Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: tiedonhankinnan opetus

Tiedonhankinnan opetuksesta

Informaatikoilla on tällä hetkellä kiirettä tiedonhankinnan opetusten kanssa. Alkaville opiskelijoille opetetaan tiedonhaun kädentaitoja ja informaatiolukutaidon tavoitteita, JaNetin ja Nellin käyttöä, oman alan tärkeimpiä koti- ja ulkomaisia tiedonlähteitä, portaaleja  yms. Kirjaston maksullisten aineistojen rinnalla pitää huomioida avoimen verkon tarjoamat tiedonlähteet, Googlen tehokäyttö, virallistietous, organisaatioiden kotisivut, blogit, wikit, podcastit ja tiedonseurannan apuvälineet, syötteet yms. Tiedon eettinen käyttö on tämän päivän opiskelijoille ensi arvoisen tärkeää. Myös lähdekritiikin, tiedonlähteiden ja tiedon arvioinnin merkitys korostuu, mitä enemmän tietoa tuotetaan verkkoon.

Tänä syksynä olen huomannut, että insinööriopiskelijat ovat aidosti kiinnostuneita tiedonhankinnan opetuksesta. He kuuntelevat ja tekevät innolla yhteistoiminnallisia tuntitehtäviä. Kollegan mukaan olen löytänyt opetustatsin. En kuitenkaan ole muuttanut opetusmateriaaleja tai tehnyt muutoksia tuntisuunnitelmaan, enkä näin ollen osaa sanoa mistä selvästi lisääntynyt kiinnostus tiedonhankintataitojen kehittämiseen johtuu.

Olen Kai Halttuen kanssa samaa mieltä ” Tiedonhankinnan opetus ilman todellista tehtävää ei kannata”. Lankisen (2012) artikkelissa  ”Hukkaan heitettyä opetusta” Kai Halttunen harmittelee, että valitettavan usein tiedonhankinnan kurssi on erillinen ja irrallinen kokonaisuus vaikka tiedonhankinnan opetus pitäisi nivoa oikeaan tehtävään. (Mt.)

Halttunen antaa neljä vinkkiä tiedonhankinnan ohjaamiseen (Lankinen 2012.)

1. Tiedonhankinta on epämääräistä ja avointa. Tee tämä näkyväksi. Jos olemme aidosti etsimässä uutta tietoa, niin emme vielä hakuvaiheessa tiedä, mitä löydämme.

2. Sisällytä opetus aitoon tehtävään. Opiskelutehtävä rajaa ja antaa ideoita tiedonhankintaan ja auttaa arvioimaan tiedonhaun tuloksia.

3. Ymmärrä, että tiedonhankintaa ei voi oppia kerralla. Osaaminen kertyy vähitellen, sitä ei voi yliopistossakaan saavuttaa yhdellä kurssilla.

4. Tiedonhankinta on käsitteiden ja kielen ymmärtämistä, ei tietotekniikkaa. Nykyään ei ole ongelma löytää informaatiota. Eihän meidän edes tarvitse etsiä, kun me törmäämme siihen koko ajan. Ongelma on se, miten määritellään mitä tietoa tarvitaan ja millä hakusanoilla sitä kuvataan.

 Omaa sydäntäni lämmitti, kun opiskelija tiedonhankinnan tunnin päätyttyä sanoi: ”kiitos, oli hyvä luento”.

Lähde:

Lankinen, T. 2012. ”Hukkaan heitettyä opetusta”. Tampereen tiede- ja kulttuurilehti Aikalainen 23.3.2012. http://aikalainen.uta.fi/2012/03/23/%E2%80%9Dhukkaan-heitettya-opetusta%E2%80%9D/

Kirjasto oppimisen tukena

Kahvihuoneen pöydälle oli jäänyt kollegan kirjastolehti, josta bongasin artikkelin digimyytistä: tämän päivän korkeakouluopiskelija ei olekaan tietoverkkotaidoiltaan champion vaan näppärä osaaminen osoittautuu pinnalliseksi, kapeaksi toiminnaksi, jossa tiedon arviointi, sen käyttö ja monipuolinen soveltaminen ovat kaukaisia tavoitteita. (Elenius 2012.)

No edellinen on ollut tiedossa jo jonkin aikaa, kuten myös erot opiskelijoiden tiedoissa ja taidoissa – osaamisessa on valtavia eroja: erot oppimisessa, yleistiedossa ja osaamisessa näkyvät kirjaston arjessa, ohjauksessa, opetuksessa ja palvelutilanteissa.  Korkeakoulukirjaston tehtävänä on oppimisen tukeminen, mutta miten löydämme parhaat keinot tukea opiskelijoita oppimisessa? (Mt.)

Eleniuksen (2012) mukaan opettaja ja kirjaston informaatikko on saatava saman pöydän ääreen oppimistehtävien suunnittelussa, opettamaan ja arvioimaan lopputuloksia yhdessä. Oppimista vahvistaa, kun kirjastolaiset ja opettajat miettivät yhdessä opetuksen tavoitteita ja arvioitavia kohteita. (Mt.)

Elenius (2012) selvitti myös opiskelijoiden laitekantaa ja sosiaalisen median käyttöä kyselyllä, johon vastasi yli 100 eri alojen korkeakouluopiskelijaa. Tulokset olivat yllättäviä: neljäsosalla oli älypuhelin alasta riippumatta, tablettilaitteille kukaan ei keksinyt käyttöä ja pelkät lukulaitteet eivät kiinnostaneet ketään. E-lehdet ja e-kirjat olivat tuttuja osalle, kuitenkin p-kirjalle peukutettiin = pidettiin siis perinteistä kirjaa parempana. Sosiaalisen median käytetyin palvelu oli Facebook, Google+ ja Twitter ja syötteet tulivat perässä.

