Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Harvardin raportti

Miten viittaan tähän

https://hbr.org/resources/pdfs/comm/achievers/hbr_achievers_report_sep13.pdf

Vastaus:

Lähdeviite englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa:

The Impact of Employee Engagement on Performance. 2013. Report by Harvard Business Review Analytic Services. Accessed on 14 March 2017. https://hbr.org/resources/pdfs/comm/achievers/hbr_achievers_report_sep13.pdf.

Lähdeviite suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa:

The impact of employee engagement on performance. 2013. Harvard Business Review Analytic Services -raportti. Viitattu 14.3.2017. https://hbr.org/resources/pdfs/comm/achievers/hbr_achievers_report_sep13.pdf.


Toissijainen lähde mainittava

Pitääkö toissijainen lähde mainita AINA? Esim jos tässä tapauksessa käytän Möttösen tekstiä lähteenä, riittääkö että mainitsen vain Möttösen viittauksen lopussa (Möttönen 2004). Vai täytyykö lähteet ”kirjoittaa auki” tekstissä, esim.

”According to Ying (2014), Eisenberger, Huntington, Hutchison, and Sowa (1986) state that …”

vai saanko vaan viitata lauseen loppuun suluissa (Ying 2014.)?

Vastaus:

Toissijainen lähde on kerrottava, jos se on mainittu siinä lähteessä, jonka itse olet lukenut.

Tämä on hyvin tyylikäs tapa:

According to Ying (2014), Eisenberger, Huntington, Hutchison, and Sowa (1986) state that …

Mutta voi myös laittaa kaikki loppuun, jos haluaa korostaa asiaa:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Ying 2014, sivut; viitattu Eisenberger, Huntington, Hutchison & Sowa 1986, sivut).


Adapted figure / Muokattu kuvio

Miten eroaa kuvatekstissä viittaus kuvan lähteeseen, jos kuva on suoraan kopioitu, vrt. jos esim. tilaston tiedot kopioitu, mutta kuvio/chart/taulukko tmv. tehty itse Wordilla? Tai muun vastaavan kuvion tekstit kopioitu, mutta vastaavanlainen kuvio itse taiteiltu Wordissa? Eli kuvaa ei ole suoraa kopioitu, mutta idea napattu lähdeteoksesta. Eroavatko kuvatekstit/viittaukset toisistaan tämäntyyppisissä tapauksissa?

Taas englanninkielistä rapsaohjetta mukaillen, jos niissä nyt eroja on.

Vastaus:

viittaus kuvan lähteeseen, jos kuva on suoraan kopioitu

jos esim. tilaston tiedot kopioitu, mutta kuvio/chart/taulukko tmv. tehty itse Wordilla

Jos kuva/kuvio on suoraan kopioitu:

Kuvio 1. Kuvan nimi (lähde)
Figure 1. Figure’s name (Author year)

Jos kuva/kuvio on muokattu:

Kuvio 1. Kuvan nimi (lähde, muokattu)
Figure 1. Figure’s name (Author year, adapted)


Harvard Business Review -lehden artikkeli netissä pdf:nä

Taustatiedoksi että kirjoitan opparini englanniksi, joten täytyy seurata englanninkielisiä reporting instructions.

1. Miten viittaan esim tähän McKinsey Quarterlyn artikkeliin?
http://www.mckinsey.com/business-functions/marketing-and-sales/our-insights/the-consumer-decision-journey

2. Miten viittaan Harvard Business Review -artikkeleihin jotka on otettu heidän nettisivuiltaan vs. pdf-tiedosto netistä / fyysinen kopio?

Lähinnä mietin sanamuotoja ”Article on Harvard Business Review” vs. “Harvard Business Review online article” vs. “Article on Harvard Business Review’s website”

Entäs miten viittaisin esim tähän: http://saberfazermarketing.com/wp-content/uploads/2011/10/Branding-in-the-Digital-Age.pdf

Sama löytyy myös HBR virallisilta sivuilta, mutta ihan vain nettiartikkelina, eli ei sivunumeroita, eikä edes kuvia. Minun täytyy viitata nimenomaan tähän, koska käytän kuvia ko. artikkelista.

3. Pitääkö kaikkiin PDF-tiedostoihin jotka löytyy netistä, laittaa linkki referenssi listaan? Vai riittääkö perustiedot artikkelista. Esim yllämainittu Edelmanin artikkeli? Linkillä vai ilman?

Vastaus:

McKinsey Quarterlyn artikkeli

Lähdeviite:

Court, D., Elzinga, D., Mulder, S., & Vetvik, J. 2009. The consumer decision journey. McKinsey Quarterly, June 2009. Accessed on 14 March 2017. http://www.mckinsey.com/business-functions/marketing-and-sales/our-insights/the-consumer-decision-journey.

Harvard Business Review -artikkeli

Harvard Business Review -lehti ja siten myös kyseinen pdf-muotoinen artikkeli on kokotekstinä mm. EBSCO-kustantamon Business Source Elite -tietokannassa, löytyy Janetin kautta. Etsin artikkelin näkyviin ja nappasin Cite-toiminnolla lähdeviitteen aihion APA-mallilla, hivenen muokkasin + lisäsin linkkisi:

Edelman, D. C. 2010. Branding in The Digital Age. Harvard Business Review, 88, 12, 62 – 69. Accessed on 14 March 2017. http://saberfazermarketing.com/wp-content/uploads/2011/10/Branding-in-the-Digital-Age.pdf.

(Huom! Suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa kursiivit poistetaan.)

Jos haluat, voit laittaa viitteeseen ehdottamasi tiedon, näistä jokainen on mielestäni lukijalle täysin ymmärrettävä:

Article on Harvard Business Review
Harvard Business Review online article
Article on Harvard Business Review’s website


Pitääkö online-lähteisiin laittaa linkit?

Pitääkö kaikkiin online lähteisiin (journals yms?) laittaa linkit?

Ajattelin että pelkkä kirjoittaja, vuosi, artikkelin otsikko, journal title, volume, issue, publisher riittää.. vai?

esim.

Booth, N., & Matic, J. 2011. Mapping and leveraging influencers in social media to shape corporate brand perceptions. Corporate Communications: An International Journal, 16 (3). Emerald Group Publishing Limited.

vai pitääkö tähän laittaa linkki?
entäs jos artikkeliin on kirjauduttu jamkin tietokannan kautta (emerald)?

Vastaus:

Opiskelet englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa.

Se ei kuitenkaan vaikuta tähän periaatteeseen: Verkkolähteistä ilmoitetaan aina viittauspäivämäärä ja verkko-osoite. Verkko-osoite on URN, URL, DOI tai nettipolku lähteeseen.

Esimerkkejä:

URN:
Accessed 15 April 2016. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk–1236326673–1.

URL eli tavallinen nettiselaimen osoiterivillä oleva linkki:
Accessed on 13 January 2017. Retrieved from http://www.freep.com/article/20140112/BUSINESS03/301120152.

DOI:
Accessed on 16 April 2016. doi:10.1002/bltj.20335.

Nettipolku:
Accessed on 14 March 2017. https://janet.finna.fi/, Emerald.

Eli vastaus on, että 1) pitää laittaa linkki, jos olet lähteen löytänyt netistä, ja 2) laita nettipolku Emeraldiin, kuten viimeinen esimerkki.

Muita huomioita:
Jätä sulut pois numero 3:n ympäriltä.

Enkunkielisen ja suomenkielisen raportointiohjeen ero tulee tässä näkyviin. Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevat laittavat lehden nimen jälkeen pilkun, suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevat eivät laita.

 


Lyhyt vai pitkä linkki?

Miten tämän lähteen voisi lyhentää?

Hanenkamp, N. 2010. The Process Model for Shop Floor Management Implementation. Advances in Industrial Engineering and Management, 2, 1, 40–46. Viitattu 25.1.2017. http://www.sciencealerts.org/aiem/wp-content/uploads/downloads/2013/04/6-J1-10320-Final-Paper-AIEM.pdf

Vastaus:

Mielestäni tuo on noin juuri oikein. Miksi sitä tarvitsisi lyhentää? Mahtuu lähdeluetteloon.

Vai tarkoitatko tuota linkkiä? Minusta sekin näyttää ok:ta. Sen voi mahdollisesti korvata nettipolulla halutessaan.

Kokeilen, toimiiko tämä lyhyempi osoite: http://www.sciencealerts.org/aiem/?
Näyttää toimivan.

Tuota kautta voi sitte etsiä kyseisen artikkelin ja hyppelemällä pääsee myös PDF:ään. Lukija tosin voi arkailla ja miettiä, pitääkö hänen ostaa (purchase) kyseinen artikkeli lukeakseen sen, kun tuo purchase-vaihtoehto tulee niin selvästi näkyviin.

Jos siis haluat käyttää lyhyempää linkkiä, se käy.

Tekstiviite tulee melko lyhyesti kirjoittajan nimellä (Hanankamp 2010, sivut).


Lähteen nimi alkaa numerolla – mihin lähdeluettelossa?

Miten tämä alla oleva lähde sijoittuu lähdeluetteloon, kun alkaa numerolla?

 4 askelta kohti Lean-tuotantoa. Tiedonkeruusta Lean-päivittäisjohtamiseen. N.d. Arrow. Viitattu 25.1.2017. https://cdn2.hubspot.net, 4 askelta kohti Lean-tuotantoa

Vastaus:

Numeroilla alkavat lähteet tulevat lähdeluettelossa ihan alkuun ennen A-kirjaimella alkavia lähteitä.

Merkitsisin näin:

4 askelta kohti Lean-tuotantoa. N.d. Tiedonkeruusta Lean-päivittäisjohtamiseen. Arrow. Viitattu 25.1.2017. https://cdn2.hubspot.net, 4 askelta kohti Lean-tuotantoa.


Syöpäsäätiön verkkosivut

Miten kirjoitan tekstiin viittauksen jonkun järjestön nettisivulle, kun sillä ei ole omaa kirjoittajaa, esim. Syöpäsäätiön sivut.

Vastaus:

Yleensä viitataan johonkin tiettyyn verkkosivuun, ei koko organisaation – mahdollisesti hyvinkin laajaan – sivustoon.

Esimerkki Syöpäsäätiön sivustolla olevasta artikkelista:

Syöpäpotilaat hakevat yhä enemmän taloudellista tukea. 2016. Uutinen Syöpäsäätiön verkkosivustolla 8.12.2016. Viitattu 14.2.2017. https://www.syopasaatio.fi/uutiset/syopapotilaat-hakevat-yha-enemman-taloudellista-tukea/.

Esimerkki 2:

Mitä teemme. 2017. Syöpäsäätiön verkkosivu. Viitattu 14.2.2017. https://www.syopasaatio.fi/syopasaatio/mita-teemme/.


10 kirjoitetaan kymmenen

Koskeeko opparissa käytettyjä numeraaleja sama sääntö kuin yleensä: eli 10 ja alle kirjoitetaan kirjaimin, muut numeroin.

Vastaus:

Kyllä koskee.

Asian voi tarkistaa esim. Kielijelppi-sivustolta: http://kielijelppi.virtamieli.fi/tyokalupakin-termit/numeroilmaus.

Paitsi tietty taulukoissa ja kuvioissa numerot yleensä kirjoitetaan numeroina.


Journal.fi – kotimaisten tiedelehtien artikkelit verkossa

Täytyy ihan mainostaa tällaista reilu viikko sitten aloittanutta älyttömän hyödylliseltä vaikuttavaa palvelua: Journal.fi. Tätä on kaivattu!

Tämäkin, kuten Julkaisufoorumikin, on Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan ylläpitämä palvelu. Tällä hetkellä palvelussa on avoimesti Open Access -periaatetta noudattaen noin 30 suomalaista tiedelehteä tai muuta vastaavaa julkaisua. Mutta lisää tulee koko ajan!

Klikkaa lehden kansikuvaa. Pääset esimerkiksi lehden sisällysluetteloon ja sitä kautta artikkeleiden pdf-tiedostoihin. Mahtavuutta!

Yksi luetuimpia just tällä hetkellä on tämä JAMKin sote-alan opiskelijoita mahdollisesti kiinnostava artikkeli:

Sosiaalityön tiedonhallinnan tutkimus – kirjallisuuskatsaus tutkimusmetodina Finnish Journal of eHealth and eWelfare

 

 


Julkaisufoorumi kertoo lehden tieteellisyyden

Miten tieteellinen lehti on Harvard Business Review?

Vastaus:

Se on perustason tieteellinen lehti. Norjassa ja Tanskassa sitä kuitenkin pidetään johtavan tason (2) lehtenä, kuten Suomessakin vielä vuonna 2014. Voit käyttää sitä opinnäytetyön lähteenä, olitpa amk- tai yamk-opiskelija.

Lehden tieteellisyyden voit tarkistaa Julkaisufoorumista (www.julkaisufoorumi.fi), lyhenne JUFO. Se on Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämä julkaisukanavien tasoluokitus-sivusto.  Sivustolla arvioidaan sekä kotimaisia että ulkomaisia tieteellisiä julkaisuja.

1 = perustaso; 2 = johtava taso; 3 = korkein taso

Julkaisukanava = lehti, konferenssijulkaisu, tutkimusraportti tai muu tieteellisiä tutkimustuloksia julkaiseva ”kanava”. Mutta huom! ”Tieteellinen julkaisukanava voi sisältää myös vertaisarvioimattomia julkaisuja, kuten kommentteja, katsauksia ja käsikirjoja.”

Kun teet haun, kirjoita lehden nimi nimeke-kentään ja klikkaa painiketta Hae. Sivun alareunasta näet lehden tieteellisyyden tason. Jos klikkaat lehden nimen linkkiä, näet, mille tasolle se on aiemmin arvotettu.

Tieteellisyyden tasot

Vain tieteelliset julkaisukanavat voivat saada Julkaisufoorumi-luokan 1, 2 ja 3.

Arvioinnit-välilehdestä voit tarkistaa, mitä tarkoittaa taso 1, taso 2, taso 3 tai taso 0. 


Ensin johtopäätökset, sitten pohdinta – Jorman ohje

Tässä on Jorma Kanasen kommentti kirjoitukseeni Ei teoriaa tulokset lukuun.

Halusin nostaa sen kommentista paremmin näkyville, sillä kokemukseni mukaan selkeä rakenne auttaa paljon opparin kirjoittamisessa!

Jorma kertoo:

Käytäntöjä on monia lähinnä pohdinnan (discussion) ja johtopäätösten (conclusion) osalta (paikka) riippuen siitä, ollaanko Britanniassa vai Yhdysvalloissa. Näiden paikka voi maailmalla vaihdella.

Hyvä ja selvä ohje on:

1) Johdanto

2) Tutkimusasetelma

3) Teoriaosa (2 ja 3 voivat vaihtaa paikkaa)

4) Tutkimustulokset

5) Johtopäätökset

6) Pohdinta

Teoriaosassa esitellään keskeiset teoriat ja aikaisemmat tutkimukset.

Tutkimustuloksissa esitellään omat tutkimustulokset.

Johtopäätöksissä tulokset puristetaan vastaukseksi tutkimusongelmaan. Tässä on varottava, ettei tule toistoa. Pitää siis ymmärtää tulosten ja johtopäätösten ero.

Pohdinnassa pohditaan alussa sitä, miten tutkimus meni noin yleensä, tämän jälkeen tarkastellaan tulosten luotettavuutta (reliabiliteetti ja validiteetti) eli onko tuloksiin luottamista. Tämän jälkeen palaute omista tuloksista teoriaan (feedback) ja lopuksi jatkotutkimusehdotukset.

Tämä rakenne on selvä ja looginen.


Etsi lähteet verkkokurssilla / Information seeking online course

Opparintekijä, olethan tietoinen Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssista (5 op)? Opintojaksolla etsit asialliset ja luotettavat lähteet opinnäytetyösi tietoperustaan. Halutessasi voit osallistua myös kolmeen täysin vapaaehtoiseen kontaktiin.

Ilmoittaudu verkkokurssille nyt marraskuussa ASIOssa, kuten muillekin kevään opintojaksoille. Täydennysilmoittautuminen on tammikuun alussa, 2.-11.1.2017. Jos opintojakso näyttää olevan täynnä, ilmoittaudu jonoon. Vaihtelua on todella paljon vielä pari viikkoa opintojakson aloittamisen jälkeenkin.

Opparin aihe tai aihepiiri on oltava tiedossa, jotta verkkokurssi olisi hyödyllinen!

Also in English, see Specialized Information Seeking.


Oppikirja opparin lähteenä

Voiko oppikirjoja käyttää lähteinä opparissa?

Vastaus: Kyllä ja ei.

Kyllä voi käyttää!

Jos tiedekirjaa käytetään oppikirjana, se käy mielestäni opparin lähteeksi. Tiedekirjassa ilmoitetaan lähteet tekstissä ja lähdeluettelossa. Tiedekirja on tyypillisesti toimitettu julkaisu, jonka luvuilla on eri kirjoittajat. Jos lukujen kirjoittajat ovat tutkijoita ja kirja kokoaa esimerkiksi tietyn teemaiset tutkimukset katsaukseksi, se on mielestäni ok opparin lähteenä.

Monien kustantajien tiedekirjat ovat vertaisarvioituja. Vertaisarvioinnista tai mahdollisesti muusta laadunvarmistuksen menettelystä kerrotaan yleensä kirjan tiedoissa. Lue lisää esimerkiksi Suomen Kirjallisuuden Seuran blogista.

No ei tietenkään!

Jos kirja on tietokirja, jonka tekstissä ei kerrota, keneltä mikäkin ajatus on peräisin (tekstiviitteet), niin sellaista ei kantsi opparissa käyttää. Lähdeluetteloa ei monestikaan ole, tai on vain epämääräinen lista Kirjallisuutta aiheesta.

Lisäys 9.11.2016/sp
Kyllä, jos

Duodecimin oppikirjat Terveysportissa ovat lääkäreille tarkoitettuja ja soveltuvin osin sairaanhoitajille. AMK-tasolla näitä voi käyttää muun lähdekirjallisuuden rinnalla ei yksinään.

Lisäys 20.2.2017/sp
Kyllä, jos

Joka alalla näyttää olevan tietyt oppikirjat, jonkin sortin klassikot, joita hyväksytään lähteiksi. Kysy tarvittaessa ohjaajaltasi, jos lähteen käyttökelpoisuus mietityttää.


RePEc-julkaisun lähdeviite

Löysin ulkomaalaisen lähteen missä on ihan hyvää asiaa ja haluaisin käyttää sitä opinnäytetyössäni. Vähän epäilyttää kyllä tuo sivusto, mutta nähtävästi ihan oikea Romanialainen yliopisto…

Voitko tarkastaa, onko tälläinen lähdemerkintä ok ja onko tuo lähde ihan fiksu? 

Mara, E. 2011. Causes and consequences of underground economy. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf

Vastaus:

Hienoa, että olet lähdekriittinen!

Psst …Tästä tuli pitkä sepustus. Joten vinkki niille, jotka haluavat vain lähdeviitteen: Hyppää joko lukemaan alaotsikkoa Lähdeviite-mahis numero 1 tai kelaa melkein jutun loppuun. Lähdeviitteen voi tässä tapauksessa tehdä todella monella eri tavalla sen mukaan, miten on lähteen löytänyt ja mitä missäkin tietokannassa  julkaisusta kerrotaan.

Miten tarkistaa lähteen luotettavuus?

Heti tuli itsellekin epäilevä olo. Olemmeko törmänneet nyt – emme feikkeihin tutkinnonantajiin vaan – keksittyihin julkaisuihin?

Sitten tuli epäusko omiin kykyihin: Miten voin tarkastaa lähteen fiksuutta, kun en ole minkään sortin underground economy -asiantuntija? Tiedon arvioinnissa toimialan tai aiheen asiantuntijuus on yleensä ratkaisevaa.

Eka keino, mitä tähän hätään keksin, oli mennä OpenDOAR-hakemistopalveluun. Siellä on tutkimustiedon portaaleja ja tietokantoja, joilla pitäisi olla suhteellisen korkea status. University of Nottinghamilla on palvelun copyright.

OpenDOAR is an authoritative directory of academic open access repositories. Each OpenDOAR repository has been visited by project staff to check the information that is recorded here. This in-depth approach does not rely on automated analysis and gives a quality-controlled list of repositories.

OpenDOAR-projekti kattaa vuodet 2006–2014. Löytämäsi lähde on julkaistu vuonna 2011. Päättelin siis, että jos lähde löytyy OpenDOARista, se on oikeasti julkaistu jossain korkeakoulussa tai tutkimuslaitoksessa.

Etsin tietokantojen sisällöistä kyseistä julkaisuja, joten valitsin hakuvaihtoehdoista Search repository contents. Kopsasin hakulootaan lähteen nimen. Ja kuinka ollakaan, lähteesi säkenöi ensimmäisenä tuloslistalla!

Oletan siis, lukematta lähteen tekstiä, että lähde on ok. Sinun on kuitenkin itse harkittava asiaa ja tehtävä päätös sekä mietittävä esimerkiksi, ovatko julkaisussa kerrotut asiat vielä ajantasaisia.

Lähdeviite-mahis numero 1

Klikkaamalla julkaisun nimeä OpenDOARissa pääsen sivulle, jossa on lähdeviite, tiivistelmä ja muuta tietoa julkaisusta kuvailulehtityyppisesti.

Mara, Eugenia-Ramona (2011): Causes and consequences of underground economy. Published in: Annals. Economic Science Series , Vol. XVII, (2011): pp. 1109-1117.

Muokataan tuo JAMKin tyylin mukaiseksi:

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Annals, Economic Science Series, XVII, 1109–1117. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Vaikuttaa aika hyvältä lähteeltä, jos on julkaistu jossakin akateemisessa julkaisusarjassa. Mutta missä? Mikä tuo linkissä mainittu MPRA on? Nettihaun perusteella se on Munich Personal RePEc Archive, josta sanotaan:

This repository is intended to disseminate research papers of economists who want to make their work freely available through the RePEc network but are not affiliated with any institution that provides that furtherance. – – MPRA accepts working papers and books in all languages, that is, contributions to economic research with a strictly academic orientation that are intended for later publication in a journal or book.

Ymmärsinkö oikein, että arkistossa on vapaasti saatavilla sellaisten taloustieteilijöiden tutkimuspapruja, joiden omassa instituutiossa ei ole avoimen netin julkaisuarkistoa? Tutkimukset pyritään myöhemmin julkaisemaan lehdessä tai kirjassa.

Tuo RePEc network näyttää olevan aika merkittävä juttu maailman mittakaavassa:

RePEc (Research Papers in Economics) is a collaborative effort of hundreds of volunteers in 87 countries to enhance the dissemination of research in Economics and related sciences. The heart of the project is a decentralized bibliographic database of working papers, journal articles, books, books chapters and software components, all maintained by volunteers. The collected data are then used in various services that serve the collected metadata to users or enhance it.

Voisi olla ehkä hyvä mainita RePEcistä lähdeviitteessäkin, luultavasti:

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Annals, Economic Science Series, XVII, 1109–1117. Research Papers in Economics, Munich Personal RePec Archive. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Janetin kansainväliset e-aineistot

Janetissa voi kokeilla hakea tämäntyyppisiä lähteitä välilehdellä, jonka nimi on Kansainvälisten e-aineistojen haku. Tulokseksi voi saada esimerkiksi vertaisarvioituja tutkimuksia, artikkelijulkaisuja ja e-kirjoja eri tieteenaloilta ja eri kustantajilta.

Tässä tapauksessa tuloslistalle kyllä tulee tuo lähde ja ehdotus, että lähde löytyy netistä DOAJ Directory of Open Access Journals-palvelusta. Linkit kuitenkin kiljuvat erroria.

ABI Inform -tietokanta

Jäi kiinnostamaan, onko lähdettä julkaistu myöhemmin jossain lehdessä tai kirjassa? Koklasin ensin Academic Search Elite -tietokantaa, jonka käyttölisenssin kirjasto on maksanut jamkilaisten puolesta. Ei tärpännyt.

Mutta jamkilaisilla on pääsy myös ProQuest-kustantamon tietokantaan nimeltä ABI Inform. Siellä tämä lähde olla köllöttelee, todennäköisesti sama versiokin eikä mikään ”lopullinen käsikirjoitus”. Tietokannassa oleva linkki vie Repecin Ideas-palveluun (ei Repecin MPRA-palveluun kuten edellä), jossa artikkelin teksti on luettavissa. Idea-palvelua tai -tietokantaa isännöi/emännöi the Research Division of the Federal Reserve Bank of St. Louis.

IDEAS the largest bibliographic database dedicated to Economics and available freely on the Internet. Based on RePEc, it indexes over 2,100,000 items of research, including over 1,900,000 that can be downloaded in full text.

Kiinnostavaa on myös tieto, että Ideas-palvelu tekee kirjailijoiden ja instituutioiden ranking-listoja.

Lisää lähdeviite-mahiksia

Tietokannan omalla Cite-komennolla saan lähdeviitteen aihion. Merkitystä on sillä, minkä viittausjärjestelmän ehdotuksen valitsen valikosta. Tässä kolmen tyylinäyte (APA, CBE ja ISO 690:2010):

Mara, E. (2011). Causes and consequences of underground economy. St. Louis: Federal Reserve Bank of St Louis. Retrieved from http://ezproxy.jamk.fi:2048/login?url=http://search.proquest.com.ezproxy.jamk.fi:2048/docview/1699219357?accountid=11773

Mara E. Causes and consequences of underground economy. IDEAS Working Paper Series from RePEc 2011.

MARA, E., 2011. Causes and Consequences of Underground Economy. St. Louis: Federal Reserve Bank of St Louis ABI/INFORM Collection.

Joista puristamme JAMKin tyylisen lähdeviitteen…

Lisäisin Repecin mukaan, koska se on tässä mielestäni oleellinen juttu, joka lisää lähteen luotettavuutta. Sulkuja yritetään välttää lähdemerkinnässä, mutta laitoin ne tuohon, kun en nopsasti kekannut mitään muuta keinoa.

Voi viitata joko suoraan julkaisuun tai polkuun, jonka kautta se on löytynyt:

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Research Papers in Economics (RePEc), IDEAS, Working Papers. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Research Papers in Economics (RePEc), IDEAS, Working Papers. Viitattu 12.9.2016. https://janet.finna.fi/, ABI Inform.

Jos haluaa ängetä lähdeviitteeseen St Louisin, se käy, vaikka mielestäni jossain sanottiin, että nimenomaan koko verkosto tuottaa sisällöt Ideas-palveluun eikä yksittäinen toimija (pankki tarjoaa palvelimen/alustan?):

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. St. Louis: Federal Reserve Bank of St Louis. Research Papers in Economics (RePEc), IDEAS, Working Papers. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Lopuksi

Mahtavaa, että esitit tämän kysymyksen. Tässä löytää vaikka mitä kiinnostavia tietokantoja ja muita palveluja opiskelijoiden ansiosta. Kiitos!

Ehdotan Birgitta-kollegalleni, että lisäämme RePEc-tietokannat liiketoiminnan tiedonhaun oppaaseen kirjaston sivuille.


Etsi opparisi lähteet verkkokurssilla

Oletko opparintekijä, joka opiskelee lisäajalla? Tai opiskelija, jonka ohjeellinen valmistuminen meni jo ohi? Tarvitseto yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos haluat etsiä lähteitä oppariisi ohjatusti, ilmoittaudu Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssille.

Älä säikähdä sitä, että ilmoittautuessasi joudut jonoon. Poimin osallistujista ja jonottajista varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat osallistujiksi opintojaksolle. Muut otan sen jälkeen ilmoittautumisjärjestyksessä niin monta kuin verkkokurssille mahtuu.

Opintojakson koodi on ZZRZV120 6S0Z1, Asiantuntijan tiedonhankinta, 5 opintopistettä.

Opinto-oppaassa on kuvaus opintojaksosta: https://asio.jamk.fi/pls/asio/asio_ectskuv1.kurssin_ks?ktun=ZZRZV120&knro=&noclose=%20&lan=f

Lisätiedot/aikataulu: https://asio.jamk.fi/pls/asio/asio_kotis.kurssin_ks?ktun=ZZRZV120&knro=6S0Z1&noclose=%20&kieli=f&clukuvuosi=2016

Opintojaksolla on mahdollisuus osallistua vapaavalintaisiin eli ei-pakollisiin kontakteihin.

Lisätietoja minulta: Suvi Perttula, informaatikko, suvi.perttula at jamk.fi, 040 705 5370


Kaavan käsittely opparissa

Mikä on oikea laskentakaavojen merkintätapa opparissa?

Vastaus:

Tästä on tullut yhteydenottoja lähikuukausina.

Matemaattisten kaavojen merkitsemisestä on nyt ohje ja yksi esimerkki opinnäytetyön raportointiohjeessa, katso luku 7.

 

 

 


Tarkkuutta tekstiviitteisiin!

Voiko tekstissä viitata näin:

Keskustelun teemaksi valittiin ammattikorkeakoulupedagogiikka ja koetut vaatimukset omaa työtä kohtaan. Se oli hedelmällinen valinta. Näimme ryhmässä luomamme yrittäjyyskasvatuksen kriteeristön työssämme kehittymisen välineenä. (Saurén 2015; Salonen & Savander-Ranne 2015.)

