Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: tekijänoikeudet

Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta -raportti

Uusmediatutkija, FM Pirjo Rautiaisen (2012) tutkimuksessa Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta tarkastellaan tietokirjailijoita sekä sisällöntuottajina että käyttäjinä. Tavoitteena on tuoda esille tietokirjailijoiden moniäänisyys. Tutkimukseen osallistui 85 tietokirjailijaa.

Tekijän luvalla referoin alla todella mielenkiintoista selvitystä. Kannattaa lukea alkuperäinen raportti (ks. lähteet) – pätkät haastatteluista ja kyselyvastauksista ovat herkullista luettavaa.

Tässä raportissa viitataan sähköisillä materiaaleilla Internetin aineistoihin (esim. pdf-muodossa olevat artikkelit, luento- ja oppimateriaalit), sähkökirjalla (e-kirjalla) kokonaisuuteen, jolla on sisällöllinen yhtenäisyys (yleensä epub-muoto).

Rautiaisen (2012) mukaan sähkökirja on vielä uusi väline tietokirjailijoille: noin puolet haastatelluista koki sähkökirjan itselleen epäsopivana tuotteena: laitteet ja formaatit sekavia, sisältö vähemmän houkuttelevaa, hinnat korkeat, tekniset ongelmat ja kotimaisten palveluiden heikko laatu karkottavat käyttäjiä. Negatiiviseen mielikuvaan vaikutti myös käyttökokemuksen puute.

Joillain aloilla, esim. luonnontieteet sähköinen aineisto on ensisijaista (painettu vanhenee nopeasti). Painettuja kirjoja pidettiin luotettavampina kuin sähköisiä materiaaleja, lisäksi niihin liitettiin seuraavia ansioita: pitkäikäisyys, jatkuvuus, perinteet, tunnistettavuus.

Suoraan sähköisiä julkaisuja ovat tehneet lähinnä oppikirjailijat ja tiedekirjoittajat. Muiden tekijöiden e-kirjaversiot on tehnyt painetun kirjan pohjalta kustantaja. Haastatteluissa ilmeni, ettei kustantajilla ole kovin suurta halukkuutta julkaista tietokirjoja e-kirjoina, koska e-kirjalle ei ole tarpeeksi ostavaa yleisöä, e-kirja syö painetun myyntiä, e-kirjan tuottaminen on teknisesti vaativampaa (taitto) ja kalliimpaa.

Sähköisten materiaalien sopimusten ongelmana on lisäksi kustantajan tekemä sähkökirjasopimus tietokirjailijan kanssa – kustantaja ei ole edes aikeissa julkaista sähkökirjaversiota. Kirjailija on kuitenkin sidottu sopimukseen. Tästä seuraa moninaisia kysymyksiä, esimerkiksi milloin voimassaoleva e-kirjasopimus päättyy (vrt. painettu kirja). Erilaisia ratkaisumalleja etsitään.

Kustantamot ovat olleet varovaisia sähkökirjan kehittämisessä. Alalle tulleita uusia toimijoita pidetään epävarmoina yhteistyökumppaneina vaikka niillä voi olla innovatiivisia toimintatapoja (taloudelliset resurssit puuttuvat). Suurin osa haastatelluista näki perinteiset kustantamot tärkeinä tulevaisuudessa, eikä niiden toiminnan uskottu murtuvan sähköisyyden myötä. Tärkeää on kustantamoiden tarjoama laadunvalvonta, tehokas työskentelykoneisto ja markkinointi. Ne tietokirjailijat, joilla on merkittävää taloudellista hyötyä julkaisuista, toivovat kustannusmallin pysyvän entisellään. Monet muut haastateltavat toivoivat alalle enemmän liikkuvuutta.

Edelleen e-kirjojen ja muiden sähköisten aineistojen hinnoittelu koetaan ongelmaksi, e-kirjojen hinnat mielletään korkeiksi, mutta kuluttajat olisi haastateltavien mukaan kasvatettava siihen, että sähköinen nettisisältö ei ole ilmaista.

Erilaisten julkaisuportaalien mahdollisuus, esim. STIK:n organisoimaa julkaisuportaalia (vrt. Ruotsin Dejavu-palvelu) sekä kannatettiin että vastustettiin. Puolesta: julkaisukanava niille kirjoille, joiden oikeudet palautuneet tai joita ei oteta kustannusohjelmiin; marginaaliset aiheet, joilla vankka mutta pieni lukijakunta. Vastaan: toiminta veisi liikaa STIK:n voimavaroja; apurahoitus vähenisi; mikä olisi portaalin kilpailukyky.

