Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Monthly Archives: joulukuu 2010

E-kirjat JAMKin kirjastossa, ver. 2

Blogi-kirjoitukseen Kirjastot saavat lainata lukulaitteita, eivät e-kirjoja kommenteissa muistuteltiin, että kirjastot ovat lainanneet kotimaisia e-kirjoja Ellibsin palvelun kautta 2000-luvun alusta, samoin yliopisto- ja amk-kirjastot tarjoavat kymmeniä tuhansia e-kirjoja verkkoyhteydellä ja IP-tunnistuksella. Välittäjät, kuten Ellibs ja Dawsonera, saavat Suomessa lainata omien systemiensä kautta e-kirjoja, kuten kollega muistuttelee.

Kyse ei olekaan tästä vaan tästä Laihon huomatuksesta: Suomen kustannusyhtiön johtaja Sakari Laihon mukaan kustantaja ei voi luovuttaa eteenpäin sellaista, mitä se se ole tekijältä saanut eikä sähkökirjoihin liittyviä kysymyksiä ole vanhoissa sopimuksissa huomioitu lainkaan.

Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen tarvitsemaa ammattikirjallisuutta on varsin suppeasti tarjolla e-kirjoina. Esimerkiksi JAMKin pilotoimassa WSOYPron verkkokirjapalvelussa koko hankkeen aloitus viivästyi Sanasto-sopimuksen vuoksi, sillä sopimus esti joidenkin kirjavalikoimaan ehdotettujen kirjojen saannin WSOYPron verkkokirjakokoelmaan.

Jo vuosia olen lähestynyt kotimaisia kustantajia e-kirja-asioissa ja toivonut suosituimpia kurssikirjoja e-kirjoiksi (Ellibs palvelee hyvin vain jos e-kirjaa tarvitaan yksi tai kaksi kappaletta).

WSOYPRO on ollut hyvä yhteistyökumppani ja yhteistyön tuloksena on syntynyt sekä käytettävyydeltää että saavutettavuudeltaan hyvä e-kirjapalvelu.
Mutta entä muut ammattikirjallisuuden kustantajat: Talentumin vastaus – ei mitään uutta e-kirjarintamalta, vaikka kuusi vuotta olen yrittänyt todistella e-kurssikirjan tarvetta. Siis tarve on meidän puolellamme, ei ehkä Talentumin, joka myy painettuja kirjoja huimia määriä.  Edita tarjoaa ainostaan opettajille suunnattua materiaalia sähköisenä ja kaikki opiskelijoille suunnattu oppikirjallisuus on saatavana vain painettuna (Ellibin kautta muutama poikkeus).  Viimeksi pari viikkoa sitten lähetin tiedustelun heidän e-kirjatilanteestaan ja sain positiivisen vastauksen, jossa tiedusteltiin: Onko sähköisessä muodossa olevan oppikirjan tarve suuri? Pitäisikö Editan oppikirjat saada sähköiseen muotoon? PITÄISI, vastasin ja jos sähköpostiviestissä voi sanoa puhuvansa kuin Runeberg, tein sen.

Olen neuvotellut useita yksittäisiä e-kirjoja suoraan kustantajan kanssa ja jos kirjailija on antanut luvan, olemme olleet onnellisia saadessamme e-kirjan opiskelijoiden käyttöön JAMKin verkossa (Anni-palvelimen kautta).  On kuitenkin kirjoja ja kirjailijoita, joista kustantajat sanovat, että tietty kirja ei tule e-kirjaksi, koska se myy niin hyvin p-kirjana tai kirjailija ei halua antaa e-kirjaa, koska pelkää kirjan leviämistä vertaisverkkoon.

E-kirjat näkyviksi ja käyttö käteväksi -tutkimuksen johtopäätökset JAMKin osalta olivat:

Jotta e-kirjat sopisivat nykyistä paremmin opiskeluun, opetukseen ja tutkimukseen, pitäisi nykyistä kotimaista e-kirjatarjontaa lisätä, helpottaa e-kirjan saatavuutta ja käytettävyyttä poistamalla rajoituksia esimerkiksi selaamisessa, yhtäaikaisessa käytössä ja etäkäytössä. E-kirjojen haku vain yhdestä paikasta, integrointi muihin järjestelmiin, kuten oppimisympäristö Optimaan ja Web 2.0 -sovelluksiin olisi oltava olla kunnossa!