Lähteenä on

Saurén, Kirsi, Miten yrittäjiä kasvatetaan? Aikuiskasvatus 4, 2015.

Salonen, Arto & Savander-Ranne, Carina, Monialaisen ammattikorkeakoulun opettajien tieto- ja osaamisperusta, Aikuiskasvatus 2, 2015

Vastaus:

Tekstissä taitaa mennä nyt jonkin verran sekaisin oma kirjoitus ja lähteiden ajatukset. Lukijan on kuitenkin aina ymmärrettävä, mikä osa tekstissä on sinun omaa kirjoitustasi ja milloin kerrot muiden ajatuksista.

Tee mieluummin esimerkiksi näin:

Keskustelun aiheeksi valittiin ammattikorkeakoulupedagogiikka ja koetut vaatimukset omaa työtä kohtaan; aiemmin samoja teemoja on käsitelty muun muassa Salosen ja Savander-Ranteen tutkimuksessa (2015, 114). Valinta osoittautui hedelmälliseksi. Saurén (2015, 5) toteaa, että yrittäjyyskasvatuksen mittaristoa voi pitää työssään kehittymisen välineenä. Näin koimme myös oman kriteeristömme laatimisen.

Nyt lukija tietää, mikä tekstissä on omaasi ja missä kohdassa referoit tai muulla tavoin viittaat lähteisiin.

Lähteet, jos käytät artikkelien sähköisiä versioita:

Salonen, A. & Savander-Ranne, C. 2015. Monialaisen ammattikorkeakoulun opettajien tieto- ja osaamisperusta. Aikuiskasvatus 2, 111–123. Viitattu 15.8.2016. https://janet.finna.fi/, Elektra.

Saurén, K. 2015. Miten yrittäjiä kasvatetaan? Aikuiskasvatus 4, 1–6 . Viitattu 15.8.2016. https://janet.finna.fi/, Elektra.


Oppariblogi jatkaa elokuussa

Silloin on luvassa mm. tietoa siitä, miten laskentakaavat kirjoitetaan…

Kauniita kesäpäiviä! /Suvi


Viitteiden merkintä ja avoimet tyylitiedostot

Miksi opinnäytetöiden viittaustyylitiedostoja ei löydy avoimena tyylitiedostona (CSL) http://citationstyles.org/

Niin ja miksi tyylitiedostoja on niin paljon erilaisia?
Ketä se palvelee että on niin paljon tyylejä?
Vaikea uskoa, että ainakaan opiskelijaa varsinkaan kun ei voi käyttää mendeley, refworks apuohjelmia ilman että lopuksi sitten säätää käsin tyylit tekstin seassa ja lähdeluettelon kuntoon.

Vastaus:

Fakta taitaa olla, että tyylien paljous ei palvele oikein ketään. Monella maailman perinteikkäällä yliopistolla tai sen laitoksella, tai arvostetulla tieteellisellä lehdellä, on oma viittaustapansa. Eri tieteenaloilla suositaan eri viittausjärjestelmiä.

JAMKissa sovelletaan kansallista standardia SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet, joka löytyy SFS Onlinesta (jamkilaiset maksuttomasti). Se taas on lähes sama kuin ISO 690:2010 Information and documentation – Guidelines for bibliographic references and citations to information resources. Kaikissa tietokannoissa ei voi valita kyseistä ISO-standardin mukaista viittaustapaa, sillä sitä ei ole mukana vaihtoehdoissa.

JAMKin viittaustyylitiedostoja on kokeiltu tehdä RefWorksiin, mutta se on niin työläs homma, ettei sitä ole tehty. Suurin osa opiskelijoista ei hyödynnä RefWorksiä, joten voi olla, että omien JAMK-tyylitiedostojen luonti sinne ei ole mielekästäkään. JAMK maksaa RefWorksin lisenssin.

Wordin tekstiviite-työkalua (viittaukset – lisää lainaus) tai lähdeviittaus-työkalua (lähdeluettelo) voi käyttää esim APAn 6. painosta tai Harvardia, mutta lähdeluetteloa on lopuksi vielä säädettävä.

Sama juttu Zoterossa, EndNotessa tms. Mendeleytä en ole vielä kokeillut, mutta yritän tsekata sen syksyllä.

Janetissa voi napata Viitetiedot-linkistä lähdeviitteen aihion.


Mitä apua saan kesällä 2016 JAMKissa?

Harmi kun kesällä ei ole ketään keneltä pyytää apua.

Vastaus:

Kysäisin kesäopintojen vastaavalta Tytti Pintilältä: Mitä apua opparintekijä voi saada kesällä JAMKissa?

Ja Tytti vastaa:

Onpa hyvä kysymys, kiitoksia!

Jokaisella opiskelijalla pitäisi olla mahdollisuus saada myös kesällä ohjausta.

https://intra.jamk.fi/opiskelijat/kampus/Sivut/opiskelekesalla.aspx

https://intra.jamk.fi/opiskelijat/student/campus/Pages/studyinsummer.aspx

Opiskelijoiden kannattaa ottaa ohjaajaan yhteyttä, jotta ohjaus järjestyy. (Loma-aikana /vapaajaksona saisi opettajakin toisaalta rauhassa lomailla, toisaalta saada näkyväksi tehty työ.)

Käykäähän kurkkimassa sivuilla! Ne aukeavat JAMKin tunnuksilla.


Pesäpuun PRIDE-kirja

Käytän opparissani lähteenä PRIDE-kirjaa, joka on sijais- ja adoptiovanhemmuutta harkitsevien ennakkovalmennuskirja. Kirja on ihan kamala lähdemerkintöjen laatimisen suhteen. Itselläni on 2013 painos, joka on kolmas uudistettu painos. Kirjan sisäsivulla lukee näin:

Pesäpuu ry 2006

Toimitus:

Pirjo Hakkarainen, Anna-Liisa Koisti-Auer

Alkuperäisteos:

Foster PRIDE / Adopt PRIDE 1996

Kolmas uudistettu painos

päivitetty 2013

Paula Männikkö, Jaana Pynnönen, Sirpa Yli-Rekola

Taitto: Kirsti Pusa, Piritta Schulz

Osassa kirjaa lukee tekstipätkää ennen, kuka tekstin on kirjoittanut (esim. Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä, Anu Huovinen ja Pia Marttala). Suurimmaksi osaksi kirjoittajia ei kuitenkaan mainita eri tekstipätkien yhteydessä. Kenet merkitsen kirjoittajaksi, jos kirjoittajaa ei mainita? Männikön, Pynnösen ja Yli-Rekolan? Ovatko Hakkarainen ja Koisti-Auer toimittaneet myös 2013 painoksen, vai ainostaan 2006 painoksen? 

Kaiken tämän lisäksi kirja sisältää 9 lukua, jotka jokainen on numeroitu erikseen, eli luku 1 alkaa sivunumerosta 1, luku 2 alkaa sivunumerosta 1 ja niin edelleen. En siis voi merkata lähdeviitteeseen sivunumeroita, koska silloin lukija ei tiedä, minkä luvun sivuun viittaan. 

Kannessa lukee ”PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle” ja ”Pesäpuu ry”. Kirja ei ole saatavilla netissä.

Miten tällaiseen lähdeteokseen viitataan?

Vastaus:

Onpa tehty hankalaksi kirjaan viittaaminen!

Kerätäänpä faktat tekijöistä ja julkaisuajasta sekä siitä, miten kirjan osiin viitataan (sivunumerot):

Kenet kirjoittajaksi, jos luvun kirjoittajaa ei mainita?

Henkilötekijät, joilla on tekijänoikeus:

Jos luvun kirjoittaja mainitaan, hän on henkilötekijä.

Jos häntä ei mainita, lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä. Onko se luvun nimi vai kirjan nimi?

Sitä varten tarvitsemme tiedon siitä, ovatko nämä kirjan toimittajia vai niiden lukujen kirjoittajia, joiden alussa ei mainita muita kirjoittajia: Paula Männikkö, Jaana Pynnönen, Sirpa Yli-Rekola. Koska kirjan kannessa ei ilmoiteta heidän nimiään millään tavalla, ei tekijöinä eikä toimittajina, he ovat luultavasti toimineet alkuperäistekstin kääntäjinä, jotka lähdeviitestandardin (SFS 5989) mukaan ovat ns. muita tekijöitä, joiden nimet voidaan jättää pois lähdeviitteestä. Silloin lähdeviite alkaa kirjan nimellä.

Sitten meillä on vielä nämä kaksi tyyppiä: Hakkarainen ja Koisti-Auer. He ovat toimittaneet joko vuonna 2006 julkaistun kirjan tai sitten tämän uuden. Sillä ei oikeastaan ole väliä, sillä myös toimittajat (editoijat) ovat lähdeviitestandardin mukaan ”muita tekijöitä”, jolloin heidänkin nimet voidaan heivata lähdeviitteestä vex. Tehdään niin!

Julkaisuaika ja painostieto

Kirja on painettu vuonna 2013, siitä osviittaa antaa myös tuo ”päivitetty 2013”. Vuosi 2013 merkitään siten julkaisuajaksi. Painos on 3. uud. p. (Jollei sitten tuo alkuperäisteos ole ollut 3. uudistettu painos?)

Ilmeisesti suomenkielinen teksti on kirjoitettu ensimmäisen kerran 2006. Englanninkielinen alkuperäisteos on julkaistu 1996. Jätämme nämä tiedot pois lähdeviitteestä, ne eivät ole tässä tapauksessa oleellisia.

Jokainen kirjan luku on sivunumeroitu 1, 2, 3 jne.

Nyt on siis kahdenlaista viitettä tarjolla.

Lukuihin, joilla on omat kirjoittajansa, viitataan näin:

Tekijät. 2013. Luvun nimi. Julkaisussa: PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle. 3. uud. p. Jyväskylä: Pesäpuu.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä (Tekijät 2013, sivut).

Jos tuo Jyväskylä ei näy kirjassa, sitä ei tarvitse ilmoittaa. Laitoin sen tuohon varulta, jos se vaikka kerrotaan takakannessa tms.

Lukuihin, joiden kirjoittajia ei ilmoiteta, viitataan näin:

PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle. 3. uud. p. Jyväskylä: Pesäpuu.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä (PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle 2013, luku X, sivut).

Taustatietoa

Luin THL:n sivuilta:

Pesäpuu ry on lastensuojelujärjestö, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Pesäpuu ry kehittää, kouluttaa ja tekee käytännön tarpeista nousevaa tutkimusta. Se myös tuottaa konkreettisia työvälineitä lastensuojelutyöhön. Pesäpuu ry:n kehittämistyön tavoitteena on edistää lapsinäkökulman esiintuomista lastensuojelussa.

Ja onhan järjestöllä myös omat sivut ja verkkokauppakin, josta tosin ei ollut apua tämän kirjan lähdeviitteisiin.


Kokemusasiantuntija tietolähteenä

JAMKissa voi käyttää asiantuntijaa tietolähteenä (suullinen lähde) tietoperustan laadinnassa. Mutta mikä on tilanne, jos opiskelija haastattelee kokemusasiantuntijaa? Johdannossa varmaankin voi hyödyntää kokemusasiantuntijan haastattelua, mutta entä tietoperustassa?

Esimerkiksi sairaaloissa ja kuntoutuslaitoksissa käytetään kokemusasiantuntijoita, joilla on kokemuksellista tietoa sairauksista.

Vastaus:

Kysyin tätä JAMKin opinnäytetyöfoorumilaisilta.

Tässä yksi – ja ainoa – vastaus, jonka sain:

Juuri noin, että johdannossa ”motivoijana” tms. (ja aineistolähteenä) voi käyttää, mutta tietoperustassa tutkittua tietoa.


Kolmannen kierroksen lähteet

Käytän opinnäytetyössäni Stoltin ym. (2016) toimittamaa teosta Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Miten olisi hyvä merkata niin lähdeluetteloon kuin tekstin joukkoon, kun mennään jo ”kolmannelle kierrokselle” alkuperäislähteessä.

Eli esimerkiksi:

Niela-Vilén & Hamari lainaavat Holopaista ym. 2008 sekä Boothia ym. 2012 teoksessa Stolt ym. 2016, 23

<–Miten ihmeessä tämä merkitään, ettei näyttäisi noin hurjalta?

Lisäys edelliseen:

Voisiko teksikappaleen loppuun tehdä viittauksen ihan vaan toimitettuun teokseen näin:

(Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä 2016, 28) tai (Stolt ym. [toim.] 2016, 28)

Vastaus:

Toissijaisia lähteitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa. Johdonmukaisuuden vuoksi kolmassijaisiakaan lähteitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa. En ole ikinä ennen törmännyt kolmassijaisten lähteiden käyttöön.

Lähdeviitteeet toimitettuun julkaisuun tehdään kunkin luvun (artikkelin) henkilötekijöiden mukaisesti:

Tekijät. 2016. Lähteen nimi eli tässä tapauksessa luvun nimi. Julkaisussa: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turku: Turun yliopisto.

Eli tässä tapauksessa näin:

Niela-Vilén, H. & Hamari, L. 2016. Kirjallisuuskatsauksen vaiheet. Julkaisussa: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turku: Turun yliopisto.

Onko tuo julkaisuvuosi 2016 vai 2015?

Toisen tekijän sukunimi muuttunut

Katsoin netissä Lotta Hamarin julkaisuluetteloa, jossa sanotaan:

Kirjallisuuskatsauksen vaiheet (2015)
Hannakaisa Niela-Vilén, Lotta Kauhanen
(A3 Book section, Chapters in research books)

Ja tarkemmin:

A3 Book section, Chapters in research books
Kirjallisuuskatsauksen vaiheet
List of Authors: Hannakaisa Niela-Vilén, Lotta Kauhanen
Place: Turku
Publication year: 2015
* Book title: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä
Title of series: Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja.
Number in series: A73
ISBN: 978-951-29-6276-1
ISSN: 1236-7370

Tekstiviite

Tekstiin lähde merkitään tavanomaisella tavalla: (Niela-Vilén & Hamari vuosi, sivut).

Holopainen ym. 2008 sekä Booth ym. 2012 ovat silloin toissijaisia lähteitä, eivät kolmassijaisia.

Voit viitata niihin tekstissä, esimerkki rapsaohjeessa:

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen  artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

***

Vaikeuskerrointa tässä tapauksessa nosti ehkä se, että Hamarin nimi on muuttunut (ennen Kauhanen) ilmeisesti lähiaikoina. Onkohan sinulla käytössä julkaisun eri painos, kuin mitä mainitaan niissä tiedoissa, joita löysin?

Kirjan tiedot Janetissa.

Jos oikeasti olisi ollut kyse kolmannen kierroksen lähteistä, olisin kehottanut etsimään käsiin alkuperäislähteet tai ainakin sen toissijaisen lähteen.

 


Viittaus ammatillisen tutkinnon perusteisiin

Ammatillisen tutkinnon perusteet. Logistiikan perustutkinto 2014. Varastopalvelujen osaamisala, varastonhoitaja. Opetushallitus. 2014. http://www.oph.fi/download/162455_logistiikan_pt_01082015.pdf

Onkohan tämä lähdemerkintä oikein?

Vastaus:

Tekisin sen ehkä näin, koska Logistiikan perustutkinto 2014 on isommalla fontilla:

Logistiikan perustutkinto 2014. 2014. Ammatillisen tutkinnon perusteet. Varastopalvelujen osaamisala, varastonhoitaja. Opetushallituksen määräys 61/011/2014. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.oph.fi/download/162455_logistiikan_pt_01082015.pdf.

Tekstiviite, poikkeuksellisesti piste lähteen nimen ja julkaisuvuoden välissä: Tekstiä tekstiä tekstiä (Logistiikan perustutkinto 2014. 2014, sivut).


Linkkipolku Google Booksiin

Opiskelija on merkinnyt tällaisen lähdeviitteen:

Tien, C. 1989. Granular filtration of aerosols and hydrosols. New York: Butterworth Publishers (https://books.google.fi/books?hl=en&lr=&id=MeMgBQAAQBAJ&oi=fnd&pg=PP1&dq=granular+filtration&ots=Od6ABJRdWz&sig=j8vpwCU9JG1A4r_7jEhCf96n7Nc&redir_esc=y#v=onepage&q=granular%20filtration&f=false)

Onhan Google Books -lähde ylipäänsä hyväksyttävä? Jos on, niin olisiko parempi linkkipolku tällainen?:

https://books.google.fi/, Granular filtration of aerosols and hydrosols

Huomaan, että olet neuvonut asiaa Oppariblogissa, mutta siinä ei ole mainintaa siitä, miten linkki tehdään.

Toinen Google Books -kysymys:

Opiskelija on löytänyt lähteeksi kirjan, josta löytyy kappale netissä. Mitä olet mieltä, kannattaisiko mainita, että kirja on osaksi verkossa vai ohjeistaa muulla tavoin?

Vsstaus:

Muun muassa näihin kysymyksiin olemme kollegojen kanssa törmänneet tämän kevään Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssilla.

Google Booksin kirjojen luotettavuus ja käyttökelpoisuus oman opparin aiheeseen arvioidaan samalla tavalla kuin muidenkin lähteiden. JAMKin kirjaston sivuilta löytyy linkkejä eri kriteeristöihin.

On esimerkiksi arvioitava, ovatko kirjat vielä ajan tasalla vaiko tiedoiltaan vanhentuneita.

Lisäksi pitäisi varmistua siitä, ettei kyseessä vaan ole joku ikivanha painos, toisin sanoen onko kirjasta tehty tuon jälkeen tuoreempia muutettuja painoksia.

Minusta ehdottamasi linkkipolku on ok:

Https://books.google.fi/, Granular filtration of aerosols and hydrosols

Toki suoraa linkkiäkin saa käyttää, mutta polku on todellakin huomattavasti kompaktimpi ja kauniimpi kyseisessä lähdeviitteessä.

Vain osa kirjasta on netissä

Pätkäkirjan lähdeviitteessä voisi ehkä käyttää ilmaisua ”Ote kirjasta”, ”Näyte painetusta kirjasta”, ”Ensimmäiset 24 sivua painetusta kirjasta” tms.:

Linnan, L. & Steckler, A. 2002. Process Evaluation for Public Health Interventions and Research. Kirjan alkuosa, 24 sivua. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://media.johnwiley.com.au/product_data/excerpt/66/07879597/0787959766.pdf.

Näin siis suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa.

Lisäys 23.5.16:
Voisi tietty vielä olla hyvä ehkä mainita tavalla tai toisella, että kyseessä on kirja Google Books -kokoelmasta. Esim: Google Books -kirjan alkuosa, 24 sivua.


Enkkuohje: Mikä nimi kursivoidaan?

Teoksen nimi kursivoidaan, ja käännös hakasulkeisiin? 

Järvinen, M., Laine, A. & Hellman-Suominen, K. 2009. Varhaiskasvatusta ammattitaidolla [Early childhood education and care with expertice]. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino. 

Miksi sitten teoksesta napattu artikkeli toimiikin näin, vai toimiiko? (Eli yhtäkkiä englanninkielinen artikkelin nimi kursivoidaan, mutta taas teoksen nimessä suomenkielinen..?)

Hirsjärvi, S. 2009a. Tutkimuksen reliaabelius ja validius [The reliability and validity of study]. In S. Hirsjärvi, P. Remes & P. Sajavaara (Eds.), Tutki ja kirjoita [Research and Write]. 15th Rev. ed. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino, 231 – 233. 

Entä tämä lähdehirviö, onko oikein? 

Alila, K. & Kinos, J. 2014. Katsaus varhaiskasvatuksen historiaan [Overview in history of early childhood education and care]. In Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat. Tausta-aineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi [History, present state and development in early childhood education and care. Background material for preparing the law of ECEC]. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:12 [Publications and memos of Ministry of Education and Culture]. Accessed 19 July 2015. Retrieved from http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/tr12.pdf?lang=fi

Ja miten oli ebrary- tai muiden nettikirjojen kanssa? Olen käsitellyt niitä tähän asti ”oikeina” kirjoina, mutta kuinka ne tulisi merkitä lähdeluetteloon?

Vastaus:

Aika monta kysymystä yhdessä paketissa!

Tänä keväänä on tullut paljon kommentteja liittyen enkunkielisen raportointiohjeen ohjeisiin. Se eroaa aika paljon suomenkielisestä rapsaohjeesta, mikä näyttää aiheuttavan ongelmia JAMKin opiskelijoille ja opinnäytetyön ohjaajille sekä esim. kirjaston verkkokursseilla.

En ole enkkuohjeen asiantuntija, eikä minulla ole siihen muokkausoikeuksiakaan.

Kerron tässä mielipiteeni kysymistäsi asioista.

Se julkaisu, missä lähde on, kursivoidaan: Kirjan nimi, lehden nimi yms. Tämä katsottiin olevan osa englanninkielistä kulttuuria, ja sen vuoksi kursiivi sallittiin JAMKissa vuosi pari sitten.

Käännetty teksti laitetaan hakasulkeisiin. Tämä taitaa olla yleistä kaikkialla maailmassa ja kaikissa viittausjärjestelmissä.

Älä merkitse lähdeviitteseen kirjapainon tietoja, vaan Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.

Ebraryyn ja muihin e-kirjoihin viitataan kuten kirjoihin, mutta lähdeviitteeseen merkitään myös viittauspäivämäärä ja nettiosoite tai nettipolku.

Lähdeviitteet:

Hirsjärvi, S. 2009a. Tutkimuksen reliaabelius ja validius [The reliability and validity of study]. In Tutki ja kirjoita [Research and Write]. Ed. by S. Hirsjärvi, P. Remes, & P. Sajavaara. 15th rev. ed. Helsinki: Tammi, 231–233.

Alila, K., & Kinos, J. 2014. Katsaus varhaiskasvatuksen historiaan [Overview in history of early childhood education and care]. In Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat. Tausta-aineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi [History, present state and development in early childhood education and care. Background material for preparing the law of ECEC]. Accessed 19 July 2015. Retrieved from http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/tr12.pdf?lang=fi.

Ekasta lähdeviitteestä näkee myös muotoa ”S. Hirsjärvi, P. Remes, & P. Sajavaara (Eds.)”, kuten sinullakin, ja APA 6th -viittausohjeissa välillä. Tästä JAMKin Opinnäytetyöfoorumi ei mielestäni kuitenkaan tehnyt erillistä päätöstä, joten suomenkielisessä rapsaohjeessa oleva linjaus siitä, että suositaan suoraa sanajärjestystä, pätee.

Näissä enkkuohjeen lähde-esimerkeissä on mielestäni oikea ilmaisu (korostukset minun):

Ronja ryövärintytär [Ronia the robber’s daughter]. 1984. Directed by T. Danielsson. Motion picture. Yle Fem 5 January 2014.

Filmiryhmä: Musiikkia mykkäelokuvaan [Film group: Music for a silent film]. 2014. Radio broadcast episode. Produced by J. P. Pulkkinen. Aired on Yle Radio 1, published on Yle Areena 2 January 2014.

…ja sitten odottelen kommentteja, menikö oikein…


Ei teoriaa Tulokset-lukuun

Kirjoitan YAMK-opparia englanniksi. Teen tapaustutkimusta, missä tutkin yrityksen asiakirjoja, havainnoin asiakastilanteita ja teen pienen nettikyselyn. Muutama kysymys nousi, enkä saa niihin oikein otetta. Osaisitkohan auttaa?

 ~ Tulokset- ja Pohdinta-osiot. 

Tulokset suositellaan esitettävän ”vain” tuloksina, ilman teoriatietoa, ja pohdintaosioon sitten kerrata tärkeimpiä tuloksia teorian korostamana, onko näin? 

Minullahan ei varsinaisia ”tuloksia” ole, vaan kerään asiakirjoista ja havainnoinneista tärkeitä pointteja, joita kirjaan ylös. Näin ollen tuntuisi oudolta kirjoittaa löytämiäni merkittäviä pointteja ilman minkäänlaisia perusteluja, ja seuraavassa luvussa kirjoittaa ne uudelleen teorian kera. Jos kirjoitan tuloksia ja teoriaa yhdistellen, mikä olisi sopiva otsikko? Nyt otsikkoina ovat ”Results” (jaoteltuna noiden tiedonkeruumenetelmien mukaan) ja ”Discussion”, jossa alaluvut ”Answering to Research Questions” ja ”Suggestions for Future Researches”. 

Vastaus:

Jep, yleensä Tulokset-luvussa esitellään vastaukset tutkimusongelmittain, siis tutkimusasetelman mukaisesti. Keskity niihin, vaikka olisit saanut selville vaikka mitä mielenkiintoista muuta asiaan liittyvää.

Tuloksia havainnollistetaan usein kuvioina, taulukkoina tai esimerkkeinä, jotka on napattu haastatteluista.

Tutki ja kirjoita -oppaassa Hirsjärvi ja kumppanit (2010, 263) toteavat:

Joskus tutkimusselosteissa esiintyy ennen loppulukua käsittelyjakso ”Tulokset ja johtopäätökset”, jolloin jo tässä yhteydessä tulkitaan tuloksia. Vaikka tutkijan onkin syytä eritellä ja yhdistellä tuloksiaan aiemmasta tutkimuksesta ammentamansa perehtyneisyyden silmin, tulososassa ei yleensä vielä verrata tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia muihin tutkimustuloksiin.

Jos tästä voi tehdä jonkun päätelmän, on se luultavasti se, että Tulokset-luvussa kannattaa keskittyä oman tutkimuksen tulosten selostamiseen ja havainnollistamiseen.

Mutta virallinen vastaukseni kysymykseesi on: Parasta on kysyä opparisi ohjaajien näkemys asiasta.

Erityisen suositeltavaa: Lue Jorma Kanasen kommentti tähän kirjoitukseeni.


Viittaa tekstissä kuvioon ks.-viittauksella

Analysoin opinnäytetyössäni itse tehtyjä taulukoita, voinko viitata kyseiseen taulukkoon tai kuvioon? Alla on esimerkki taulukoista ja kuvioista jota käytän työssä. Tällä hetkellä olen käyttänyt (ks. kuvio 2), kun olen aukaissut lukuja tekstimuotoon.

Kuvio 2. Keski-Suomen tilalukumäärän muutos (VIITE??)

Taulukko 3. Keski-Suomen tuotantosuunnat 1995–2015 tilalukumäärä ja % -osuus maakunnassa (viite??)

 tässä lyhyt lause miten olen tähän asti käyttänyt viitettä

 ”Keski-Suomen maatilat eriteltynä tuotantosuunnittain voidaan huomata, miten tilalukumäärän vähentyminen näkyy tuotantosuunnittain (ks. taulukko 3).”

Toivottavasti ymmärsitte tästä sekamelskasta asian pointin 🙂

Vastaus:

Tajusinpa tai en, vastaanpa kuitenkin 😉

En saanut upotettua tähän nopsasti taulukoita ja pylväsdiagrammeja, ne siis puuttuvat tuosta kysymyksestä.

Mielestäni teet juuri oikein, kun viittaat tekstissä ks.-viittauksella tekemiisi kuvioihin ja taulukoihin.

Raportointiohje sanoo:

Kirjallista esitystä voidaan havainnollistaa kuvioiden, taulukoiden, piirrosten ja esimerkkiaineiston avulla. Nämä sijoitetaan tekstin yhteyteen, jos ne liittyvät olennaisesti käsiteltävään asiaan, ja niitä selostetaan tekstissä. Havaintoaineisto sijoitetaan mahdollisimman lähelle sitä tekstin kohtaa, jossa siihen ensimmäisen kerran viitataan.

Näinhän juuri teet!

Toinen mahdollisuus

Jos olet tehnyt ja julkaissut tekemäsi kuviot ja taulukot jossain aiemmassa opinnäytteessä tai toimeksiantajan asiakirjassa tms., viittaa kyseisiin lähteisiin.


MTK:n julkaisematon tilasto- ja kyselymateriaali

Moikka!

Opiskelija N.N. tekee opinnäytetyötään tilasto+kyselymateriaalista jonka hän on saanut käyttöönsä MTK:lta. Lähde ei ole siis julkinen eikä tarkastettavissa. Opiskelija on itse kasannut datasta taulukot ja tekee niistä tulkintoja, joista opinnäytetyö muodostuu. Miten tuohon aineistoon viitataan?

Terkuin epätietoinen opettaja

Vastaus:

Tehdään lähdeviite niin hyvin, kuin ylipäätään mahdollista, mutta kuitenkin yksinkertaisesti. Lukijan on ymmärrettävä, millaisesta dokumentista on kyse. Esimerkiksi:

Materiaalin nimi. Vuosi jos ilmoitettu. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:ta saatu julkaisematon tilasto- ja kyselymateriaali.

Jos vuotta ei tiedetä, käytetään ilmaisua N.d.

Jos matsku on saatu sähköpostin liitteenä, voi lähdeviitteen tehdä sähköpostiviestiin. Kuvitellaan, että opiskelija olisi saanut materiaalin vaikka MTK:n toiminnanjohtajalta tänä vuonna:

Sahi, A. 2016. Sähköpostin otsikko. Sähköpostiviesti pp.kk.vvvv. Vastaanottaja: Opiskelijan etunimen alkukirjain Sukunimi. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n toiminnanjohtajan lähettämä julkaisematon tilasto- ja kysymysmateriaali JAMKin opiskelijalle.