Sähköisen materiaalin läpimurrossa myös laajemmalle yleisölle koululaitoksen rooli nähtiin merkittävänä. Sähköisiin oppimateriaaleihin liittyy paljon problematiikkaa – kustantamoiden ja jakelijoiden kilpailutilanne auki, puutuu asiantuntijoita ja tutkimustietoa sähköisten oppimateriaalien köytöstä kouluissa, siis miten niitä käytetään: pedagogiset, didaktiset ja sosioemotionaaliset.

Piratismi ja tekijänoikeudet puhuttavat myös, koska sähköisyys muuttaa kopiointitapaa, muttei välttämättä lisää sitä. Osa haastateltavista näki piratismin uhkana työlleen ja toimeentulolleen, etenkin tietokirjailijat. Tekijänoikeuksien rajat ovat epäselviä esim. opettajille aina ala-asteelta yliopistotasolle. Joidenkin haastateltavien mukaan piratismi voitaisiin välttää sillä, että maksullinen palvelu on houkuttelevampi ja kätevämpi kuin laiton (esim. kirjallisuuden ‘Spotify’).

Selvityksessä tuodaan myös esille, että koululaitoksen ja kirjaston ratkaisut sähköisissä palveluissa nähdään merkittävämmiksi kuin liiketoimijoiden toimenpiteet koko alan kehittymisen kannalta Suomessa.

LÄHTEET

Rautiainen, P. 2012. Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta. Sähköpostiviesti liitetiedostoineen (e-raportti.pdf  ja e-tiivistelmä.pdf). Sähköpostiviesti 6.9.2012. Vastaanottajana Pirjo Pohjolainen

Selvitys on julkaistu Suomen tietokirjailijat ry:n sivuilla, http://www.suomentietokirjailijat.fi/?x18668=189138

Lisätiedot:
Pirjo Rautiainen
pirjo.rautiainen@moguli.info/www.moguli.info/0505890953

 

 

 

E-painos – uusi kirja-alan yritys

Helsingin Sanomat uutisoi 15.6. (Mattila, N. 2011) uudesta kirja-alan yrityksestä: E-painos ryhtyy tuottamaan ja myymään digitaalisia versioita jo julkaistuista kirjoista. E-painos tekee sopimukset suoraan kirjailijoiden kanssa, muuttaa teokset sähköiseen muotoon ja myy e-kirjat jälleenmyyjille.

Uutisen mukaan yrityksen perustajat, WSOY:n entiset työntekijät Jussi Keinonen ja Matti Niskanen, lupaavat kirjailijalle suuren osan – 75 prosenttia – myyntihinnasta. Tämä on mahdollista pitämällä tuotantokustannukset alhaalla, sillä yritys aikoo erikoistua jo toimitettuun kirjallisuuteen. Jos kirjasta on olemassa sähköinen tiedosto, e-kirjaversion voi tehdä jopa muutamassa päivässä. Muussa tapauksessa valmiit kirjat skannataan ja oikoluetaan.

E-painos ei kuitenkaan aio ostaa kirjailijoilta oikeuksia. ”Kirjailija on itse julkaisija. Hän päättää jakelusta ja hinnasta”, Keinonen kertoo. Keinosen ja Niskasen mukaan tarkoitus on myös tuoda päivänvaloon vanhat teokset, joita ei enää löydy kirjakaupoista.

Digitaaliseen versioon kirjailija voi myös korjata kohdat, jotka ovat vaivanneet tekijää. ”Esimerkiksi tietokirjoihin voi tehdä päivityksiä”, Keinonen mainitsee.

Keinosen ja Niskasen lisäksi osakkaana on kirjailija Ilkka Remes, jonka tuotantoa ”toivotaan julkaistavaksi”. Miehet aikovat julkaista ensimmäiset e-kirjat tänä vuonna, sopimuksia ei ole vielä tehty

E-kirjan tekijänoikeuksissa on kuitenkin paljon pohdittavaa ja maanantaina 20.6. klo 8.19–8.30 Ylen Ykkösen aamu-tv:ssä uudesta E-painoksesta keskustelevat Jussi Keinonen ja Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho. Ohjelma on myöhemmin katsottavissa Yle Areenan sivuilla netissä.

http://areena.yle.fi/video/1308553845186

Lähde: Mattila, N. (2011). Uusi e-kirjayritys lupaa kirjailijoille muhkean palkkion. Artikkeli Helsingin sanomisen HS.fi Kulttuurisivuilla 15.6., http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Uusi+e-kirjayritys+lupaa+kirjailijoille+muhkean+palkkion/1135266912062

E-kirjat JAMKin kirjastossa, ver. 2

Blogi-kirjoitukseen Kirjastot saavat lainata lukulaitteita, eivät e-kirjoja kommenteissa muistuteltiin, että kirjastot ovat lainanneet kotimaisia e-kirjoja Ellibsin palvelun kautta 2000-luvun alusta, samoin yliopisto- ja amk-kirjastot tarjoavat kymmeniä tuhansia e-kirjoja verkkoyhteydellä ja IP-tunnistuksella. Välittäjät, kuten Ellibs ja Dawsonera, saavat Suomessa lainata omien systemiensä kautta e-kirjoja, kuten kollega muistuttelee.

