Ammattikorkeakoulun rooli yritysten kansainvälistymisessä  

Ammattikorkeakoulujen tulee lain mukaan järjestää koulutusta, mutta sen lisäksi niiden odotettaan tekevän työelämää ja aluekehitystä edistävää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Vuoropuhelu ja yhteistyö paikallisten yritysten kanssa on myös meillä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk) tavoitteena ja tahtotilana. Mutta mitkä ovat ne kansainvälistyvän yrityksen haasteet, joihin ammattikorkeakoulu voisi vastata?  Kansainvälistymisen vaiheet  Yritysten kansainvälistyminen etenee yleensä vaiheittain. Poikkeuksen tähän […]

Master Career Wheel-malli uraohjausinnovaationa

Korkeakouluopiskelijat tarvitsevat uraohjausta Työelämän muutokset työurien pirstaloitumisineen ovat aiheuttaneet osaaja- ja henkilöstöpulaa sekä osaamistarpeiden muuttumista eri aloilla. Euroopan unioni on asettanut elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikassaan uraohjauksen osaksi kaiken ikäisten ihmisten kehityskaarta (ELGBN 2016).  Ammattikorkeakoululain 4§ (932/2014) sisältää perusteet uraohjaukselle. Osaamisvajetta parantaaksemme tarvitaan joustavia koulutusrakenteita, panostusta ja innovaatioita uraohjaukseen korkeakouluissa. Uraohjausta toteutetaan ja kehitetään laajasti kansainvälisesti akkreditoiduissa […]

Johtajuuden puuttuva palanen

Olemme jo pitkään tunteneet ja tienneet johtajuuden eli ihmisten johtamisen merkityksen organisaation tulokselle ja henkilöstön hyvinvoinnille. Tutkimustulokset ovat pystyneet osoittamaan sen selkeämmin. Kritiikkinä voidaan kuitenkin todeta, että viimeisen 40 vuoden aikana johtajuustutkimukset ovat muuttuneet epätoivon ja hitaan edistymisen ajasta tuloksellisen vaiheen kautta omakehun ja reseptien jakamisen aikaan (Alvesson, 2020). Tutkimus toisintaa osin jo tiedettyjä tuloksia, […]

Työntekijä ”kierrätettävänä”?

Kestävän työllistyvyyden ylläpitäminen työurien johtamisen haasteena Vuosituhannen vaihteen tienoilla työelämän tutkijat hahmottelivat uudenlaista työuraa, jolle ominaista olisivat lyhyet työsuhteet, vaihtuvat työnantajat sekä jatkuva oppimisen ja mukautumisen tarve. He kutsuivat tämän kaltaista työuraa portfolioksi (Mallon, 1999), rajattomaksi eli yksittäiseen organisaatioon, alaan tai maahan rajoittumattomaksi (DeFillippi & Arthur, 1994; Mirvis & Hall, 1994; Arthur, 1994), luovaksi (Peiperl […]

Processing Complexity

Simple problems can be solved with common analytic methods like data collection and analysis. Solving simple problems happens usually by defining the problems more precisely or by breaking them into smaller parts. These parts can be solved in isolation by different people, and it is possible to integrate the partial solutions to a bigger into […]

Kupillinen johtajuutta vuoteen 2022

Edellisen kahden vuoden aikana etäjohtaminen on ollut yleisempää kuin kasvokkain tapahtuva johtaminen COVID-19 pandemiasta johtuen. Tutkimuksen mukaan 66 % suomalaisista johtajista koki, ettei heillä ole etäjohtamiseen tarvittavia taitoja (Microsoft News Center, 2021). Etäjohtamisen rooli tulee olemaan vahva epidemian laannuttuakin. Voidaan puhua myös hybridijohtamisesta, jossa lähi- ja etäjohtaminen vuorottelevat. Molemmissa johtamisen muodoissa johtajuuden, ihmisten johtamisen osaaminen […]

Digital transformation management – a fundamental shift or emperor´s new clothes?

The end of the 1990s and early 2000s were the golden age of yet another TLA (three-letter-abbreviation): BPM that stands for Business Process Management. People with titles of Process Owners or Business Process Specialists started to appear in organizational charts. Also, academic journals and textbooks started to be published on the phenomenon. In short, BPM […]

Oikeudellisesti painottunut tradenomikoulutus Jyväskylän ammattikorkeakoulussa

Ammattikorkeakoulujen perustaminen Suomessa 1990-luvulla perustui pitkälti eurooppalaiseen koulutusmalliin, mutta tältä osin Suomessa tultiin muuhun Eurooppaan nähden jälkijunassa noin 20 vuotta (Rask 2002, 32). Suomessa ammattikorkeakoulujen perustamiselle asetettiin lähinnä kolme tavoitetta; parantaa ammatillisen koulutuksen tasoa ja laatua, lisätä nuorison koulutushalukkuutta sekä purkaa oppilassumia joka kohdistui pääsääntöisesti yliopistoihin. (Puoskari, 2004, 11.) Lukioverkon laajentumisesta 1950–1960 -luvuilla ja siitä […]