Toivotaan siis, että kotimaisen ammattikirjallisuuden tarjonta e-kirjoina lisääntyy tulevaisuudessa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa e-kirjojen tilanne on hyvä. Kirjasto on pyrkinyt aktiivisesti kehittämään kotimaisia e-kirjapalveluita yhdessä kustantajien ja e-kirjapalveluiden tuottajien kanssa, ja myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajat ja henkilöstö ovat olleet mukana tässä kehitystyössä.
JAMKin kirjastolla on yksittäisiä kotimaisia e-kirjoja yli 200 eri e-kirjapalveluissa sekä eri tieteenalat kattavassa Ebrary-palvelussa yli 50 000 englanninkielistä e-kirjaa. Dawsonera e-kirjapalveluun hankitaan e-kirjoja viikoittain lisää. Kirjaston oma Anni-aineistopalvelin mahdollistaa ns. kertaostoina hankittujen yksittäisten e-kirjojen jakelun. Anni-palvelimella tällä hetkellä 56 e-kirjaa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun maksullisten e-kirjojen tarjonta (vain JAMKin verkossa):

Dawsonera, englanninkielisiä e-kirjoja, yli 100 000 e-kirjaa eri tieteenaloilta
(JAMKilla noin 50 e-kirjaa)

Ebrary, JAMKin käytössä yli 50 000 englanninkielistä e-kirjaa eri tieteenaloilta

Ellibs, JAMKilla noin 60 e-kirjaa

Immateriaalioikeuden perusteet

IT2010 sopimusehdot (Anni-palvelimella)

Juridiikkaonline , sisältää oikeustieteen e-kirjoja

Laivauskäsikirja (Finpro) – tunnukset

Metodologia-sarja (Anni-palvelimella)

Mikosta mestariksi : baarityön käsikirja, e-kirja (Anni-palvelimella)

Ornanet-opintomateriaalit (Anni-palvelimella) – sisältää 23 tietotekniikka-alan opasta

Palkkahallinnon käsikirja (Anni-palvelimella)

Perl e-kirja (Toolkit) (Anni-palvelimella)

Projektitoiminnan opintomateriaalit (Anni-palvelimella) , useita e-kirjoja aiheeseen liittyen

Prosessijohtamisen käsitteet (Anni-palvelimella)

SFS 509 Laadunhallinnan tietopaketti (Anni-palvelimella)

SFS 510 Sähkökaavioiden piirrosmerkit (Anni-palvelimella)

SFS Laadunhallinta ja ISO 9000-2000 360 astetta (Anni-palvelimella)

Suomen tilastollinen vuosikirja / Statistical Yearbook of Finland

WSOYpron verkkokirjat , 47 e-kirjan kokoelma

Yritysonline , sisältää yritysalan e-kirjoja

KDK-päivän kuulumisia

Kirjastot pyrkivät parantamaan sähköisten aineistojen näkyvyyttä, käytettävyyttä ja pitkäaikaissäilytystä ottamalla käyttöön vuonna 2011 Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK).  Museoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistot löytyvät samasta osoitteesta ja samalla haulla. Yhteinen asiakasliittymä auttaa tiedonhakijaa löytämään paitsi tarvitsemansa tiedon sekä siihen liittyvän muun tiedon.

KDK:n liittyy suuria odotuksia: tiedonhaun käyttöliittymät vähenevät ja  käyttäjäystävällisyyden odotetaan lisääntyvän. Tuoko KDK odotettuja tuloksia?

7.12. järjestettiin Helsingissä kirjastojen KDK-päivä, jossa esiteltiin asiakasliittymän pilotoinnin tilannetta ja pilottiorganisaatioiden kokemuksia: pilottiorganisaatiot arvioivat muun muassa systeemin hakutoiminnallisuuksia, sähköisten palveluiden integrointia sekä liittymän käytettävyyttä.  