Kyse ei olekaan tästä vaan tästä Laihon huomatuksesta: Suomen kustannusyhtiön johtaja Sakari Laihon mukaan kustantaja ei voi luovuttaa eteenpäin sellaista, mitä se se ole tekijältä saanut eikä sähkökirjoihin liittyviä kysymyksiä ole vanhoissa sopimuksissa huomioitu lainkaan.

Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen tarvitsemaa ammattikirjallisuutta on varsin suppeasti tarjolla e-kirjoina. Esimerkiksi JAMKin pilotoimassa WSOYPron verkkokirjapalvelussa koko hankkeen aloitus viivästyi Sanasto-sopimuksen vuoksi, sillä sopimus esti joidenkin kirjavalikoimaan ehdotettujen kirjojen saannin WSOYPron verkkokirjakokoelmaan.

Jo vuosia olen lähestynyt kotimaisia kustantajia e-kirja-asioissa ja toivonut suosituimpia kurssikirjoja e-kirjoiksi (Ellibs palvelee hyvin vain jos e-kirjaa tarvitaan yksi tai kaksi kappaletta).

WSOYPRO on ollut hyvä yhteistyökumppani ja yhteistyön tuloksena on syntynyt sekä käytettävyydeltää että saavutettavuudeltaan hyvä e-kirjapalvelu.
Mutta entä muut ammattikirjallisuuden kustantajat: Talentumin vastaus – ei mitään uutta e-kirjarintamalta, vaikka kuusi vuotta olen yrittänyt todistella e-kurssikirjan tarvetta. Siis tarve on meidän puolellamme, ei ehkä Talentumin, joka myy painettuja kirjoja huimia määriä.  Edita tarjoaa ainostaan opettajille suunnattua materiaalia sähköisenä ja kaikki opiskelijoille suunnattu oppikirjallisuus on saatavana vain painettuna (Ellibin kautta muutama poikkeus).  Viimeksi pari viikkoa sitten lähetin tiedustelun heidän e-kirjatilanteestaan ja sain positiivisen vastauksen, jossa tiedusteltiin: Onko sähköisessä muodossa olevan oppikirjan tarve suuri? Pitäisikö Editan oppikirjat saada sähköiseen muotoon? PITÄISI, vastasin ja jos sähköpostiviestissä voi sanoa puhuvansa kuin Runeberg, tein sen.

Olen neuvotellut useita yksittäisiä e-kirjoja suoraan kustantajan kanssa ja jos kirjailija on antanut luvan, olemme olleet onnellisia saadessamme e-kirjan opiskelijoiden käyttöön JAMKin verkossa (Anni-palvelimen kautta).  On kuitenkin kirjoja ja kirjailijoita, joista kustantajat sanovat, että tietty kirja ei tule e-kirjaksi, koska se myy niin hyvin p-kirjana tai kirjailija ei halua antaa e-kirjaa, koska pelkää kirjan leviämistä vertaisverkkoon.

E-kirjat näkyviksi ja käyttö käteväksi -tutkimuksen johtopäätökset JAMKin osalta olivat:

Jotta e-kirjat sopisivat nykyistä paremmin opiskeluun, opetukseen ja tutkimukseen, pitäisi nykyistä kotimaista e-kirjatarjontaa lisätä, helpottaa e-kirjan saatavuutta ja käytettävyyttä poistamalla rajoituksia esimerkiksi selaamisessa, yhtäaikaisessa käytössä ja etäkäytössä. E-kirjojen haku vain yhdestä paikasta, integrointi muihin järjestelmiin, kuten oppimisympäristö Optimaan ja Web 2.0 -sovelluksiin olisi oltava olla kunnossa!