Tuohon voisi vielä tarkentaa, minkä alan opiskelijalle.


Lääketieteen sanasto Terveyskirjastossa

Käytän lähteenäni Duodecimin Terveyskirjaston lääketieteen sanastoa, joka on ikään kuin sanakirja. Hain sieltä selityksen kahdelle eri sanalle. 

Täytyykö lähde merkitä jotenkin kahdella tavalla tekstiin, koska hakemiani selityksiäkin on kaksi?

Vai erottelenko vasta lähdeluettelossa? Miten merkintä siellä? 

Vastaus:

Duodecimin Terveyskirjasto on avoimen netin portaali, joka on tarkoitettu ”tukemaan kansalaisia oman terveytensä hoitamisessa ja antamaan perustietoa sairauksista ja hoitoon hakeutumisesta”.

Yksinkertaisimmillaan voit tehdä lähdeviitteen näin (viittaus yhteen lähteeseen):

Lääketieteen sanasto. 2016. Viitattu pp.kk.vvvvv. Http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti.

Silloin ei tarvita kuin yksi lähdeviite, johon viittaat tekstissä eri sanoja (käsitteitä) määritellessäsi.

Terveysportista aineistoja ammattilaisille

Laitan tähän esimerkkejä myös Terveysportin sanastojen käytöstä. Ammattilaisethan käyttävät Duodecimin aineistoja laajemmin, kuin mitä Terveyskirjastosta löytyy. Terveysportti on tärkein terveysalan portaali Suomessa. JAMKilaiset voivat käyttää sitä maksuttomasti, sillä kirjasto maksaa sen käyttölisenssin. Ihan kaikkea mekään emme ole ostaneet, mutta hyvin suuri osa tietokannoista yms. on käytössämme, jippii!

Terveysportissa on useita sanakirjoja osiossa Termit ja sanakirjat: Lääketieteen termit, Lääketieteen Suomi-englanti sanakirjat, Muut lääketieteelliset sanastot, Suomalaiset luokitukset ja sanastot sekä Kansainvälinen MeSH-sanasto.

Voit tehdä lähdeviitteen esimerkiksi näin siinä tapauksessa, että käytät vain tiettyä edellä mainituista sanastoista:

Lääketieteen termit. 2016. Viitattu pp.kk.vvvvv. Https://janet.finna.fi/, Terveysportti, Termit ja sanakirjat.

Jos olet hakenut Termien ja sanastojen hakukentästä tietyillä sanoilla ja saanut useita vastauksia, voit tehdä lähdeviitteet lähdeluetteloon vaikka näin:

Termi x. 2016. Viitattu pp.kk.vvvvv. Https://janet.finna.fi/, Terveysportti, Termit ja sanakirjat.

Termi y. 2016. Viitattu pp.kk.vvvvv. Https://janet.finna.fi/, Terveysportti, Termit ja sanakirjat.

Tekstissä lähteisiin viitataan erikseen.

Kyseiset lähdemerkinnät pelittävät, jos painelet Terveysporttiin Janetin kautta.

Jos menet Terveysporttiin kirjaston sivuilta tiedonhaun oppaan linkistä, nettiosoite on silloin:
Http://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/Sosiaali–ja-terveysala/, Terveysportti, Termit ja sanakirjat.

 


Luotettavat lentoyhtiö-tilastot

Mistä löydän luotettavimmat tilastot koskien lentoyhtiöitä (matkustajamäärät yms.) maailmassa?

Vastaus:

Otin yhteyttä Tilastokeskukseen ja sieltä vastattiin näin:

Me olemme yleensä käyttäneet ICAO:n tilastoja: http://www.icao.int/sustainability/Pages/Tools.aspx


Ei verkkojulkaisulupaa – toimita oppari paperinippuna kirjastoon

Olen saamassa juuri opinnäytetyötäni valmiiksi. En saanut työlleni verkkojulkaisulupaa, joten minun tulee toimittaa opinnäytetyöni kirjastoon julkaistavaksi. Työni ohjaaja ei ollut aivan varma onko kirjastolle toimitettavan kappaleen oltava kansitettu. Kysymys kuuluukin siis, että onko minun kansitettava opinnäytetyöni, jotta sen voin tuoda kirjastolle julkaistavaksi? Toimitetetaanko julkaistava kappale ihan vain pääkampuksen kirjaston palvelutiskille?

Vastaus:

Kysyin neuvoa kollegaltani kirjaston asiakaspalvelusta. Jonna vastaa näin:

Sinun ei tarvitse kansittaa kirjastoon tulevaa opinnäytetyötäsi. Voit toimittaa tekniikan alan opinnäytetyösi Pääkampuksen kirjaston asiakaspalveluun yksipuolisesti tulostettuna paperinippuna, kiitos. Hyvää kevättä!

 


ICD-10 luokituksen 10. versio

Käytämme tekstissämme lähteenä ICD-10 luokitusta, miten sen tekstiviite merkitään ja miten se tulee lähdeluetteloon?

tekstiviite näin? ICD-10 2016, Chapt. 5, F43.1.

Ja lähdemerkintä: ICD-10. 2016. International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems 10th Revision. World Health Organization. viitattu 6.4.2016. http://apps.who.int/classifications/icd10/browse/2016/en#/F40-F48

 Onko oikein? Vai tuleeko nuo suomeksi vaikka ovatkin englanninkieliseltä sivulta?

Vastaus:

Lähdeviitestandardi (SFS 5989, 19) kertoo, että

Sähköisissä tietolähteissä on usein versiotieto, koska esim. ohjelmistoja päivitetään tai laajennetaan jatkuvasti. Versio ilmaistaan usein esim. termeillä editio, laitos, päivitys, revisio (”uudistettu laitos” ”kolmas päivitys”) ja niin edelleen. Versiotieto merkitään viitteeseen lähteen termein.

JAMKissa kuitenkin suomenkielisten tutkinto-ohjelmien opinnäytetöissä käytetään suomen kieltä. Lähdemerkintään ei voi lätkäistä, että 10th rev.

Miten revision suomennetaan?

En saanut selville, onko sivulla näkyvällä ilmaisulla ”WHO version” merkitystä. Jos on, se kannattaa lisätä lähdeviitteeseen, painostietojen yhteyteen. Jos katson Info-välilehteä, siellä sanotaan: International statistical classification of diseases and related health problems. – 10th revision, Fifth edition, 2016.

Onko siis kyse 5. painoksen 10:nnestä versiosta? Vai kymmenennen laitoksen viidennestä painoksesta. Ei helppoa, ihan sekaisin. Varsinkaan kun tuota 5. painos -tietoa ei ole näkyvissä varsinaisilla luokitussivuilla. (Eikä sitä silloin tarvitse lähteä metsästämään.)

MOT-sanakirjaston Collins English Dictionary selittää revision-sanan mm. näin: ”a corrected or new version of a book, article, etc.” MOTin Englannin tekniikka ja kauppa -sanakirja on sitä mieltä, että kyseessä on kirjan uusi laitos.

Koska sähköisillä lähteillä on usein nimenomaan versioita, kallistutaan siihen suuntaan tässä tapauksessa. En kuitenkaan ole mitenkään varma tästä tulkinnastani.

Lähdeviite:

ICD-10. 2016. International statistical classification of diseases and related health problems. 10. versio. World Health Organization. Viitattu 6.4.2016. Http://apps.who.int/classifications/icd10/browse/2016/en#/F40-F48.

Tekstiviite, luku 5 tai 5. luku:
Tekstiä tekstiä tekstiä (ICD-10 2016, 5. luku, F43.1).


Vastauksia ensi viikolla

Oppariblogiin on tullut kysymyksiä. Ehdin vastata niihin – let’s hope – ensi viikolla eli 5. jakson alussa. Pahoittelen viivästymistä.


Vanha vai uusi kansilehti?

Olen valmistumassa piakkoin ja pohdiskelen, mitä kansitekstiä minun tulisi käyttää opinnäytetyön kansilehdessä.

Aloitin yamk-opiskelut avoimen amk:n kautta syksyllä 2014 ja viralliseksi opiskelijaksi pääsin yhteishaun kautta syksyllä 2015.

Käytänkö siis vanhaa kansilehteä, jossa lukee ”Logistiikan koulutusohjelma, ylempi AMK” vai uutta versiota eli ”Logistiikan tutkinto-ohjelma, ylempi AMK?

Vastaus:

Käytä uutta kansilehteä.

Luultavasti olet jo kirjoittanut opparin lähes valmiiksi.

Mutta niille opiskelijoille, jotka eivät ole vielä ehtineet aloittaa kirjoittamista, tiedoksi, että kaikkein helpointa on käyttää opinnäytetyön mallipohjaa, jossa tulee kansilehti ja kuvailulehdet ”kaupan päälle”. Ei tarvitse ährätä osanvaihtojen ja marginaalien kanssa. Elmo-opiskelijaintrassa on pohjat suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelevalle (AMK fi tai YAMK fi) tai enkunkielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelevalle (AMK eng tai YAMK eng). Jos ”sijaitset” JAMKin ulkopuolella, kirjaudu Elmoon henkilökohtaisilla JAMK-tunnuksillasi.

Lisätietoja JAMKin Opinto-oppaassa mm. sivulla Opinnäytetyön raportointi ja julkaisu ja Opinnäytetyön ohjeet ja lomakkeet.


Rakennusmääräyskokoelma, F1

Miten viitataan Suomen rakentamismääräyskokoelman asetukseen F1? Riittääkö tekstiviitteenä (A 1.3.2005)?

Tämä kokoelma ei ole Finlexissä vaan löytyy ympäristöministeriön sivujen alta netistä pdf:nä http://www.finlex.fi/data/normit/28203-F1su2005.pdf

Joten emme ole löytäneet tälle asetukselle vastaava muotoista viittausta kuin vaikka lastensuojelulakiin viitatessa (L 13.4.2007/417) eli tuota ”kauttaviiva + numerot” päivämäärän jälkeen. Ja sivunumeroakaan ei ilmeisesti ole tapana merkitä lakiin tai asetuksiin viitatessa?

Olisi mahtavaa, jos ehdit vastailla ennen tämän viikon loppua, sillä palautamme opparin arviointiin sunnuntaina. Mutta, eihän elämä siihen kaadu, jos yhdet lähdeviittaukset eivät ole täysin oikein 🙂

Vastaus:

No ei kaadu. Ihan olette oikeilla jäljillä: lähdeviitteet eivät ole tärkeintä elämässä!

Kyseessä on tuttu dokumentti, luen sitä vähän väliä.

Suomen rakennusmääräyskokoelma lyhennetään yleensä RakMk. Jos katsotte tuota F1-määräystä, huomaatte, että sielläkin, aika alussa tekstiä, viitataan toiseen määräykseen näin: RakMk G1.

Rakennusmääräyskokoelma-sivun alussa käytetään sanaa säännös. Sitä voi varmaan käyttää myös lähdeviittessä.

Lähdeviite esim. näin:

RakMk F1. 2005. Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet. Säännös Ympäristöministeriön www-sivulla. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.ym.fi/fi-fi/maankaytto_ja_rakentaminen/lainsaadanto_ja_ohjeet/rakentamismaarayskokoelma.

TAI (jos vaikka linkissä ei lukisi rakentamismääräyskokoelmaa):

RakMk F1. 2005. Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet. Säännös Suomen rakentamismääräyskokoelmassa Ympäristöministeriön www-sivulla. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.ym.fi/fi-fi/maankaytto_ja_rakentaminen/lainsaadanto_ja_ohjeet/rakentamismaarayskokoelma.

Tekstiviite, sivunumeron voi ilmoittaa, koska pdf:ssä sellaiset on:

Tekstiä tekstiä tekstiä (RakMk F1 2005, sivunro).

***

Muutos tähän postaukseen 14.4.16/sp: Otettu pois virke ympäristöministeriön asetuksesta ja lisätty toinen lähdeviitemahdollisuus.


Toimitettu kirja: Kuka mitäkin on kirjoittanut?

Käytämme Sirpa Taskisen toimittamaa ja Stakesin kustantamaa kirjaa Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen vuodelta 2008. Kirjan esipuheessa kerrotaan kirjan kirjoittamiseen osallistuneet ja kerrotaan, kuka on mihinkin aiheeseen eniten panostanut, mutta missään ei eri lukujen kirjoittajia kerrota suoraan. Merkitäänkö kirja lähdeluetteloon niin, että Taskinen on sen kirjoittaja vai aloitetaanko kirjan nimellä?

Vastaus:

En saa kirjaa käsiini juuri nyt, joten en pääse itse tarkistamaan, miltä esipuhe näyttää.

Taskinen on toimittanut (editoinut) kirjan niin, että se näyttää yhtenäiseltä huolimatta siitä, että kirjoittajia on useita. Hänellä ei kuitenkaan ole tekijänoikeutta muiden kirjoittamiin teksteihin.

Jos ei ole selvää, kuka mitäkin on kirjoittanut, lähdeviite on ehkä järkevintä aloittaa kirjan nimellä:

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. 2008. Lisäp. Helsinki: Stakes.


Rikoslaki-lyhenne lähdeluettelossa

Käytämme lähteinä useita lakeja ja löysin ohjeesi, jonka mukaan ne tulee laittaa lähdeluetteloon aikajärjestykseen vanhimmasta uusimpaan. Päteekö tämä silloinkin kun käytämme jollekin laille vakiintunutta lyhennettä? Esimerkiksi käytämme tekstissämme rikoslain 20 luvun 6§ eli merkitsemmekö lähdeluetteloon sen

RL19.12.1889/39. Rikoslaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 6.4.2016. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. 

Ja tekstiviite RL 19.12.1889/39. 2015, 20 luku, 6§.

Onko oikein? Ja rikoslaki tulee lähdeluetteloon R-kohdalle, eikä muiden lakien kanssa samaan?

Vastaus:

Aakkosjärjestys on se, jota ensisijaisesti noudatetaan ja jonka mukaisesti myös lyhenteet sijoitetaan paikallensa lähdeluettelossa. RL siis R:n kohdalle!

Raportointiohjeessa on haparointia koskien lyhenteitä, joissa on jo valmiina vuosiluku. Korjaamme asian kesällä, kun raportointiohjetta tuunaillaan ensi lukuvuotta varten.

Säännöksi tulee, että niissä lähdeviitteissä, jotka alkavat vuosiluvun sisältävällä lyhenteellä tai vakiintuneella nimityksellä, ei enää erikseen toisteta vuosilukua. Lähdeviitteestä ei häviä mitään tietoa, mutta se tulee napakammaksi ja jopa ymmärrettävämmäksi. Tätä käytäntöä saa alkaa noudattaa jo nyt.

Toimialoilla yritykset ja viranomaiset käyttävät kyseisiä lyhenteitä tai nimityksiä. Sekin on tärkeä perustelu, ehkä tärkein!

Säädösten lyhenteitä tai vakiintuneita nimityksiä voi käyttää opparissa, bongaa niitä esim. Edilexin sivuilta (huomaa kaksi eri välilehteä: lyhenteet & vakiintuneet nimitykset). Muita lyhenteitä on Kielitoimiston lyhenneluettelossa. Kielikeskuksen lyhenneluettelosta näyttäisi puuttuvan useita vakiintuneita lyhenteitä, joita käytetään lähdeviitteissä, esim. painos- tai päivitystietojen yhteydessä.

Olisikohan niin, että Finlex alkaisi olla jo niin yleissivistystä, että ehkä sitä ei enää tarvitsisi mainita erikseen, kun se kuitenkin näkyy nettiosoitteessa?

Lisäisin lähdeviitteeseen vielä tiedon viimeisimmästä muutoksesta kyseisessä laissa, sehän on vähän niin kuin päivitysaika 😉

Lähdeviite:

RL 39/1889. Rikoslaki. Viim. muutos 8.1.2016. Viitattu 6.4.2016. Http://www.finlex.fi, Ajantasainen lainsäädäntö.

Tekstiviite, jossa 6 § todennäköisesti yksilöi kohdan tarpeeksi:

Tekstiä tekstiä tekstiä (RL 39/1889, 6 §).


Montako sivua opparissa saa olla?

Montako sivua opinnäytetyössä saa tai pitää olla?

Vastaus:

Taas tulee dejavu-olo, ihan kuin olisin tähän jo vastannut joskus. Mutta ilmeisesti en ole, koskapa en löytänyt sellaista postausta.

JAMKin opinnäytetyöfoorumi suosittelee, että AMK-tutkinnon opinnäytetyön olisi enintään 70 sivua ilman liitteitä.

YAMK-tutkinnon opinnäytetyön suositeltava pituus on enintään 100 sivua ilman liitteitä.

Suositeltavien enemmäissivumäärien osalta tulee noudattaa alakohtaista joustavuutta sekä huomioida opinnäytetyön tekijöiden määrä (yksi vai useampi).

Huomatkaa enintään-sanat!

Pituus tietty riippuu siitä, mikä on opparin aihe. Opparia ei kannata venyttää tarkoituksellisesti, mutta toisaalta kaikki oleellinen on pyrittävä sanomaan napakan lukijaystävällisesti.


Rakennustiedon kortti

Miten tehdään lähdeviite RT-kortista? Olen bongannut tällaisen mallin:

RT 10-10992. 2010. Tietomallinnettava rakennushanke, ohjeita rakennuttajalle. Rakennustieto.

Kysymyksiä:            

  • Jos on kustantaja pitääkö olla myös kustannuspaikka?
  • Onko syytä mainita lisätietoa, esim. RT-ohjekortti?

Vastaus:

Ihan käyttökelpoinen malli!

Kustannuspaikka/julkaisupaikka

Kustantajan nimi löytyy ohjekortista, mutta kustantajan kotipaikkaa ei osu silmään. Silloin sitä ei tarvitse mainita. (Toki sen saa ilmoittaa. Jos siis intoa riittää, voi kotipaikan katsoa netistä tai tietokannoista.)

Kortin alatunnisteessa on sekä Rakennustieto Oy että copyright tietona Rakennustietosäätiö RTS.

Rakennustiedon sivulta luen, että ”Rakennustieto-yhteisö muodostuu Rakennustietosäätiö RTS sr:stä ja Rakennustieto Oy:stä”. Ja että ”Rakennustietosäätiö RTS sr on rakennusalan puolueeton vaikuttaja ja Rakennustiedon omistajayhteisö, joka vastaa koko yhteisön tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä huolehtii yhteiskuntasuhteista”. Rakennustietosäätiö on ilmeisesti laatinut ohjekortin, jonka julkaisemisen Rakennustieto Oy kustantajana sitten rahoittaa.

RT-kortti mainittava

RT-ohjekortista on hyvä olla maininta. Lukija pitää sitä oleellisena julkaisun lajia kuvaavana tietona. RT-kortteja on erilaisia: ohjeita, säännöksiä ja tuotekortteja. On varmaan järkevää kertoa, minkäsorttisesta kortista on kyse.

Lähteen otsikoksi voi käsittää joko RT 10-10992 tai LVI 03-10450 tai niiden yhdistelmän. Kumpikin ”koodi” näkyy selvästi ja yhdenvertaisesti oikeassa yläkulmassa. Mietin, pitääköhän ne kumpikin ilmoittaa. Rakennustiedon omilla sivuilla näyttää toimintatapana olevan, että vain toinen ilmoitetaan. Voidaan ehkä noudattaa alan käytännettä tässä(kin)?

Alanimi alkaa julkaisussa eri riviltä kuin lähteen nimi. Mikä välimerkki tulee niiden väliin? Tästä käytiin keskustelua vuosi sitten Kielikeskuksen väen kanssa. Piti vielä varmistaa sieltä uudestaan, kun en ollut enää satavarma asiasta. Suositeltavin on piste.

Miten lukija pääsee lukemaan lähdettä?

Viittausajankohta ja polku tietokantaan on hyvä lisätä lähdeviitteeseen. RT-kortiston RT-kortit ovat maksullisia palveluita, joihin jamkilaiset pääsevät Janet-tietokannan tai kirjaston Oppaat-sivun kautta. Kirjasto maksaa lisenssin, joten opiskelijan ei tarvitse avata kukkaron nyöriä.

Julkaisuvuosi on laitettava, koska se ei käy ilmi vakiintuneesta lyhenteestä, jolla lähdeviite aloitetaan.

Lähdeviite:

RT 10-10992. 2010. Tietomallinnettava rakennushanke. Ohjeita rakennuttajalle. RT-ohjekortti. Rakennustieto. Viitattu 5.4.2016. Http://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/Tekniikka-ja-liikenne/, RT-kortisto.

TAI

RT 10-10992. 2010. Tietomallinnettava rakennushanke. Ohjeita rakennuttajalle. RT-ohjekortti. Rakennustieto. Viitattu 5.4.2016. Https://janet.finna.fi/, RT-kortisto.


Kuva-ideasta ei plagiointi-syytettä

Teemme opinnäytetyömme osana esteettömyysoppaan pientalorakentajalle ja heräsi kysymys oppaan kansikuvasta. Aikomuksenamme oli tehdä oppaan kansikuvaan poikkileikkaus keskiverto-omakotitalosta, ja kuvassa on osoitettu (ympyröidysti tai vastaavalla tavalla) ne kodin kohdat, joihin oppaamme tarjoaa esteettömiä ratkaisuja. Jäimme pohtimaan, että voiko kuva-ideasta syyllistyä plagiointiin?

Seuraavassa oppaassa on kansikuvana idealtaan samankaltainen poikkileikkaus (sillä erolla, että teemme kuvan itse, se olisi tyyliltään hyvin erilainen ja lisäksi siinä on esteelliset kodin kohdat korostettuna, jotta lukija ymmärtää, mitkä ovat ongelmakohtia, joihin oppaalla pyritään vastaamaan): http://inport2.invalidiliitto.fi/WWW_Toimivan_Asunnon%20opas.pdf

Voimmeko siis huoletta tehdä kuvamme, joka olisi perusidealtaan sama? Emme toki voi tietää, onko tuon ko. oppaan kuvaidea syntynyt kuvantekijälle itselleen vai onko hänkin sen idean poiminut jostain. Kyseinen opas on myös meidän oppaamme yksi sisällön lähteistä.

Vastaus:

En ole tekijänoikeuden asiantuntija, mutta minulla on käsitys, että homma onnistuu, ettekä syyllisty plagiointiin.

OKM:n sivuilla todetaan näin: ”Tekijänoikeus ei suojaa aihetta, ideaa, metodia, periaatetta, tietosisältöä tai juonta.”

Jos oikein tulkitsen, voitte vapaasti piirtää kuvan, jonka idea on täysin sama kuin Invalidiliiton oppaan kansikuvassa.

Spekulointia

Jos olisitte kuitenkin halunneet ottaa kuvan sellaisenaan, olisiko se ollut tekijänoikeuden alainen teos? Ehkäpä.

Tai sitten ei. Sen olisi voinut nimittäin ymmärtää selittäväksi piirrokseksi. Opettajan tekijänoikeus -sivustolla Kopiokissa (S. Vilmusenaho & T. Toikkanen) kertovat, että selittävät piirrokset eivät ole teoksia.


Kirjoittajat aakkosjärjestykseen?

 Jos kirjassa kirjoittajat on mainittu muussa kuin aakkosjärjestyksessä, niin aakkostetaanko ne lähteeseen kuitenkin? Siis esimerkki kirjassa: Rantamäki-Kauhanen-Kolari. Miten lähdeluetteloon?

Vastaus:

Lähdeluetteloon samalla tavalla kuin kirjassa.

Yleensä järjestyksellä on merkitystä: kirjassa on luultavasti eniten ekan kirjoittajan ajatuksia/tutkimustuloksia tms.


Linkki seminaarin julkaisuun vai ohjelmaan?

Kumpaan linkkiin näissä kahdessa tulee viitata?

Kartovaara, L. & Sauli, H. 2007. Suomalainen lapsi 2007 -julkaisu. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2015.

http://www.stat.fi/ajk/tapahtumia/2007-04-12_suomi-lapsi.html 

vai

http://www.stat.fi/ajk/tapahtumia/2007-04-12_esittely_suomi_lapsi.pdf

Pursi, A. 2012. Ero lapsiperheessä – varhaiskasvattajien käsityksiä päivähoidon ja eroperheiden välisestä kasvatuskumppanuudesta. Kandidaatin tutkielma. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, lastentarhanopettajan koulutus. Viitattu 3.11.2015.

http://ensijaturvakotienliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/a98618ffb79ef99195baed44e5d268d1/1446580329/application/pdf/3807065/Annukka_Kandidaatin_tutkielma_%283%29.pdf.
Vai

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/neuvokeskus2/ammattilaisille/julkaisut-ja-esitteet/.

Vastaus:

Viittaatteko tekstissä julkaisuihin vai haluatteko korostaa seminaarin ohjelmaa tai Ensikotien liiton esitteitä ja julkaisuja -sivua?

Eka lähde

Toiseen linkkiin, joka vie julkaisuun.

Kartovaara, L. & Sauli, H. 2007. Suomalainen lapsi 2007. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2015. Http://www.stat.fi/ajk/tapahtumia/2007-04-12_esittely_suomi_lapsi.pdf.

Eka vie pelkkään seminaarin ohjelmaan, josta lukijan on hankala bongata linkkiä ohjelmatekstin seasta. Ja luultavasti haluatte tekstissä viitata nimenomaan julkaisuun eikä yksittäisen seminaarin ohjelmaan?

Toka lähde

Ekaan linkkiin, joka vie julkaisuun.

Toka vie Ensikotien liiton Esitteet ja julkaisut -sivulle, josta tosin on linkki julkaisuun. Lukija pääsee julkaisuun kummastakin linkistä. Mutta haluatte varmaan viitata julkaisuun eikä esitteiden ja julkaisujen listaan?


Psykan proffan blogikirjoitus

Ovatko lähteet merkattu oikein?

Parlakian, R. & Lerner, C. May 2012. Practical tips and tools: Sharing the caring – Considerations for co-parenting arrangements when there is a separation or divorce. Zero to three – National center for infants, toddlers and families. Journal. Viitattu 2.3.2016. https://eric.ed.gov/?q=tips+and+tools+co+parenting&id=EJ1002661, Eric – Education resources center, collection.

Emery, R. 2009. Joint physical custody – Is joint physical custody best — or worst — for children? Psychology today. Viitattu 5.3.2016.https://www.psychologytoday.com/blog/divorced-children/200905/joint-physical-custody.

Vastaus:

Ensimmäinen lähde: Zero to three -lehden artikkeli

Artikkeli on julkaistu vuonna 2012 jounaalissa nimeltä Zero to three. Myös lehden taustaorganisaatio on samanniminen ja siitä kerrotaan About-sivulla: National center for infants, toddlers and families.

Linkki vie sivulle, jossa kerrotaan tarkemmin tuosta artikkelista: Zero to Three (J), v32 n5 p40-42 May 2012. Lähdeviite:

Parlakian, R. & Lerner, C. 2012. Practical tips and tools – Sharing the caring: Considerations for co-parenting arrangements when there is a separation or divorce. Zero to three, May 2012, 32, 5, 40 – 42. Viitattu päivämäärä. Nettiosoite.

Tuo May 2012 -tieto on tässä tapauksessa oleellinen, koska artikkelin pystyy löytämään kätevimmin sen avulla lehden sivulta.

Mistä löysitte artikkelin? Avoimessa netissä näkee kyseisen lehden sisällysluettelon, mutta vasta vuoden 2013 lehdet ja sitä uusimmat on voinut ostaa (purchase). JAMKin hankkimassa ERIC-tietokannassa artikkelista on kahden virkkeen abstract (tiivistelmä).

Toinen lähde: proffan blogikirjoitus

Kyseessä on blogikirjoitus, jonka on kirjoittanut Virginian yliopiston psykologian professori. Julkaisusta ei saa oikein selvää About-sivulta, muuta kuin että ovat julkaisseet aikakauslehteä (magazine) jo vuodesta 1967 ja että ylläpitävät psykologien ja muiden ammattilaisten hakemistoa (directory).

Lukija haluaa tietää, kuka ja millä asiantuntemuksella blogiin on kirjoittanut:

Emery, R. 2009. Joint physical custody: Is joint physical custody best — or worst — for children? Psykologian professorin blogikirjoitus 18.5.2009 Psychology Today -sivustolla. Viitattu 5.3.2016. Https://www.psychologytoday.com/blog/divorced-children/200905/joint-physical-custody.


Tekijän nimessä Jr.

Hughes, R. 2005. The effects of divorce on children. IDEALS, the Illinois Digital Environment for Access to Learning and Scholarship. Viitattu 3.3.2016. https://www.ideals.illinois.edu/handle/2142/14469.

Vastaus:

Kun menen sivulle, ekaksi tulee kehotus käyttää tätä linkkiä: http://hdl.handle.net/2142/14469

Näyttää olevan Illinoisin yliopiston kokoelmassa oleva julkaisu. Julkaisuvuodeksi ilmoitetaan 1995. Aika vanha! Jos tämä ei ole alan gurun julkaisema aikaa kestävä klassikko, kehotan jättämään lähteen pois opparista. Mistä saitte lähdeviitteeseen vuosiluvun 2005?

