Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: kustantajat

Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta -raportti

Uusmediatutkija, FM Pirjo Rautiaisen (2012) tutkimuksessa Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta tarkastellaan tietokirjailijoita sekä sisällöntuottajina että käyttäjinä. Tavoitteena on tuoda esille tietokirjailijoiden moniäänisyys. Tutkimukseen osallistui 85 tietokirjailijaa.

Tekijän luvalla referoin alla todella mielenkiintoista selvitystä. Kannattaa lukea alkuperäinen raportti (ks. lähteet) – pätkät haastatteluista ja kyselyvastauksista ovat herkullista luettavaa.

Tässä raportissa viitataan sähköisillä materiaaleilla Internetin aineistoihin (esim. pdf-muodossa olevat artikkelit, luento- ja oppimateriaalit), sähkökirjalla (e-kirjalla) kokonaisuuteen, jolla on sisällöllinen yhtenäisyys (yleensä epub-muoto).

Rautiaisen (2012) mukaan sähkökirja on vielä uusi väline tietokirjailijoille: noin puolet haastatelluista koki sähkökirjan itselleen epäsopivana tuotteena: laitteet ja formaatit sekavia, sisältö vähemmän houkuttelevaa, hinnat korkeat, tekniset ongelmat ja kotimaisten palveluiden heikko laatu karkottavat käyttäjiä. Negatiiviseen mielikuvaan vaikutti myös käyttökokemuksen puute.

Joillain aloilla, esim. luonnontieteet sähköinen aineisto on ensisijaista (painettu vanhenee nopeasti). Painettuja kirjoja pidettiin luotettavampina kuin sähköisiä materiaaleja, lisäksi niihin liitettiin seuraavia ansioita: pitkäikäisyys, jatkuvuus, perinteet, tunnistettavuus.

Suoraan sähköisiä julkaisuja ovat tehneet lähinnä oppikirjailijat ja tiedekirjoittajat. Muiden tekijöiden e-kirjaversiot on tehnyt painetun kirjan pohjalta kustantaja. Haastatteluissa ilmeni, ettei kustantajilla ole kovin suurta halukkuutta julkaista tietokirjoja e-kirjoina, koska e-kirjalle ei ole tarpeeksi ostavaa yleisöä, e-kirja syö painetun myyntiä, e-kirjan tuottaminen on teknisesti vaativampaa (taitto) ja kalliimpaa.

Sähköisten materiaalien sopimusten ongelmana on lisäksi kustantajan tekemä sähkökirjasopimus tietokirjailijan kanssa – kustantaja ei ole edes aikeissa julkaista sähkökirjaversiota. Kirjailija on kuitenkin sidottu sopimukseen. Tästä seuraa moninaisia kysymyksiä, esimerkiksi milloin voimassaoleva e-kirjasopimus päättyy (vrt. painettu kirja). Erilaisia ratkaisumalleja etsitään.

Kustantamot ovat olleet varovaisia sähkökirjan kehittämisessä. Alalle tulleita uusia toimijoita pidetään epävarmoina yhteistyökumppaneina vaikka niillä voi olla innovatiivisia toimintatapoja (taloudelliset resurssit puuttuvat). Suurin osa haastatelluista näki perinteiset kustantamot tärkeinä tulevaisuudessa, eikä niiden toiminnan uskottu murtuvan sähköisyyden myötä. Tärkeää on kustantamoiden tarjoama laadunvalvonta, tehokas työskentelykoneisto ja markkinointi. Ne tietokirjailijat, joilla on merkittävää taloudellista hyötyä julkaisuista, toivovat kustannusmallin pysyvän entisellään. Monet muut haastateltavat toivoivat alalle enemmän liikkuvuutta.

Edelleen e-kirjojen ja muiden sähköisten aineistojen hinnoittelu koetaan ongelmaksi, e-kirjojen hinnat mielletään korkeiksi, mutta kuluttajat olisi haastateltavien mukaan kasvatettava siihen, että sähköinen nettisisältö ei ole ilmaista.