Ari Rouvari Kansalliskirjastosta esitteli asiakasliittymän pilotoinnin tilannetta ja hankkeen etenemistä. Asiakasliittymäohjelmisto Primon (Ex Libris) pilotointi käynnistyi elokuussa 2010 ja haasteita on ollut. Rouvarin mukaan hyvänä puolena sopimuksessa on  pykälä, jonka mukaan sopimus voidaan purkaa, mikäli ei olla tyytyväisiä. Tästä johtuen Ex Libris on panostanut kehitys- ja yhteistyöhön tosissaan. Yleisesti ottaen Primo istuu hyvin kirjastoille (kiitos yhteisen formaatin ja luettelointisääntöjen), Axiell-rajapintahaasteet on selvitetty (ks. KDK-blogi) ja osakohteisiin ja emoihin liittyvät ongelmat musiikin aineistossa tullaan ratkaisemaan, uskoo Rouvari. Museoilla ei ole ollut yhteistä formaattia, joten ongelmia on tullut vastaan.  Rouvari arvioi, että aikataulu todennäköisesti pettää Primoon siirtymisen suhteen.

Hannu Markkanen, informaatikko, Jyväskylän yliopiston kirjastosta kertoi Primo-pilotin olevan heillä hyvin hanskassa – JYKDOKin tietueita on siirretty yli 30 000 ja JYXistä lähes kaikki on jo siirretty. Tällä hetkellä heillä on normalisointisääntöjen tarkistus menossa. Parannettavaa on toki löytynyt, esimerkiksi teoksen eri painokset niputtuvat yhteen tietueeseen, mikä ei tietenkään tiedonhakijan kannalta ole hyvä. Ongelmia on myös tullut taustajärjestelmien, JYXin ja JYKDOKin, tekijätietojen järjestyksestä, esimerkiksi 710 – lisäkirjaus tekijästä menee 100-kentän edelle. Osakohteissa heilläkin ongelmia: Primo ei osaa linkittää osakohteista emoon.  JYKin oma pilottiblogi on tulossa, kertoi Markkanen (vielä en löytänyt ;-).)

Turun kaupunginkirjasto, Susanna Sandellin mukaan he eivät ole vielä yhtä pitkällä kuin JYK. He ovat pilotoineet  lähinnä asiakasliittymän määrittelyä ja Vaski-kirjastojen periaatepäätöksiä.  Primohan taipuu sosiaalisen median tarpeisiin ja Sandell esitteli heidän testisivustoaan: RSS-syötteet etusivulle, Google Maps  sekä Facebook yms.

Museoviraston (Mikael Vakkari) ja Kansallisarkiston (Markku Mäenpää) kokemukset olivat osittain samansuuntaisia: asiakasliittymä avaa uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi kytkentöjä ja linkityksiä aineistojen välillä.
Museopuolella: objekti– tutkimus –näyttely jne. Uusia mahdollisuuksia tuo myös sosiaalisen metadatan käyttö ja jakelu ja Crowdsourcing (yleisöosallisuus, ns. talkoistaminen – asiakas otetaan osaksi prosesseja tuottamaan lisäarvoa, kirjoittajan huomautus). Vakkari painotti, että museoiden on jatkossa pakko ottaa käyttöön yleisiä standardeja, myös luettelointikäytännöt on yhtenäistettävä.

Arkistosektorilla hajanaisuus on ollut ongelmana.  Mäenpää mukaan yhteistyötä on tehty jo 90-luvulta saakka teoreettisella tasolla, nyt pitäisi päästä jo konkretiaan, ts. miten saadaan kuvailukäytännöt yhteneväisiksi. Mäenpää korosti Primon tuovan lisäarvoa ja edistävän sähköistä asiointia.