Mutta lähdeviittessä on mielenkiintoinen yksityiskohta: Junior tekijän nimessä. Miten se laitetaan lähdeviitteeseen?

Vilkaisin netissä mm. APAn ohjeita. Kansainvälisesti näyttää olevan yleinen tapa laittaa pilkku etunimen ja Jr.-lyhenteen väliin. Katso esimerkiksi APAn blogikirjoitus 2012, International Sosiological Assosiationin ohje tai The Chicago Manual of Style Online.

Lähdeviite:

Hughes, R., Jr. 1995. The effects of divorce on children. IDEALS, the Illinois Digital Environment for Access to Learning and Scholarship. Viitattu 3.3.2016. Http://hdl.handle.net/2142/14469.


Salatut liitteet – erilaiset versiot opparista

Meidän tulisi salata opparimme liitteet Theseukseen tässä pikapuoliin. Miten se käytännössä tapahtuu? Jätämmekö ne vain pois työstämme?

Kuvailulehteen olemme ilmoittaneet että liitteet työstä salattu. Teemmekö työstämme siis kaksi pdf tiedostoa, toinen liitteineen arvioitavaksi ja toinen ilman liitteitä Theseukseen?

Vastaus:

Teette näin:

  • Jätätte opparin liitteineen arvioitavaksi.
  • Opinnäytetyö arvioidaan. Saatatte joutua vielä korjailemaan joitakin asioita ennen verkkojulkaisua.
  • Mahdollisten korjailujen jälkeen laitatte Theseukseen opparin, josta on poistettu ne liitteet, jotka eivät ole julkisia.

Julkinen versio Theseukseen

Theseukseen tulee siis julkinen versio opparistanne.

Theseus ei ole kuitenkaan arkisto, vaan paikka/palvelin, jossa amkit julkaisevat oppareitaan ja muita verkkojulkaisuja.

Täydellinen versio JAMKin arkistoon

Opinnäytetyönne täydellinen versio arkistoidaan JAMKin arkistoon (tiedostona). Katso ohjeet Elmosta.


Lähdeviite varhaiskasvatuslakiin

Olisin varmistanut sinulta lakiin liittyvän lähdemerkinnän ja viittauksen.

Laki-lähteen tekstiviite – viittaus yhteen pykälään

”Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa tulee olla tarvittava määrä henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle laaditut tavoitteet voidaan saavuttaa. Lasten päivähoidon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin sovelletaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettua lakia sekä sen nojalla annettuja säännöksiä (L 580/2015, 5 §).”

Merkataanko pykälä noin lain perään?

Vastaus:

Kyllä, tekstiviite tulee juuri tuolla tavalla.

Laki-lähteen tekstiviite – viittaus moneen pykälään

Mitä jos viittaa useaan eri pykälään samassa kappaleessa, eroitetaanko ne pilkuilla? Miten välilyönnit tulevat oikeaoppisesti, merkataanko pykälä heti numeron perään vai välilyönnillä? Tuleeko toiseksi viimeisen ja viimeisen väliin &-merkki?

(L 580/2015, 5 §, 6 §, 7 §.)

Vastaus:

Erotetaan pilkuilla. Välilyönti numeron ja pykälä-merkin väliin, kuten lakitekstissäkin on.

Toiseksi viimeisen ja viimeisen väliin ei tule &-merkkiä, pilkutus riittää. Tätä tosin ei raportointiohjeessa neuvota. Lähdeviite-standardi SFS 5989 ”Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet” antaa melko vapaat kädet välimerkityksille.

Raportointiohjeessa on kuitenkin tällainen esimerkki tekijä-tiedoista ja välimerkeistä tekstiviitteessä:

– – . Makrosysteemi sisältää yhteiskunnan säätelemät reunaehdot, kuten lait, politiikan, kulttuurin ja ideologiat. (Hietikko 2009, 45; Jaako 2008, 22; Sailio 2008, 10.)

Eipä tuossakaan ole &-merkkiä kahden viimeisen välillä.

Tarkistin vielä Tutki ja kirjoita -kirjan, mutta sielläkään ei tekstiviitteiden yhteydessä ole tähän sopivaa ohjetta tai esimerkkiä.

Ei pykäliä lähdeviitteisiin

Ja tuleeko ne pykälät lähdeluetteloonkin?

L 580/2015. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 5.2.2016. http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö, 5 §, 6 §, 7 §.

Vastaus:

Pykälät eivät tule lähdeluetteloon. Vähän niin kuin viittaisit tavalliseen kirjaan, ei silloinkaan lähdeviitteeseen sivuja laiteta.

(Ja yksittäinen pykälä ei ole julkaisun itsenäinen osa, kuten toimitettujen julkaisujen yksi artikkeli yleensä on.)

Mikä vuosiluku?

Ohjaajani kanssa tuli puheeksi Varhaiskasvatuslain merkitseminen. Finlexin sivuilla on varhaiskasvatuslaki merkattu näin, mutta tuo vuosiluku on kieltämättä aika häiritsevä, koska uusi Varhaiskasvatuslaki on astunut voimaan. Samoin PhL ottaa silmään. Voiko Varhaiskasvatuslakiin viitata siis noin, miten yllä olen sen kirjannut?

Päivähoitolaki / PhL 36/1973 Varhaiskasvatuslaki

Vastaus:

Nyt kannattaa olla tarkkana kuin porkkana!

Laki 580/2015 on Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja se on annettu 8.5.2015. Muutoksessa päivähoitolaki on muutettu varhaiskasvatuslaiksi. Tämä ei ole varhaiskasvatuslaki, vaan laki sen muutoksesta.

Kaikki varhaiskasvatuslakiin tehdyt muutokset näkyvät Finlexin sivuilta.

Tässä kolme viimeisintä, joista ekana oleva tulee voimaan vasta tämän vuoden elokuussa:

Lähdeviite varhaiskasvatuslakiin

Jos lailla on vakiintunut nimi ja/tai lyhenne, sitä voi käyttää. Juridisia lyhenteitä löytää esimerkiksi Edilexin sivuilta ja viranomaisten sivuilta. Sinne ei ole tullut vielä tätä muutosta, mutta koska laissa 580/2015 puhutaan varhaiskasvatuslaista, sitä voi käyttää myös lähdeviitteessä:

Varhaiskasvatuslaki 1973/36. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

TAI:

Varhaiskasvatuslaki 36/1973. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

Tämäkin hyväksyisin, sillä jos googlettaa sanalla varhaiskasvatuslaki, Googlen tuloslistan viitteessä numerot ovat päinvastaisessa järjestyksessä kuin edellisessä versiossa.

TAI:

L 1973/36. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

TAI:

L 1973/36. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi, Ajantasainen lainsäädäntö.

Muutosajankohta lähdeviitteeseen?

Voit täydentää lähdeviitettä, jos haluat, kertomalla lain viimeisimmän muutosajankohdan. Esim.:

Varhaiskasvatuslaki 1973/36. Viimeisin voimaantullut muutos 1.8.2015. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

Lähdeviite varhaiskasvatuslain muutokseen

Jos haluat viitata erityisesti lakimuutokseen, tee lähdeviite kyseiseen säädökseen:

L 580/2015. Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta. Viitattu 5.2.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150580.

Aiemmat postaukset

Olen kirjoittanut lakien lyhenteistä ja vakiintuneista nimityksistä reilu vuosi sitten, ja

lakiin viittaamisesta muulloinkin.


Alaluvuillakin kirjoittajia

Kysyisin neuvoa raportointiohjeeseen liittyen. Eli kuinka merkitsen oppimistehtävään tekstiviitteen ja lähteen kun lähdeteos sisältää useita artikkeleita? Esimerkiksi Jaana Saarisillan ja Johanna Heikkilän toimittama raportti Yhdessä innovoimaan -osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa.

Vastaus:
Toimitetussa julkaisussa jokainen artikkeli/pääluku on oma lähteensä.

Nyt on kuitenkin niin, että tässä kirjassa näyttää alaluvuillakin olla kirjoittajansa, ainakin osalla. Se on aika epätavallista, mutta selkiyttää kyllä hyvin sen, kenellä on tekijänoikeus mihinkin tekstiin.

Jos kirjoittaja kerrotaan, lähdeviite on helppo rakentaa. Esimerkki:

Naaranoja, M. & Heikkilä, J. 2015. Osallistuva innovaatioprosessi. Julkaisussa: Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 223 – 230. Viitattu 25.2.2016. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Lähdeviite koko julkaisuun

Jos kuitenkin haluaisit viitata koko julkaisuus, esim. kertoaksesi, että aiheesta on julkaistu ajankohtainen teos (ks. Yhdessä innovoimaan 2015), sen lähdeviite voisi tulla vaikka näin:

Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. 2015. Toim. J. Saarisilta & J. Heikkilä. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Osuva-tutkimushankkeen loppuraportti. Viitattu 25.2.2016. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Toimitetun kirjan toimittajat voi jättää kertomatta, ei ole pakollinen tieto. Loppuraportti-tiedon laitoin näkyviin tuohon, vaikka sen voi jättää kertomatta. Monellekaan lukijalle ei kerro mitään Osuva-hanke. Mutta se, että kyseessä on ollut tutkimushanke, voi kyllä kiinnostaa. Eli lähdeviite lyhyimmillään:

Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. 2015. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.2.2016. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-433-5.

Useita tageja!

Kirjassa on paljon kirjastoihmistä ilahduttavia avain-/asiasanoja (tageja), joilla kuvataan kirjan sisältöä:

sosiaali- ja terveyspalvelut; innovaatiotoiminta; osallistuminen; henkilöstö; asiakkaat; johtaminen; sosiaalipalvelut; terveyspalvelut; julkissektori; työtavat; työmenetelmät; kehittäminen; palvelut; laatu; innovaatiotutkimus.


Hakuun vain yamk-opparit Theseuksessa

Voiko Theseuksessa tehdä haun, jolla saan tuloslistalle vain ylemmän amkin opinnäytetyöt?

Vastaus:

Haun saa rajattua vain yamk-oppareihin kirjoittamalla ontasot kaksoispiste välilyönti yamk ja sitten hakusanasi.

ontasot: yamk AND hakusana

Esimerkiksi
ontasot: yamk AND tilitoimisto*

Joskus Theseuksessa katkaisumerkki toimii täysin oikein ja joskus näyttää siltä, että ei toimi. Jos haluaa varmuuden, kannattaa ehkä tarkistaa, kummalla hakusanalla tulee mielekkäin tulos: tilitoimisto* vai tilitoimisto

Theseus itse ohjeistaa näin:

Hakulausekkeiden sanoista voi jättää yhden tai useamman kirjaimen pois. Yksittäinen kirjain voidaan korvata kysymysmerkillä (?) ja useampi kirjain asteriskilla (*): Esimerkiksi a?to täsmää sanoihin auto, aito, Arto. Ilmaisu a*to voi puolestaan täsmätä edellisten lisäksi sanoihin aalto, asunto, Antto, aatto.

Myös muoto tilitoimistot on ok. Se on asiasanaston sana (ks. Finto), joten sillä voi tehdä mahdollisesti osuvimman haun  (asiasanahaun) näin:

subject: tilitoimistot

Asiasanahaku on käytännöllinen varsinkin silloin, kun tulokseen tulee paljon ”roskaa” eli epäoleellisia lähteitä.

Lisäys 23.11.16: Kannattaa kokeilla myös hakulausetta yamk* AND tilitoimisto*

Näyttää siltä, että sillä tulee joskus paremmin tuloksia, tai ainakin enemmän. Se on hyvä, jos samalla ei tule liikaa ”roskaa” eli tarpeettomia ja aiheesta ohimeneviä julkaisuja.


Mitä tietokantoja saa käyttää?

Voiko JYKDOK olla tietokanta opinnäytetyön osiossa, jossa selvitetään, mistä tietoa on haettu ja millä hakusanoilla? Kysyn siksi, että ohjaajien mukaan nelliportaalia ja janettia ei saanut listata tiedonhaun lähteisiin.

Vastaus:

Kollegani Arja K. täydensi vastaustani, täydennykset punaisella tekstillä.

Alkuperäinen vastaukseni:

Tämä kysymys hämmensi minua.

Kannattaa kääntyä ohjaajien puoleen uudestaan ja pyytää tarkennusta.

Mutta pohdiskelen tässä kysymystänne reippaalla arvaus-meiningillä.

Tietokantoja pitää käyttää

Opinnäytetyön tekijä saa käyttää ja hänen myös pitää käyttää lähteiden etsintään tietokantoja: Janetia, JYKDOKia, Melindaa jne. Linkit JAMKin alojen keskeisiin tietokantoihin ovat kirjaston tiedonhaun oppaissa, kirjasto on maksanut niiden lisenssit, joten jamkilaiset voivat käyttää niitä maksutta.

Millaisia julkaisuja tietokannassa on?

Tietokanta sisältää lähteitä (full text) tai lähdeviitteitä. Kokotekstitietokannoissa julkaisut ovat yleensä alkuperäisiä.

Lähes kaikissa JAMKin kirjaston hankkimissa tietokannoissa on monentyyppisiä julkaisuja.

Joissakin monenlaisia julkaisuja sisältävissä tietokannoissa tuloslistaukseen voi ”suodattaa” vain tiukan tieteellisiä ja vertaisarvioituja julkaisuja. Muitakin suodatusmahdollisuuksia on.

Luulenpa, että ohjaajanne tarkoittavat sitä, että hakeutukaa tietokantoihin, joista löydätte alkuperäisiä tutkimuksia kokotekstinä? Cinahl ja Terveysportti ovat tällaisia tietokantoja. Tosin JYKDOKissakin on linkkejä julkaisuihin …

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Jos teette systemaattista kirjallisuuskatsausta, jossa on tiukat lähteiden hyväksymis- ja poissulkukriteerit, parhaimmat lähteet sosiaali- ja terveysalalla löytyvät Cochrane-tietokannasta.

Tuosta voi saada käsityksen, että voi käyttää katsauksia oman katsauksen materiaalina. Cochranesta löytyy ohjeita ja mallia voi katsoa, mutta ei katsauksia katsausten tekoon!

Tiukan protokollan ohjaamissa systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa käytetään yleensä alkuperäisiä tutkimuksia, ei muita katsauksia… Joissakin tapauksissa , kun tehdään esim. kartoittavaa katsausta hanketta varten tai jos aiheesta ei ole juuri tutkimuksia ja tehdään kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, otetaan mukaan aiemmat katsauksetkin. Sisäänottokriteereissä rajataan julkaisuvuodet, jolloin löydetyissä katsauksissa käytetyt artikkelit saattaisivat olla jo vanhoja…

Pico-malliin pohjautuvalla systemaattisella tiedonhaulla tehdyissä Cochrane-katsauksissa haetaan esim. vaikuttavuutta, miten jokin menetelmä tai lääke vaikuttaa jonkin probleeman ratkaisussa tai parantamisessa, niissä käytetään mielellään saman tasoisia tutkimuksia (PICO+S = Study set), esim. RCTt, samalla kun pyritään poistamaan löydettyjen julkaisujen ja tulosten vääristymää.

Joskus katsauksen tekijä kertoo ensiksi, mistä tietokannoista hän etsi tiukan tietellisiä tutkimuksia. Sitten hän kertoo, että kyseisten tietokantojen lisäksi lähteitä on etsitty näistä-ja-näistä tietokannoista. Tässä viimeksi mainitussa ”ryhmässä” voi ehkä olla esim. JYKDOK tai Melinda, varsinkin jos rajaatte haun esimerkiksi väitöskirjoihin tai lisureihin.

Lisää kirjallisuuskatsauksista edellisessä postauksessani.


Kirjallisuuskatsaus: sekalaisia vinkkejä

Olisiko sinulla antaa vinkkejä kirjallisuuskatsauksen tekemiseen?

Vastaus:

Ainahan jotain voi vetäistä hihasta 🙂

Ainakin voin vinkata julkaisuja, nettisivuja ja tietokantoja.

Aihe on siinäkin mielessä tärkeä, että kaikki opiskelijat tekevät opparissaan katsauksen valitsemansa aiheen/ilmiön kirjallisuuteen ja muihin lähteisiin. He kertovat, mitä tutkimuksissa on havaittu kyseisestä ilmiöstä ja myös, mitä muissa keskeisissä lähteissä siitä kerrotaan. Ja tiedonhankinnan on aina oltava järjestelmällistä ja johdonmukaista, joka ikisessä aiheessa!

Olen kirjoittanut aiemminkin kirjallisuuskatsauksista, taisi olla ensimmäinen postaukseni tässä blogissa, ja myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen lähteistä.

Lähteitä JAMKista

Ensiksi tulee mieleeni tiedonhaku JAMKin kirjaston Janet-tietokannasta, hakusanalla kirjallisuuskatsau*. Tuloslistan vierestä rajaus (rastita) kirjoihin ja lajittelu uusimmat ensin, jos haluaa opparit yms. tuloslistalta pois. Tarkemman tuloksen voit saada klikkamalla jonkun hyvältä vaikuttavan julkaisun tiedoista Aiheet: kirjallisuuskatsaukset.

Kirjallisuuskatsauksista on tietoa myös tuoreessa JAMKin sosiaali- ja terveysalan Opinnäytetyön ohjaajan käsikirjassa (Tuomi & Latvala n.d.), ks. ainakin tekstit aiheista kirjallisuuskatsaukset ja integratiivinen katsaus.

Systemaattiset (kirjallisuus)katsaukset

Jotkut katsaukset tehdään tietyllä metodilla, esim. systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Voit käydä tutkailemassa Käypä hoito -suositusten tapaa tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Yksi hyvä paikka netissä on THL:n kirjallisuushaku-sivut. THL:stä löytyy myös julkaisuja asiasanalla systemaattinen katsaus tai systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Myös järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus tai tutkimuskatsaus nimityksiä käytetään, näköjään.

THL:n informaatikko Jaana Isojärvi, entinen kollegani täällä JAMKissa, nykyinen järjestelmällisten kirjallisuushakujen metodologian asiantuntija THL:ssä, on kirjoittanut mm. tällaisen artikkelin:

Isojärvi, Jaana & Ormstad, Sari Susanna. 2010. Information retrieval for health technology assessment: standardization of search methods. International Journal of Technology Assessment in Health Care 26, 4, 359–361.

Kyseisen lehden pitäisi olla jamkilaisille maksuttomasti kokotekstinä ABI/Inform-tietokannassa.Tietokanta takkuilee parhaillaan, joten en voi tarkistaa. Maksullinen versio löytyy netistä.

Jaana on ollut mukana tekemässä kirjallisuushakuja, esimerkiksi aiheista Rannepinteen diagnostiikka vieritestillä (2015) tai Synteettisen trijodityroniinin teho ja turvallisuus masennuksen ja ylipainoisuuden hoidossa eurtyreoottisilla potilailla. Jos olet JAMKin verkossa, saat auki myös Lääkärilehdessä julkaistun artikkelin, joka käsittelee robottiavusteista kirurgiaa nielusyövän hoidossa. Ainakin tuossa ranne-julkaisussa selitetään kuvien kera hakustrategiat, hakujen eteneminen ja lähteiden hyväksymis- ja hylkäyskriteerit. Jaana on myös pitänyt esitelmän PICO-asetelmasta.

Lisää katsauksia tietokannoista

Voit etsiä tietokannoista lisää kirjallisuutta tai esimerkkejä siitä, miten ”tavallisen” tai systemaattisen kirjallisuuskatsauksen voi tehdä. Tutki siis oman alasi tiedonhaun opasta kirjaston sivuilla.

Vieraskielisissä tietokannoissa hakusanana voi olla esim. kirjallisuuskatsaukset (aihe, asiasana) tai ”literature review”, ”systematic reviews” tai ”Systematic reviews (Medical research)”. Tietokantojen yhteydessä on oppaita, ks. esim. Cochrane-tietokannan oppaat aiheesta systematic reviews.

Myös netistä löytää matskua, esim. Google Scholarilla. Itse lueskelin jonain vuonna Ari Salmisen (2011) Vaasan yliopistossa tekemää julkaisua.

Kirjasto opettaa

Kirjaston avoimissa koulutuksissa kerrotaan myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekemisestä. Kouluttajana toimii informaatikko Arja Kunnela. Seuraava mahis on ke 16.3.16. Lisää tietoa ja linkkivinkkejä sitten sieltä! (Joskus hän neuvoi esim. Prisma-sivut, Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses).

Jos jollakulla teistä on vinkata hyviä nettisivuja, kerrothan niistä!

Lisäys 7.3.2016, vinkki Arjalta:

Hyvä kuvaus systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmästä löytyy Hoitotiede-lehdessä:
Kääriäinen, M. & Lahtinen, M. 2006. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 18, 1, 37-45.

Lisäksi turkulaisilta on ilmestynyt uusi opas (hurraa!):

Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. 2016. Toim. M. Stolt, A. Axelin ja R. Suhonen. 2. korj. p. Turku: Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja A:73.


Kansilehden fonttia ei saa vaihtaa

Voiko opinnäytetyön kansilehteen vaihtaa fontin? Käytän opinnäytetyössäni Palatinoa.

Vastaus:

Valitettavasti ei voi. Oppareiden kansilehtien on oltava visuaaliselta ilmeeltään yhdenmukaiset.

On tyylikästä ja edustavaa, että JAMKin oppareissa on samanlaiset kansilehdet esim. Theseuksessa!


Aktiiviset linkit

Saako linkit olla aktiivisia?

Vastaus:

Tässä ei nyt tarkoiteta Jyväskylän kaupungin bussiliikenteen kulkuneuvoja, joiden tietty toivoo niidenkin olevan mahdollisimman aktiivisia 😉

Aktiiviset linkit lähdeviitteissä ovat mainioita.

Koska suurin osa oppareista julkaistaan nykyään Theseuksessa, on pelkästään hyvä, että lukija pääsee opparin lähdeluetteloa selatessaan yhdellä klikkauksella haluamaansa alkuperäiseen lähteeseen.

Hieman eri asia on sitten ”liian” monen rivin linkit, jotka näyttävät lähdeluettelossa kryptisiltä. Huono juttu, jos ne sen lisäksi ovat vielä vain istuntokohtaisia linkkejä, eivätkä pysyviä linkkejä. Silloin kannattaa johdatella lukija lähteen äärelle vaikka nettipolkua pitkin.


Numeroimaton sivu

Miten merkitsen sivunumeroimattoman sivun viiteeseeni? Esimerkiksi tutkimuksissa on välillä tiivistelmäsivuja, joita ei ole numeroitu.

Vastaus:

JAMKin oppareidenkaan tiivistelmäsivuissa (kuvailulehdissä) ei ole sivunumeroa.

Tekstiviitteestä jätetään sivunumerot pois, jollei niitä tiedetä tai niitä ei kyseisessä lähteessä ole.

Mietin kuitenkin, että jos pääset käsiksi lähteeseen, miksi viittaisit tiivistelmään etkä teksissä olevaan tietoon, esimerkiksi tutkimuksen tuloksiin tai johtopäätöksiin. Tavallisilla sivuillahan yleensä on sivunumerot, jollei koko julkaisu satu olemaan yhtä tekstipötköä.

Numeroimaton tiivistelmäsivu

Jos kuitenkaan et pääse varsinaiseen tekstiin, voit viitata numeroimattomaan tiivistelmään. Näin on esimerkiksi lisenssi-tietokannoissa, joissa artikkelit aukeavat viiveellä, vaikka perustiedot ja tiivistelmä julkaistaankin heti kun mahdollista.

Silloin lähdeluetteloon tulevaan lähdeviitteeseen on laitettava tieto siitä, että viittaat vain tiivistelmään.

Tekstiviite tulee normisti: Tekstiä tekstiä tekstiä (tekijät julkaisuvuosi).


Kaksisivuinen taulukko

Jos taulukko jatkuu toiselle sivulle, miten siihen pitää merkitä, että se jatkuu seuraavalla sivulla ja toisella sivulla, että se on jatkoa edelliselle sivulle?

Vastaus:

Raportointiohje neuvoo näin (korostukset sp): ”Taulukon tulisi mahtua yhdelle sivulle, mutta jos taulukko jatkuu toiselle sivulle, siitä tulee mainita taulukon alareunassa ja jatkosivun yläreunassa.”

Tutki ja kirjoita -opus (2009, 326) antaa täsmällisemmän ohjeen: ”Jos taulukkoa joudutaan jatkamaan seuraavalle sivulle, kirjoitetaan – – sivun oikeaan alareunaan sulkeisiin: (jatkuu) – – Seuraavalle sivulle kirjoitetaan vasemmalle ylös taulukon numero ja sulkeisiin sama sana kuin edelliselle sivulle – -”

Eka tapa

Tätä tapaa suosisin varsinkin silloin, kun taulukko jatkuu monta riviä seuraavalle sivulle.

Taulukon aloitussivun oikeaan alareunaan tulee vain:

(jatkuu)

Seuraavalle sivulle kirjoitetaan vasemmalle ylös taulukon numero ja nimi esimerkiksi:

Taulukko 3. Oppariblogin kysyjät aloittain vuonna 2015 (jatkuu)

 

Toinen tapa

Maalaisjärkeä voi myös käyttää. Esimerkiksi Ilari Syrjälän amk-opparissa (2015, 17 – 18) käytetään tällaisia ilmaisuja:

Taulukko 2 jatkuu seuraavalla sivulla

Taulukko 2 jatkuu edelliseltä sivulta

Tällöinkin asiasta on maininta taulukon alareunassa ja jatkosivun yläreunassa. (Huom! Kyseinen oppari mainitaan tässä vain taulukon jatkumisen vuoksi, en tiedä mitään sen arvioinnista tai arvosanasta.)


Kotihoito-ohjeistus potilaalle monisteena

Teen työni yhteistyössä HYKS Syöpäkeskus Rintarauhaskirurgian yksikön kanssa. Miten laitan viitteeksi heidän antamansa kotihoito-ohjeistukset?? Mainitaanko lähteissä???

Eli jos käytän työssäni HUS Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle (moniste) – Fysioterapia Kirurginen sairaala

Eli onko oikein kun laitan viitteeksi   Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015. HUS kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille.

ja lähde   Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015. HUS. Fysioterapia Kirurginen sairaala.

Vastaus:

Ne lähteet, joita käytetään opparin tekstissä, mainitaan lähdeluettelossa (lähdeaineisto).
(Tutkimusaineistoa, joka on kerätty esimerkiksi haastattelemalla, ei kuitenkaan mainita lähdeluettelossa.)

Kotihoito-ohjeistuksen otsikko on siis Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. Ja kyse on monisteesta eikä painotuotteesta. Lähdemerkintään laittaisin tiedon monisteesta ja avaisin myös tuon HUS:n, vaikka suuri osa suomalaisia ymmärtääkin, mitä HUS-lyhenne suurin piirtein tarkoittaa:

Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015. Moniste. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille. Kirurginen sairaala, fysioterapia.

Jos kaksi eri ohjetta

Entä jos kysymyksesi koskeekin kahta eri monistenippua? Silloin olisi yleisluonteinen kotihoitoohje ja sitten vielä toinenkin ohje, fysioterapian ohje. Lähdemerkinnät silloin näin:

Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015a. Moniste. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille.

Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015b. Moniste. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille. Kirurginen sairaala, fysioterapia.

Julkaisuvuosiin lisätään tällöin pikkukirjaimet a, b jne. Tekstiviitteet eli tekstissä olevat viitteet eivät tule silloin täysin samanlaisiksi, vaan lukija erottaa, mistä lähteestä kulloinkin on kyse.

 

 


Kuinka referoida oikein?

Opinnäytetyötä kirjoittaessani olen joutunut useamman kerran pohtimaan, kuinka muuttaa referoimani tekstin sanoja, jotta tekstin merkitys pysyisi samana, mutta en kuitenkaan syyllistyisi plagiointiin.

Esimerkiksi jos virke lähteessa olisi: ”Kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen tavoitteena on todellisen elämän kuvaaminen mahdollisimman moninaisesti.” Kuinka referoisit yllä olevan virkkeen?

Ehdotukseni: ”Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa pyritään kuvaamaan reaalielämää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.”

Kommentoi ja korjaa, jos olen väärässä.

Vastaus:

Hienoa, että mietit, miten toimia oikein!

Pyysin vastausta kielikeskuksen väeltä. Viestinnän opet Ahopelto & Liukko kommentoivat näin:

Hyvä yksittäinen ehdotus, mutta enempi pitäisi olla kyse siitä, että yksittäisiä virkkeitä yksittäisestä lähteestä ei yritetä muuttaa toisen näköiseksi, vaan tiivistetään isompia kokonaisuuksia ja käytetään useita lähteitä rinnan vertaillen ja yhdistellen.

Välillä on tietysti tällaisia määritelmätyyppisiä ja tavoitelauseita, joissa oikeasti on vaikeus ilmaista asia referoiden, kun olennainen kuitenkin pitäisi sanoa. Tässä esimerkissä on mielestäni kelvollinen muotoilu – asia on ymmärretty, mutta sanottu vähän toisella tavalla.


Muuttunut kuntoutuksen nimi

Opinnäytetyössäni on lause:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen (Monialainen kuntoutus 2015, 9).