Erilaisten julkaisuportaalien mahdollisuus, esim. STIK:n organisoimaa julkaisuportaalia (vrt. Ruotsin Dejavu-palvelu) sekä kannatettiin että vastustettiin. Puolesta: julkaisukanava niille kirjoille, joiden oikeudet palautuneet tai joita ei oteta kustannusohjelmiin; marginaaliset aiheet, joilla vankka mutta pieni lukijakunta. Vastaan: toiminta veisi liikaa STIK:n voimavaroja; apurahoitus vähenisi; mikä olisi portaalin kilpailukyky.

Sähköisen materiaalin läpimurrossa myös laajemmalle yleisölle koululaitoksen rooli nähtiin merkittävänä. Sähköisiin oppimateriaaleihin liittyy paljon problematiikkaa – kustantamoiden ja jakelijoiden kilpailutilanne auki, puutuu asiantuntijoita ja tutkimustietoa sähköisten oppimateriaalien köytöstä kouluissa, siis miten niitä käytetään: pedagogiset, didaktiset ja sosioemotionaaliset.

Piratismi ja tekijänoikeudet puhuttavat myös, koska sähköisyys muuttaa kopiointitapaa, muttei välttämättä lisää sitä. Osa haastateltavista näki piratismin uhkana työlleen ja toimeentulolleen, etenkin tietokirjailijat. Tekijänoikeuksien rajat ovat epäselviä esim. opettajille aina ala-asteelta yliopistotasolle. Joidenkin haastateltavien mukaan piratismi voitaisiin välttää sillä, että maksullinen palvelu on houkuttelevampi ja kätevämpi kuin laiton (esim. kirjallisuuden ‘Spotify’).

Selvityksessä tuodaan myös esille, että koululaitoksen ja kirjaston ratkaisut sähköisissä palveluissa nähdään merkittävämmiksi kuin liiketoimijoiden toimenpiteet koko alan kehittymisen kannalta Suomessa.

LÄHTEET

Rautiainen, P. 2012. Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta. Sähköpostiviesti liitetiedostoineen (e-raportti.pdf  ja e-tiivistelmä.pdf). Sähköpostiviesti 6.9.2012. Vastaanottajana Pirjo Pohjolainen

Selvitys on julkaistu Suomen tietokirjailijat ry:n sivuilla, http://www.suomentietokirjailijat.fi/?x18668=189138

Lisätiedot:
Pirjo Rautiainen
pirjo.rautiainen@moguli.info/www.moguli.info/0505890953

 

 

 

Lukulaitteista raportoitua – eReading-hanke

eReading-hankkeen viimeisin suomenkielinen tulosraportti sisälsi mielenkiintoisia uutisia lukulaitteista. Suomenkielinen tulosraportti on luettavissa täällä. Raportissa esitellään muun muassa Hufvudstadsbladetin lukulaitekokeilun tuloksia, WSOY:n ensimmäistä iPad-kaunokirjaa Taroa ja Sanoma Magazines Finlandin eReading-konsepteja.

Viestinnän keskusliiton uutiskirjeessä mainitaan myös mielenkiintoinen raportti lukulaitteiden vuorovaikutuksellisuudesta:  Harri Heikkilän ja Merja Helteen marraskuussa julkaistu väliraportti, Visuality and interactivity in the new publishing.

Poiminta Viestinnän keskusliiton uutiskirjeestä 16.12.2011. Alkuperäinen uutiskirje eReading-hankkeen satoa, http://www.vkl.fi/ajankohtaista/vanhat_uutiskirjeet/2011/16.12.2011

E-kirjoissa teknisiä, tekijänoikeudellisia ja liiketoiminnallisia haasteita

Kustantajat eivät tällä hetkellä tarjoa sähkökirjoja kirjastokäyttöön, ainoastaan kaupallisilla markkinoilla. Miksi?

JAMK Kirjaston (ja varmaan monen muun) toiveena on ollut, että tulevaisuudessa kirjasto voisi tarjota kurssivaatimuksissa olevia kirjoja mahdollisimman laajasti elektronisina versioina. Tällä hetkellä tämä ei ole mahdollista, koska kotimaisten e-kirjojen saatavuus kirjastokäyttöön on huono: WSOYPron verkkokirjat, Ellibs sekä omat sopimukset kustantajien kanssa e-kirjoista (esim. Ornanet, Teknova, Kauppalehti) ovat ainoa keino saada e-kirjoja kirjasto-oikeuksilla.

