Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: digitaaliset julkaisut

E-kirjat muuttavat mediakenttää

Honkonen (2010) korostaa artikkelissaan  E-kirjat muuttavat mediakenttää, että viimeisen vuoden aikana sähköinen julkaisutoiminta on noussut valtavirtamedian ja tavallisten kuluttajien tietoisuuteen. Vaikka sähköisen paperin edut jo tunnistetaan ja tunnustetaan niin valitettavaa on, että sähköinen julkaisuala on pirstaloitunut:  e-kirjojen julkaisuformaatteja on ainakin 15 ja markkinoilta löytyy kymmeniä erilaisia e-kirjalukijoita, jotka kaikki tukevat eri formaatteja. Jokainen taho luo omia kauppa- tai laitekohtaisia e-kirjaformaatteja, joita ei voi ladata kilpailijoiden laitteille (esim. Amazonà Kindle .azw).

Tekniset ongelmat voidaan ratkaista tuotekehityksellä, mutta suurin este (hidaste) alan kehittymiselle on p-kirjojen julkaisumalli ns. teoskopiot. Honkonen (2010) kertoo, että pahimmillaan käyttäjä voi ladata teoksen e-kirjapalvelusta vain rajatun määrän kertoja: esimerkkinä hän kertoo vuoden 2009 tapauksen, jossa käyttäjät eivät voineet ladata Amazonista Kindleen uudelleen ostamiaan ja maksamiaan kirjoja  drm-rajoitusten takia – julkaisijat kun voivat rajoittaa sitä, kuinka monta kertaa tai kuinka monelle laitteelle e-kirjan voi ladata. Laiterikon sattuessa käyttäjä menettää koko virtuaalikirjastonsa! Tai entä nykyisen kehityksen tiellä, jossa laitteet uudistuvat koko ajan tai sisältöjä voidaan ladata moneen eri laitteeseen.

Teoskopiosta pilveen

Sisällön siirtyminen pilveen on muodissa: pilvi-ilmiössä käyttäjän käsittelemä tieto ei sijaitse tietyllä tietokoneella tai laitteella vaan hajautetusti netissä, esimerkkeinä Spotify, Google docs. Tällaisesta avoimesta nettipalvelusta kuluttajat suostuvat tällä hetkellä maksamaan netissä. Kirjapuolella tämä tarkoittaisi eräänlaista kuukausimaksullista kirjastoa, jossa käyttäjälle ei jätettäisi sitä mielikuvaa, että hän ostaa teokset omakseen. Käyttäjälle tulisi kuitenkin tarjota mahdollisuus ostaa kirjasta oma kopio, jolloin se olisi hänen hallittavissaan samalla tavalla kuin nykyisestä musiikkikaupasta ostettu mp3-tiedosto.

Kirja-ala pärjää vanhalla julkaisumallilla vielä vuosia, mutta suurimmat paineet nettimaailma on tuonut sanoma- ja aikakauslehtialalle sekä sarjakuvien julkaisijoille. Kuluttajat lukevat uutiset netistä ja raaka tiedonhaku on siirtynyt yhä enemmän verkkoon, jossa uusin informaatio on välittömästi saatavilla. E-lukulaitteita ja e-paperia pidetäänkin lehdistön pelastajana.

 Lähde: Honkonen (2010). E-kirjat muuttavat mediakenttää. Mikrobitti 5/2010, s. 60-61.

E-kirja, äänikirja, online-verkkokirja = digitaaliset julkaisut

Perinteisesti e-kirjalla (sähkökirjalla) on tarkoitettu painetun kirjan digitaalista versiota, joka ei olennaisesti muutu, vaikka se julkaistaisiin painettuna kirjana. E-kirja on suunniteltu luettavaksi tietokoneelta tai e-kirjan lukulaitteen avulla. Verkkokirja taas on enemmän hypertekstipohjainen eli se poikkeaa merkittävästi painetun kirjan rakenteesta.

Nykyään e-kirjakäsite on laajentunut käsittämään myös äänikirjat, online-teokset yms. digitaaliset julkaisut ja Suomen Kustannusyhdistyksen tilastoinnin mukaisesti digitaaliset julkaisut jaetaan seuraaviin pääryhmiin:

  1. Ladattavat julkaisut (ääni- ja tekstimuotoiset ladattavat julkaisut)
  2. Online-julkaisut

Ladattavalla äänimuotoisella julkaisulla tarkoitetaan verkon kautta jollekin laitteelle (tietokone, erillinen lukulaite, matkapuhelin, kannettava soitin tai jokin muu laite) ladattavaa kustantajan äänikirjaksi luokittelemaa äänimuotoista sisältökokonaisuutta, jolla on ISBN-tunnus.

Ilmaisia äänikirjoja,
http://librivox.org/list-translated-pages-finnish/
http://librivox.org/samples/

Ladattavalla tekstimuotoisella julkaisulla tarkoitetaan verkon kautta jollekin laitteelle (tietokone, erillinen lukulaite, matkapuhelin tai muu laite) ladattavaa tekstimuotoista sisältökokonaisuutta, jolla on ISBN-tunnus, kuten JAMK kirjaston hankkimat Dawsonera e-kirjat, esimerkiksi uutuus Encyclopedia of computer science and technology / Harry Henderson, (vain JAMKin verkkotunnuksilla).

Online-verkkokirjalla tarkoitetaan verkossa käytettävää sisältökokonaisuutta, jolla on ISBN-tunnus, esimerkiksi JAMK kirjaston sähköisten kokoelmien JuridiikkaOnline –aineistoa,  (vain JAMKin verkossa).

 Online-oppimisympäristöllä sitä vastoin tarkoitetaan verkossa käytettävää palvelukokonaisuutta, esimeriksi KnowPap – paperitekniikan ja tehtaan automaation multimediaan perustuva oppimisympäristö, joka on käytettävissä JAMKin verkossa.

 Lähteet:

Rajala, H. 2004. Raportti e-kirjojen käytöstä ja käytettävyydestä sekä e-kirjamarkkinoista. Helsingin yliopisto. Helsingin opiskelijakirjaston verkkojulkaisuja 15. Viitattu 15.2.2009. Http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/vj/15/rajala.pdf.

Tilli, S. 2010. Kysely digitaalisten julkaisujen tarjonnasta ja jakelusta. Sähköpostiviesti 2.3.2010. Vastaanottajana Pirjo Pohjolainen.