Ennen kahvitaukoa Rouvari esitteli asiakasliittymän seuraavaa vaihetta pilotoinnin jälkeen. Ns. toiseen vaiheeseen ilmoittautui 75 innokasta organisaatiota. Näistä valitaan mukaan syksyllä 2011 aloittavat organisaatiot, joiden käyttöönotto porrastetaan taustajärjestelmien ja valmiuksien mukaan.

Esa-Pekka Keskitalo Kansalliskirjastosta esitteli seuraavaksi monigrafioiden digitointiprojektia – mitä on pitänyt ottaa huomioon. Viitekehys–toiminta-ajatus: 1) turvaa julkaistun kulttuuriperinnön saatavuuden 2) välittää ja tuottaa tietosisältöjä 3) kehittää palveluja yhteistyössä muiden kanssa.
Esityksessä käytiin läpi säilytyspolitiikka, digitointipolitiikan periaatteet, rakenteistaminen (tunnistetaan kuvat, luvut yms.) = jatkokäsittelyn kannalta hyvin tärkeää.
 Mitä sitten kannattaa digitoida? Esa-Pekan mukaan kannattaa miettiä, miten digitointi asemoituu tehtäviin ja painopisteisiin sekä ajateltuun kohderyhmään ja sen tarpeisiin.

Periaatteet on hyvä pistää paperille  à pitkäaikaissäilytys on kadunvalvontaa.

Päivän päätteeksi Kuisma Lehtonen CSC:ltä esitteli pitkäaikaissäilytyksen jatkohanketta, KDK-PAS -jatkohanke. Lue lisää hankkeesta, http://www.kdk2011.fi/fi/pitkaaikaissailytys/pas-jatkohanke.

Esityksiä ei vielä löytynyt verkosta (tai minä en löytänyt ;-).)

KDK-asioita myös täällä:
KDK-hankkeen esittely, http://wiki.helsinki.fi/display/Nelli/KDK-hankkeen+esittely
KDK-blogi, http://blogi.kdk2011.fi/

Onko kirjan kulta-aika nyt?

Kollegat vinkkaavat minulle usein e-kirjoihin liittyvistä artikkeleista – tämänkin artikkelin pongasi Sirpa minun ilokseni. Kiitos.

Lama on aina lisännyt kirjamyyntiä ja niin odotettiin myös nyt käyvän vaan toisin kävi: Viime vuoden kirjamyynti jäi 2,5 prosenttia edellisvuodesta ja kuluva vuosi näyttää pysyvän viime vuoden tasolla. Painomaailma-lehden artikkelissa Schildt (2010) kyselee , onko nyt käsillä aika, jota Jeff Gomez ennustaa pari vuotta sitten julkaistussa kirjassaan Print is Dead?
Suomen kustannusyhtiön johtaja Sakari Laiho ei kuitenkaan allekirjoita väitettä vaan hän väittää, että kirjan kulta-aika on juuri nyt – Suomessa luetaan kirjoja enemmän kuin koskaan ennen.
Kustannusala onkin kovassa turbulenssissa tällä hetkellä. Ekholm ja Repo pohdiskelevat kirjassaan Kirja tienhaarassa vuonna 2020, että lukeminen tuskin on kirja-alan suurin huoli vaan kirjan ns. ipadisoituminen.

Vaikka kirjakaupat ovat hypettäneet sähkökirjaa ja lukulaitteita koko syksyn, ei kaikki ole sitä miltä näyttää. Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkolan mukaan sähkökirjan eteneminen on hidasta ja maailmalla arviot ovat, että ehkä viidessä vuodessa sähkökirjan osuus asettuu 10-15 prosentin paikkeille. Hidasteena ovat tekijänoikeudet: kaikki kustannussopimukset täytyy neuvotella uudelleen, esimerkiksi Suomessa ilmestyy 13 000 kirjaa vuodessa. Myös laitetoimittajat, suojaukset joudutaan miettimään tarkkaan.