Lähde: Monialainen kuntoutus 2015. 2015. Tilannekatsaus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita: 2015:18. Viitattu 3.11.2015. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125757/URN_ISBN_978-952-00-3509-9.pdf?sequence=1

Kysymykseni on, että miten voisin merkitä lauseeseen, että 1.1.-16 lähtien Kelan lääkinnällinen kuntoutus on Kelan vaativa kuntoutus? Voinko korjata sen suoraan: …mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan kuntoutukseen (Monialainen kuntoutus 2015, 9). Vai laitanko sen sulkuihin, jolloin tulee kahdet sulut. Ja tavitseeko tuo korjauskin oman lähteen?

Vastaus:

Ensiksi huomioni kiinnittyy lähdeviitteeseen. Siihen kannattaa lisätä julkaisuvuosi, kustannus-/julkaisupaikka ja piste lähdeviitteen loppuun:

Monialainen kuntoutus 2015. 2015. Tilannekatsaus. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita: 2015:18. Viitattu 3.11.2015. Http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125757/URN_ISBN_978-952-00-3509-9.pdf?sequence=1.

Koska julkaisun nimeen sisältyy vuosiluku, tekstiviite on poikkeuksellinen: (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, sivut).

Sitten varsinaiseen kysymykseesi. Kyse on siis ilmeisesti siitä, että säädös tai viranomaisohje on muuttunut vähintäänkin termistöltään, jollei myös sisällöltään. Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus on muuttunut 1.1.2016 Kelan järjestämäksi vaativaksi kuntoutukseksi.

Tarvitset lähteen, jossa sanotaan, että kuntoutuksen nimi muuttuu, jollei sitä tietoa ole Monialainen kuntoutus 2015 -julkaisussa. Tieto näyttää kuitenkin olevan käyttämässäsi julkaisussa, ainakin sivulla 10.

Voisiko tämän muuttaa esimerkiksi näin:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota aiemmin kutsuttiin vaikeavammaisten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, 9 – 10).

Tai:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota ennen vuotta 2016 kutsuttiin vaikeavammaisten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, 9 – 10).

Tai:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota kutsuttiin vaikeavammaisten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi vuoden 2015 loppuun asti (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, 9 – 10).

Tai jotain vastaavaa, tässä on monia mahdollisuuksia. Kuten aiemmin kerroin ja itsekin mietit, on myös mahdollista käyttää toista lähdettä apuna, esimerkiksi Kelan tiedotetta tai lain muuttumiseen liittyviä lakeja (HE 332/2014 vp; L 145/2015), jossa tuo kuntoutuksen nimen muuttuminen kerrotaan.

Lyhennetäänkö vaativa lääkinnällinen kuntoutus alasi julkaisuissa vaativaksi kuntoutukseksi? Jos kyllä, voit käyttää lyhyempää kirjoitusmuotoa. Jos ei, kannattaa käyttää opparissa täsmällistä ja virallista termiä, toisin sanoen pitempää nimitystä.


Tavutus mallipohjassa

Olen tehnyt opparin mallipohjaa käyttäen yhden harjoitustyön ja huomasin vasta sen palauttamisen jälkeen, että tavutus ei toimi kunnolla. Onkohan vika pohjassa vai Wordissä (Office 2013)?

Vastaus:

Sekä-että.

Avainsana on Lorem ipsum, jota käytetään mallipohjassa ja jota Word ei välttämättä tunnista suomenkieliseksi tekstiksi.

Elmossa eli opiskelijaintrassa on ohje (teksti + ohjaavat kuvat) tämän ongelman ratkaisuun.

Koska kaikki eivät ole juuri nyt kirjautuneita Elmoon, tässä ohje tekstiversiona:

1) Kytke Sivun asetteluista automaattitavutus pois päältä.
2) Maalaa tavutettavaksi haluttu teksti.
3) Napsauta hiirellä tilapalkista SUOMI.
4) Merkitse valitun tekstin kieleksi suomi. Ota rastit tarvittaessa pois kohdista Älä tarkista oikeinkirjoitusta & Tunnista kieli automaattisesti.
5) Napsauta Aseta oletukseksi ja vastaa oletusarvo-kysymykseen Kyllä.
6) Napsauta lopuksi OK.
7) Kytke automaattitavutus päälle.

 


Mikä ajankohta kansilehteen? Muutos!

JAMKin opinnäytetyöfoorumissa tehtiin tänään muutos raportointiohjeeseen.

Kansilehteen merkitään jatkossa kuukauden ja vuoden tarkkuudella se ajankohta, jolloin opinnäytetyö hyväksytään opinnäytetyöryhmässä. Ei siis enää se ajankohta, jolloin opiskelija luovuttaa työnsä arvioitavaksi!

Kuvailulehdessä ajankohta ilmoitetaan samoin kuin kansilehdessäkin. Ei siis enää pp.kk.vvvvv.

Lisäys 29.12.2015: Nämä muutokset tehtiin myös kansi- ja kuvailulehtien malleihin sekä valmiiseen mallipohjaan, joten oppariaan aloittelevan ei tarvitse tehdä mitään. Mutta niiden opiskelijoiden, jotka ovat jo pitkällä opparinsa teossa, on otettava huomioon tämä muutos.

Myös raportointiohjetta muutettiin tältä osin.


Viittaus englanninkieliseen EU-direktiiviin

Teen englanninkielellä Master’s Degree thesistä ja pohdiskelin viittauksen tekemistä direktiiviehdotukseen eli tekstissä olen viitannut

The change is going to affect to the larger number of companies than before which are carrying out occasional transactions. (Council Directive Proposal COM/2013/045).

ja referensseissä

Council Directive Proposal COM/2013/045 final., 2013 Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on the prevention of the use of the financial system for the purpose of money laundering and terrorist financing. Accessed on 8 July 2015. Retrieved from http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52013PC0045

Ohjaajani oli laittanut kommentteihin, että tarkistaisin viitteen ja en nyt löydä JAMK:in raportointiohjeista tähän sopivaa mallia. Pystyisitkö kommentoimaan, että mikä olisi direktiiviehdotuksen oikea viittaustapa?

Vastaus:

Ensivaikutelma:
Onkohan ohjaajan havaitsema ongelma tekstiviitteessä, tarkemmin sen pisteen paikassa? Jos viittaat vain yhteen edeltävään lauseeseen, piste tulee vasta sulkumerkin jälkeen:

The change is going to affect to the larger number of companies than before which are carrying out occasional transactions (Council Directive Proposal COM/2013/045).

Ellei ongelma ole tekstiviitteessä, se on lähdeviitteessä.

Tsekkasin nopeasti pari tutkimusartikkelia netissä. Niissä lähdeviite EU-direktiviin aloitettiin yhteisötekijällä eli viitteen alkuun tulee European Union. JAMKissa lähdeviitteen alkuun laitetaan vain henkilötekijät. Jos heitä ei ole, lähdeviite aloitetaan julkaisun nimellä tai sen virallisella lyhenteellä (lait ja muut säädökset, standardit jne).

Jos haluat pikavastauksen lähdeviitteestä, mene tämän postauksen loppuun, sillä tässä välissä on Piiiitkä pohdinta. Olen aiemmin hikoillut tämäntyyppisen aiheen parissa ja kirjoittanut suomenkielisistä EU-direktiiveistä ja EUR-LEXin asiakirjoista.

Mitä ihmeen päivämääriä?

Direktiiviehdotuksen sivulta saa napattua lähdemerkinnän aihion (Title and reference), joka näyttää tällaiselta:

Proposal for a DIRECTIVE OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on the prevention of the use of the financial system for the purpose of money laundering and terrorist financing

/* COM/2013/045 final – 2013/0025 (COD) */

Heti pistää silmään tämä: JAMKin ohjeen mukaan enkunkielisissä lähdeviitteissä substantiivit kirjoitetaan isoilla alkukirjaimilla, mutta muuten tavallisesti. Direktiiviehdotuksen lähdeviite-esimerkissä osa tiedoista on tikkukirjaimilla.

Katson All-välilehdeltä kohdasta Dates, mitä direktiiville on tapahtunut byrokratian rattaissa:

  • Date of document: 05/02/2013
  • Date of dispatch: 06/02/2013; Forwarded to the Parliament
  • Date of dispatch: 06/02/2013; Forwarded to the Council
  • Date of end of validity: 20/05/2015; Adopted by 32015L0849

Direktiiviehdotus eli lakialoite on dokumentoitu 5.2.2013 – mitä mahtaa tarkoittaa? Sitten se on lähetetty Euroopan Parlamentille ja EU:n neuvostolle (ministerineuvosto) 6.2.2013. Jotain on tapahtunut 20.5.2015, mutta mitä? Ja ovatko nämä edes oleellisia lähdeviitteen kannalta?

Direktiiviehdotuksen käsittelyn vaiheet

Tiedustelin Eurooppatiedotuksesta, mitä kyseiset päivämäärät tarkoittavat.

Eurooppatiedotuksen tietopalvelu vastasi näin:

Käsittelyn vaiheet löytyvät tarkemmin seuraavista linkeistä

Direktiivin teksti julkaistu virallisessa lehdessä 5.6.2015.

68 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

**

Ymmärrän em. selityksen näin:

Summary of Legislation kertoo minulle, että 5.2.2013 järjestelmään on dokumentoitu kaksi täydennystä;  ne ovat ensimmäiset dokumentit prosessissa. Klikkasin ensimmäistä ja pääsin working documenttiin (COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT IMPACT ASSESSMENT). Toisesta pääsen toiseen vastaavaan dokumenttiin (COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT EXECUTIVE SUMMARY OF THE IMPACT ASSESSMENT).

Euroopan parlamentin puhemies ja neuvoston puheenjohtaja ovat allekirjoittaneet direktiivin 20.5.2015 (= hyväksymispäivä). Se on julkaistu virallisessa lehdessä 5.6.2015. Siitä lasketaan 20 päivää direktiivin voimaan tuloon: 5.6. + 20 pv => 25.6.2015, jolloin se on tullut ilmeisesti voimaan. Jos näitä päivämääriä edes tarvitaan lähdeviitteessä…

Lähdemerkintä direktiiviehdotukseen (lakialoitteeseen)

Tekisin lähdeviitteen näin, aloitus julkaisun nimellä:

Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on the Prevention of the Use of the Financial System for the Purpose of Money Laundering and Terrorist Financing. 2013. COM/2013/045 final – 2013/0025 (COD). Accessed 10 December 2015. Retrieved from http://eur-lex.europa.eu/legal-content /EN/TXT/?uri=CELEX:52013PC0045.  

Julkaisun nimi on aika pitkä! Noin niin kuin tekstiviitettä ajatellen. Tekstiviitteessä epäkäytännöllisen pitkän nimen voi lyhentää kolmella pisteellä, kunhan nimen merkitys ei muutu.

Voi myös käyttää virallista lyhennettä, tämä on mielestäni näppärämpi tapa:

COM/2013/045 final. Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on the Prevention of the Use of the Financial System for the Purpose of Money Laundering and Terrorist Financing. Accessed 10 December 2015. Retrieved from http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52013PC0045. 

Tekstiviite:

Text text text (COM/2013/045 final, sivut).

Viitaustavat direktiiveihin Suomen säädöskokoelmassa

Entä miten viitataan hyväksyttyyn direktiiviin?

Oikeusministeriön asetus viittausmerkinnöistä Suomen säädöskokoelmassa (A 17.12.2010/1198, 5 §) määrää, että viittaukset direktiiveihin tehdään säädöskokoelmassa näin:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY(32006L0123); EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36;

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU (32010L0013); EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1;

3) neuvoston direktiivi 2010/24/EU (32010L0024); EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1;

4) komission direktiivi 2000/1/EY (32000L0001); EYVL L 21, 26.1.2000, s. 16;

5) komission direktiivi 2010/34/EU (32010L0034); EUVL L 134, 1.6.2010, s. 73;

6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1182/1999 (31999R1182); EYVL L 144, 9.6.1999, s. 1;

7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 437/2010 (32010R0437); EUVL L 132, 29.5.2010, s. 1;

8) neuvoston asetus (Euratom, ETY) N:o 1588/90 (31990R1588); EYVL L 151, 15.6.1990, s. 1;

9) neuvoston asetus (EU) N:o 7/2010 (32010R0007); EUVL L 3, 7.1.2010, s. 1;

10) komission asetus (EY) N:o 19/2004 (32004R0019); EUVL L 4, 8.1.2004, s. 11;

11) komission asetus (EU) N:o 285/2010 (32010R0285); EUVL L 87, 7.4.2010, s. 19;

12) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 477/2010/EU (32010D0477); EUVL L 135, 2.6.2010, s. 1;

13) neuvoston päätös 2010/217/EU (32010D0217); EUVL L 96, 16.4.2010, s. 7;

14) komission päätös 1999/253/EY (31999D0253); EYVL L 98, 13.4.1999, s. 15;

15) komission päätös 2010/249/EU (32010D0249); EUVL L 110, 1.5.2010, s. 32.

Siinäpä on listattu esimerkkejä!

Mitä nuo lyhenteet ovat? Kyseisen asetuksen 4 § kertoo näin (korostukset minun):

Viittauksessa mainitaan se Euroopan unionin säädös, jonka säännöksiä pannaan täytäntöön tai jossa edellytettyjä tarkempia säännöksiä annetaan. Lisäksi viittauksessa mainitaan se Euroopan unionin virallisen lehden numero, jossa säädös on julkaistu, ja sen julkaisemispäivä sekä sen sivun numero, jolta säädös alkaa.

Viittaus kirjoitetaan siten, että ensin mainitaan, mikä unionin toimielin on antanut säädöksen ja mikä säädös on kyseessä. Jos säädös on direktiivi tai päätös, tämän jälkeen kirjoitetaan tunnus, joka muodostuu vuosiluvusta, direktiivin tai päätöksen numerosta ja unionia tarkoittavasta lyhenteestä. Jos säädös on asetus, toimielimen ja säädöslajin jälkeen mainitaan suluissa unionia tarkoittava lyhenne, lyhenne ”N:o” sekä asetuksen numero ja vuosiluku.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun tunnuksen jälkeen mainitaan suluissa säädöksen tunniste, joka muodostuu Euroopan unionin tietojärjestelmissä lainsäädäntösektoriin viittaavasta tunnuksesta 3, vuosiluvusta nelinumeroisena, säädöstyyppiä tarkoittavasta tunnuksesta sekä säädöksen juoksevasta numerosta nelinumeroisena. Kaikissa viittauksissa viimeiseksi mainitaan puolipisteen jälkeen Euroopan unionin virallisen lehden lyhenne, lehden numero, sen julkaisemispäivä sekä sen sivun numero, jolta mainittu säädös alkaa. Virallisen lehden lyhenteeksi merkitään EUVL vuonna 2004 tai sen jälkeen julkaistuissa säädöksissä.

Eli asetuksen ensimmäisessä esimerkissä oli näin:
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY(32006L0123)

Lähdeviitteen osat:
Toimielin: Euroopan parlamentin ja neuvoston
Säädös: direktiivi
Tunnus järjestyksessä vuosiluku, direktiivin numero, unionin lyhenne: 2006/123/EY
Säädöksen tunniste suluissa: (32006L0123)

Europan unionin lehti: EUVL
Sen numero: L 376
Julkaisemispäivämäärä: 27.12.2006
Sivun numero: s. 36

Näin siis suomalaisissa säädöksissä viitataan direktiiveihin. Tosin esim. EY-lyhennettä ei enää käytetä.

Tunnus lähdeviitteen alkuun?

Mielestäni tuota tunnusta voisi käyttää samalla tavalla kuin käytämme, kun viittaamme suomenkielisiin säädöksiin. Niinhän tein direktiiviehdotuksen lähdeviitteessäkin.

Myös EU:n virallisessa lehdessä käytetään tunnusta (ks. suomenkielinen teksti tunnuksesta). Tunnuksen muodostumista selitetään perusteellisesti myös europa.eu-sivulla, sama suomeksi. Kun järjestysnumero edeltää vuotta, käytetään lyhennettä ”N:o”. Kun vuosi edeltää järjestysnumeroa, lyhennettä ”N:o” ei käytetä.

Direktiiville ei taida olla lyhennettä, ei suomeksi eikä englanniksi?

Viittaa Official Journalin asiakirjaan

Jos viitataan lakiin, ei näköjään saa käyttää sitä pdf:ää, joka löytyy tietokannasta, vaan on käytettävä Official Journalia (”Only legal acts published in the Official Journal are binding.”). Sitten on etsittävä 5.6. julkaistu lehti/lehdet.

Official Journalissa on tällainen merkintö englanniksi (ks. halutessasi sama suomeksi):

32015L0849: Directive (EU) 2015/849 of the European Parliament and of the Council of 20 May 2015 on the prevention of the use of the financial system for the purposes of money laundering or terrorist financing, amending Regulation (EU) No 648/2012 of the European Parliament and of the Council, and repealing Directive 2005/60/EC of the European Parliament and of the Council and Commission Directive 2006/70/EC.

Päättelen sivulta, että alussa oleva numero on Celex-numero. Se on kunkin EUR-Lexissä olevan asiakirjan yksilöllinen tunniste, joka on kaikilla kieliversioilla sama.

Lähdeviite hyväksyttyyn direktiiviin

Tämän intensiivisen EU-opiskelutuokioni jälkeen voisin tiivistää lähdeviitteen tällaiseksi:

Directive (EU) 2015/849. Directive of the European Parliament and of the Council on the Prevention of the Use of the Financial System for the Purpose of Money Laundering and Terrorist Financing. Official Journal L 141, 5.6.2015, 73–117. Accessed 10 December 2015. Retrieved from http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32015L0849&rid=2.

Lähdeviite on siis englanninkielisissä oppareissa muotoa:

Tunnus. Julkaisun nimi. Lehden nimi numero, päivämäärä, sivut. Mahdolliset täsmennykset. Accessed päivämäärä. Retrieved from nettiosoite.

Voit halutessasi ilmoittaa Celex-numeron, vaikka se näkyy kyllä jo linkissäkin:

Directive (EU) 2015/849. Directive of the European Parliament and of the Council on the Prevention of the Use of the Financial System for the Purpose of Money Laundering and Terrorist Financing. Official Journal L 141, 5.6.2015, 73–117. Celex no 32015L0849. Accessed 10 December 2015. Retrieved from http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32015L0849&rid=2.

Tekstiviite

JAMKin lähdeviitteissä ei yleensä ole sulkumerkkejä, jolloin myös tekstiviitteet pysyvät helposti luettavina. Mutta jos tuo EU on aina ja kaikkialla suluissa, niin varmaan se täytyy sitten olla suluissa JAMKissakin, luultavasti.

Tekstiviitteestä tulee hieman kummallinen sulkujen takia:

Text text text (Directive (EU) 2015/849).

Huh, olipa vaikea kysymys!


Sähköpostiketju ja Word-liitetiedosto

Kuinka merkitsemme oppariin lähdeviitteeksi ja lähteeksi sähköpostiliitteenä lähetetyn word- tiedoston, jossa ei ole muita tietoja kuin otsikko? Tiedämme, että liite toimii toimeksiantajayrityksen liiketoimintasuunnitelmana mutta muuta oikeastaan emme.

Toinen kysymys samaan aihepiiriin koskee sähköpostiketjua yrittäjän ja toisen osapuolen välillä, josta osa lähetettiin meille sekä viestiketjun liitteenä ollut tiedosto aluekaavoituksesta. Kuinka tämä merkitään lähdeviitteeksi ja lähteeksi?

Vastaus:

Word-tiedosto sähköpostin liitteenä

Sähköpostin liitetiedostosta olen kirjoittanut aiemmin: http://blogit.jamk.fi/oppari/2011/04/15/sahkopostin-liitteena-saatu-pdf/

Silloin ohjeistin tällaisella esimerkillä:

JAMKin kirjaston kehittämissuunnitelma. 2011. PDF-tiedosto. Saatu sähköpostin liitteenä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastonjohtaja R. Heikkiseltä 15.4.2011.

Eli teidän tapauksessanne lähdeviite tulisi jotakuinkin näin:

Otsikko. Vuosi. MS Word-tiedosto. Yrityksen X liiketoimintasuunnitelma. Saatu sähköpostin liitteenä Yrityksen X titteli Etunimen alkukirjain. Sukunimi pp.kk.vvvv.

Aluekaavoitus-tiedostoon voi viitata samalla tavalla.

Sähköpostiketjuun viittaaminen

Sähköpostiketjuun viittaaminen onkin kinkkinen juttu, koska periaatteessa jokaisella sähköpostin lähettäneellä on todennäköisesti tekijänoikeus omaan tekstiinsä. Kyseessä ovat siis henkilötekijät. Kaikkein korrektimmin lähdeviitteet tehdäänkin niihin sähköpostiviesteihin, joita opinnäytetyössä on tosiasiallisesti käytetty tietoperustan laadinnassa tai toimeksiantajan kuvailemisessa. Jokaisesta viitatusta viestistä pitäisi siten tehdä oma lähdeviitteensä.

Jos haluatte kuitenkin viitata koko sähköpostiketjuun esim. kertoaksenne, että tietystä asiasta on keskusteltu vilkkaasti, kyllä senkin voi varmaan tehdä. Ohjaava opettajanne sitten ohjaa, jos on meneteltävä toisin. Sähköpostiketjussa sähköpostin otsikko yleensä pysyy samana:

Sähköpostiketjun otsikko. Vuosi. Sähköpostiviestiketju Yrittäjän X ja Toisen Osapuolen välillä pp.kk.vvvv–pp.kk.vvvv. Saatu sähköpostina Yrityksen X titteli Etunimen alkukirjain. Sukunimeltä pp.kk.vvvv.


Kuvituskuvia ei Kuviot-luetteloon

Laitoin sinulle meidän kyselylomakkeet liitteeksi, jos osaisit auttaa.

Nalleen ja ihmishahmoon voimme merkitä lähteet varmasti kuvan alle ja lähdeviite sekä osoite siihen mistä otettu vai tarvitseeko lähde merkitä vielä erikseen johonkin muualle, kun on kyse vain liitteessä käytetyistä kuvista? Kaikki nuo kuvat on otettu Creative Commonsin kautta. Vai oliko tarkoitus kuviot-kohtaan merkitä näistä jotakin?

Mutta sitten ongelmaksi tuleekin se, että miten merkkaamme lähteet noihin kuviin, jotka toimivat visualisointia taustalla? (Kädet ja pilvet)

Vastaus:

Kaikki lähteet, jotka eivät ole tämänkertaista omaa tuotostanne, on ilmoitettava lähdeluettelossa.

Mutta kysymyksenne onkin: Ilmoitetaanko kuvituskuvat myös kuvioluettelossa (Kuviot)?

Kuvioluettelo, jonka otsikko on Kuviot, sijaitsee opparin rakenteessa sisällysluettelon jälkeen.

Ihan ekaksi olin sitä mieltä, että onhan ne ilmoitettava. Sitten olin sitä mieltä, että no ei kyllä tarvitse ilmoittaa. Viimeksi mainittu voitti.

Perustelu 1: Mitä sanoo rapsaohje?

Se kertoo, että ”Kuvioista ja taulukoista tehdään kummastakin oma luettelonsa sisällysluettelon loppuun. Luettelo sisältää kunkin kuvion tai taulukon numeron, nimen ja sijainnin (sivunumeron), mutta ei lähdeviitettä.”

Päättelen tästä, että koska kyselylomakkeissanne olevista kuvituskuvista ei todellakaan tehdä erillistä numeroa, nimeä taikka kuvioselostetta (kuvatekstiä), niitä ei ilmoiteta kuvioluettelossa.

Perustelu 2: Entä tekijänoikeudet?

Valokuvien tekijänoikeuksien kanssa on oltava huolellinen. Tekstiviitteet ja lähdeviitteet on siis tehtävä asiallisesti. Se ei kuitenkaan vaikuta mitenkään siihen, onko nallen kuvasta oltava tieto Kuviot-luettelossa vai ei.

Lähteiden ilmoittamista korostetaan myös Tutki ja kirjoita -teoksessa (2010, 395), jossa todetaan, että ”jos liitteenä oleva kuvio, taulukko, selvitys yms. ei ole kirjoittajan laatima, sen alkuperä on pantava näkyviin tarkalla lähdemerkinnällä”.

CC-lisenssejä on useita erilaisia. Osa antaa mahdollisuuden käyttää valokuvaa lähdetiedot ilmoittaen, toiset sallivat jopa kuvan kaupallisen käytön. Lähdeviitteeseen on laitettava mahdollisimman täsmällinen tieto siitä, millainen lisenssi on kyseessä.

Miten viittaan kuvaan lähdeluettelossa ja tekstissä?

Kuvaan viitataan ihan normisti.

Lähdeluettelossa, jos henkilötekijä tiedetään:

Sukunimi, Etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Lisenssitieto. Muut mahdolliset tiedot. Viitattu pp.kk.vvvv. Nettiosoite.

Lähdeluettelossa, jos henkilötekijä ei ole tiedossa:

Kuvan nimi. Julkaisuvuosi. Lisenssitieto. Muut mahdolliset tiedot. Viitattu pp.kk.vvvv. Nettiosoite.

Myös tekstissä kuvaan viitataan tavalliseen tapaan, esimerkiksi Liitteessä X vaikkapa näin:

Liite X. Kyselylomake lapsille (kuvituskuvat Sukunimi1 julkaisuvuosi, Sukunimi2 julkaisuvuosi, Sukunimi3 julkaisuvuosi ja Sukunimi4 julkaisuvuosi)

Tekstiviitettä ei mielestäni tarvitse erikseen laittaa nallen tai ihmisen kuvan päälle/alle/viereen/mihin sen nyt saisikaan laitettua.


Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssi keväällä 2016

Asiantuntijan tiedonhankinta, ZZRZV120, 5 op, sopii erityisen hyvin opinnäytetyön tekijälle, jolla on aihe tiedossaan.

Opintojaksolla etsit ammatillisen ja tutkimustiedon lähteet opparin – tai muun laajaa tiedonhankintaa vaativan raportin – tietoperustaa varten.

Verkkokurssi toteutetaan keväällä 2016 eli kolkki- ja nelkkijaksojen aikana. Siihen kuuluu myös vapaaehtoisia kontakteja.

Ilmoittaudu Asiossa viimeistään 30.11. tai täydennysilmoittautumisessa 4. – 10.1.2016. Tänä aamuna (11.11.15 klo 10) opintojaksolla on vielä tilaa kahdeksalle.

Myös jonoon kannattaa ilmoittautua, sillä osallistujalistalla on tapana muuttua reippaastikin, ennen kuin verkkokurssi starttaa. Ja jopa sen jälkeenkin. Yhtenä syynä on opparin aiheen puuttuminen; jos ei ole aihetta, ei tiedonhankinnassakaan ole suuntaa eikä järkeä. Silloin osallistuminen kannattaa siirtää seuraavaan kevääseen. Ja onhan osalla opiskelijoita taipumusta ylibuukata opintojaksoja varmuuden vuoksi…

Lisätietoja
Suvi Perttula, etunimi.sukunimi(at)jamk.fi


Sanomalehtien hinnastot netissä

Tässä pari lähdettä joita mietimme, miten nämä tulisi merkitä tekstiin ja lähdeluetteloon.

Tässä on kyseessä sanomalehti Kalevan hinnasto.  http://issuu.com/kaleva/docs/hinnasto_2015_a_034078eb85e75b

Ja tässä Lapin Kansan ja Pohjolan sanomien hinnasto
Mikä tästä pitää laittaa otsikoksi?
Http://mediamyynti.lapinkansa.fi/tuotteet/lapin-kansa/luokitellut-ilmoitukset/

Vastaus:

Tekisin lähdeviitteet jotensakin näin:

Kalevan hinnasto

Hinnasto 2015. N.d. Sanomalehti Kalevan julkaisu. Viitattu pp.kk.vvvv. http://issuu.com/kaleva/docs/hinnasto_2015_a_034078eb85e75b.

Julkaisuvuosi on todennäköisesti 2014 tai 2015, mutta kun sitä ei sanota, emme arvo, kumpi se on.

Julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaa, mutta sen saa selville, jos karsii nettiosoitetta viimeisestä merkistä taaksepäin jonkin matkaa. Lähdeluetteloon voisi siis laittaa myös ”Oulu: Kaleva.”-tiedon.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Hinnasto 2015 n.d., sivut).

Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien hinnasto

Luokitellut ilmoitukset. N.d. Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien www-sivu. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://mediamyynti.lapinkansa.fi/tuotteet/lapin-kansa/luokitellut-ilmoitukset/.

Luokitellut ilmoitukset -otsikon kirjaimet ovat hieman isompia kuin muiden otsikoiden samalla sivulla. Ja onhan se myös ensimmäinen/ylin otsikko.

Julkaisuvuotta ei saa selville.

Jos haluaa korostaa sitä, että sivulla on hinnasto, tiedon voi ängetä lähdeviitteeseen:

Luokitellut ilmoitukset. N.d. Hinnaston sisältävä Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien www-sivu. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://mediamyynti.lapinkansa.fi/tuotteet/lapin-kansa/luokitellut-ilmoitukset/.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Luokitellut ilmoitukset n.d.).


