Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK)

KDK-päivän kuulumisia

Kirjastot pyrkivät parantamaan sähköisten aineistojen näkyvyyttä, käytettävyyttä ja pitkäaikaissäilytystä ottamalla käyttöön vuonna 2011 Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK).  Museoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistot löytyvät samasta osoitteesta ja samalla haulla. Yhteinen asiakasliittymä auttaa tiedonhakijaa löytämään paitsi tarvitsemansa tiedon sekä siihen liittyvän muun tiedon.

KDK:n liittyy suuria odotuksia: tiedonhaun käyttöliittymät vähenevät ja  käyttäjäystävällisyyden odotetaan lisääntyvän. Tuoko KDK odotettuja tuloksia?

7.12. järjestettiin Helsingissä kirjastojen KDK-päivä, jossa esiteltiin asiakasliittymän pilotoinnin tilannetta ja pilottiorganisaatioiden kokemuksia: pilottiorganisaatiot arvioivat muun muassa systeemin hakutoiminnallisuuksia, sähköisten palveluiden integrointia sekä liittymän käytettävyyttä.  

Ari Rouvari Kansalliskirjastosta esitteli asiakasliittymän pilotoinnin tilannetta ja hankkeen etenemistä. Asiakasliittymäohjelmisto Primon (Ex Libris) pilotointi käynnistyi elokuussa 2010 ja haasteita on ollut. Rouvarin mukaan hyvänä puolena sopimuksessa on  pykälä, jonka mukaan sopimus voidaan purkaa, mikäli ei olla tyytyväisiä. Tästä johtuen Ex Libris on panostanut kehitys- ja yhteistyöhön tosissaan. Yleisesti ottaen Primo istuu hyvin kirjastoille (kiitos yhteisen formaatin ja luettelointisääntöjen), Axiell-rajapintahaasteet on selvitetty (ks. KDK-blogi) ja osakohteisiin ja emoihin liittyvät ongelmat musiikin aineistossa tullaan ratkaisemaan, uskoo Rouvari. Museoilla ei ole ollut yhteistä formaattia, joten ongelmia on tullut vastaan.  Rouvari arvioi, että aikataulu todennäköisesti pettää Primoon siirtymisen suhteen.

Hannu Markkanen, informaatikko, Jyväskylän yliopiston kirjastosta kertoi Primo-pilotin olevan heillä hyvin hanskassa – JYKDOKin tietueita on siirretty yli 30 000 ja JYXistä lähes kaikki on jo siirretty. Tällä hetkellä heillä on normalisointisääntöjen tarkistus menossa. Parannettavaa on toki löytynyt, esimerkiksi teoksen eri painokset niputtuvat yhteen tietueeseen, mikä ei tietenkään tiedonhakijan kannalta ole hyvä. Ongelmia on myös tullut taustajärjestelmien, JYXin ja JYKDOKin, tekijätietojen järjestyksestä, esimerkiksi 710 – lisäkirjaus tekijästä menee 100-kentän edelle. Osakohteissa heilläkin ongelmia: Primo ei osaa linkittää osakohteista emoon.  JYKin oma pilottiblogi on tulossa, kertoi Markkanen (vielä en löytänyt ;-).)

Turun kaupunginkirjasto, Susanna Sandellin mukaan he eivät ole vielä yhtä pitkällä kuin JYK. He ovat pilotoineet  lähinnä asiakasliittymän määrittelyä ja Vaski-kirjastojen periaatepäätöksiä.  Primohan taipuu sosiaalisen median tarpeisiin ja Sandell esitteli heidän testisivustoaan: RSS-syötteet etusivulle, Google Maps  sekä Facebook yms.

Museoviraston (Mikael Vakkari) ja Kansallisarkiston (Markku Mäenpää) kokemukset olivat osittain samansuuntaisia: asiakasliittymä avaa uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi kytkentöjä ja linkityksiä aineistojen välillä.
Museopuolella: objekti– tutkimus –näyttely jne. Uusia mahdollisuuksia tuo myös sosiaalisen metadatan käyttö ja jakelu ja Crowdsourcing (yleisöosallisuus, ns. talkoistaminen – asiakas otetaan osaksi prosesseja tuottamaan lisäarvoa, kirjoittajan huomautus). Vakkari painotti, että museoiden on jatkossa pakko ottaa käyttöön yleisiä standardeja, myös luettelointikäytännöt on yhtenäistettävä.

Arkistosektorilla hajanaisuus on ollut ongelmana.  Mäenpää mukaan yhteistyötä on tehty jo 90-luvulta saakka teoreettisella tasolla, nyt pitäisi päästä jo konkretiaan, ts. miten saadaan kuvailukäytännöt yhteneväisiksi. Mäenpää korosti Primon tuovan lisäarvoa ja edistävän sähköistä asiointia.

Ennen kahvitaukoa Rouvari esitteli asiakasliittymän seuraavaa vaihetta pilotoinnin jälkeen. Ns. toiseen vaiheeseen ilmoittautui 75 innokasta organisaatiota. Näistä valitaan mukaan syksyllä 2011 aloittavat organisaatiot, joiden käyttöönotto porrastetaan taustajärjestelmien ja valmiuksien mukaan.