On todella harmi, että useimmat kotimaiset kustantajat eivät tällä hetkellä tarjoa e-kirjoja kirjastokäyttöön (ei kirjasto-oikeuksia) vaan suosivat e-kirjojen henkilökohtaista latauskauppaa. Esimerkiksi Talentumin e-kirjoista tulee kirjastolle  paljon hankintaehdotuksia, mutta nämäkin e-kirjat on ostettavissa ainoastaan henkilökohtaiseen käyttöön Akateemisen ja Elisa kirjan latauskaupoista. Talentumin e-kirjoja ei saa edes Ellibs-palvelun kautta. Ja vaikka WSOYPro tarjoaa laajan valikoiman e-kirjoja kirjastokäyttöön, myös heillä osa kirjoista menee suoraan ns. kuluttajamarkkinaan Suomalaisen ja Akateemisen sähkökirjamyyntiin.

Sähkökirjojen kirjastolisenssiselvitys

Edellisen johdosta olen innokkaasti seurannut Viestinnän keskusliiton eReading-hanketta, erityisesti nyt syksyllä odottelin selvitystä sähkökirjojen kirjastolisensseistä. En kuitenkaan löytänyt selvitystä avoimen verkon puolelta, joten kyselin Viestinnän keskusliitosta raportin perään ja sainkin sen luettavakseni.  Projektinjohtaja Kristiina Markkulan luvalla voin kommentoida raporttia sekä siteerata Markkulan minulle lähettämiä vastauksia.

Selvitys on tehty yleisten kirjastojen näkökulmasta, mutta vaikka tieteellinen kirjallisuus ja oppimateriaalit ovat eri vaiheessa ja asemassa kuin yleinen kirjallisuus, on kaikissa teknisiä, tekijänoikeudellisia ja liiketoiminnallisia haasteita (Markkula, 2011.)

Markkulan (2011) mukaan Suomessa ei ole kirjastojen osalta käytössä sopivaa järjestelmää, jonka kautta sähkökirjoja voisi lainata. Sähkökirjoissa käytetään Adoben DRM suojausta, joka on lähinnä henkilökohtainen suojausmenetelmä eikä sovellu kirjastojen käyttöön.  Vesileimoista puhutaan, mutta ne eivät ole laajalti käytössä. (Mt.)

Haasteena ovat myös kustannussopimukset: kustantajilla ei ole sopimuksia kaikista kirjoista julkaista niitä sähköisesti vaan osittain sopimukset joudutaan neuvottelemaan uusiksi, kertoo Markkula. (Mt.)

Varsinaisessa raportissa korostetaan tekijänoikeudellisia seikkoja: kirjastojen on sovittava kustantajien kanssa sähkökirjojen lainaamisesta eikä tämä tekijänoikeudellisista syistä johtuen ole vielä mahdollista. Selvityksessä tuodaan esille kustantajan toive yksinkertaisesta lisensiointimallista, joka olisi myös kirjailijoiden helppo ymmärtää. Tämä    tarkoittaa lähinnä kopioiden ja käyttäjien määrän rajoittamista. (Antikainen 2011.)

Piratismi, laiton kopiointi, arveluttaa kustantajia, joten kopioinnin ehkäiseminen DRM-suojauksin on välttämätöntä. Lisäksi kirjastokäytössä käyttäjien lataamien sähkökirjojen tulee hävitä laitteesta laina-ajan päättyessä. Offline-lukemisessa suojaus on kustantajien mielestä välttämätön sekä lainaamisessa että myynnissä. Mutta Liian monimutkaiset suojaustoimenpiteet voivat ehkä karkottaa potentiaalisia asiakkaita, joten vesileima olisi käyttäjäystävällisempi, jos kustantajat sen hyväksyisivät. (Antikainen 2011.)