Booklet-muotoinen opas liitteenä

Olemme tekemässä opinnäytetyönämme opasta, joka tulee booklet-muotoon (A4 taitettuna kahtia). Ongelmana on oppaan liittäminen liitteenä opinnäytetyön kirjallisen osan perään. Opas on vaakasuunnassa siis kaksi palstaa yhdellä sivulla. Miten Liite1-merkintä tulee oppaaseen (vai tuleeko)? Pitääkö sivunumerot merkitä? Toimeksiantaja ei kuitenkaan halua sivunumeroita lopulliseen työhön, tarvitseeko niitä siitä huolimatta laittaa ja jos tarvitsee niin miten?

Vastaus:

Liitesivujen numerointi

Raportointiohje toteaa liitteiden numeroinnista ja sivunumeroinnista näin:

Pääohje on, että liitteet numeroidaan niiden lukumäärän mukaisena omana juoksevana numerointinaan (liite 1, liite 2 jne.) sekä työn alusta alkavan juoksevan sivunumeroinnin mukaisesti. Pelkästään lukumäärän mukaisesti tai oman juoksevan sivunumeroinnin mukaan voidaan numeroida erilliset liitekokonaisuudet, esimerkiksi DVD, CD-levy, kansio, työohje.

Kuvailulehden kohdassa Sivumäärä ilmoitetaan aina työn kokonaissivumäärä ja erittely kohdassa Muita tietoja.

Tekemänne opas voidaan ymmärtää erillisenä liitekokonaisuutena. Silloin raportointiohje antaa vapauden tehdä siihen oman juoksevan sivunumeroinnin. Jos toimeksiantaja kuitenkin on nimenomaan toivonut, ettei oppaaseen laiteta sivunumeroita, voitte toimia juuri niin.

Kuvailulehdellä on kuitenkin ilmoitettava työn kokonaissivumäärä. Sivut lasketaan A4-kokoisena kokonaissivumäärään.

Ja kuvailulehden Muut tiedot -kentässä teidän on kerrottava lyhyesti tuosta oppaasta.

Liitteen merkintä oppaaseen

Miten sitten ”Liite 1” merkitään liitteeseen? Tähän ei ole varsinaista ohjetta.

Onhan niin, että tuo booklet-mallinen liite laitetaan liitekokonaisuutena vaakatasoon aukeama auki kerralla kuvan tapaan? Silloin ensimmäisenä on etukansi ja takakansi.

Olisi hyvä, jos osaatte pystysuunnassa vasempaan yläreunaan lisätä liitteen merkinnän:

Liite 1. Otsikko
(tai ilman otsikkoa, jos se on sama kuin kansilehdessä)

Ellette osaa, riittää, että Liite 1 on sisällysluettelossa ja että se mainitaan Muita tietoja -kohdassa.

Jos tulee muita liitteitä, seuraava on sitten liite 2.

***

Tähän vastaukseen ovat näppinsä minun lisäkseni laittaneet Kielikeskuksen viestinnän lehtorit Tarja Ahopelto ja Anne Kitunen.


Kurja tekstiviite

Olen miettinyt miten tällaisesta lähteestä merkitään tekstiviite; nettilähde, johon ei ole henkilötekijää EIKÄ vuotta. Sivun otsikkohan merkitään, jos ei ole henkilötekijää. Mutta mites tuo vuosiluku, jos sitä ei mistään löydy (ei edes sivun alalaidasta).

Esimerkki: http://mtkl.fi/tietoa-mielenterveydesta/aikuisille/yksinaisyys/. Tulee aika kurja tekstiviite, jos sulkuihin tulee pelkkä (Yksinäisyys.) Kiitos avusta!

Vastaus:

Jos julkaisulla ei ole henkilötekijää, aloitetaan lähdeviite julkaisun nimellä, esimerkiksi nettisivun otsikolla.

Jos vuosilukua ei tiedetä, julkaisuvuodeksi laitetaan tekstiviitteeseen n.d.

Lähdeviitteeseen sama lyhenne kirjoitetaan N.d., sen vuoksi kun suomenkielessä pisteen jälkeen tuleva sana aloitetaan isolla kirjaimella. N.d. on yhtä kuin ”no date”. (Enkunkielisten tutkinto-ohjelmien oppareissa lyhenne kirjoitetaan aina n.d., koska se on vakiintunut lyhenne enkunkielisellä kulttuurialueella.)

Sivun lähdekoodista, hiiren kakkosnäppäimellä, näen että sivu on todennäköisesti tehty 20.06.2014, koska siellä on tekstinpätkä ver=3.51.0-2014.06.20. Mutta ei opiskelijan tarvitse osata penkoa vuosilukuja koodista, vaan toivottavaa on, että organisaatiot älyäisivät lisätä päivitysajankohdan sivuillensa aina, kun niitä päivittävät. Vilkaisin varulta myös sivuston etusivulle, mutta eipä sielläkään kerrota julkaisu- tai päivitysajankohtaa.

Alakuloinen tekstiviite

Totta puhut, kurja tekstiviite tulee!

Tekstiä tekstiä tekstiä (Yksinäisyys n.d.).

Väistyisiköhän osa pimeydestä, jos kirjoitat kyseistä opparin lukua aamuisin kirkasvalolampun vieressä?


Milloin Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssille ilmoittaudutaan?

Olen opettajakorkeakoulun puolelta ja yritin ilmoittautua kevään 2016 kurssille ”Asiantuntijan tiedonhankinta”. Valitettavasti en löydä tietoa milloin ko. kurssille voi ilmoittautua. Voitko auttaa?

Vastaus:

Voin toki.

Useita tämäntyyppisiä kysymyksiä on esitetty minulle viime päivinä.

Viiden opintopisteen Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssille voi ilmoittautua 2.–30.11.2015, kuten muillekin JAMKin kevään opintojaksoille. JAMKin www-sivun mukaan myös ammatillisen opettajakorkeakoulun (AOKK) opiskelijat ilmoittautuvat silloin. Mutta pienoisesta viestitulvasta päätellen AOKKissa kevään opintoihin ilmoittautuminen alkoi kuitenkin jo eilen eli 5.10.

Yhdenvertaisuuden vuoksi ilmoittautuminen verkkokurssille aukeaa kaikille yhtäaikaa marraskuun alussa, aukeaminen on varmaankin automatisoitu by JAMKin ICT-palvelut.

Kun ilmoittautuminen alkaa 2.11., kannattaa olla nopea, sillä verkkokurssin suosio kasvaa koko ajan.

Keväällä on tarjolla myös vastaava englanninkielinen verkkokurssi, Specialized Information Seeking.

Täydennysilmoittautuminen on tammikuussa 4.–10.1.2016.


Julkaisun laji: Opinnäytetyö, ylempi AMK

Miten yamk-työt merkataan lähteissä vai tuleeko niistä erikseen mainintaa, että ovat yamk-opinnäytetöitä?

Veijonen, H. 2013. ”Hellyydel ei ketään pilata!” : Työntekijän hyvät kasvatusvuorovaikutuskäytännöt tukemassa lapsen hyvinvointia vuorohoidossa. Opinnäytetyö (YAMK). Viitattu 29.9.2015. http://www.theseus.fi/handle/10024/69095.

Vastaus:

Joo, on mainittava, että kysymyksessä on yamk-oppari.

Olen aiemmin ohjeistanut, että ”ylempi amk” kirjoitetaan mahdollisimman tavallisesti.

JAMKin oppareiden kuvailulehtien päivityksessä kesällä kirjoitusasusta päätettiin näin: ”Opinnäytetyö, AMK” ja ”Opinnäytetyö, ylempi AMK”.

Kuvailulehdestä on nyt omat versiot AMK-opiskelijoille suomeksi ja englanniksi ja omat versiot YAMK-opiskelijoille suomeksi ja englanniksi.

Lähdeviitteen kirjoittaisin näin:

Veijonen, H. 2013. ”Hellyydel ei ketään pilata!”: Työntekijän hyvät kasvatusvuorovaikutuskäytännöt tukemassa lapsen hyvinvointia vuorohoidossa. Opinnäytetyö, ylempi AMK. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Viitattu 29.9.2015. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121821736.

Oikeastaan kyseisen opparin kansilehdessä olisi pitänyt olla myös koulutusalan nimi. Alojen nimet löytyvät OKM:n sivuilta. Mutta jos kansilehdessä tai kuvailulehdessä ei jotain tietoa ole, ei sitä itse tarvitse siihen täydentää tai keksiä!

Käytin julkaisun pysyvää osoitetta nettiosoitteena. Se kerrotaan dokumentin kuvailutiedoissa.

Sulkuja mahdollisimman vähän lähdeviitteeseen. Joskus niitä on laitettava, jos sulut ovat esimerkiksi lähteen nimessä.


Maksullinen artikkeli Science Direct -tietokannassa

Haluaisin tutustua seuraavaan lähteeseen:

Malessy, Pondaag. 2009. Obstetric brachial plexus injuries. Neurosurgical Clinics of North America 20: 1-14,

mutta kokoteksti on maksullinen esim. ScienceDirect -sivulla, jonne mm. PubMed ohjaa.

Vastaus:

No niinpä näkyy olevan: 31,50 dollaria maksava review-artikkeli pdf-tiedostona. Tiivistelmän voi lukea maksutta.

10 lehden artikkelit, muiden tiivistelmät

JAMKilaisilla on käytettävissään Elsevier-kustantamon Science Direct -tietokannassa 10 lehteä ja niissä julkaistut artikkelit vuosilta 1995 – 2011. Tietokantaan pääsee JAMKin verkosta kampuksilla tai JAMKin tunnuksilla kotona. Kyseisten lehtien tai muuten maksuttomasti saatavien lehtien artikkelit on merkitty vihreällä kuvakkeella. Kaikista artikkeleista voi lukea tiivistelmät.

Vuosittain kirjastossa mietitään, mitä tietokantoja asiakkaat haluaisivat ja mihin on varaa. Asiaan liittyy myös kirjastojen kansallinen liittouma, FinELib, joka neuvottelee parhaillaankin kansainvälisten kustantajien kanssa useiden tietokantojen sopimuksista. Toivottavasti hinta tulee sopivammaksi myös Science Directin hankintaan.

Näiden lehtien artikkeleihin pääset tällä hetkellä:

– Annals of Tourism Research
– Applied Ergonomics
– Archives of Physical Medicine and Rehabilitation
– Biomass & Bioenergy
– Industrial Marketing Management
– Journal of Operations Management
– Livestock Science
– Midwifery
– Technovation
– Transportation Research Part E: Logistics and Transportation Review.

Valitettavasti löytämäsi artikkeli ei ole ilmestynyt lehdessä, johon meillä on käyttöoikeus.

Lompsi yliopiston kirjastoon!

Jyväskylän yliopiston kirjastolla näyttää olevan kyseinen tietokanta. Voit mennä sinne ja lukea artikkelin. Artikkeleita voi yleensä tulostaa paperille, tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostina – mieluiten tietty itsellensä.

Kaukopalvelua?

Joskus lehti löytyy esimerkiksi Varastokirjastosta, jolloin sen tilaaminen on maksutonta myös opiskelijalle. Valitettavasti kyseistä lehteä ei näyttäisi olevan Varastokirjastossa.

Jos se sen sijaan täytyy tilata jostain muusta kirjastosta, esimerkiksi Terkosta, tilaaminen yleensä maksaa ja taksan määrittelee se kirjasto, josta se tilataan.

JAMKin kirjaston sivuilta, kohdasta Kaukopalvelu: ”Käytä kaukopalvelua, jos et löydä haluamaasi kirjaa tai muuta julkaisua kirjastostamme tai lähialueen kirjastoista, esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kirjastosta tai Keski-Kirjastoista.”

Lisäys 19.10.2015

Samojen tekijöiden tuoreempi artikkeli on kokotekstinä mm. tietokannassa Academic Search Elite (EBSCO). Niitä voi etsiskellä myös DOAJ Directory of Open Access Journalsin kautta (avoimen netin tiedelehtien hakemiston kautta). Olisiko niistä apua?

Academic Search Elitestä löytyy 10 artikkelin tiedot, mutta vain yksi niistä on tällä hetkellä kokotekstinä:

Malessy, M., Pondaag, W., Yang, L., Hofstede-Buitenhuis, S., le Cessie, S. & van Dijk, J. 2011. Severe Obstetric Brachial Plexus Palsies Can Be Identified at One Month of Age. Plos ONE 6, 10, 1 – 6. Viitattu 19.10.2015. Http://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/Liiketalous-ja-palvelut/, Academic Search Elite.

DOAJista löydän tällaisen artikkelin tiedot:

Pondaag, W. & Malessy, M. J. A. 2014. The Evidence for Nerve Repair in Obstetric Brachial Plexus Palsy Revisited. BioMed Research International 2014. Review Article. Viitattu 19.10.2015. Http://www.hindawi.com/journals/bmri/2014/434619/.

Etunimen alkukirjain ja et al. -lyhenne

Kuinka merkitään lähdeviitteeksi alkuperäinen lähde, jossa lukee esim. Marshall et al. Pitääkö siihen laittaa tuo et al. Entäs sitten jos lähteessä on esim. Marshall M. Laitetaanko tuo M-kirjain myös?

Lähde on

Veselinova, C. 2014. Influencing communication and interaction in dementia. Nursing & Residential Care 3, 162. Viitattu 23.1.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Cinahl.

Siinä on alkuperäisenä lähteenä s.164 (Michie et al. 2012) ja (Marshall et al. 2012). Lisäksi joissakin ulkomaisissa alkuperäislähteissä on sukunimi ja etukirjaimen ensimmäinen kirjain. Kuinka ne merkitään tekstiin lähdeviitteinä?

Vastaus:

Hienosti osaat ilmoittaa tuon Veselinova-lähdeviitteen!

Koska olen muualla kuin JAMKin kampuksella kirjoittaessani tätä, singahdin kirjautumaan Janetiin. Sillä tavoin saan JAMKin verkon ulkopuolella olessani käyttööni myös ne tietokannat, joista JAMKin kirjasto maksaa lisenssimaksut.

EBSCO-kustantamon Cinahl on yksi niistä. Siitä löytyy lähteitä hoitotieteen, hoitotyön, sairaanhoidon, terveydenhuollon, kuntoutuksen, fysioterapian ja toimintaterapian opiskelijoille ja ammattilaisille sekä muille kiinnostuneille.

Kaikki kirjoittajat näkyviin lähdeluettelossa (lähdeviitteissä)

Toissijaisia lähteitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa, koska niitä ei ole itse tosiasiallisesti luettu.

Käännän kuitenkin Veselinovan lähdeluettelossa kerrotut Michien ja muiden (2011) ja Marshallin ja muiden (2012) JAMKin ohjeen mukaisesti saadakseni selville, miten ne olisi järkevää ilmoittaa tekstissä. Saan ne selville ilmoittamasi artikkelin lähdeluettelosta (muokattu rapsaohjeen mukaisiksi):

Marshall, T., Baker, L. & Spencer, S. 2012. Learning disability care. A care worker handbook. London: Hodder Education.

Michie, V., Morris, C., Baker, L., Collier F. & Marshall, T. 2011. Level 2 health and sosial care diploma. London: Hodder Education.

Lähdeluettelossa ei ollut Michie ym. 2012 -lähdettä, mutta oletan, että selittäjänä on painovirhe kysymyksessäsi.

Tekstiviitteet tekstissä

Kun lähde ilmoitetaan eka kerran tekstissä, läimästään kaikki tekijät näkyviin:

Veselinovan (2014, 164) mukaan Marshall, Baker ja Spencer (2012) ehdottavat…

TAI esimerkiksi:

Marshall, Baker ja Spencer (2012) toteavat, että … (ks. Veselinova 2014, 164).

Toisella ja sitä seuraavilla kerroilla riittää ym.-lyhenteen käyttö, esimerkiksi näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Marshall ym. 2012, ks. Veselinova 2014, 164).

Etunimen alkukirjainta ei ilmoiteta tekstin sisällä olevissa tekstiviitteissä.

Poikkeustilanne voi tietty olla sellainen, jossa on vaikka Korhonen, A. 2012 ja Korhonen, B. 2012. Silloin tekstiviitteisiin on laitettava myös alkukirjain, muuten menee sekaisin sekä kirjoittaja että lukija.

Jos lukemassasi artikkelissa ei olisi ilmoitettu kaikkia tekijöitä, niin eihän niitä voi sitten ilmoittaa. Silloin on vain laitettava tekijöiksi edes se, mitä on tiedossa.


Asiakirja Kelan Sinetissä

Miten merkitsen lähdeluetteloon sellaisen lähteen, joka on sähköine ja vain yrityksen omassa intranetissä?

Esimerkki:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti (Arkki-VAU). 2014. Arkki-info 16.12.2014 Kelassa. Kelan Sinetti. Pääsy vain Kelan henkilöstön tunnuksilla. Viitattu 16.9.2015.

Onko tämä oikein merkitty? Kun Kelan intra on nimeltään Sinetti, käytänkö mieluummin ”Kelan Sinetti”, ”asiakirja Kelan Sinetissä” vai ”asiakirja Kelan intranetissä”?

Vastaus:

Tässä tapauksessa sanoisin, että kaikki käy! Kunhan lukija ymmärtää, millaisesta lähteestä on kyse ja mistä hän voi sen paikantaa, jos se on mahdollista.

Arkki-info on siis tilaisuus, mutta Verkkoasioinnin kokonaisuudistus on asiakirja Kelan intranetissä? Näitä ei ehkä kannata yhdistää, vaan käyttää lähteenä jompaakumpaa:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti (Arkki-VAU). 2014. Asiakirja Kelan Sinetti-intranetissa. Pääsy vain Kelan henkilöstön tunnuksilla. Viitattu 16.9.2015. Mahdollinen nettiosoite.

TAI:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti (Arkki-VAU). 2014. Arkki-info -tilaisuus 16.12.2014 Kelassa.

Tilaisuudesta voi kertoa myös esimerkiksi esittelijän nimen. Jos tuo tilaisuus on kohdistettu pelkästään Kelan henkilökunnalle, lähdeviite voi olla myös tällainen, otin pois sulkumerkkejä, toivottavasti ei haittaa:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti Arkki-VAU. 2014. Arkki-info -tilaisuus 16.12.2014 Kelan henkilökunnalle.

Jos ehdottomasti haluaa yhdistää sekä tilaisuuden että sähköisen julkaisun, ehkä sekin on mahdollista:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti Arkki-VAU. 2014. Arkki-info -tilaisuus 16.12.2014 Kelan henkilökunnalle. Asiakirja saatavissa myös Kelan Sinetti-intranetissa, pääsy vain Kelan henkilöstön tunnuksilla. Viitattu 16.9.2015. Mahdollinen nettiosoite.

Lisää intranet-lähteistä on aiemmissa postauksissa: Lähde salatussa intranetissa, Uskoa vaativat lähteet ja Optiman nimeämättömät PDF-tiedostot.

 

 

 

 


Linkki voi olla linkki

Kuinka merkitään oppariin …

Ensimmäinen kysymys:

Elliot, V. 2014. Supporting staff to care for people with dementia who experience distress reactions. Art & Sciency 7, 22. Viitattu 23.1.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Cinahl.

Onko näin? Eli tuo sininen aktivoidaan?

Toinen kysymys:

Tekstiviittessä esim. Jämsenin ja muiden (2015, 977) mukaan Ferrucci ja muut (1998) ja Kingston ja muut (2012) määrittelevät arkielämän toiminnot päivittäisiin perustoimintoihin (ADL-toiminnot) sekä välineellisiin päivittäistoimintoihin (IADL-toiminnot).

Tuleeko Jämsenin ym. vai Jämsenin ja muiden, Ferrucci ym. vai ja muut?

Vastaus ensimmäiseen kysymykseen:

Kyllä voi linkin aktivoida ja silloin se yleensä muuttuu siniseksi ja alleviivatuksi.

Linkit helpottavat potentiaalisia lukijoita, jos vaikka haluavat lukea alkuperäislähteen itsekin.

Tosin tässä tapauksessa, kun on kyse JAMKin kirjaston ostamasta tietokanta-lisenssistä Cinahl-tietokantaan, vain jamkilaiset pääsevät käsiksi lähteeseen. Muut pääsevät kirjaston sivuille, tai lukemaan kyseisen artikkelin JAMKin kirjastossa tiedonhaku-tietokoneilta – Tervetuloa!

Vastaus toiseen kysymykseen:

Minun mielestäni juuri tuolla tavoin.

Rapsaohjeessa neuvotaan näin, suora sitaatti luvusta 5.2:

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

Ja luvun alusta, kohdasta Viittaus teokseen, jolla on kaksi tai useampi tekijä:

”Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, kaikki tekijät mainitaan silloin, kun ensimmäisen kerran viitataan käytettyyn lähteeseen. Toisesta viittauskerrasta lähtien käytetään ensimmäisen tekijän perässä kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisua ”ja muut” ja asiakeskeisessä viitteessä ym.-lyhennettä.”

Esimerkkinä on ”Hirsjärvi ja muut ovat todenneet, että – -.


Ibumaxin pakkausseloste

Olemme tekemässä opinnäytetyötä kuukautiskipujen itsehoidosta ja tarvitsisimme lähteeksi lääkevalmisteen pakkausselosteesta käyttösuosituksen. Miten pakkausseloste merkataan tekstiviitteisiin ja lähdeviitteisiin?

Lääkevalmiste on siis Ibumax 400mg. Onko alla oleva lähdeviite oikein? Ja tuleeko tekstiin vain merkintä (Ibumax, 2014)?

Ibumax. 2014. Pakkausseloste. Vitabalans.

Vastaus:

Painelin nettiin tarkistamaan pakkausselostetta. Bongasin hankaluuden lähteen nimessä, joka näyttää tällaiselta:

PAKKAUSSELOSTE
IBUMAX ® 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen
IBUMAX ® 400 mg tabletti, kalvopäällysteinen
Ibuprofeeni

Hassua olisi laittaa lähteen nimeksi pelkästään Pakkausseloste, mutta on se ihan mahdollista:

Pakkausseloste. 2014. Ibumax 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen & Ibumax 400 mg tabletti, kalvopäällysteinen. Vaikuttava aine ibuprofeeni. Valmistaja Vitabalans.

Tai pitkänä versiona:

Pakkausseloste: Ibumax 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen & Ibumax 400 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 2014. Vaikuttava aine ibuprofeeni. Valmistaja Vitabalans.

Pakkausseloste = julkaisun laji?

Entä jos pakkausseloste tarkoittaakin julkaisun lajia? Silloin otsikko olisi
IBUMAX ® 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen
IBUMAX ® 400 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Lähdeviite:

Ibumax 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen & Ibumax 400 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 2014. Pakkausseloste. Vaikuttava aine ibuprofeeni. Valmistaja Vitabalans.

Pakkauksesta vai netistä?

Jos pakkausseloste katsotaan esim. Fimean sivuilta, lähdeviitteeseen tulee tietty Viitattu päivämäärä ja nettiosoite:

Ibumax 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen & Ibumax 400 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 2014. Pakkausseloste. Vaikuttava aine ibuprofeeni. Valmistaja Vitabalans. Viitattu 22.9.2015. Http://spc.fimea.fi/indox/nam/html/nam/humpil/0/657640.pdf.

Julkaisuvuosi

Julkaisuvuosi tulee sen mukaan, mikä pakkausselosteessa on, eli 2014.

Tosin Vitabalansin sivuilla näkyy kahta eri vuosilukua, 2008 ja 2013 Ibumaxin pakkausselosteen yhteydessä.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean sivuilla pdf-muotoisessa pakkausselosteessa lukee päivitysaikana 2014: ”Tämä pakkausseloste on hyväksytty viimeksi 11.06.2014”.


Mahdollisimman suora sanajärjestys

Olen etsinyt mielestäni kaikkialta (rap.ohje, oppariblogi, pikaohje) ohjetta siitä miten toimitetussa teoksessa esiintyneen kirjoittajan tekstiin viitataan Jamk:n ohjeiden mukaan?

Toimitetut teokset ovat kuitenkin aika yleinen ilmiö.

Olen löytänyt tällaisen viittaustavan Oamk:n opparista ja jota olen soveltanut omaan viittaukseeni, onko tämä oikein?

Bauman, S. 2015. Toimintaterapia. Teoksessa Arokoski, J. , Mikkelson, M., Pohjolainen, T. & Viikari-Juntura, E. (toim.) Fysiatria. 5. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Alkuperäisessä Oamk:n opparissa tässä viittauksessa etunimen etukirjain ja sukunimi vaihtavat paikkaa sanan Teoksessa jälkeen ja ihmettelen myös miksi teoksessa -sanan jälkeen ei tule esim. kaksoispistettä?

Oamk -viite (Kiviniitty, M., 2013)

Bauman, S. 2009. Toimintaterapia. Teoksessa J. Arokoski , H. Alaranta, T. Pohjolainen, J. Salminen & E. Viikari-Juntura (toim.) Fysiatria. 4. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 407-421.

Vastaus:

Samaa mieltä: Toimitetut teokset ovat yleinen ilmiö!

Lähdeviitteeseen kaikki tiedot kirjoitetaan suomen kielen tapaan suorassa sanajärjestyksessä, paitsi ensimmäisenä oleva tekijä-tieto. Se kirjoitetaan epäsuorassa sanajärjestyksessä, eli sukunimi ensin, aakkostuksen vuoksi.

Toimittajat (editoijat) ovat ns. muita tekijöitä, joita ei tarvitse ilmoittaa, mutta saa halutessaan ilmoittaa lähteen nimen jälkeen.

Lähdeviitestandardin (SFS 5989) esimerkeissä käytetään kaksoispistettä “Julkaisussa:“. Mutta koska välimerkitys on kunkin korkeakoulun päätettävissä, JAMKissa on hyväksytty myös ilman kaksoispistettä. Pääasia on, että lukija ymmärtää, että artikkeli on julkaistu tässä tietyssä kirjassa/teoksessa/julkaisussa.

Lähdeviite JAMKin tapaan

Bauman, S. 2009. Toimintaterapia. Julkaisussa: Fysiatria. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 407-421.

tai

Bauman, S. 2009. Toimintaterapia. Julkaisussa: Fysiatria. Toim. J. Arokoski , H. Alaranta, T. Pohjolainen, J. Salminen & E. Viikari-Juntura. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 407-421.

Ja tosiaan Julkaisussa-sanan voi korvata teoksessa-sanalla. Eikä siis ole olemassa päätöstä siitä, onko kaksoispiste oltava sen jäljessä vai ei. Ja hyvä niin, ajattelen.

Onkohan painos 4. vai 5.?

Kustantajan nimestä voi ottaa ylimääräiset hörhelöt pois, esim. oy:t ja sellaiset.

 

 

 

 

 

 

 


Viitteet kolmeen saksankieliseen lähteeseen

Miten merkitään tekstiin seuraava saksankieliset lähteet?

Asmussen-Clausen, M & Knobel, S (2013). Demenz und Bewegungskompetenz. Leben mit Demenz. In: Stiftung Lebensqualität (Eds.) (2013): Lebensqualität. Die Zeitschrift für Kinaesthetics. Siebnen, Nr. 2: Verlag Lebensqualität. pp 51-53.

Asmussen-Clausen , M. (2003). Bewegungen analysieren- individuell unterstützen. Die Schwester/der Pfleger 42. Jahrg. 3/03. 194-199.

Asmussen-Clausen, M. (2006). Praxisbuch Kinaesthetics. Erfahrungen zur individuellen Bewegungsunterstützung auf Basis der Kinästhetik. München: Jena: Elsevier: Urban und Fischer

Vastaus:

Lähdeviitteet on ehkä löydetty esim. tietokannasta tai lähdeluettelosta. Nyt on siis kysymys lähinnä siitä, miten ne ”käännetään” JAMKin raportointiohjeen mukaisiksi.

Myönnän, että saksan kieli ei ole osaamisaluettani. Opettelin sen alkeet jotain neljännesvuosisata sitten – ja mitäköhän siitä enää muistan?

Mutta hoidan tämän rastin nyt tyylillä ”kysykää mitä haluatte, vastaan mitä sattuu”.

Eka viite ja eka arvaus

Kyseessä lienee artikkeli aikakauslehdessä. Lähdeviite:

Asmussen-Clausen, M. & Knobel, S. 2013. Demenz und Bewegungskompetenz: Leben mit Demenz. Lebensqualität, Die Zeitschrift für Kinaesthetics 2, 51 – 53.

Jos lähde löytyy netistä, lähdeviitteeseen lisätään Viitattu pp.kk.vvvv sekä nettiosoite.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Asmussen-Clausen & Knobel 2013, sivut).

Toka viite

Tutkailin kyseisen lehden hakemistoa netissä. Artikkelin julkaisuvuosi on 2003, vuosikerta 3, numero 42, sivut 194–199. Lähdeviite:

Asmussen-Clausen, M. 2003. Bewegungen analysieren und individuell unterstützen. Die Schwester der Pfleger 3, 42, 194–199.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Asmussen-Clausen 2003, sivut).


