Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Category Archives: E-aineistot

E-kirjoja käytetään, vihdoin :-)

JAMKin kirjaston aineistoista jo 70 % on digitaalisessa muodossa

Verkko- ja monimuoto-opetus on lisääntynyt ja e-aineistot tukevat ajasta ja paikasta riippumatonta opetusta ja opiskelua. Viime vuosina olemme satsanneet kovasti e-kokoelmiemme kehittämiseen, myös yhteistyössä kustantajien kanssa. Hankimme e-aineistoja tarvelähtöisesti, tasapuolisesti alat ja niiden erityispiirteet huomioiden.

E-aineistoja hankitaan FinElib-konsortion kautta (korkeatasoiset tieteelliset e-aineistot). Myös omia hankintasopimuksia joudutaan tekemään aloille tärkeistä aineistoista, kuten Terveysportti, Rakennustiedon kortistot, Sähköinfo Severi yms.

E-aineistojen käyttötilastot toimivat hankinnan apuna. Vuosittain tehtävistä tilastoista näkyy aineiston latauksien, tehtyjen hakujen tai yhteydenottojen määrää riippuen aineistotyypistä ja saatavilla olevista tilastoista. Myös tunnuslukuja, jotka kuvaavat aineiston käytön tehokkuutta tilaajaorganisaatioissa, esim. hinta per lehti/tiedonhaku/lukukerta/lataus, hyödynnetään hankinnassa.

Vuoden 2017 tilastoissa e-kirjojen käyttö oli selvästi noussut vuodesta 2016

Ensimmäiset e-kirjat tulivat JAMKiin jo 2003 ;-). Vuosia odoteltiin, milloin e-kirja lyö itsensä läpi. Muistan yhdessä e-kirjaseminaarissa luennoitsijan tokaisseen: E-kirjalla on takanaan loistava tulevaisuus”. Vihdoin 2016 taisi olla se merkkipaalu, jolloin e-kirjojen käyttö alkoi kasvaa lisääntyneen tarjonnan myötä. 2017 e-kirjahankintaan panostettiin ja yhteistyö koulutusalojen kanssa lisääntyi, ks. postaus Hyllyt levällään –blogista, Digitaalisuus tuo haasteita kirjahankintaan.

Kirjasto hankkii e-kirjoja monilta eri toimittajilta joko yksittäisinä kirjoina tai suurina kirjapaketteina.

E-lehtien käyttö

Jos e-kirjojen käyttö on kasvanut, niin e-lehtien käytössä näkyy hienoista laskua – ehkä syynä on hajonta uusien hankittujen artikkelitietokantojen välillä (esim. IEEE, EBSCOt) tai Open Access –lehtien kasvanut määrä. Feikkitiedon ja piraattilehtien yleistyessä on hyvä muistaa, että kirjasto tarjoaa tutkittuja, laadukkaita e-lehtikokoelmia, jotka auttavat opiskelijoita ja henkilökuntaa tuottamaan korkealaatuisia julkaisuja.

E-aineistomaailma muuttuu koko ajan, aineistot kehittyvät ja ovat yhä helpommin saatavissa. E-aineistojen markkinointi ja tiedottaminen aineistoista, ohjeistus, virtuaalinäyttelyt, nostot uutuuksista yms. lisäävät tietoisuutta e-aineistoista. JAMKin Elli e-kirjastosta löydät e-kirjat, e-lehdet ja muut sähköiset aineistot ja ohjeita e-aineistojen käyttöön.

Voihan e!

 

Ostimme Knovelin, tuhansia tekniikan alan tietokantoja sisältävän e-kirjakokoelman.

