Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: tiedonhankinta

Digitaaliset kirjastot oppimisen tukena

iloa

Kirjastot ovat siirtymässä yhä voimakkaammin digitaalisiin aineistoihin, vaikka perinteinen painettu aineisto säilyykin rinnalla. Tulevaisuus haastaa sekä kirjastot että opettajat ja opiskelijat muuttamaan omia tottumuksiaan. Kirjastoista tulee uudenlaisia oppimisympäristöjä!

Ylläoleva teksti oli mainospuffi viime marraskuussa Iloa oppimiseen kaikkialla   –seminaarissa pitämästäni esityksestä Digitaaliset kirjastot oppimisen tukena.

Tammikuussa sain viestin samaan seminaariin osallistuneelta Ilona IT:ltä:

Hei,

Sinulle on myönnetty ILOA-seminaarin esiintyjä -badgen merkiksi siitä, että olet osallistunut seminaarin ohjelman rakentamiseen omalla asiantuntijuudellasi.
Kun vastaanotat tämän merkin, voit liittää siihen todisteeksi oman esityksesi.

Merkkiä voit käyttää osaamisesi näyttämiseksi eri internet-palveluissa ja cv:ssäsi.

Merkin vastaanottaminen olisi varmaan ollut helppoa tietokoneella, mutta tabletilla badgien raahaaminen Collection-kansioon tuotti tuskaa. Olisi pitänyt onnistua, koska Surface Prossani on Windowsin työpöytä ns. Metro-liittymän ohella. No ei onnistunut, joten raahailut on tehty perinteisellä kannettavalla.

Tuolla alussa se nyt sitten on, todiste, merkki, badge kuvana ja koska en saanut kuvalinkkiä juuri tähän kohtaan tuotua, löytyvät badgen ja seminaarin tiedot, myös oman esitykseni diat ja tallenne tästä . Esitys löytyy myös SlideShare-palvelusta.

Nostona esityksestäni dia kirjaston tulevaisuudesta.

Tulevaisuus?

• Kirjastossa on aina ollut tietoa tiedosta!

• Kirjastoilla on aina ollut vahvat perinteet tiedon järjestämisessä ja käyttöön

välittämisessä, etsimisessä ja löytämisessä – tämä tehtävä ei muutu

tietoyhteiskunnan verkostomaailmassa.

• Verkkoaineistojen määrä kasvaa ‐ painetun vähenee.

• Kirjastotyö siirtyy verkkoon!

• Asiakkaalle tulee tarjota muutakin kuin aineistoja, tekemisen tilaa, laitteita,

välineitä, ohjausta ja opastusta.

• Palvelut tuodaan verkkoon eri välineillä tavoitettaviksi ja kirjaston tulee olla

aktiivinen eri sosiaalisissa medioissa.

• Kuratointi osaksi digikirjaston toimintoja: verkon tiedon paljouden

suodattaminen – vinkataan, toimitetaan ja jaellaan eteenpäin tietoa, eri

kiinnostuksen kohteet ja yksilölliset tarpeet huomioiden.

• Tiedonhankinnan opetuksen merkitys kasvaa.

• Kirjastoissa tarvitaan monenlaista osaamista, moniammatillisuutta (opettajat)

• Kirjaston tilojen monimuotoisempi ja ajallisesti laajempi käyttö.

 

Missä on elämä, jonka kadotimme elämiseen? Missä on viisaus, jonka kadotimme tietoon? Missä on tieto, jonka kadotimme informaatioon?” (T.S. Eliot).

Kuinka hyvin sanat kuvaavatkaan tietoyhteiskuntaamme!

 

Lähde:

T.S. Eliot. http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1948/eliot-bio.html

Alkuperäinen lainaus: http://www.goodreads.com/author/quotes/18540.T_S_Eliot?page=2

Where is the Life we have lost in living? Where is the wisdom we have lost in knowledge? Where is the knowledge we have lost in information?”