Kolkki viite

SwissBib antaa kirjasta tällaiset tiedot:

Praxisbuch Kinaesthetics
Erfahrungen zur individuellen Bewegungsunterstützung auf Basis von Kinästhetik

Authors/Contributors: Maren Asmussen
Place, publisher, year: München Jena : Elsevier, Urban und Fischer, 2006
Physical Description: VIII, 199 S ; Ill
Format: Book
Online Access:
Inhaltsverzeichnis

Lähdeviite voisi tulla näin:

Asmussen, M. 2006. Praxisbuch Kinaesthetics: Erfahrungen zur individuellen Bewegungsunterstützung auf Basis der Kinästhetik. München: Elsevier, Urban und Fischer.

Kustannuspaikoista on pakko kertoa vain ensimmäinen, sen vuoksi jätin Jenan pois.

Virallisesti tekijän nimi näyttää olevan Asmussen-Clausen, mutta kirjan kannessa lukee Asmussen.

Netissä olevan tiedon mukaan julkaisusta on olemassa 2. painos vuodelta 2009.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Asmussen 2006, sivut).


Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erot lähdemerkinnöissä

Jos opiskelet suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa, lähteen nimessä olevat lukuisat isot alkukirjaimet muutetaan pieniksi, paitsi tietysti ihan ensimmäisen sanan eka kirjain. Kuten tein tokassa lähdeviitteessä.

Huom! Lehden nimi on kuitenkin erisnimi, se kirjoitetaan aina kuten lehti itse sen haluaa kirjoitettavan.

Jos kuitenkin opiskelet vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa ja kirjoitat vieraskielistä opparia, voit kirjoittaa sanat isoilla alkukirjaimilla, perusteena kulttuuriin liittyvät tavat. Tämä konkretisoituu ekassa ja kolmannessa lähdeviitteessä.


Fontin koko kuviossa

Kuvioiden sisällä oleva fonttikoko? 12?

Annetaanko Kuviolle otsikko kuvion sisälle? Sama nimi kuin kuviolle numeroitu, sisällysluettelon mukainen nimi? rap.ohje. 6. visuaalinen havainnollistaminen, kuvion laatiminen- ei ole nimeä. (sisällä).

Akselien nimeäminen kuvion sisälle- ulos-ei ollenkaan? Selitteen sijainti ja pakollisuus?

Poistetaanko kuvioiden tekstikehykset? (Excel tekee ne kuvioihin). Raportointiohjeen mukaan (6. Visuaalinen havainnollistaminen) ne näyttävät olevan paikallaan.

Vastaus:

Toivottavasti ymmärrän kysymyksen oikein…

Fontin koko

Kirjasinkoko on tavallisesti 12 pt.

Kuvioiden tekemisessä saatetaan kuitenkin hyödyntää vaikkapa tilasto-ohjelmia, jossa voi olla omanlaisensa fonttityylit. Silloin kuvioon voi tupsahtaa erilainen ja erikokoinen kirjasin kuin muualla opparissa.

Kuvion nimi

Kuvioseloste, arkisemmin kuvateksti, nimeää kuvion. Kuviota ei nimetä sen lisäksi erillisellä, kuvion sisällä olevalla otsikolla.

Kuvioseloste on pakollinen ja se sijaitsee kuvion alapuolella – jos tätä tarkoitettiin kysymyksellä selitteen sijainnista ja pakollisuudesta.

Samaa, kuvioselosteena olevaa nimeä käytetään kuvioluettelossa (otsikkona Kuviot) siten, että mahdollinen tekstiviite poistetaan näkyvistä. Kuvioluettelo tulee opparissa sisällysluettelon (otsikkona Sisältö) ja taulukkoluettelon (otsikkona Taulukot) jälkeen (ks. rapsaohjeen luku 4.1.3).

Akselien nimeäminen

Monissa kuvioissa, esim. diagrammeissa ja aikasarjoissa, on x- ja y-akselit. Akseleiden pitää olla yksiselitteiset, jotta lukija tajuaa, mitä muuttujaa kuviossa kuvataan ja miten esim. määrät tai prosenttiosuudet ovat vaihdelleet tutkimusaineistossa.

Antamistanne vaihtoehdoista äänestän siis sitä vaihtoehtoa, että akselit nimetään kuvion sisällä. Ne kun ovat kuvion sisällä, kuviossa. En osaa kuvitella tilannetta, että ne olisivat jossain muualla.

Tekstikehykset

Tekstikehysten poistamiseen tai jättämiseen ei taida olla virallista suositusta tai kieltoa. Pääasia, että kuvio on helposti ymmärrettävä. Joskus kuviosta tulee ymmärrettävä tekstikehysten kanssa, jos esim. haluaa kehystää kuviota viivoilla tms. Joskus taas ei.


Pienet tekstiosat

Olemme käyttäneet lihavointia otsikkona (teksti alkaen seuraavalta riviltä), välttäen 3-tason otsikoinnin. Onko tässä jokin 1. kappaleiden lukumäärä, minkä jälkeen 3-tasoinen numerointi on tehtävä? Ja jokin 2. tekstirivien lukumäärä johon sen voi tehdä? (Raportointiohje sanoo: Tekstisivuilla pienissä tekstiosissa voidaan käyttää ohjaavia kappaleotsikoita)

Vastaus:

Kappaleotsikot ovat käytännöllisiä useissakin tapauksissa. Myös kolmannen tason otsikot ovat joskus täysin perusteltuja.

Kielikeskuksen Tarja Ahopelto vastaa teille:

Ei ole määritelty mitään rajoja, maalaisjärkeä käyttäen. Parin kolmen rivin kokonaisuuteenkin voi joskus rinnasteisuuden vuoksi olla tarpeen laittaa kappaleotsikko, ja toisaalta tekstiä voi olla pitkästikin ilman kappaleotsikkoa. Kokonaisuus ratkaisee.


Tekstiviite tiivistelmään?

Laitetaanko tiivistelmään, johdantoon, pohdintaan tekstiviitteet?

Vastaus:

Tekstiviite laitetaan aina, kun viitataan jonkun toisen ajatuksiin tai havaintoihin.

Johdannossa ja pohdinnassa niitä näkee usein, mutta tiivistelmässä harvemmin. Olenkohan koskaan nähnyt?

Tiivistelmässä lukijalle selostetaan vain oman opparin tärkeimmät pointit, ei kaikkea mahdollista kiinnostavaa.

Jos kuitenkin opparissa olisi asetelma, jossa vaikka testataan jonkun gurun teoriaa, olisi siitä ehkä syytä kertoa myös tiivistelmässä. Ja se voi vaatia tekstiviitettä.

Ettei syyllisty plagiointiin.


Toissijaisten lähteiden maksimilukumäärä

Onko mitään lukumäärää, minkä verran toissijaisia lähteitä saa käyttää?

Vastaus:

Raportointiohje neuvoo: ”Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty”.

Siinä ei ainakaan mainita lukumäärää mitenkään. Enkä löytänyt lukumäärärajoitusta myöskään Tutki ja kirjoita -kirjasta, kun sitä nopsasti silmäilin.

Luulenpa, ettei ole normia sille, miten paljon toissijaisia lähteitä saa tai voi käyttää opparissa. Opettajat voivat kuitenkin kiinnittää huomiota asiaan, jos niitä ihan vilisemällä tekstiin on tungettu.

Ja tiedonhaun opena haluan tietty paasata sanomaa alkuperäislähteiden arvosta: Tarkista aina, onko alkuperäislähde helposti saatavissa lähikirjastoissa tai elektronisena/sähköisenä lähteenä!

JAMKin kirjaston kirjat ja lehdet löydät Janet-tietokannasta. Kunkin alan keskeiset, JAMKiin ostetut tietokannat kerrotaan kirjaston tiedonhaun oppaissa.

 


Lait vanhimmasta uusimpaan

Luetteloidaanko nuoremmasta vanhempaan päin, (tai jollain muulla perusteella) lyhennetäänkö linkki muotoon Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö., vai koko linkki mukaan?

Tässä a. esimerkki tekstistä ja b. lähdemerkinnästä

1.7.2015 kuntouttavan työtoiminnan lain (L 2.3.2001/189) 13§:n 2 momenttia muutettiin (L 1.7.2015/142). Kuntouttavan työtoiminnan toimintajakson pituus määritellään 3-24 kuukauden pituiseksi. Asiakkaan tulee osallistua toimintaan vähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä viikossa. Minimiaika päivittäiselle osallistumiselle on neljä tuntia. Aktivointisuunnitelmat tulee muuttaa tämän lain mukaisiksi vuoden 2015 aikana.

Eli, viitataan siihen lakiin, mitä muutettiin ja siihen lakiin, millä sitä muutettiin.

L 1.7.2015/142. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 13§:n muutoksesta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 27.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150142.

L.2.3.2001/189. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 13.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.  

Vastaus:

Vanhimmasta uusimpaan päin

Kielijelpin ohjeen ja esimerkkien sekä myös Tutki ja kirjoita -opuksen esimerkkien mukaan saman tekijän julkaisut merkitään julkaisujärjestykseen niin, että vanhimmat julkaisut tulevat ekaksi.

Aiemmin julkaistu laki ilmoitetaan ensin:

L.2.3.2001/189. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 13.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

L 1.7.2015/142. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 13§:n muutoksesta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 27.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150142.

Jos lailla on vakiintunut lyhenne, sitä voi käyttää. Juridisia lyhenteitä löytää esimerkiksi Edilexin sivuilta ja viranomaisten sivuilta.

Nettiosoitteena voi ilmoittaa joko suoran osoitteen kokonaisena tai lyhennettynä, tai sitten polun, jota pitkin lukija löytää lähteen.

Tekstiviitteet

Jostain syystä katso-viittaukset sopisivat mielestäni tekstiinne hyvin (”katso tarkemmin”):

1.7.2015 kuntouttavan työtoiminnan lain (ks. L 2.3.2001/189) 13§:n 2 momenttia muutettiin (ks. L 1.7.2015/142). Kuntouttavan työtoiminnan toimintajakson pituus määritellään 3-24 kuukauden pituiseksi. Asiakkaan tulee osallistua toimintaan vähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä viikossa. Minimiaika päivittäiselle osallistumiselle on neljä tuntia. Aktivointisuunnitelmat tulee muuttaa tämän lain mukaisiksi vuoden 2015 aikana.

Kommentteja?


Netistä löytynyt power point

Miten nimetään lähdeluetteloon netistä löydetty power point, josta emme tiedä onko se pidetty luento/ esitys jossakin, vai jaettu tiedosto? esim.

Pöyhönen, E. 2015. Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Sosiaali-ja terveysministeriö. 20.4.2015. Viitattu 5.8.2015. http://www.luc.fi/loader.aspx?id=03e5b1d3-2737-48f7-aef1-bd76a106dd47

Miten tämä http-osoite laitetaan lähdeluetteloon: näin, vai katkaistaan lyhemmäksi ja miten?

Vastaus:

Lähdeviitteenne on oikein, lisäisin siihen vain pisteen viimeiseksi merkiksi.

Nettiosoitetta ei tarvitse katkaista, se ei ole hankalan pitkä. Ihan tuollaisenaan laittaisin.

Mutta jos haluatte antaa lukijoille lisätietoa lähteen laadusta, sen voi tehdä esim. näin:

Pöyhönen, E. 2015. Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Sosiaali-ja terveysministeriön virkamiehen diaesitys 20.4.2015 Lapin korkeakoulukonsernin sivuilla. Viitattu 5.8.2015. Http://www.luc.fi/loader.aspx?id=03e5b1d3-2737-48f7-aef1-bd76a106dd47.
Virkamiehen tilalla voi olla ”sosiaalineuvoksen”, sillä tittelin saa helposti selville sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Diaesityksen tilalla voi olla lyhyemmin diat tai tarkemmin PowerPoint-esitys tms.

Tieto Lapin korkeakoulukonsernista paljastuu, kun nettiosoiteesta peruuttaa niin, että jää vain tuo alku: http://www.luc.fi.


Painokas asia voidaan lihavoida

Voiko tekstin sisälle tehdä lihavointeja vain korostaakseen asiaa? Näitä ei paljoa ole muissa töissä nähty.

Vastaus:

Korostukset ovat sallittuja.

Raportointiohjeen luku 7 Kirjallisen tehtävän ulkoasu:

Korostukset
Tekstiä voidaan korostaa typografisesti, kun halutaan painottaa jotain asiaa, esimerkiksi kun tärkeä käsite esiintyy tekstissä ensimmäisen kerran. Painokas asia voidaan lihavoida, pitkät siteeraukset kursivoidaan, tihennetään ja sisennetään – –  Korostuksia on käytettävä johdonmukaisesti, mutta myös säästeliäästi ja harkiten, jotta niiden teho ei häviä. Yhtä korostuskeinoa ei voi samassa työssä käyttää monessa merkityksessä.


Mallipohja ensi viikolla

Oppariblogi (15.4.2015) kertoo, että valmis raporttipohja tulee. Mikähän tilanne, kerkiikö meitä auttamaan? Kansilehti – onko uusi tullut – ja mistä sen löytäisi?

Vastaus:

Hieman ollaan myöhässä keväällä suunnitellusta aikataulusta, pahoittelen!

Tänään olen saanut tiedon, että ensi viikolla viedään eka mallipohja (amk, suomenkielinen) Elmo-opiskelijaintraan Opinnäytetyö-sivustolle (sivu aukeaa JAMKin tunnuksilla). Mallipohja on auttava työkalu, jossa on marginaalit ynnä muut ulkoasuseikat valmiina. Opiskelija räätälöi siitä oman opparinsa. Kansilehti ja kuvailulehdet ovat valmiina tulevassa mallipohjassa.

Ekan mallipohjan jälkeen tulevat muut mallipohjat: enkunkielinen amk, suomenkielinen yamk ja enkunkielinen yamk.

Kaikki eivät kuitenkaan ehdi saada uutta mallipohjaa käsiinsä ennen opparinsa valmistumista, tai eivät välttämättä edes halua käyttää valmista mallipohjaa. Koulutuksen kehittämispalvelut on nyt lisännyt uudet kansilehdet opinto-oppaaseen (amk, yamk). Käyttäkää niitä tänä lukuvuonna. Ne ovat mielestäni tyylikkäitä, kiitos aktiivisten opettajiemme ja ammattitaitoisen visuaalisen suunnittelijamme.


Viittaanko sivuun, lukuun, osaan vai koko verkkokirjaan?

Onko tällainen lähdemerkintä oikein:

Tutkittavien informointi. 2015. Julkaisu Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston sivuilla. Viitattu 20.7.2015. http://www.fsd.uta.fi/tiedonhallinta/osa3.html  

Vastaus:

Tuo on ihan ymmärrettävä lähdemerkintä, täysin oikein.

Toinen tapa

Toinenkin viittaustapa on mahdollinen, jos ajattelee, että kyseessä on yksittäinen www-sivu, vaikkakin pitkä sellainen.

Tutkittavien informointi. 2015. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston www-sivu. Viitattu 20.7.2015. Http://www.fsd.uta.fi/tiedonhallinta/osa3.html.

Kolmas tapa

Kyseinen osio näyttää olevan osa Aineistonhallinnan käsikirjaa. Silloin lähdemerkinnän voi tehdä näinkin:

Tutkittavien informointi. 2015. Julkaisussa: Aineistonhallinnan käsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 20.7.2015. Http://www.fsd.uta.fi/tiedonhallinta/osa3.html.

Neljäs tapa

Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston eli FSD:n (The Finnish Social Science Data Archive) oma viittausohje kehottaa näin:

Verkkosivuihin viitataan samoin perustein kuin painettuihin lähteisiin. Lähdeluettelossa suosittelemme käytettäväksi seuraavaa viittausmallia:

Aineistonhallinnan käsikirja [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/>. urn:nbn:fi:fsd:V-201504200001 (Viitattu pp.kk.vvvv.)

Käsikirjan sisältöjä ovat kirjoittaneet Antti Ketola, Mari Kleemola, Arja Kuula-Luumi, Tuomas J. Alaterä, Jarkko Päivärinta, Jani Hautamäki, Sanni Haverinen ja Jouni Sivonen. Käsikirjan ylläpidosta vastaa Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Käsikirjan eri luvuissa ei kerrota, kuka kunkin luvun on kirjoittanut. Ette voi siis viitata henkilötekijään tai -tekijöihin.

Voi kuitenkin viitata käsikirjaan, eikä vain yksittäiseen lukuun tai osioon. Silloin lähdeviite aloitetaan kirjan nimellä ja JAMKin tavalla kaikki väkäset ja hakasulut heivataan vex:

Aineistonhallinnan käsikirja. N.d. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta.

Yleensä kuitenkin on parempi viitata mahdollisimman täsmällisesti. Kolme edeltävää viittaustapaa ovat tarkempia ainakin siinä mielessä, että lukija pääsee suoraan oikeaan lukuun klikkaamalla nettiosoitetta.

Lisäys 8.11.16: Lisätty N.d. viimeiseen lähdeviitteeseen.


Suora lainaus opparin lopussa

 Kuinka merkitään oppariin suora lainaus: Tämä tulisi aivan loppuun viimeisenä lauseena.

”Ei riitä, että muutetaan toimintatapoja, vaan pitää itsekin muuttua. Vapautua hallitsevasta hoitajaminästä ja uskaltautua kokeilla uusia tapoja tehdä tuttuja asioita” (Valvanne 2015).

Vastaus:

Kielikeskuksen viestinnän opeilla olisi tähän varmaan montakin hyvää neuvoa. He voivat täydentää vastaustani tarvittaessa.

Tapa 1

Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiviitteineen. ”Ei riitä, että muutetaan toimintatapoja, vaan pitää itsekin muuttua. Vapautua hallitsevasta hoitajaminästä ja uskaltautua kokeilla uusia tapoja tehdä tuttuja asioita.” (Valvanne 2015.)

Tapa 2

Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiviitteineen. Kuten Valvanne (2005) muistuttaa: ”Ei riitä, että muutetaan toimintatapoja, vaan pitää itsekin muuttua. Vapautua hallitsevasta hoitajaminästä ja uskaltautua kokeilla uusia tapoja tehdä tuttuja asioita.”

Muistuttaa-verbin tilalla voi olla muu, kuvaavampi verbi, mitä nyt haluatkaan käyttää. MOT-sanakirjastossa olevan MOT Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja antaa kyseiselle verbille synonyymejä:

muistuttaa 1 huomauttaa jollekulle jostakin, joka tämän pitäisi muistaa (myös nuhdellen tai muutoin arvostellen) Muistuta minua, että käyn huomenna postissa. Haluan muistuttaa sinua huolellisuuden tärkeydestä. 2 tuoda jonkun mieleen joku, jokin Vanhainkodissa käynti muistutti häntä siitä, että nuoruus ei jatku ikuisesti. Hän muistuttaa äitiään ’on samanlainen kuin äitinsä, on tullut äitiinsä’.

Ja sanoa-verbin synonyymejä:

sanoa 1 ilmoittaa, kertoa, paljastaa, mainita, ilmaista Lapseni osaa jo sanoa oman nimensä. Hän sanoi: ”Menkää Herran rauhaan!” Asia on sanottava niin kuin se on. Isä sanoi enon taas yltyneen juomaan. Suoraan sanoen olet inhottava! Älä muuta sano. Kauppias ei vielä sanonut lopullista hintaa. En osaa sanoa asiasta sitä enkä tätä. 2 huomauttaa En aio sanoa samasta asiasta toista kertaa. Ei pidä suuttua, jos asiasta sanotaan. 3 nimetä Sano jokin Saksan kaupunki. 4 eläimen ääntelystä Miten lehmä sanoo? 5 nimittää, kutsua Ei minua ole ennen moukaksi sanottu! 6 väittää Kuka sen on sanonut, että huomennakin sataisi? 7 määräämisvallasta Minulla ei ollut hänen asioihinsa mitään sanomista. 8 kirjoituksen sisällyksestä Mitä laki sanoo tästä asiasta? 9 kuv. Kolmas kerta toden sanoo. Tämä tapaus ei vielä sano ’kerro’ asiasta paljoakaan. Mitä tämä kaikki tahtoo sanoa ’merkitsee’? Ei ole niin sanottua ’varmaa’, että hän tulee.

Kenties on myös tapa 3

Usein runonpätkät ja aforismit erotetaan aineistoesimerkkien tapaan itsenäisiksi sitaateiksi. Ehkä sekin voisi olla tässä mahdollinen? Havainnollistetaan oleellinen ”aforismi” tai muu viisaus visuaalisin keinoin vaikkapa näin:

Valvanne (2015) muistuttaa, että

Ei riitä, että muutetaan toimintatapoja, vaan pitää itsekin muuttua. Vapautua hallitsevasta hoitajaminästä ja uskaltautua kokeilla uusia tapoja tehdä tuttuja asioita.

TAI

Ei riitä, että muutetaan toimintatapoja, vaan pitää itsekin muuttua. Vapautua hallitsevasta hoitajaminästä ja uskaltautua kokeilla uusia tapoja tehdä tuttuja asioita. (Valvanne 2015.)

Mutta tosiaan, tämä kolmas tapa ei ole se, miten nykyinen raportointiohje ohjeistaa tekemään suoria lainauksia.

Tosin muistan, että muutama vuosi sitten raportointiohje alkoi juuri tämäntapaisella sitaatilla sisennettynä ja kursiivilla, joten kyseessä ei voi olla kovin kummoinen moka tai virhe, jos ollenkaan.


Kannatti jemmata pdf

Kaipaisimme apuasi yhden opinnäytetyömme lähteen kanssa. Kyseinen lähde on seuraava:

Karhula, M., Heiskanen, T., Juntunen, K., Kanelisto, K., Kantanen, M., Kanto-Ronkanen, A. & Lautamo, T. 2010. Hyvät arviointikäytännöt suomalaisessa toimintaterapiassa.

Lähdettä ei ole kirjoitettu loppuun, sillä kyseessä on lähde, jonka nettisivu ei ole toiminut nyt opparin teon aikana. Kyseinen viittaus työhön on otettu tietokoneelleni tallennetusta pdf tiedostosta. Kuinka merkkaan kyseisen lähteen oikeaoppisesti opinnäytetyön lähdeluetteloon.

Vastaus:

Viitattu-päivämäärä on oleellinen tieto, se pelastaa tässä tapauksessa. Ilmoittakaa se päivämäärä, jolloin olette tallentaneett PDF-tiedoston itsellenne.

Jatkakaa lähdeviitettä tiedolla siitä, että kyseessä on PDF-tiedosto. Sitten tulee tieto viittauspäivämäärästä ja lopuksi nettisivun osoite (silloin kun se vielä toimi):

Karhula, M., Heiskanen, T., Juntunen, K., Kanelisto, K., Kantanen, M., Kanto-Ronkanen, A. & Lautamo, T. 2010. Hyvät arviointikäytännöt suomalaisessa toimintaterapiassa. PDF. Viitattu päivämäärä. Nettisivun osoite.

Sinänsä harmi, että julkaisu on poistunut Toimintaterapeuttien liiton sivuilta. Siihen linkataan esimerkiksi Kuntoutusportissa ja kansallisen Toimia-asiantuntijaverkoston sivuilla. (Toisaalta hyödyllistä: Niiden avulla voi kopsata linkin nettisivun osoitteeksi, jos ette muistaneet tallentaa nettisivun osoitetta silloin, kun se vielä toimi.)


Varo joutumasta lööppeihin vilpin takia!

Huomasitko tämän uutisen kesällä: http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kopioitiinko-jyvaskylalaisen-opiskelijan-opinnayte-tutkija-ei-voi-pitaa-sattumana/2089683http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kopioitiinko-jyvaskylalaisen-opiskelijan-opinnayte-tutkija-ei-voi-pitaa-sattumana/2089683

Vastaus:

Huomasin.

Jutussa kerrotaan, että yhden JAMKin opiskelijan opparin tekstejä löytyi Metropoliassa puoli vuotta myöhemmin hyväksytyssä saman alan opparissa. Plagiointitutkija Eija Moore totesi, että opinnäytetöissä on niin paljon samankaltaisuutta, ettei voi olla sattumaa.

Rehellisyys vs. vilppi

Plagiointi eli luvattomasti lainaaminen tarkoittaa JAMKin eettisten periaatteiden (2013, 6) mukaan vilppiä, jossa toisen julkituoma tutkimussuunnitelma, harjoitteluraportti, opiskelutehtävä tai muu teksti tai sen osa esitetään omana.

Eija Moore määrittelee plagioinnin em. jutussa näin: ”Lainata saa, kun merkkaa lähteen. Muutoin kaksi peräkkäin olevaa muualta otettua tekstikappaletta on plagiointia.” (Huom! Moore pitää myös blogia aiheesta.)

Oikeudenmukaisuus vs. epäoikeudenmukaisuus

Jokaista ihmistä on kohdeltava oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti, näinhän sanoo jo perustuslaki ja muutama muukin laki.

Hyvä peukalosääntö tähänkin asiaan on vanha viisaus siitä, että tee niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän. Haluaisitko, että joku nappaa tutkimushavaintosi tai kauan hiomasi tekstipätkät ilman, että kertoo niiden olevan sinun ajatuksiasi? Et tietenkään!

Vastuullisuus vs. piittaamattomuus

Opiskelija tai korkeakouluyhteisön jäsen voi toimia myös piittaamattomasti. Se tarkoittaa mm. puutteellista viittaamista aiemmin muissa tutkimuksissa julkaistuihin tuloksiin sekä tulosten ja menetelmien harhaanjohtavaa raportointia. Omiakaan julkaistuja tekstejä ei saa plagioida, eli julkaista samoja tuloksia useita kertoja näennäisesti uusina. (JAMKin eettiset periaatteet 2013, 6.) Tarkkuutta siis peliin!

Olen tavannut myös sellaisia opiskelijoita, jotka tosissaan pelkäävät, että saattavat vahingossa plagioida, kun he käyvät läpi kymmeniä lähteitä ja enää ei voi olla varma, mikä ajatus on keneltäkin. Yleensä nämä opiskelijat ovat kuitenkin niitä, jotka tunnollisimmin ilmoittavat lähteet opparin tekstissä ja lähdeluettelossa.

Tekstiviitteitä kannattaa aluksi viljellä vaikka jokaisen virkkeen perässä, varsinkin jos niitä siirtelee vähän väliä opparia kirjoittaessaan. Viimeistelyvaiheessa voi sitten napsia ylimääräiset tekstiviitteet pois.

Luottamus ja kunnioitus vs. luottamuksen puute

”Opiskelijan päätavoitteena on oppia, kasvaa ja kehittyä kohti tulevan ammattialansa asiantuntijuutta” (JAMKin eettiset ohjeet 2013).

Yllättävän usein asiantuntijan ajatellaan olevan sellainen, että kaikki hienot ajatukset on synnyttävä omassa päässä, muutenhan en olisi asiantuntija. Mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että opparissa on lähinnä vain omaa tekstiä. Epäilen, että Keskisuomalaisen jutussa kerrottujen, todennäköisesti plagiointiin sortuneiden opiskelijoiden toimintatapa on voinut nojautua tällaiseen harhakäsitykseen.

Asia on kuitenkin päinvastoin: Asiantuntija nimenomaan kunnioittaa muiden tekstejä ja tunnustaa muiden tekemän työn arvon. Jos katsotte tieteellisiä artikkeleita, niissä on usein pitkähköt lähdeluettelot. Asiantuntija seuraa siis alaansa ja sen kehittymistä ja on tietoinen siitä, mitä uutta tietoa alan ilmiöistä on viime vuosina saatu. Ja se näkyy lähdeluettelossa ja tekstiviitteinä.

Luota siis siihen, että ilmoittamalla lähteet ja osoittamalla opparissasi, mikä on sinun ajatteluasi ja mikä muiden, osoitat olevasi perillä alan tutkimustuloksista ja keskusteluista.

Tietolähteitä

Miten toimit eettisesti JAMKissa? Katso JAMKin eettisistä periaatteista.

Miten siteeraat tai referoit muiden tekstejä? Lue JAMKin raportointiohjeesta.

Miten tieteessä toimitaan? Tutkaile Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita.

Saatko kokonaisia artikkeleita kopioida esim. opintojakson sivuille? Kertaa JAMKin kirjaston e-aineistojen käyttöehdoista, mitä yleensä saa tehdä ja mitä ei.

 

 

 


Artikkelin sisällä toisen artikkelin mukaelma

Miten viitataan lähteeseen, joka on tiivistelmä alkuperäisestä artikkelista?

Ongelmana siis tämä lähde: http://easeltraining.fi/files/20/2/Easel_artikkeli_FIN.pdf sivulta 3 lähtien.

Vastaus:

Tätä kysyttiin kollegaltani, joka heitti kopin minulle ajatuksella, josko Oppariblogissa olisi joku vastaavanlainen tapaus.

Aivan samanlaista tapausta ei taida olla.

Pohjana enkunkielinen artikkeli toimitetussa teoksessa

Kootaan ensin faktat, jotta saadaan käsitys, millaisesta julkaisusta on kyse:

Kyse on Easel Training -yrityksen sivustolla olevasta suomenkielisestä artikkelista, jonka on kirjoittanut Mari Louhi-Lehtiö. Easel Training on erityisopettaja, biokemisti, työnohjaaja, psykoterapeutti Mari Louhi-Lehtiön henkiseen työhyvinvointiin keskittyvä yritys. Artikkeliin pääsee esim. tätä polkua pitkin: Info -> Artikkeleita -> EASELin teoriataustaa (voi tulla myös suoraan nettihaulla).