Kuoleeko painettu kirja? Laiho eikä Jaakkola kumpikaan ei usko tähän vaan heidän mielestään painettu kirja säilyttää arvonsa esim. lahjatavarana. Ekholm & Repo ovat kuitenkin toista mieltä: monikanavaisuus tulee mukaan myös kirja-alaan samalla lailla kuin elokuvateollisuuteen. Sama tuote – elokuva- mukautuu elokuvateattereihin,  DVD:lle, televisioon, elokuvavuokraamoihin, kannettaviin päätelaitteisiin jne. Kirja löytää kanavansa printtinä, e-lukulaitteista, mobiiliteknologiasta ja verkkovälityksestä ja mahdollisesti niissäkin monessa eri muodossa. Ekholm & Repo maalailevat kirja-alan tulevaisuutta vuorovaikutteisen kirjatalouden skenaariolla, ts. voidaan puhua uudesta kirjataloudesta, jossa perinteinen ja sähköinen julkaiseminen kukoistavat, kirjoittajat ennustavat.

Lähde: Schildt, M. 2010. Kirjan kulta-aika on nyt? Painomaailma 7/20, s. 10 – 13

Kirjastot saavat lainata lukulaitteita, eivät e-kirjoja!

Ylen uutinen 1.12. summaa jälleen kerran sähkökirjoihin liittyviä tekijänoikeusrajoituksia (Kankkunen 2010). Kirjastoilla ei ole oikeuksia e-kirjojen lainaamiseen vaikka niillä on vapaus lainata p-kirjoja eteenpäin. Lain silmillä e-kirjan ja p-kirjan lainaaminen ovat aivan eri asioita, kertoo kertoo hallitusneuvos Jorma Waldén opetusministeriöstä. Toki tekijänoikeusvapaata kirjallisuutta (yli 70 vuotta tekijän kuolemasta) voi sisällyttää lainattavaan lukulaitteeseen.

Artikkelissa kirjastojen tekijänoikeuksiin perehtynyt Heikki Poroila selittää verkkoteosten tekijänoikeussopimusta:

Kansainvälinen immateriaalioikeuksia valvova järjestö WIPO hyväksyi vuonna 1996 uuden tekijänoikeussopimuksen, jonka yhtenä perusideana oli se, että verkkoteosten tekijänoikeudet ovat sataprosenttisesti oikeudenhaltijalla. Fyysisessä maailmassa tähän on olemassa poikkeuksia, eli esimerkiksi kirjasto voi lainata aineistoa, eikä sen tarvitse pyytää siihen erikseen lupaa elokuvia lukuun ottamatta, Poroila sanoo.

Artikkelin mukaan Poroila itse suhtautuu skeptisesti siihen, löytääkö kirjasto jalansijaa e-kirjamarkkinoilta.

Suomen kustannusyhtiön johtaja Sakari Laihon mukaan kustantaja ei voi luovuttaa eteenpäin sellaista, mitä se se ole tekijältä saanut eikä sähkökirjoihin liittyviä kysymyksiä ole vanhoissa sopimuksissa huomioitu lainkaan. Laihon mukaan kustantamoille on tärkeintä, että kirjastot jatkossakin ostavat saman määrän kirjoja kuin lainaavat. Yhtä e-kirjaa voisi nimittäin kopioida äärettömiin. valottaa Laiho edelleen. Ongelmana on myös sopivan myyjäportaan puuttuminen. Kirjastoille kirjoja välittävät BTJ ja Kirjavälitys eivät vielä tarjoa uusia e-kirjoja.

Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunkirjastosta kertoo, että muissa Pohjoismaissa e-kirjat ovat jo kirjaston arkea, esimerkiksi Ruotsissa kirjastot ovat tarjonneet uutuuskirjojen e-versioita jo vuosien ajan. Siellä palvelu perustuu kustantajien yhdessä perustamaan myyntiportaaliin, josta kirjastot tekevät e-kirjaostonsa. Kirjaston asiakkaat saavat lainata vain tietyn määrän e-kirjoja kuukausittain, jotta järjestelmän kustannukset eivät nouse liian kalliiksi kirjastolle.