Moni ei varmaan tiedä, mitä kaikkea pitää tehdä, jotta aineisto saadaan asiakkaiden käyttöön. Ja monen ihmisen voimin.
Siis:
Elsevier vahvistaa tilauksen ja lähettää linkin palveluun. Minä välitän linkin järjestelmäsuunnittelijalle, joka palauttaa minulle ezproxatun etäkäytettävän linkin.
Tietokantaa testataan eri laitteilla vaihtelevin lopputuloksin: kirjastonjohtaja Androidilla, minä Windowsilla.
Nelli-portaalin alasajon jälkeen tietokannat konvertoituivat Voyagerin luettelointitietueiksi, josta asiakkaat löytävät ne Finnan kautta. Koska Knovel on uusi tietokanta, piti se luetteloida kirjastotietokantaan. Siispä viestiä kokoelmatiimin vetäjälle, miten toimitaan. Hän luo minitietueen, jonka tarvitsen, kun seuraavaksi lisään Episerverin kautta tämän uuden aineiston tiedot kirjaston www-sivuille (fin/eng). Aineisto on siis luetteloitu Voyageriin, mutta Finnaan päivitys ei ole tullut vielä kahdenkaan tunnin jälkeen, argh, ja minun on julkaistava sivut ezproxatulla linkillä.
Seuraavaksi vakoilen SeAmkin loistavilta e-kirjat-sivuilta Knovelin kuvauksia ja ohjetekstejä. Lainailen vähän, kiitos SeAmk. Samalla kysyn heidän Chat-palvelustaan, onko heillä marcit tai näkyvätkö e-kirjat tietokannassa. Saan tietää, että haravoituvat Finnaan SFX-välityspalvelun kautta. Eikun viestiä järjestelmäsuunnittelijalle, että miten tämä meillä hoituu. Järjestelmäsuunnittelija ohjaa viestin meidän ns. Nelli-ihmiselle, nyt siis Finna-ihminen, ja hän lupaa hoitaa asian.
Webbisivun kuvauksia tehdessäni testaan kirjautumismahdollisuutta oman tilin luomiseksi ja yritän rekisteröityä sähköpostilla. Tämä ei onnistu ja käännyn taas järjestelmäsuunnittelijan puoleen – hän ohjaa lähettämään s-postia otsikolla:
I tried to register but my email domain is not authorized for access. Elsevier viestittää käsittelevänsä asian 24  tunnin sisällä.

Huomenna vaihdan Finnan linkin ja jatkan testailuja.
https://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/E-aineistot/ –Knovel.

Voihan e!

Tämä artikkeli on kirjoitettu Lumialla 😊.

Kirjastossa kohdataan!

kirjasto_jamk-400Rakastan kirjoja, niihin uppoutuminen on eskapismia parhaimmillaan. Olen aikoinani lukenut silloisen pienen kirjastomme lasten- ja nuortenosaston lähes kaikki kirjat, osan moneen kertaan. Myöhemmin äitini kirjakauppa, jossa itsekin työskentelin, oli salainen puutarhani 25 vuoden ajan. En kuulu niiden joukkoon, jotka ovat ”ajautuneet” kirjastoalalle vaan intohimoni ohjaamana hakeuduin alalle. Sittemmin olen loitontunut perinteisestä kirjastotyöstä yhä enemmän kehittämiseen, johtamiseen ja opettamiseen.

Ei minua haittaa, päinvastoin. Innolla odotan tulevaa vuotta ja uusia kehittämishankkeita ja yhteistyökuvioita niin oman organisaation sisällä kuin kansallisissa verkostoissakin. Ehkä sukupolvien yrittäjyys jo isomummon kaupasta Suojärvellä on tuonut verenperintönä yrittäjyyden.