Julkaisu näyttää olevan tiivistelmä, mukaelma tai käännös englanninkielisestä artikkelista. Siinä nimittäin kerrotaan sivulla 3, että: ”Pohjautuu artikkeliin: Louhi-Lehtio, M (2011). Easel®, Equine Assisted Social Emotional Learning. In Trotter, K (Ed.) Harness the Power of Equine Assisted Counseling: Adding Animal Assisted Therapy to Your Practice. New York, NY: Routledge”.

Alkuperäinen artikkeli on siis julkaistu englanninkielisessä toimitetussa teoksessa, joka kertoo hevosavusteisesta terapiasta. Teos löytyy myös JAMKin kirjastosta (ks. Janetista tiedot). Huomaamme, että edellä mainitussa lähdeviitteessä on virhe: Harness pitäisikin olla Harnessing.

Suora käännös vai itsenäinen artikkeli?

Suomenkielisen artikkelin ekan sivun alussa kerrotaan tekijän nimen lisäksi artikkelin nimi ja sen alanimi:

EASEL®, Experiential Social Emotional Learning and Therapy
Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia

Kaksi ensimmäistä sivua ovat Louhi-Lehtiön tekstiä, joka ei ilmeisesti pohjaudu suoraan englanninkieliseen artikkeliin. Englanninkielisen artikkelin käännös tai mukaelma tms. alkaa vasta sivulta 3. Artikkeli taitaa pohjautua enkunkieliseen artikkeliin vain osittain. Kuten Arja-kollega oli huomannut, alaotsikotkaan eivät mene yksi yhteen enkunkielisen artikkelin kanssa, joten tekijä ei ole suoraan kääntänyt tai tiivistäen kääntänyt enkunkielistä tekstiä suomeksi.

Julkaisuvuotta ei kerrota artikkelissa eikä siihen vievässä EASELin teoriataustaa -kohdassa. Lähdeviitteeseen laitetaan siis N.d. eli no date. (Voin toki päätellä tekstistä, että varmaankin teksti on kirjoitettu vuonna 2014 tai 2015, koska tekijä suosittelee kirjaa, joka on julkaistu vuonna 2014.)

Lähdeviitteet

Jos käytät suomenkielistä artikkelia, viittaa siihen vaikka näin:

Louhi-Lehtiö, M. N.d. EASEL®, Experiential Social Emotional Learning and Therapy: Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia. Artikkeli pohjautuu osittain artikkeliin M. Louhi-Lehtiö. 2011. Easel®, Equine Assisted Social Emotional Learning. Julkaisussa Harnessing the Power of Equine Assisted Counseling: Adding Animal Assisted Therapy to Your Practice. New York, NY: Routledge. Viitattu 11.8.2015. Http://easeltraining.fi/files/20/2/Easel_artikkeli_FIN.pdf.

Tai jos haluat kertoa enkunkielisen teoksen toimittajan nimen:

Louhi-Lehtiö, M. N.d. EASEL®, Experiential Social Emotional Learning and Therapy: Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia. Artikkeli pohjautuu osittain artikkeliin M. Louhi-Lehtiö. 2011. Easel®, Equine Assisted Social Emotional Learning. Julkaisussa Harnessing the Power of Equine Assisted Counseling: Adding Animal Assisted Therapy to Your Practice. Toim. K. Trotter. New York, NY: Routledge. Viitattu 11.8.2015. Http://easeltraining.fi/files/20/2/Easel_artikkeli_FIN.pdf.

Tekijän nimi on lähdeviitteen alussa epäsuorassa sanajärjestyksessä eli sukunimi ensin. Muut tiedot lähdeviitteeseen kirjoitetaan suorassa sanajärjestyksessä.

Kirjoitin toimitetun teoksen nimen oikein, vaikka suomenkielisessä artikkelissa olikin painovirhe. Lukija ei ehkä löydä artikkelia, jos nimi on kirjoitettu pieleen.

Linkityksistä

Itse toivon, että jos varmuudella tiedetään, että oppari julkaistaan netissä, lähdeviitteissä voisi linkin upottaa jo julkaisun nimeen. Näin ei voi kuitenkaan tehdä JAMKssa, eikä silmiini ole sattunut muitakaan lähdeluetteloita, joissa voisi revitellä vaikkapa näin:

Louhi-Lehtiö, M. N.d. EASEL®, Experiential Social Emotional Learning and Therapy: Kokemuksellinen sosioemotionaalinen oppiminen ja terapia. Artikkeli pohjautuu osittain artikkeliin M. Louhi-Lehtiö. 2011. Easel®, Equine Assisted Social Emotional Learning. Julkaisussa Harnessing the Power of Equine Assisted Counseling: Adding Animal Assisted Therapy to Your Practice. New York, NY: Routledge. Viitattu 11.8.2015.

Linkitin huvikseni myös enkunkielisen toimitetun teoksen sisällysluetteloon, jonka bongasin kirjan toimittajan blogista.

Lähdeviitteen yksi tärkeimmistä tehtävistä on auttaa lukijaa paikantamaan lähde ja arvioimaan sen luotettavuutta. Linkitysten avulla lähdeviitteeseen voisi ujuttaa nykyistä enemmän lukijalle merkityksellistä tietoa lähdeviitteen pituutta kuitenkaan kasvattamatta. Usein lähdeviite voisi napakoitua, sillä älypitkät linkit häipyisivät sen sileän tien lähdeviitteiden lopuista.


Tikkukirjaimista luovuttu

Olen oppinut, että jos asiakirjan nimi, johon viittaan on kirjoitettu asiakirjassa isolla esim. TOIMIVA LASTENSUOJELU, LASTENSUOJELUN LAATUSUOSITUS tai LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI, niin ne kirjoitetaan myös lähdeviitteisiin isolla ja lähdeluetteloon isoilla kirjaimilla? Eikö ole näin enää?

Esim:
…(LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄNKUVAMALLI 2013, 9-10.)

Lähdeluettelossa:
LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI. Käytännön ohjeita lähisuhde- ja perheväkivallan strategiseen suunnitteluun ja ehdotuksia väkivallan ehkäisyn koordinaattorin toimenkuvamalliksi. 2013. Aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.thl.fi/attachments/kasvunkumppanit/yhdyshenkilon_tehtavakuva_v3.pdf.

Vastaus:

Ei ole enää näin, maailma muuttuu ja asiakirjastandardit myös. Standardit suosittelevat, että lähes kaikki kirjoitetaan tavallisesti.

Nykyään isoilla kirjaimilla kirjoittaminen tulkitaan helposti huutamiseksi.

Ensimmäinen tapa

Lähdeviite on ok sinun tavallasi, kunhan kirjoitat julkaisun nimen pienillä kirjaimilla ja muistat Viitattu päivämäärä -tiedon.

Tekstiviitteestä tulisi aika pitkä, kun siihen otetaan mukaan kaikki sanat ennen julkaisuvuotta, tässä tapauksessa siis julkaisun nimen täsmennyskin mukaan. Julmetun pitkät nimet voi kuitenkin lyhentää kolmella pisteellä tekstiviitteessä:

Tekstiviite:

Eka virke. Toka virke. Kolkki virke. Nelkki virke. (Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa… 2013, 9-10.)

Toinen tapa

Lähdeviitteen voi tehdä näinkin:

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa ja koordinaattorin tehtäväkuvamalli. 2013. Käytännön ohjeita lähisuhde- ja perheväkivallan strategiseen suunnitteluun ja ehdotuksia väkivallan ehkäisyn koordinaattorin toimenkuvamalliksi. Aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu päivämäärä. Http://www.thl.fi/attachments/kasvunkumppanit/yhdyshenkilon_tehtavakuva_v3.pdf.

Tällöin ”käytännön ohjeita” ymmärretään julkaisun tyypiksi.

Tekstiviite:

Eka virke. Toka virke. Kolkki virke. Nelkki virke. (Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa ja koordinaattorin tehtäväkuvamalli 2013, 9-10.)

Kolmas tapa

Lähdeviite-standardi (SFS 5989) sanoo, että ”alanimekkeet merkitään, jos ne antavat olennaista tietoa tietolähteen sisällöstä – – Muuten ne voidaan jättää pois”.

Alanimen (julkaisun nimen täsmennys) voi siis jättää kokonaan pois, jos on sitä mieltä, ettei se anna olennaista tietoa lähteen sisällöstä. Itse kallistun sille kannalle, että siinä saattaa olla oleellista tietoa tässä tapauksessa.

But any way, lähdeviite muodostettaisiin silloin näin:

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa ja koordinaattorin tehtäväkuvamalli. 2013. Aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu päivämäärä. Http://www.thl.fi/attachments/kasvunkumppanit/yhdyshenkilon_tehtavakuva_v3.pdf.

Tekstiviite edelleen:

Eka virke. Toka virke. Kolkki virke. Nelkki virke. (Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa ja koordinaattorin tehtäväkuvamalli 2013, 9-10.)

Aluehallintoviraston kotipaikka?

Tässä lähteessä huomioni kiinnittyy siihen, että julkaisussa on vain Aluehallintovirasto. Mikä niistä on kyseessä, kun kaikki ovat alueellisia? Ainakin Avin omilla sivuilla olevien yhteystietojen mukaan. Luultavasti kyse on Etelä-Suomen Avista, joka majailee Hämeenlinnassa.

Muut julkaisijat eli STM ja THL ovat Helsingistä.

Lähdeviitteeseen ei tarvitse ängetä kustannuspaikkaa, koska se jää epäselväksi. Sen takia se varmaan on jätetty julkaisustakin pois?


Etsi opparin lähteet syksyn verkkokurssilla

Ennakkoilmoittautuminen syksyn opintojaksoille on meneillään 4.-31.5.2015.

Jos haluat etsiä tietolähteet oppariisi ohjatusti, se onnistuu Asiantuntijan tiedohankinta -verkkokurssilla. Kontaktejakin on, ne ovat kuitenkin vapaaehtoisia. Opintopointsit: 5 op. Opintojakson kuvaus opinto-oppaassa.

Opparin aihe on oltava tiedossa, kun kurssi syyskuussa alkaa.

Syksyn kurssille etusija on opiskelijoilla, jotka ovat tällaisessa tilanteessa:
a) JAMKista on pakko valmistua vuodenvaihteessa 2015/2016 tai alkuvuonna 2016
b) Opiskelija tarvitsee tavallista enemmän tukea lähteiden etsintään.

Muutkin voivat ilmoittautua kurssille! Viime syksynäkin osa porukasta oli sellaisia, joilla opinnäytetyö oli muuten vaan ajankohtaista.

Verkkokurssi soveltuu koko JAMKin väelle, esimerkiksi  amk-opiskelijoille, yamk-opiskelijoille ja opettajakorkeakoulun opiskelijoille.

Kevään verkkokurssille ilmoittautumisjärjestyksessä

Huom! Kevään 2016 verkkokurssille mahtuu enemmän väkeä, koska tiedonhankinnan ohjaajiakin on enemmän käytettävissä. Kevään verkkokurssi alkaa tammikuussa 2016 ja kestää toukokuulle. Ilmoittautuminen sille alkaa marraskuussa 2015. Opiskelijat valitaan jonoperiaatteella: ”aikainen lintu nappaa madon”.

 


N.d. vai n.d.?

Nyt on epäselvää, kuinka merkitsen lähteen sekä tekstiin että lähdeluetteloon, kun lähteestä puuttuu vuosiluku. Eli tarkoitan merkintää n.d. Asiaan liittyvää ohjeistusta en löytänyt myöskään oppariblogista.

Vastaus:

Suomenkieliset tutkinto-ohjelmat: Pienet ja isot n:t tulevat suomen kielen mukaisesti. Pisteen jälkeen N-kirjain isolla ja muuten pienellä.

Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat: Enkunkielisessä raportointiohjeessa käytetään kyseisen kielialueen perinteiden  mukaisesti koko ajan pienellä kirjaimella alkavaa n.d.-lyhennettä, siis sekä lähdeviitteessä että tekstiviitteessä. Tällainen muutos tapahtui enkku-rapsaohjeen viimeisimmässä isossa päivityksessä vuosi sitten keväällä.

N.d. ja suomenkieliset tutkinto-ohjelmat

Lähdeluettelossa on N.d. ja tekstiviitteessä on n.d.

Raportointiohjeessa kerrotaan näin:

Lähdemerkinnän yleisrakenne on neliosainen:
Kuka – kirjoittaja, tekijä tai suullinen tietolähde – aina henkilö
Milloin – julkaisuvuosi (ellei tiedossa, voidaan käyttää lyhennettä N.d. = no date, tekstiviitteessä n.d.)
Mitä – lähteen nimi tai otsikko
Missä – tiedot julkaisusta, painoksesta, julkaisupaikasta ja kustantajasta, julkaisusarjasta, Internet-osoitteesta jne.

Lähdeluettelo-mallissa on tällaiset esimerkit:
Kekseliäs kasvattaja. N.d. Lastensuojelun keskusliiton ohjeet kasvattajille. Viitattu 15.4.2009. Http://www.alalyolasta.fi/, kasvatusvinkkejä.

Papermaking. N.d. Artikkeli Metso Paper Oy:n sivustolla. Viitattu 16.4.2009. Http://www.metsopaper.com, paper technology, papermaking.

Tekstiviitteinä edelliset ovat (Kekseliäs kasvattaja n.d.) ja (Papermaking n.d.).

 


Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen lähteet

Teen systemaattista kirjallisuuskatsausta. Ilmoitanko hyväksymäni lähteet lähdeluettelossa vai ovatko ne  tutkimusaineistoa, jota ei ilmoiteta lähdeluettelossa?

Vastaus:

Kaikissa opinnnäytetöissä, kaikilla aloilla ja kaikissa tutkinto-ohjelmissa tietoa etsitään aina johdonmukaisesti/systemaattisesti (systemaattinen tiedonhaku). Myös katsaus lähteisiin (kirjallisuuskatsaus) tehdään jokaikisessä opparissa, eli kerrotaan tiivistetysti tärkeimmät asiat aiemmista tutkimuksista.

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on menetelmä, jota käytetään JAMKissa erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.  Tutkimuskirjallisuudesta tehdään yhteenveto, keskitytään tutkimuskysymykseen PICO-malliin perustuen ja otetaan huomioon tutkimustiedon näytön asteet. Se ei ole siis mikä tahansa kirjallisuuskatsaus, vaan vaatii tietynlaisen prosessin, jossa edetään määrätynlaisilla askeleilla.

Kollegani informaatikko Arja Kunnela kertoo systemaattieista kirjallisuuskatsauksesta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille opinnäytetyön opintojaksoilla sekä lukukausittain kirjaston kaikille avoimissa koulutuksissa.

Lähteet ilmoitetaan

Kysyin asiasta kahdelta sosiaali- ja terveysalan opettajalta. Vastaus on: ”Kaikki lähteet joihin viitataan tulee olla lähdeluettelossa myös kirjallisuuskatsauksissa”.

Sama linja myös tietokannoissa: Cochrane

Pläräsin Cochrane-katsauksia. Tyypillisesti lähdeluettelossa ilmoitetaan lähteet. Tosin ne jaotellaan JAMKin tavan vastaisesti moneksi eri luetteloksi:

References to studies included in this review
References to studies excluded from this review
References to studies awaiting assessment
Additional references
References to other published versions of this review

JAMKissahan nämä kaikki ovat yhdessä ja samassa lähdeluettelossa, jossa on myös muita lähteitä, esimerkiksi tutkimusmenetelmäkirjallisuutta. Opiskelija taitaa ilmoittaa tekstissä tai taulukoissa tai liitteissä ne lähteet, jotka sisältyvät systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja ne lähteet, jotka hän perkaa siitä pois.

Kuten myös Cinahlissa

Vilkaisin myös Ebsco-kustantamon Cinahl-tietokantaa, siellä erityisesti Academic Journals -tyyppisissä lehdissä julkaistuja systemaattisia katsauksia. Näyttää siltä, että lähdeluettelossa ilmoitetaan kaikki lähteet. Ne lähteet, jotka valitaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen, merkitään lähdeluettelossa tähdellä: ”* Indicates the studies that were included in the systematic review.”

Tai ainakin siis näin oli menetelty siinä ekassa systemaattisessa katsauksessa, joka tuli tuloslistalla ekaksi ja johonka klikkasin 😉 Se oli tämä:

Chang, C., Mu, P., Jou, S., Wong, T., & Chen, Y. 2013. Systematic Review and Meta-Analysis of Nonpharmacological Interventions for Fatigue in Children and Adolescents With Cancer. Worldviews On Evidence-Based Nursing, 10, 4, 208-217. doi:10.1111/wvn.12007. Viitattu 27.4.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Ebsco Cinahl.

Lisätietoa

Erilaisista kirjallisuuskatsauksista mm.:
Salminen, A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasa: Vaasan yliopisto. Viitattu 30.4.2015. Http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf.

PICO-mallin käytöstä:
Isojärvi, J. 2011. Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: Pico-asetelma informaatikon työkaluna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen informaatikon seminaariesitelmä 13.4.2011. Viitattu 30.4.2015. Http://www.bmf.fi/file/view/PICO-asetelma+informaatikon+ty%C3%B6kaluna.pdf.

Isojärvi, J. 2015. Kirjallisuushaku. Osio Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla. Viitattu 30.4.2015. Https://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma/vaikuttavuus/terveydenhuollon-menetelmien-arviointi/hta-opas/kirjallisuushaku.


Sivunumerot tekstiviitteisiin jos mahdollista

Haluaisin varmistuksen, milloin pitää ilmoittaa viitatun lähteen sivunumerot. Olen esimerkiksi käyttänyt lähteenä paljon tutkimuksia ja haluan viitata niiden päätuloksiin, niin tuleeko minun silloinkin kirjata tekstiviitteeseen sivunumeroit esim (Olofson 2001, 323-330)?

Vastaus:

Aina, kun vain on mahdollista, ilmoita sivunumerot tekstiviitteissä. Painetuissa kirjoissa yleensä sivut on numeroitu.

Jos julkaisussa ei ole sivunumeroita – näin voi käydä silloin tällöin nettilähteissä tai e-kirjoissa – voit viitata luvun numerolla, esimerkiksi (Virtanen 2015, luku 5) tai (Kirjan nimi 2015, 5. luku). Lakilähteen tekstiviitteessä voi olla esimerkiksi pykälä (POL 628/1998, 4 §).

POL on lyhenne perusopetuslaista.


Paljon viittauksia toissijaisiin lähteisiin

Päälähteenäni on kirja Potilassiirrot: Taitava avustaja aktivoi ja auttaa 2013, Tamminen-Peter & Wickström.

Kirja on lähteisiin perustuva ja sisältää lukuisia lähdeviitteitä, varsinkin niistä kohdin josta itse haluaisin lähdettä viitata. Olen pyrkinyt pääsemään alkuperäislähteille mutta haluan vielä varmistaa, että minun tulee joka kerta kirjoittaa auki myös alkuperäislähde kun haluan kirjan tekstiin viitata esim alla

kirjan s. 15 ” Toistuvat selän kumarat ja kiertyneet asennot ovat keskeisiä selkävaivojen riskitekijöitä (Hansson 2001).”

Minun teksti esim: Tamminen-Peter ja Wickström (2013, 15) toteavat, että Hanssonin (2001) mukaan selän kumarat ja kertyneet asennot toistuessaan ovat riskejä selkävaivoille.?

Vastaus:

Hyvä, kun olet pyrkinyt etsiytymään alkuperäislähteiden tykö.

Jos tekstiisi tulee paljon viittauksia toissijaisiin lähteisiin, joudut olemaan notkea sanankäyttäjä. Onneksi tähän(kin) pulmaan löytyy useita ratkaisuja.

Raportointiohje sanoo toissijaisiin lähteisiin viittaamisesta näin:

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen  artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

Ensimmäinen ratkaisu: rapsa-ohjetta matkien

Sinäkin voit kirjoittaa samalla tavalla kuin rapsaohjeessa neuvotaan, esim. vaikkapa näin:

Tamminen-Peter ja Wickström (2013, 15) toteavat Hanssonin (2001) mukaisesti, että selän kumarat ja kertyneet asennot toistuessaan ovat riskejä selkävaivoille.

Tamminen-Peter ja Wickström (2013, 15) toteavat Hanssoniin (2001) viitaten, että selän kumarat ja kertyneet asennot toistuessaan ovat riskejä selkävaivoille.

Toinen ratkaisu: katso-viittaus

Olen nähnyt myös toisenlaista toissijaisiin lähteisiin viittausmeininkiä. Sekin suo lukijalle mahdollisuuden ymmärtää, mikä on se lähde, jota kirjoittaja on käyttänyt ja mikä toisaalta se lähde, johon hänen lukemassaan lähteessä on viitattu:

Selän kumarat ja kertyneet asennot toistuessaan ovat riskejä selkävaivoille (Hansson 2001, ks. Tamminen-Peter & Wickström 2013, 15).

Kolmas ratkaisu: Tutki ja kirjoita -esimerkin mukainen

Tutki ja kirjoita -teoksessa esimerkki on tällainen (Hirsjärvi ym. 2010, 357):

Psykoanalyyttisesta teoriasta kiinnostunut neuropsykologi havainnoi ammatikseen psyyken sisäisiä tapahtuia ja puhuu psyyken ”lainalaisuuksista” ja ”psyyken sisäisestä kausaliteetista (Vuorinen 1991, Silvosen 1992, 150 mukaan).

Tämän mukaisesti oma tekstisi tulisi näin:

Selän kumarat ja kertyneet asennot toistuessaan ovat riskejä selkävaivoille (Hansson 2001, Tamminen-Peterin & Wickströmin 2013, 15 mukaan).


Teoksen alkuperäinen esipuhe vai suomennos?

Miten tehdään lähdemerkintä (niin tekstiin kuin lähdeluetteloonkin), jos viitataan teoksen esipuheeseen, jonka kirjoittaja on eri kuin muulla teoksella? Käyttämäni teos on A. Jean Ayresin Aistimusten aallokossa, mutta esipuheen ovan kirjoittaneet G. G. Coleman & Z. Mailloux ja nimenomaan heidän kirjoitukseensa olen tässä tapauksessa viittaamassa. Myös vuosiluku hämmentää: suomeksi teos on ilmestynyt vuonna 2010, mutta alunperin 2005 (jolloin oletettavasti on kirjoitettu myös esipuhe). Mikä on siis oikeaoppinen merkitsemistapa tällaisessa tilanteessa?

Korjaus edelliseen: teos on siis julkaistu suomeksi vuonna 2008.

Vastaus:

Ihmiset viittailee nyt innokkaasti kirjojen esipuheisiin, alkusanoihin ja Lukijalle-lukuihin, sillä samantyyppisiä kysymyksiä on tullut nippu viikon sisällä. Pointsit siis esipuheiden laatijoille, kun ovat laatineet loistavia johdatteluja!

Olen viime aikoina vastaillut opiskelijalle, joka kysyi, miten viitata Lukijalle-luvun kirjoittajaan.

Viite tulee lähdeluetteloon näin:

Coleman G. G. & Mailloux, Z. 2008. Esipuhe. Julkaisussa: Aistimusten aallokossa. Kirj. A. J. Ayres. Kustantaja: Kustantajan kotipaikka, sivut.

Tekstiviite tulee näin (Coleman & Mailloux 2008, sivut).

Jos viittaat suomennokseen, käytä vuosilukua 2008.

Jos käytät alkuperäistä vuonna 2005 julkaistua teosta, käytä silloin vuosilukuna vuotta 2005. Tiedot alkuperäisteoksesta tai sen julkaisuvuodesta voi tietty aina lykätä lähdeviitteeseen täsmennyksenä/huomautuksena, mutta mitenkään välttämätöntä se ei ole. Paitsi jos on kyse jostain hyvin harvinaisesta teoksesta, esimerkiksi klassikosta tai taideteoksesta tms., silloin on ihan mielekästä ilmoittaa alkuperäisteoksen julkaisuvuosi.


Lukijalle-luvulla on eri kirjoittaja

Kuinka merkitään lainaus teoksen Lukijalle-luvusta, jonka on kirjoittanut joku muu, kuin teoksen kirjoittaja? Haluaisin lainata tekstiä, jossa on allekirjoituksena Mainostajien Liitto ja kuukausi&vuosiluku.

Vastaus:

Helpottaisi, jos tietäisi tarkemmin, mikä kirja on kyseessä.

Lukijallekin pitää tehdä selväksi, mistä suurin piirtein on kysymys. Siihen on usein aika monta mahdollisuutta.

Periaatteessa lähdeviitteen voisi tehdä kuten viitataan toimitettuun julkaisuun. Hassusti silloin on vain laitettava Toim.-lyhenteen tilalle Kirj.-lyhenne:

Lukijalle. Julkaisuvuosi. Julkaisussa: Kirjan nimi. Kirj. Etunimenalkukirjain. Sukunimi. Lukijalle-luvun kirj. Mainostajien Liitto, kuukausi vuosi. Kustannuspaikka: Kustantaja, sivut.

Tekstiviite: (Lukijalle julkaisuvuosi, sivu).

Toinen – ehkä parempi – tapa tässä tapauksessa on jättää koko Mainostajien liitto vex lähdemerkinnästä:

Sukunimi, Etunimenalkukirjain. Julkaisuvuosi. Kirjan nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja.

Tekstiviitteessä on ilmoitettava, mihin sivuun viitataan: (Sukunimi julkaisuvuosi, sivu).

Jos Lukijalle-luvulla olisi henkilötekijä, silloin lähdeviite aloitettaisiin hänen sukunimellänsä.


Lastensuojelun käsikirja ja Nettiturvakoti-sivusto

Ollaan tässä tekemässä opparia ja kamppaillaan pienen ongelman kanssa, joka liittyy tekstiviitteen merkitsemiseen. Olemme löytäneet tietoa muun muassa THL:n ja Nettiturvakodin sivuilta, muun muassa seuraavilta

Https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo/lastensuojeluilmoitus

ja täältä https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=12

Miten nämä merkitään tekstiviitteisiin, kumpi on oikein:
(Nettiturvakoti 2015) vai (Mikä on väkivaltaa? 2015)
ja pitääkö lähdemerkinnässä mainita Ensi- ja Turvakotien liitto?

Entä tuo THL?  (THL 2015), (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2015) vai (Lastensuojeluilmoitus 2015) ?

Kiitos paljon!!

Vastaus:

Asiaa on lähdettävä purkamaan siitä, miten noiden lähdeviitteet tehdään. Sen mukaan tekstiviitteet tulevat.

Lähdeviite 1

Lastensuojelun käsikirja on THL:n julkaisema laaja sivusto.

Jos lähteellä ei ole henkilötekijää, lähdeviite alkaa julkaisun nimellä.

Lähdeviite esim. näin:

Lastensuojeluilmoitus. 2015. Julkaisussa: Lastensuojelun käsikirja. Julk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.4.2015. Https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo/lastensuojeluilmoitus.

TAI:

Lastensuojeluilmoitus. 2015. Artikkeli Lastensuojelun käsikirjassa. Julk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.4.2015. Https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo/lastensuojeluilmoitus.

Tekstiviite: (Lastensuojeluilmoitus 2015).

Lähdeviite 2

Sivulla ei varsinaisesti ole julkaisuvuotta kerrottu, mutta uutispläjäysten päivämääristä voi päätellä, että vuosiluku 2015 ei ole väärin. Julkaisuaika-tieto voi olla siis joko 2015 tai N.d.

Mikä on väkivaltaa? Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on sanoin ja teoin satuttamista. 2015. Julkaisussa: Nettiturvakoti: Apua perheväkivaltaan – turvallisuutta lähisuhteisiin. Julk. Ensi- ja turvakotien liitto. Viitattu 14.4.2015. Https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=12.

Tekstiviite tulisi hankalan pitkä. Lähdeviite-standardi antaa mahdollisuuden pitkien nimien lyhentämiseen tekstiviitteessä, kunhan katkaisee nimen järkevästä kohdasta. Poisjätetty kohta kerrotaan kolmen pisteen avulla:

Tekstiviite: (Mikä on väkivaltaa? Perhe- ja lähisuhdeväkivalta…).

Toinen mahdollisuus on tehdä lähdeviite niin, että ymmärtää tuon ”Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on sanoin ja teoin satuttamista” -merkkijonon nimen täsmennykseksi. Se voi silloin tulla vuosiluvun jälkeen.

Mikä on väkivaltaa? 2015. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on sanoin ja teoin satuttamista. Julkaisussa: Nettiturvakoti: Apua perheväkivaltaan – turvallisuutta lähisuhteisiin. Julk. Ensi- ja turvakotien liitto. Viitattu 14.4.2015. Https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=12.

Tekstiviite: (Mikä on väkivaltaa? 2015).

Aiempia postauksiani:


Oppariblogi-posteri

Oppariblogin posteri (juliste) on esillä ITK-päivillä Hämeenlinnassa 16. – 17.4.2015.

Konferenssi kokoaa seminaareihin, näyttelyihin ja muihin tapahtumiin ammattilaisia, jotka ovat kiinnostuneita Interaktiivisesta Tekniikasta Koulutuksessa.


css.php