Toivotaan siis, että kotimaisen ammattikirjallisuuden tarjonta e-kirjoina lisääntyy tulevaisuudessa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa e-kirjojen tilanne on hyvä. Kirjasto on pyrkinyt aktiivisesti kehittämään kotimaisia e-kirjapalveluita yhdessä kustantajien ja e-kirjapalveluiden tuottajien kanssa, ja myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajat ja henkilöstö ovat olleet mukana tässä kehitystyössä.
JAMKin kirjastolla on yksittäisiä kotimaisia e-kirjoja yli 200 eri e-kirjapalveluissa sekä eri tieteenalat kattavassa Ebrary-palvelussa yli 50 000 englanninkielistä e-kirjaa. Dawsonera e-kirjapalveluun hankitaan e-kirjoja viikoittain lisää. Kirjaston oma Anni-aineistopalvelin mahdollistaa ns. kertaostoina hankittujen yksittäisten e-kirjojen jakelun. Anni-palvelimella tällä hetkellä 56 e-kirjaa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun maksullisten e-kirjojen tarjonta (vain JAMKin verkossa):

Dawsonera, englanninkielisiä e-kirjoja, yli 100 000 e-kirjaa eri tieteenaloilta
(JAMKilla noin 50 e-kirjaa)

Ebrary, JAMKin käytössä yli 50 000 englanninkielistä e-kirjaa eri tieteenaloilta

Ellibs, JAMKilla noin 60 e-kirjaa

Immateriaalioikeuden perusteet

IT2010 sopimusehdot (Anni-palvelimella)

Juridiikkaonline , sisältää oikeustieteen e-kirjoja

Laivauskäsikirja (Finpro) – tunnukset

Metodologia-sarja (Anni-palvelimella)

Mikosta mestariksi : baarityön käsikirja, e-kirja (Anni-palvelimella)

Ornanet-opintomateriaalit (Anni-palvelimella) – sisältää 23 tietotekniikka-alan opasta

Palkkahallinnon käsikirja (Anni-palvelimella)

Perl e-kirja (Toolkit) (Anni-palvelimella)

Projektitoiminnan opintomateriaalit (Anni-palvelimella) , useita e-kirjoja aiheeseen liittyen

Prosessijohtamisen käsitteet (Anni-palvelimella)

SFS 509 Laadunhallinnan tietopaketti (Anni-palvelimella)

SFS 510 Sähkökaavioiden piirrosmerkit (Anni-palvelimella)

SFS Laadunhallinta ja ISO 9000-2000 360 astetta (Anni-palvelimella)

Suomen tilastollinen vuosikirja / Statistical Yearbook of Finland

WSOYpron verkkokirjat , 47 e-kirjan kokoelma

Yritysonline , sisältää yritysalan e-kirjoja

Onko kirjan kulta-aika nyt?

Kollegat vinkkaavat minulle usein e-kirjoihin liittyvistä artikkeleista – tämänkin artikkelin pongasi Sirpa minun ilokseni. Kiitos.

Lama on aina lisännyt kirjamyyntiä ja niin odotettiin myös nyt käyvän vaan toisin kävi: Viime vuoden kirjamyynti jäi 2,5 prosenttia edellisvuodesta ja kuluva vuosi näyttää pysyvän viime vuoden tasolla. Painomaailma-lehden artikkelissa Schildt (2010) kyselee , onko nyt käsillä aika, jota Jeff Gomez ennustaa pari vuotta sitten julkaistussa kirjassaan Print is Dead?
Suomen kustannusyhtiön johtaja Sakari Laiho ei kuitenkaan allekirjoita väitettä vaan hän väittää, että kirjan kulta-aika on juuri nyt – Suomessa luetaan kirjoja enemmän kuin koskaan ennen.
Kustannusala onkin kovassa turbulenssissa tällä hetkellä. Ekholm ja Repo pohdiskelevat kirjassaan Kirja tienhaarassa vuonna 2020, että lukeminen tuskin on kirja-alan suurin huoli vaan kirjan ns. ipadisoituminen.

Vaikka kirjakaupat ovat hypettäneet sähkökirjaa ja lukulaitteita koko syksyn, ei kaikki ole sitä miltä näyttää. Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkolan mukaan sähkökirjan eteneminen on hidasta ja maailmalla arviot ovat, että ehkä viidessä vuodessa sähkökirjan osuus asettuu 10-15 prosentin paikkeille. Hidasteena ovat tekijänoikeudet: kaikki kustannussopimukset täytyy neuvotella uudelleen, esimerkiksi Suomessa ilmestyy 13 000 kirjaa vuodessa. Myös laitetoimittajat, suojaukset joudutaan miettimään tarkkaan.