 

Kokemuksia ITK-päivistä, osa 1

Tulevaisuus pelissä – Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi10.–12.4.2013 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna

Osallistuin konferenssiin 11. – 12.4. Kiitokset kollegalleni Kristiinalle hyödyllisistä vinkeistä ITK-päivien oman ohjelman suunnittelussa.  Tarjontaa oli paljon ja sain paljon ideoita vietäväksi eteenpäin. Koostan 1. osaan muutamia kirjastoa ja varsinkin e-kirjoja koskevia esille tulleita seikkoja. Osa 2 käsittelee JAMKin uutta oppimistilaa sekä SEAMKin yrittäjyyskirjastoa. Matkaraporttini työstän vain kirjaston omaan käyttöön.

Ohjelmatiedoista löytyy jo muutamien esityksien ladattavat tiedostot.  Konferenssijulkaisussa on tiivistetyt kuvaukset esityksistä.

Informaatiolukutaidon ja tiedonhankinnan tärkeydestä

Jo konferenssijulkaisun tervetuloa -puheessaan Jarmo Viteli Tampereen yliopistosta esittää huolensa informaatiolukutaidon kehittämisen tärkeydestä ja samansuuntaisia ajatuksia oli monella esityksessään.

Päätösluennossaan Dosentti Timo Tossavainen (Itä-Suomen yliopisto) pohtii, tuoko teknologia lisäarvoa oppimiseen ja osaamiseen koulussa, ja jos tuo niin mitä haasteita ja ongelmia teknologian käytön lisäämiseen koulussa ja koko yhteiskunnassa liittyy, esimerkiksi parantaako tai helpottaako teknologia tiedonhankintaa? Hän korostaa, että tiedonhankintataidot ovat muutakin kuin nettitaitoja, niitä ei voi oppia ilman opetusta – eihän leipurikaan opi leipomaan vaikka syö kuinka pullaaJ. Tossavainen ottaa esille Jyväskylän yliopistossa tehdyn väitöskirjan tutkimustuloksia lukiolaisten internettiedonhaun taidoista tänä päivänä (Kiili 2012) ja toteaa, että nettisukupolven tiedonhankintataidot ovat ilmeisesti heikommat kuin aikoinaan oppikoulusta valmistuneilla ylioppilailla.

Sähköisistä oppimateriaaleista, e-kirjoista ja kirjaston tulevaisuudesta

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä tuo esille sähköiset oppimateriaalit ja niiden huonon saatavuuden. Haasteita ovat muun muassa Suomen pieni kielialue sekä tekijänoikeudelliset seikat (edelleen). Tulevaisuus pelissä osa 2, loppupuheenvuorossaan Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki J. Kasvi TIEKEstä ennustaa erilaisten lukulaitteiden syrjäyttävän lehdet ja kirjat jo vuonna 2020. Kirjastot joko katoavat tai muuttuvat mediakeskuksiksi, mikäli sopimuksia e-kirjojen lainaamisen pelisäännöistä ei saada aikaiseksi. Kasvi pohti, tuleeko kulttuurista vain maksukykyisten etuoikeus tulevaisuudessa.

No onneksi kirjastojen kannalta kotimaisten e-kirjojen saatavuus kirjastokäyttöön näyttää jo hieman valoisammalta: Sanoma Pro tuo koko verkkokirjakokoelmansa kirjastojen saataville, Talentumin e-kirjat ovat jo saatavilla Ellibsin ja Suomenlaki.com -palvelun kautta (oikeustieteen teokset), ja tulossa on Esimiehen käsikirja online-palveluun Talentumin johtamisen teokset e-kirjoina. Docendon e-kirjat ovat myös jatkossa saatavana, tulossa! E-RILlit tekevät myös tuloaan kirjasto-oikeuksilla. Pikku hiljaa kehitys kehittyy myös e-kirjojen saatavuuden suhteen J. Huonona puolena saatavuudessa on tietysti taas uusi kirjava joukko erilaisia hinnoittelumalleja, alustoja, käyttöoikeuksia ja -rajoituksia.

Jyrki J. Kasvin mukaan vuonna 2020 ihan mikä tahansa voi olla arkipäivää, vaikkei sitä oltaisi vielä edes keksitty.  Nyt koulunsa aloittaneet lapset ovat työelämässä vielä 2080-luvulla. Muutoksen vauhti ei ole ainakaan hidastunut, hän toteaa.