Vaikka viime vuosi oli vauhdikas tila- ja automaatiohankkeineen, mahtui mukaan myös vuoden kestävä SFS-yhteistyö. Tekniikan aloilla standardit ovat tärkeitä tiedonlähteitä. Muistan ajan, jolloin Viitaniemessä päivitimme paperisia standardeja, tuskaista ja aikaaviepää. Kun IT-Instituutti vuonna 2003 perustettiin, saimme mukaamme vain sähkö- ja automaatioalan standardikansiot. Tuolloin digitaalisia aineistoja ei vielä juurikaan ollut, mutta käytännön syistä toivoimme SFS:ää siirtämään aineistot sähköiseen muotoon. Näin tapahtui ja taisimme olla ensimmäisiä, joilla oli SFS Online käytettävissä. Tästä alkoi SFS:n kanssa yhteistyö. Meillä oli oma hyvä sopimus, josta sitten siirryimme Finelibin konsortiosopimukseen. Vuosien aikana kehittämistyötä on tehty ja jo monen vuoden ajan uutta käyttöliittymää ja etäkäyttöä opiskelijoille on toivottu. Kasvanut kyberturvallisuuden koulutus käyttää ISO-standardeja kurssimateriaaleina ja esimerkiksi YAMK-opiskelijat käyvät kontakteilla noin viiden viikon välein, joten etäkäyttö on ehdoton. Oli suuri kunnia, että noin vuosi sitten SFS pyysi JAMKia Haka-kumppaniksi tavoitteena kehittää Online-palvelua ja verkkokauppaa. Tästä alkoi noin vuoden kestävä kehittämistyö ja testaus. Testaukseen osallistui kirjaston lisäksi JAMKin ICT-palvelut, IT-instituutti sekä opiskelijoita IT:ltä ja muutama HYVIltäkin.  Testausprosessia käytettiin FinElibin sopimusneuvotteluissa pohjana. Uusi käyttöliittymä on minusta onnistunut, harvoin näkee ulkoasultaan yhtä hyvin yrityksen imagoa vastaavaa layoutia. Ja tietenkin toiminnallisuus, etenkin toivottu etäkäyttö otettiin ilolla vastaan. Tosin vasta uusi vuosi näyttää, miten hyvä käyttöliittymästä tuli 😉.

Vaikka kirjastot ovat siirtymässä yhä voimakkaammin digitaalisiin aineistoihin, niin ei kirjasto katoa, sen takaavat kirjastolaitoksen pitkä kulttuurihistoria sekä julkinen, kaikille avoin tila. Kirjastoista tulee uudenlaisia oppimisympäristöjä.

Kuten Lutakon kampuskirjastosta tuli. Ja varsin onnistunut: kävijämäärä on tuplaantunut, asiakkaat ovat tyytyväisiä ja tila on tuonut tullessaan uudenlaisia yhteisöllisiä oppimistapoja. Ja kirjastossa on nyt sykettä!

JAMKin oppimisympäristöjen uudistusprojektiin kuuluva Lutakon kampuskirjaston muutos on kirjaston, koulutuksen kehittämispalveluiden ja toimitilapalveluiden tuotos, ks. Kreodin artikkeli. Tämä tuotos hyväksyttiin ITK-päiville ja lähden posterin ja videon kanssa Hämeenlinnaan keväällä.

Video, tulossa: AMK-kirjasto osana oppivaa yhteisöäLutakon kampuskirjaston matka kirjastosta oppimisympäristöksi ja oppimisen olohuoneeksi.

Kirjastossa kohdataan!

tämä on muuten mukaeltu äitini käyttämästä Kirjakaupassa tavataan -sloganista, ja kauppa kyllä toimi koko kylän tapaamispaikkana.


 

Ihanaa vuotta 2016.

Jee, Kreodissa julkaistiin artikkelini Lutakon kampuskirjaston uudistamisprojektista. Pääkirjoituksessa tilamuutos esitellään  hienona esimerkkinä kirjaston muutoksesta oppimisympäristöksi.

Ingressi

JAMKin (Jyväskylän ammattikorkeakoulun) Lutakon kampuskirjasto koki täydellisen muodonmuutoksen kesän 2015 aikana, kun kirjaston tilat uudistettiin ja RFID-järjestelmä otettiin käyttöön. Kirjaston uudistettuja tiloja voi nyt käyttää oppimiseen, ohjaukseen ja oleiluun aiempaa joustavammin. Toiveita ja tarpeita kartoittamalla tehostettiin monipuolista tilankäyttöä erilaisilla sermi- ja akustiikkaratkaisuilla. Näin saatiin kirjastotilaan hiljaisen työskentelyn tiloja ja tiimi- ja projektioppimisen tiloja sekä koneita ja lähteitä tiedon etsintään ja opiskeluun. RFID mahdollisti omatoimikirjastoon laajemmat aukioloajat, ja uudistetut upeat tilat ovat vetäneet asiakkaita kirjastoon aikaisempia vuosia enemmän – kirjastossa on nyt sykettä. Erillinen muunneltava Uuden oppimisen tila on suosittu ja kovassa käytössä.