Elenius (2012) korostaa, että kirjaston pitää löytää monipuolisia keinoja tukea opiskelijoita oppimisessa, näin kirjasto lunastaa paikkansa osana opiskelijoiden arkea ja opintoja ja tekee juuri sitä työtä, jolla on merkitystä oppijalle, oppilaitokselle ja koko ammatti- ja tutkimusalan kehitykselle.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on meneillään OPS-uudistus ja kirjaston on oltava aktiivinen keskustelija OPS:n kehittämisessä. Tärkeää olisi saada opiskelija motivoitua tiedonhankinnan osaamisen kehittämiseen.

JAMK kirjastolaiset kehittävät jatkuvasti omaa osaamistaan ja myöhemmin  on tulossa pari kappaletta opinnäytetöitä tiedonhankinnan opetuksen vaikuttavuudesta.

LÄHDE:

Elenius, L. 2012. Digimyytti. Kirjastolehti 2. s. 6.

Kuumia kesäpäiviä odottaessa

Onneksi on kirjasto!

Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan maailmassa
on 295 exabittiä tietoa (Hilbert & Lopez, Science
Magazine, helmikuu 2011). Raportissa on mukana
60 erilaista analogista ja digitaalista tapaa tiedon
varastoimiseksi ja kommunikoimiseksi. Ihmiskunnan
kapasiteetti tiedon varastoinnissa kasvoi tutkitun jakson
(1986–2007) aikana keskimäärin 23 % vuodessa. 

Lainaus on Aalto-yliopiston kirjaston vuosikertomuksen 2010 Kalevi Ekmanin puheenvuorosta (professori, johtaja Aalto Design Factory).  Ekmanin mukaan tiedon puute tai tietoon pääsy ei ole suurin ongelmamme vaan hankaluutena on keksiä, miten löytää kulloinkin tarvitsemansa tiedon tai miten arvioida tiedon laatua ja luotettavuutta.

Ja vaikka Ekman lausahtaa: onneksi meillä on kirjasto- ja tietopalveluita kuten Aalto-yliopiston kirjasto, jonka tuki ja järjestelmät auttavat omalta osaltaan näiden kysymysten ratkaisemisessa, koskee tämä näkemys varmasti kaikkia Suomen kirjasto- ja tietopalveluita.

Myös elinkeinoelämä on huomannut nyky-yhteiskunnan muuttuvat tarpeet. Jaana Lehto (2011) nostaa artikkelissaan esille koulutustarjonnan mukautumisen muuttuviin vaatimuksiin sekä niihin liittyvät oman osaamisen kehittämisen valmiudet työuran aikana. Elinkeinoelämän keskusliitossa on Lehdon mukaan kiinnitetty yhä enemmän huomiota siihen, miten opetetaan, eikä vain siihen, mitä opetetaan. Muun muassa yhteistyötaidot, esiintymistaidot sekä kyky hankkia tietoa ja hyödyntää erilaisia tietolähteitä ovat  esimerkkejä työelämässä tarvittavista taidoista, joiden valmiuksia voi kehittää nykyistä paremmin jo peruskoulutuksesta alkaen.

Informaatiolukutaito – kyky hankkia, hallita ja tuottaa tietoa olennainen osa ammatillista osaamista.

Kirjastot ovat tehneet pitkäjänteistä työtä tiedonhankinnan opetuksen puolesta. Perinteisestä tiedonhankinnan opetuksesta siirtyminen informaatiolukutaidon opettamiseen antoi perustan oppimiskeskeiselle näkökulmalle, ohjaajan pedagogisille taidoille ja yhteistyölle.
Akateemisissa opinnoissa ja työelämässä hyvät tiedonhankinnan ja tietotekniikan taidot tehostavat ja nopeuttavat työskentelyä sekä auttavat saavuttamaan laadukkaampia lopputuloksia. Opiskelijan monipuolinen informaatiolukutaito viestii tutkinnon laadusta ja kilpailukyvystä

.JAMK kirjasto antaa monipuolisesti informaatiolukutaidon ja tiedonhankinnan opetusta.

  • —  Oppiminen ja ammatillinen kasvu – opintojen yhteydessä
  • —  Opinnäyteseminaarien yhteydessä tutkimuksen tiedonhankinta
  • —  Asiantuntijan tiedonhankinta, 5 op (valinnainen)
  • —  Avoimet tiedonhaun koulutukset eri tietokannoista ja -aiheista
  • —  Opinnäytesauna – lisää löylyä lähteille!
  • —  Lainaa kirjastonhoitaja – palvelu
  • —  Lisätietoa kirjaston opetuksista

Lähteet:

Ekman, K. 2011. Puheenvuoroja. Aalto-yliopiston kirjaston toimintakertomus 2010. Toim. Jaana Marvia. Aalto-yliopiston julkaisusarja, CROSSOVER 4/2011. http://lib.aalto.fi/fi/about/annual_report/2010.pdf

Informaatiolukutaito,2011, Helsingin yliopiston www-sivut. http://www.helsinki.fi/infolukutaito/.

Lehto, J.2011.Mikä työ. Artikkeli Helsingin Sanomissa 14.8.2011.