Esa-Pekka Keskitalo Kansalliskirjastosta esitteli seuraavaksi monigrafioiden digitointiprojektia – mitä on pitänyt ottaa huomioon. Viitekehys–toiminta-ajatus: 1) turvaa julkaistun kulttuuriperinnön saatavuuden 2) välittää ja tuottaa tietosisältöjä 3) kehittää palveluja yhteistyössä muiden kanssa.
Esityksessä käytiin läpi säilytyspolitiikka, digitointipolitiikan periaatteet, rakenteistaminen (tunnistetaan kuvat, luvut yms.) = jatkokäsittelyn kannalta hyvin tärkeää.
 Mitä sitten kannattaa digitoida? Esa-Pekan mukaan kannattaa miettiä, miten digitointi asemoituu tehtäviin ja painopisteisiin sekä ajateltuun kohderyhmään ja sen tarpeisiin.

Periaatteet on hyvä pistää paperille  à pitkäaikaissäilytys on kadunvalvontaa.

Päivän päätteeksi Kuisma Lehtonen CSC:ltä esitteli pitkäaikaissäilytyksen jatkohanketta, KDK-PAS -jatkohanke. Lue lisää hankkeesta, http://www.kdk2011.fi/fi/pitkaaikaissailytys/pas-jatkohanke.

Esityksiä ei vielä löytynyt verkosta (tai minä en löytänyt ;-).)

KDK-asioita myös täällä:
KDK-hankkeen esittely, http://wiki.helsinki.fi/display/Nelli/KDK-hankkeen+esittely
KDK-blogi, http://blogi.kdk2011.fi/

Sähkökirja tulee vihdoin – Keskisuomalainen

Keskisuomalainen uutisoi 8.9.2010 kuinka suuret kustantajat ja kirjakaupat ovat vihdoin löytäneet yhteisen sävelen sähkökirjan suhteen. Ilkka Kuosmasen artikkelissa Sähkökirja tulee vihdoin kerrotaan  sähkökirjojen esiinmarssista, kuullaan kustantajien ja kirjailijoiden mielipiteitä sähköisistä kirjoista sekä tulevaisuuden skenaarioista kirja-alalla.

Kuosmasen artikkelin mukaan sähkökirjan esiinmarssi ajoittuu lokakuun loppuun Helsingin kirjamessuille, jossa ainakin WSOY ja Otava tuovat tuhdin paketin sähköistä sisältöä syksyn kirjamarkkinoille. Samalla lukulaitteet saadaan vihdoin kirjakauppojen hyllyille, kertoo kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola.

WSOY:ltä kerrotaan, että heillä on satoja nimekkeitä, uutta ja vanhempaa kirjallisuutta, valmiina odottamassa. Baijarsin mukaan WSOY:n sähköisiä kirjoja tulee myyntiin sekä Elisan verkkokauppaan että kirjakauppojen omille nettisivuille. Kirjoja voi ladata useampaan erilaitteeseen, kertoo Baijars. Mutta myyntihinnoista hän ei halua tässä vaiheessa sanoa vielä mitään.

Kirja tienhaarassa -teoksen julkistamistilaisuudessa (Gaudeamus) kirjoittajat Kai Ekholm ja Yrjö Repo yhdessä Baijarsin ja Jaakkolan kanssa kommentoivat kirjallisuuden tulevaisuudennäkymiä. Vaikka Ekholm & Repo vakuuttelivat, että kirja-ala ei ole kriisissä, eivät he kuitenkaan kiistäneet selvää kirja-alan murrosta: ihmiset eivät enää osta kaunokirjallisuutta entiseen malliin, koska netin ilmainen tieto syö markkinoita tieto- ja oppikirjallisuudelta.

Alv ja KDK

Kustannusalan edustajat penäävät valtiolta pikaisesti arvovalintoja, jotta Suomi säilyttää jatkossakin maineensa lukukansana. Tällä hetkellä sähkökirjan katsotaan olevan palvelua, joten ensimmäinen toimi olisi sähköisen kirjallisuuden alv-kannan alentaminen 23 prosentista 9 prosenttiin kuten painetussakin kirjassa. Lisäksi Ekholm painottaa, että valtion olisi viipymättä otettava kaupalliset kustantajat mukaan parhaillaan perusteilla olevaan Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon (KDK), jonka avulla tarjotaan kansalaisille kaikki sähköinen aineisto ns. yhden luukun kautta.

Tulevaisuuden skenaariot

Ekholm ja Repo hahmottelevat kirjansa loppupuolella kaksi tulevaisuuden skenaariota kirja-alalle: Suomi taantuu lukemisen tapapajulaksi, koska painettuja kirjoja ei enää osteta tarpeeksi, jolloin perinteinen kustannustoiminta ei enää ole kannattavaa. Positiivisessa skenaariossa sähköisestä kustantamisesta tehdään uusi dynaaminen jakelukanava painetun formaatin rinnalle.

Lukijan kannalta muutosta on vielä mahdoton arvioida, mutta Anna Baijarsin mukaan yksi mahdollinen skenaario on, että kustantamot suovat jatkossa painetun muodon vain parheitan myyville tähdilleen ja muiden, ns. rivikirjailijoiden on tyytyminen persoonattomaan sähköiseen formaattiin. Baijars kuitenkin sanoo:”kristallipalloahan tässä ei ole kenelläkään”.

Ilkka Kuosmasen kommentti sähkökirjan lukukokemuksesta löytyy alkuperäisen artikkelin tiedoista (ks. lähde).

Lähde:
Kuosmanen, I. (2010). Sähkökirja tulee vihdoin. Artikkeli Keskisuomalaisen Kulttuurisivuilla 8.9.2010.

JAMKin verkossa pääsy Keskisuomalaisen sähköiseen arkistoon Nelli-portaalin kautta:
http://www.nelliportaali.fi/V/?institute=JAMK&portal=JAMK&new_lng=fin&func=find-db-1-title&mode=titles&scan_start=keskisuomalainen&search_type=contains