Kuoleeko painettu kirja? Laiho eikä Jaakkola kumpikaan ei usko tähän vaan heidän mielestään painettu kirja säilyttää arvonsa esim. lahjatavarana. Ekholm & Repo ovat kuitenkin toista mieltä: monikanavaisuus tulee mukaan myös kirja-alaan samalla lailla kuin elokuvateollisuuteen. Sama tuote – elokuva- mukautuu elokuvateattereihin,  DVD:lle, televisioon, elokuvavuokraamoihin, kannettaviin päätelaitteisiin jne. Kirja löytää kanavansa printtinä, e-lukulaitteista, mobiiliteknologiasta ja verkkovälityksestä ja mahdollisesti niissäkin monessa eri muodossa. Ekholm & Repo maalailevat kirja-alan tulevaisuutta vuorovaikutteisen kirjatalouden skenaariolla, ts. voidaan puhua uudesta kirjataloudesta, jossa perinteinen ja sähköinen julkaiseminen kukoistavat, kirjoittajat ennustavat.

Lähde: Schildt, M. 2010. Kirjan kulta-aika on nyt? Painomaailma 7/20, s. 10 – 13

Kirjastot saavat lainata lukulaitteita, eivät e-kirjoja!

Ylen uutinen 1.12. summaa jälleen kerran sähkökirjoihin liittyviä tekijänoikeusrajoituksia (Kankkunen 2010). Kirjastoilla ei ole oikeuksia e-kirjojen lainaamiseen vaikka niillä on vapaus lainata p-kirjoja eteenpäin. Lain silmillä e-kirjan ja p-kirjan lainaaminen ovat aivan eri asioita, kertoo kertoo hallitusneuvos Jorma Waldén opetusministeriöstä. Toki tekijänoikeusvapaata kirjallisuutta (yli 70 vuotta tekijän kuolemasta) voi sisällyttää lainattavaan lukulaitteeseen.

Artikkelissa kirjastojen tekijänoikeuksiin perehtynyt Heikki Poroila selittää verkkoteosten tekijänoikeussopimusta:

Kansainvälinen immateriaalioikeuksia valvova järjestö WIPO hyväksyi vuonna 1996 uuden tekijänoikeussopimuksen, jonka yhtenä perusideana oli se, että verkkoteosten tekijänoikeudet ovat sataprosenttisesti oikeudenhaltijalla. Fyysisessä maailmassa tähän on olemassa poikkeuksia, eli esimerkiksi kirjasto voi lainata aineistoa, eikä sen tarvitse pyytää siihen erikseen lupaa elokuvia lukuun ottamatta, Poroila sanoo.

Artikkelin mukaan Poroila itse suhtautuu skeptisesti siihen, löytääkö kirjasto jalansijaa e-kirjamarkkinoilta.

Suomen kustannusyhtiön johtaja Sakari Laihon mukaan kustantaja ei voi luovuttaa eteenpäin sellaista, mitä se se ole tekijältä saanut eikä sähkökirjoihin liittyviä kysymyksiä ole vanhoissa sopimuksissa huomioitu lainkaan. Laihon mukaan kustantamoille on tärkeintä, että kirjastot jatkossakin ostavat saman määrän kirjoja kuin lainaavat. Yhtä e-kirjaa voisi nimittäin kopioida äärettömiin. valottaa Laiho edelleen. Ongelmana on myös sopivan myyjäportaan puuttuminen. Kirjastoille kirjoja välittävät BTJ ja Kirjavälitys eivät vielä tarjoa uusia e-kirjoja.

Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunkirjastosta kertoo, että muissa Pohjoismaissa e-kirjat ovat jo kirjaston arkea, esimerkiksi Ruotsissa kirjastot ovat tarjonneet uutuuskirjojen e-versioita jo vuosien ajan. Siellä palvelu perustuu kustantajien yhdessä perustamaan myyntiportaaliin, josta kirjastot tekevät e-kirjaostonsa. Kirjaston asiakkaat saavat lainata vain tietyn määrän e-kirjoja kuukausittain, jotta järjestelmän kustannukset eivät nouse liian kalliiksi kirjastolle.

Kankkusen (2010) mukaan e–kirjamarkkinoita sekoittaa tällä hetkellä se, että tarjolla on paitsi lukuisia erilaisia lukulaitteita, myös eri tiedostomuotoihin tallennettuja sisältöjä, eli itse kirjoja. Kaikki lukulaitteet ja tiedostomuodot eivät ole yhteensopivia keskenään. Ajan myötä selviää, mitkä laitteet ja tallennemuodot yleistyvät standardiksi

Lähde: Kankkunen, S. 2010. Kirjastoilla ei ole oikeuksia e-kirjojen lainaamiseen. Uutinen Ylen www-sivuilla 1.12.2010.

Http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2010/12/kirjastoilla_ei_ole_oikeuksia_e-kirjojen_lainaamiseen_2186537.html