Jos kiinnostuit, lue koko juttu Kreodista. Kiitos!

http://www.kreodi.fi/en/14/Artikkelit/288/Tulevaisuuden-oppimisen-olohuone-–-kirjastosta-oppimisympäristöksi.htm

Oppiminen muuttuu, kirjasto myös

avotila_sermit_valotKirjastotila muutoksessa

Sain olla mukana unelmien projektissa, luomassa täysin uudenlaista kirjasto-oppimisympäristöä.

JAMKissa on tehty opetussuunnitelmien uudistustyötä jo vuodesta 2010. Oppimisen muutos vaikuttaa myös muutoksiin tilojen käytössä ja tulevaisuuden oppimisympäristöissä.

Siirtyminen e-aineistoihin yhä enenemässä määrin tarkoittaa printtikokoelmien pienemistä ja ns. kirjahyllykirjastojen katoamista, ainakin tieteellisellä puolella.  Me JAMKissa ennakoimme tulevaa ja suunnittelimme kirjastoon aivan upean yhteisöllisen oppimisen  tilan, Uuden oppimisen tilan. Projekti kuului JAMKin oppimisympäristöjen kehittämistyöhön ja se toteutettiin yhdessä koulutuksen kehittämispalveluiden ja toimitilapalveluiden kanssa, sekä arkkitehtitoimisto LPV:n kanssa. Meillä IT-Dynamo-talossa suunnittelu oli tarvelähtöistä:  talossa oli pula opiskelu- ja opetustiloista sekä opiskelijoiden yhteisistä kokoontumistiloista, hiljaisista tiloista ja ryhmä- ja projektityöskentelytiloista.

Lue lisää Maakuntakirjastotiedotteesta täältä.

E-aineistoista

Lyhyesti: JAMKin strategian mukaisesti kirjasto panostaa nyt todella e-kirjoihin. E-kirjoja on toki ollut tarjolla viimeiset vuodet, mutta vihdoin myös painopiste hankinnassa siirtyy e-kirjoihin. Ongelmana on vielä, miten käyttäjät saadaan lukemaan e-kirjoja. Edelleenkin käyttöön liittyvät ongelmat, oikeudet ja rajoitukset ja käyttöliittymät ovat loputon suo, johon tavakäyttäjä uppoaa alati. Edistyneimmät netin käyttäjät (lue: nörtit) osaavat toimia ja kikkailla erilaisten käyttiksien kanssa, mutta tietokonetta vain opiskeluun  ja työhön käyttävälle asiakkaalle ongelmatilanteet voivat olla ylivoimaisia. Nyt tarvitaankin lisäopastusta, ja paljon. Onneksi meillä on nyt Uuden oppimisen tila, jossa voimme pitää e-aineistokoulutuksia. Marraskuussa on tulossa Talentum-päivä sekä sote-alan tietokantojen briiffausta, ja kaikenlaista muuta e-aineistoihin liittyen. Tosin opiskelijat ja opettajat varaavat tilaa niin innokkaasti, että tekee tiukkaa löytää vapaita aikoja.

Muuta e-tä: SFS:n uutta käyttöliittymää on testailtu kuumeisesti viimeiset viikot. Finelibin kansallinen hanke on toteutunut pitkän pa(i)nostuksen jälkeen, myös PS-kustannuksen kirjoja on saatu e-kirjoiksi. Ebscolta hankitaan yksittäisiä e-kirjoja, ja kaikenlaista muuta mukavaa on tulossa!