Kankkusen (2010) mukaan e–kirjamarkkinoita sekoittaa tällä hetkellä se, että tarjolla on paitsi lukuisia erilaisia lukulaitteita, myös eri tiedostomuotoihin tallennettuja sisältöjä, eli itse kirjoja. Kaikki lukulaitteet ja tiedostomuodot eivät ole yhteensopivia keskenään. Ajan myötä selviää, mitkä laitteet ja tallennemuodot yleistyvät standardiksi

Lähde: Kankkunen, S. 2010. Kirjastoilla ei ole oikeuksia e-kirjojen lainaamiseen. Uutinen Ylen www-sivuilla 1.12.2010.

Http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2010/12/kirjastoilla_ei_ole_oikeuksia_e-kirjojen_lainaamiseen_2186537.html

Tablet on taulutietokone

YLE kommentoi eilen 30.11. tiede ja tekniikka –sivustollaan taulutietokoneen ostoaikeissa olevia kansalaisia. Uutisen mukaan professori Marko Turpeinen jarruttelee innokkaimpien ostohalukkuutta muistuttamalla, että markkinoille on tulossa nykyisiä parempia versioita. Taulutietokone-nimen Suomessa saaneet tabletit eivät ole kannettavia tietokoneita eivätkä kännyköitä vaan jotakin siltä väliltä.
Mikäli omistaa sekä kannettavan että kännykän, mihin enää tarvitsemme taulutietokonetta, uutisessa kysellään.

Marko Turpeinen Tietotekniikan tutkimuslaitokselta sanoo, että valmistajat etsivät jatkuvasti laitteita, jotka toimivat ihmisten arjessa. Kuluttajat hyvin harvoin tietävät etukäteen, tarvitsevatko he oikeasti jotakin uutta markkinoille tulevaa tuotetta vai eivät – uusille innovaatioille on tilaa. Aika näyttää, miten isot markkinat taulutietokoneet nappaavat.

Uusien tablettien etuina on helppokäyttöisyys, kosketusnäyttö, nopeus ja verrattuna kannettavaan tietokoneeseen ne käynnistyvät hetkessä eivätkä kuumene sylissä. Miinuspuolella on kallis hinta, vajaa tuhat euroa – toki myös halvempia malleja löytyy.

Turpeinen huomauttaa, että uusia nykyistä parempia on tulossa markkinoille: tulevaisuuden taulutietokone voi esimerkiksi olla taittuva, ikään kuin vihko, jonka näyttö avataan. Siinä voi olla kaksi vierekkäistä näyttöä. Tällaisia malleja on jo nähty maailmalla.

Applen iPad tuli Suomessa kauppoihin eilen. Iltalehden mukaan myynti aloitettiin useissa liikkeissä jo aamulla seitsemältä eikä ainakaan Helsingin Kampin Apple-kaupassa ruuhkaa aamulla ollut – aamutuimaan iPadeja myytiin noin yksi kappale minuutissa. Iltaa kohti myynti kuitenkin vilkastui.

Iltalehti uutisoi myös tablet-taistelusta Suomessa: IPad vai Galaxy Tab? Suomessa myyntiin tulleen Apple iPadin kovin kilpailija on Samsungin Galaxy Tab. Laitteiden eroja pääset katsomaan Iltalehden www-sivuilla (ks. lähde).

Lähteet:
Professori:  Odota rauhassa taulutietokoneen hankintaa. Uutinen, Ylen www-sivuilla 30.11.2010. 
Http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikka/2010/11/professori_odota_rauhassa_taulutietokoneen_hankintaa_2183267.html

iPad tuli myyntiin. Artikkeli Iltalehden www-sivuilla  30.11.2010 kello 05.57 (päivitetty klo 08.40). Http://www.iltalehti.fi/digi/2010113012786101_du.shtml.

iPadin myynti vilkastui iltaa kohti. Artikkeli Iltalehden www-sivuilla 30.11.2010 kello 20.28.  
Http://www.iltalehti.fi/digi/2010113012790327_du.shtml

Tablet-taistelu alkoi Suomessa: IPad vai Galaxy Tab? Artikkeli Iltalehden www-sivuilla 30.11. kello 16.14. Http://www.iltalehti.fi/digi/2010113012788887_du.shtml