Antikaisen (2011) mukaan online-lukeminen yleistyy teknologisen kehityksen myötä  (HTML5 ja mobiililaajakaista) ja suojausten tarve vähenee. Myös sähkökirjojen käytettävyys paranee ylimääräisten lataamisten jäädessä pois.(Mt.)

Sähkökirjojen kustannuksia nostaa paitsi kustannussopimusten päivittäminen, myös sähkökirjojen tekemiseen liittyvät erilaiset työvaiheet, esimerkiksi skannaaminen ja oikolukeminen. Kustantajan näkökulmasta kustannusten pitää olla suhteessa tuotto-odotuksiin, ja on siis tiedettävä sähkökirjojen lisensioinnista saatava tulojen taso.  (Antikainen 2011.)

Kristiina Markkulan (2011) mukaan eReadingssä aloitetaan hanke, jossa kehitetään lainausmalleja ja menetelmiä sähkökirjoille. Hanke tehdään yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa. Oppikirjojen osuus hankkeessa on vielä epäselvä, kertoo Markkula

Lähteet:

Antikainen, H. 2011.  Sähkökirjojen kirjastolisenssiselvitys. NextMedia/eReading Services –selvitys Viestinnän keskusliiton jäsensivuilla (ei avoimilla sivuilla).

Markkula, K. 2011. VL: Kysymys – Sähkökirjojen kirjastolisenssiselvitys. Sähköpostiviesti 26.10.2011. Vastaanottajana Pirjo Pohjolainen.

E-painos – uusi kirja-alan yritys

Helsingin Sanomat uutisoi 15.6. (Mattila, N. 2011) uudesta kirja-alan yrityksestä: E-painos ryhtyy tuottamaan ja myymään digitaalisia versioita jo julkaistuista kirjoista. E-painos tekee sopimukset suoraan kirjailijoiden kanssa, muuttaa teokset sähköiseen muotoon ja myy e-kirjat jälleenmyyjille.

Uutisen mukaan yrityksen perustajat, WSOY:n entiset työntekijät Jussi Keinonen ja Matti Niskanen, lupaavat kirjailijalle suuren osan – 75 prosenttia – myyntihinnasta. Tämä on mahdollista pitämällä tuotantokustannukset alhaalla, sillä yritys aikoo erikoistua jo toimitettuun kirjallisuuteen. Jos kirjasta on olemassa sähköinen tiedosto, e-kirjaversion voi tehdä jopa muutamassa päivässä. Muussa tapauksessa valmiit kirjat skannataan ja oikoluetaan.

E-painos ei kuitenkaan aio ostaa kirjailijoilta oikeuksia. ”Kirjailija on itse julkaisija. Hän päättää jakelusta ja hinnasta”, Keinonen kertoo. Keinosen ja Niskasen mukaan tarkoitus on myös tuoda päivänvaloon vanhat teokset, joita ei enää löydy kirjakaupoista.

Digitaaliseen versioon kirjailija voi myös korjata kohdat, jotka ovat vaivanneet tekijää. ”Esimerkiksi tietokirjoihin voi tehdä päivityksiä”, Keinonen mainitsee.

Keinosen ja Niskasen lisäksi osakkaana on kirjailija Ilkka Remes, jonka tuotantoa ”toivotaan julkaistavaksi”. Miehet aikovat julkaista ensimmäiset e-kirjat tänä vuonna, sopimuksia ei ole vielä tehty

E-kirjan tekijänoikeuksissa on kuitenkin paljon pohdittavaa ja maanantaina 20.6. klo 8.19–8.30 Ylen Ykkösen aamu-tv:ssä uudesta E-painoksesta keskustelevat Jussi Keinonen ja Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho. Ohjelma on myöhemmin katsottavissa Yle Areenan sivuilla netissä.

http://areena.yle.fi/video/1308553845186

Lähde: Mattila, N. (2011). Uusi e-kirjayritys lupaa kirjailijoille muhkean palkkion. Artikkeli Helsingin sanomisen HS.fi Kulttuurisivuilla 15.6., http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Uusi+e-kirjayritys+lupaa+kirjailijoille+muhkean+palkkion/1135266912062