaa myydään ainoastaan sähkökirjana.

Kairisalo  luettelee   e-kirjan hyviä puolia: e-kirja ei  rasita silmiä niin kuin tietokone (e-ink), sitä voi päivittää tarvittaessa, painos ei lopu koskaan ja kirjaan voi lisätä kuvia, videoita ja animaatiota. E-kirja voi toimia myös äänikirjana.

Into-kustannuksen toimitusjohtaja Jaana Airlaksinen uskoo e-kirjojen yleistyvän syksyllä  tai viimeistään ensi vuoden alussa. Myös WSOY  on lähtenyt mukaan e-kirjamarkkinoille. Toimitusjohtaja Anna Baijars kertoo, että WSOYn  uusi kaunokirjallisuus julkaistaan heti myös sähköisessä muodossa.  Myös he käyttävät formaattina epubia, koska  siitä on suhteellisen helppoa muuntaa kirjat eri tiedostomuotoihin, jolloin kirjoja voidaan lukea erilaisilla lukulaitteilla.

Baijars kritisoi termin p-kirja käyttöä, jota käytetään Yhdysvalloissa painetusta kirjasta. Hänen mielestään ei pidä puhua erikseen e-kirjasta tai p-kirjasta vaan kirjasta yleisesti – kirjassa on kuitenkin olennaista sisältö, oli sitten lukuväline mikä tahansa. Kirjat tullaan vastakin lukemaan mukavimmilla ja kuhunkin tilanteeseen ja tarpeeseen sopivimmalla tavalla. – Yksi välinen ei sulje pois toista – sisältö ratkaisee, Baijars painottaa.

Myllylahti Oy:n toimitusjohtaja Mauno Moilanen kaipaa alalle toimijaa, joka ottaisi asiakkaikseen sekä lukulaitteiden että e-kirjojen myynnin. Kolmen vuoden kuluttua 20-30 % kirjojen myynnistä voi olla sähkökirjoja ja ehkä kymmenen vuoden kuluttua puolet kirjoista myydään sähkökirjoina, Moilanen ennustaa.

Lappalaisen mukaan kuitenkin aika näyttää, tuleeko paperille painetuista kirjoista joskus keräilykappaleita niin kuin vinyylilevyistä.

Artikkeli Ei kytkykauppaa Suomessa linjaa suomalaisten kirjakauppojen tulevia käytänteitä: Suomalaisen kirjakaupan tietohallintojohtaja Ville Ahola uskoo, että e-kirjan läpimurto on lähellä myös Suomessa. Suomalainen kirjakauppa tulee todennäköisesti tarjoamaan kolmen hintaluokan laitteita: halvimpia ovat jokamiehen yksinkertaiset lukulaitteet, jotka ladataan tietokoneen kautta. Keskihintaisissa laitteissa olisi nettiyhteys ja kalliimmissa laitteissa myös gsm-yhteys.

Maailmalla on käytössä ns. kytkylaitteet, esim. Amazonin kirjoja ei voi lukea kuin Kindle-lukulaitteella. Suomalainen kirjakauppa ei kuitenkaan aio syyllistyä tällaiseen kytkykauppaan vaan heidän myymänsä e-sisällöt voidaan ladata muihinkin laitteisiin, esimerkiksi Applen Ipadiin, Ahola kertoo.

Akateemisen kirjakaupan johtaja Annamari Arrakoski kertoo, että myös heille e-kirjat ja lukulaitteet tulevat myyntiin tänä vuonna. Omaa lukulaitetta ei tule vaan Akateemisen myymät sisällöt voidaan lukea monilta erilaisilta laitteilta. Arrakoski uskoo, että paperikirjoja tulee aina olemaan, mutta ammattikirjallisuus ja oppikirjat tulevat olemaan sähköisiä. Hän uskoo, että e-kirjat tuovat heille uusia lukijoita.

Lähde: Lappalainen, Marja-Liisa. 2010. Hyvästi kirjahylly. Artikkeli Ilta-Sanomissa lauantaina 10.4.2010 s. 28 – 29 ja saman lehden artikkeli Ei kytkykauppaa Suomessa, s. 30.

P-kirjasta kirjoitettua (SAMK) – video on must,  http://samkkirjastouutisia.blogspot.com/2010/04/tutustu-p-kirjaan.html